Mikä kirja menossa juuri nyt?

[Witko]

On jonkin verran kertynyt tuota Captivity-kirjallisuutta ja Olive Oatmanista löytyi tälläinen kirja itseltäni. The Captivity of the Oatman Girls ja vanhanaikainen teos koska Lorenzo D. Oatman ja Olive A. Oatman ovat itse kirjoittaneet tämän kirjan 240.sivua.



Tämä sinun esittämä kirja The Blue Tattoo... on paljon modernimman tuntuinen kirja ja sivujakin on 268. Pokkarina löytyy Adlibriksestä halvalla. Yavapait olisivat olleet syypäitä ja siitä on ollut kädenvääntöä. Apachet olivat paljon todellisempia tappajia/syyllisiä tai jopa valkoiset bandiitit mix mexican ja sitten myynti Mohaveille. Ollaan tuosta Haukan kanssa hiljattain kirjoiteltu jopa foorumilla.



Witko

[T Tienpää]

Tämä sinun esittämä kirja The Blue Tattoo... on paljon modernimman tuntuinen kirja ja sivujakin on 268. Pokkarina löytyy Adlibriksestä halvalla. Yavapait olisivat olleet syypäitä ja siitä on ollut kädenvääntöä. Apachet olivat paljon todellisempia tappajia/syyllisiä tai jopa valkoiset bandiitit mix mexican ja sitten myynti Mohaveille. Ollaan tuosta Haukan kanssa hiljattain kirjoiteltu jopa foorumilla.

Yavapait ja tontot olivat tuohon aikaan sekoittuneet siinä määrin, että ei näitä helposti toisistaan erottanut. Gila-massacre-kirjassa oli arvokasta tietoa yavapaiden etnisyyden ongelmista. Sanoisin siis, ettei ole kovinkaan suurta merkitystä kuvataanko Oatman-verilöylyn suorittajiksi apacheja vai yavapaita, tosin eipä silläkään tässä kohtaa väliä vaikka olisi jokin muu porukka ollut, sillä Oatmanin tapauksessa juuri nuo mojavet ja quechanit sekä Oliven elämä näiden keskuudessa kiinnostavat kuitenkin enemmän.

Apacheista päästään Kirkeriin, pitkästä aikaa uusia kovakantisia tullut depositoryyn, joten laitoin viimein tuonkin tilaukseen. Phillipsiakin on depolla tarjolla noin 50 € hintaan, jos minulta puuttuisi joku noista kolmesta sarjan kirjasta, voisin tuon pulittaa. Pitää harkita myöhemmin vielä tuotakin, kun siinä on jotain uuttakin tekstiä lisäilty:

[T Tienpää]

Jäipä näköjään päivittämättä menossa oleva kirja, ja mitäs sitä tapojaan muuttamaan...
144 sivua takana suurten tasankojen arkeologiaa, kirja jo 20 vuotta vanha, mutta jostain syystä odottanut vuosia hyllyssä. Ajattelin hoitaa pois ennen lomaa, otetaan sinne sitten jotain kevyempää ja viihteellistä mukaan.

Poikkeuksellisesti käytän nyt sitten ainakin osaan kirjasta selailutekniikkaa aka akateemista silmäilyä. Varsinkin alkuosa ja paleo/paleoarkaainen aika on aavistuksen vanhentunutta tekstiä, ja kun tämän vuosikymmenen aikana on tullut tusinoittain uudempaa kamaa luettua, totesin tässä kohtaa nopean silmäilyn parhaaksi ajankäyttöä maksimoimaan.
Noin sivulta 200 alkaa mm. tasankojen metsämaiden, keskisten tasankojen, keskisen Missourin, oneotan ja kyläheimojen aikakauden kronologinen tarkastelu. Ohimennen noistakin on tullut luettua mm. Plains Indians A.D. 500 - 1500-kirjasta, mutta nuo lienee syytä lukea hieman selailua tarkemmin:



Tuon jälkeen lukematta näyttäisi olevan enää kolme kokonaan esikontaktin aikaan keskittyviä kirjoja. Sanoisin, että homma alkaa monelta osin olla suurelta kuvaltaan itselleni selvä, lähes sata pelkästään tai lähes pelkästään arkeologiaan keskittyvää kirjaa on tullut luettua, ja siihen päälle sitten osaksi muihin aiheisiin keskittyviä useamman kymmentä. Muutamia arkeologian kirjoja tulee silti varmasti tulevaisuudessakin hankittua, parhaat ovat aina mielenkiintoista ja opettavaa luettavaa.

[Witko]

Apacheista päästään Kirkeriin, pitkästä aikaa uusia kovakantisia tullut depositoryyn, joten laitoin viimein tuonkin tilaukseen. Phillipsiakin on depolla tarjolla noin 50 € hintaan, jos minulta puuttuisi joku noista kolmesta sarjan kirjasta, voisin tuon pulittaa. Pitää harkita myöhemmin vielä tuotakin, kun siinä on jotain uuttakin tekstiä lisäilty:[/size]

*******************************************************************
Ei tuo mitään vakavaa tee, olivatko Yavapait tai Tontot kyseessä, sillä tapatumaan sekoitettin monia muitakin epärealistisia tahoja. Todennäköisesti nämät vangitsijat olivat yksi neljästä ryhmästä/bandi Yavapaista jota kutsuttiin Tolkepayas. Läntiset-Apachet,Yuma-Apaches tai Apache-Yuma oli toinen yleisnimitys. Olive itse piti vangitsijoitaan Tonto-Apacheina. Mohavein luona hän ei ollut enään vanki. Tapasi myöhään 1864 Irataban New Yorkissa, joten ei Olive ainakaan huonolla muistellut Mohaveita.

Tämä kirja Ralp Adams Smithiltä Borderlander: The Life of James Kirker....... on minusta todella hyvä mielenkiintoinen kirja, koska aikajaksot oli 1830-1850 välistä aikaa Sonorassa, Chihuahuassa tai paremmin siis Uudessa-Meksikossa. Olen tilannut tuon kovakantisena Amazonista jokunen vuosi sitten ja olen jopa lukenut sen kokonaan. Meikäläinen syttyy tälläisistä väkivallan verisestä julistuksesta aika ajoin. 416. sivua ja kookas kovakantinen raamattu scalpin metsästäjistä ja uhreista samoin. Päällikannen valokuva on yhtä suurta juhlaa, sillä niin veijarimaisen ja samalla kaksimielisen virnistyksen on James Kirker loihtinut kameran edessä.

Tuli tänään ärrälle tuo kirja (lauantaina) With Crook At The Rosebud ja löytyy mielenkiintoista tarinaa miten tämä mahdollinen Crazy Horsen valokuva olisi otettu ja tietysti tuosta raivoisasta Lakotain ja Pohjoisten-Cheyennein aamuisesta hyökkäyksestä Rosebudilla, jossa Crook yllätettiin onkivapa kädessä. Tuona päivä oli veri kuumaa ja Crazy Horse pisti itsensä likoon ja käytti julmaa mutta tehokasta taktiikkaa armeijaa vastaan. Kuusi tuntia kesti tämä koitos ja sitten Crook otti ja lähti nk. taktiseen pakoon ???
Tämä siis tuli


Hyvä ostos tämä alla oleva kirja.


Witko

[Witko]

Tässä kolme kirjaa jotka tulivat eteen hyllystä kun puhuimme Eteläisistä Cheyenneistä ja toinen on moderni kirja Pohjoisista Cheyenneistä Little Wolfin ja Dull Knifen pakomatkasta, jossa oli parhaimillaan lähes 10 000 miestä heidän perässään tällä exoduksella, joka repesi kyllä Cheyennien käsissä valkoisten emigranttien teurastamiseen( olivat suurin osa Venäjän/Puolan maalta).

Tämä päällikansi ei lupaa hyvää, mutta sisällä on paljon tietoa myös tuosta 1830-1850 luvuista, joten kirja on hyvin mielenkiintoinen ja valokuvia ja maalauksia ihan kiitettävästi Donald J. Berthrong on 442.sivuun saanut ja aika kookas kirja vielä.

The Southern Cheyennes


Samalta mieheltä olen ostanut joku vuosi sitten tämän pokkarina ja siinä on tämän reservaatioelämän ihanuus käsitelty aina vuoteen 1907. Ei mikään raflaava kirja, mutta ihan mielenkiintoista tietoa täynnä. 412.sivua.Valokuvia runsaasti.


Tässä tämä Cheyenne Exodus. James Leiker 276. sivua ja valokuvia myös. Nopea selattava ja luettavakin.


Witko

[T Tienpää]

Erikoinen tapaus, amazon ei vielä viikon kuluttua tilauksesta ollut lähettänyt Disaster At The Colorado-kirjaa. Onhan niillä kestänyt parin viimeisen kanssa ihmeellisen kauan, neljä tai viisi päivää jos viikonloppu välissä, mutta tämä oli liikaa ja peruutin tilauksen. Laitoin saman Englannista aben kautta eilen, ja tuosta tuli tänään myyjältä ilmoitus että lähdössä juuri. Ilmeisesti amazonillakaan ei enää ole varastot entisellään kun lähetykset viipyvät.

Kuvaan myös keväällä ilmestyvä mielenkiintoinen "Illinois"-kirja:

[Witko]

Tuntuu olevan ilmassa tuota kirjojen viivästelyä, niin Adlibriksessä kuin Amazonissa. Adlibriksestä olen saanut nykyisin sen kuvan että kirjat jotka lukevat saatavilla 3-5 päivää, niin ei sitten olekkaan varastossa ja tuo teki jo henkilökohtaisen ennätyksen At the Crook Whit Rosebud. Yli kuukauden kesti tuon kirjan tuleminen. Nyt oli mielenkiintoinen kirja tulossa ensi vuoden 2019-huhtikuussa Jacob Leen kirja Masters of the Middle Waters 336. sivua ja hintakin kohtuullinen kovakantisena. Menee takuulla tilaukseen ensi keväänä. Jo vuodesta 1673 alkaa ensimmäiset ranskalaisten tutkimusretkikunnat, löytöretkeilijät, turkiskauppiaat ja tietysti Jesuiitta papit perässä. Oiva kattaus pitkältä aikaväliltä aina Lake Superiolta Arkansasiin. Great Lakes ja muut vesistöreitit Amerikan sydänmailta. Eteläisten Tasankojen yhteys Great Lakes aina Mississippi jokea myöden.


Witko

[Haukka]

Hieno päälikansi tuossa Middle Watersissa. Vaan pitääköhän tuo Amazonin sivuilla oleva esittelypuhe paikkaansa. Sen mukaan illinoisit olivat parhaissa voimissa vuonna 1673, jolloin, ensimmäiset ranskalaiset tutkimusmatkailijat—turkisauppias Louis Jolliet ja jesuiittapappi Jacques Marquette—poikkesivat heidän kyliinsä.

Sen verran olen näitä juttuja lukenut, että uskallan olla eri mieltä. Illinoisien liittokunta ei enää tuolloin ollut parhaissa voimissaan, vaan hajallaan ympäri mannerta. Kaksi heidän heimoistaan eli michigameat ja chepousat olivat kulkeutuneet nykyiseen Arkansasiin asti ja muut heimot taas asuivat enemmän tai vähemmän hajallaan Suurten järvien alueella, suurin osa kai Mississippijoen varrella. Ranskalaisen Isä Gabriel Dreuillettesin tiiviin laskutoimituksen mukaan illuinoiseja oli vuonna 1658 noin 20,000 ja heillä oli 60 kylää.

Älkää kysykö miten arvoisa Isä laski nämä määrät, mutta ei häntä kukaan valehtelusta tai liioittelusta syyttänyt. Muutama vuosi myöhemmin Isä Dablon teki samanlaisen laskutoimituksen ja sai tulokseksi 2000 illinoisia. Vuonna 1674 Marquette ja Hennepin saivat laskutoimitustensa päätteeksi lukeman 9000 illinoisia. Tuohon eivät sisältyneet luonnollisestikaan Arkansasiin muuttaneet heimot. Kaikki tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että 1600-luvun jälkimmäisen puoliskon majavasodat ja 1700-luvun ensimmäinen puolikas oli illinoiseille erityisen raskas. Menetyksiä toisensa perään...

Uskon, että tuo kirja saattaa olla mielenkiintoinen, sillä aihe on jokseenkin harvinainen. Olenkin odottanut tällaista, sillä kyllä illinoisit päihittävät kiinnostavuudessaan mennen tullen suurimman osan Suurten Järvien heimoista. Ja vielä kerran: hieno kansikuva

[T Tienpää]

Hieno päälikansi tuossa Middle Watersissa. Vaan pitääköhän tuo Amazonin sivuilla oleva esittelypuhe paikkaansa. Sen mukaan illinoisit olivat parhaissa voimissa vuonna 1673, jolloin, ensimmäiset ranskalaiset tutkimusmatkailijat—turkisauppias Louis Jolliet ja jesuiittapappi Jacques Marquette—poikkesivat heidän kyliinsä.

Uskon, että tuo kirja saattaa olla mielenkiintoinen, sillä aihe on jokseenkin harvinainen. Olenkin odottanut tällaista, sillä kyllä illinoisit päihittävät kiinnostavuudessaan mennen tullen suurimman osan Suurten Järvien heimoista. Ja vielä kerran: hieno kansikuva

Saattaahan tuo olla, näin tarkistamatta sanoisin, että irokeesit ulottivat sotaretkensä illinoisien (ja miamien) kimppuun enemmälti vasta 1680-luvulla. Siitä se syöksykierre sitten lähtikin kovaa alas.

Tuossa on myös illinoiseja, en ole vielä lukenut kun siinä on paljon alueen ranskalaisistakin, kuten oletettavasti tuossa tulevassa kirjassakin, mutta jossain välissä tuo pitää hoitaa. Illinoisit ovat todella kiinnostavia ja sijainti metsäseutujen sekä tasankojen välissä on tietysti se juttu:



Samoille seuduille osuu tämä kirja, mikä on tarkoitus ottaa lomalle mukaan:



Aikakaudesta johtuen illinoisit ovat pienemmässä roolissa, mutta kyllä minua kiinnostaa muutkin seudun ja lähistön kansat, winnebagot, saukit, missourit, omahat jne.
Tuossa tasankojen arkeologia-kirjassa alkaakin kohta oneota-kulttuuria käsittelevä osia, sopii sekin ihan hyvin teemaan seudun sioun-kansojen osalta.

[T Tienpää]

En oikein tiennyt minkä aiheen alle laitetaan, mutta tämän herrat ja mahdolliset neidit/rouvat toivottavasti huomaavat, eli Dick Shovelin sivuilta historiaa monesta itäisen P-Amerikan intiaanikansasta. Kaikki eivät syystä tai toisesta tällä kertaa auenneet, onnekseni tulostin joskus vuosituhannen vaihteessa kaikki saatavilla olevat itselleni, mm. illinoiseista on sellainen 30-sivun nippu kansiossa:

http://www.dickshovel.com/up.html

Mielenkiintoinen yksityiskohta jälleen kulkutaudin aiheuttamasta keltaisuudesta:

In the end most Winnebago decided on war and to concentrate on the Fox. Disaster was immediate. Crossing Lake Winnebago in canoes to attack the Fox, the Winnebago were caught in a storm and 500 warriors were drowned. The three largest Winnebago bands then drew together into a single village - a traditional defensive measure in times of war, but it proved to be a death trap. 12,000 people in a confined space was the perfect conditions for the epidemics which accompanied the refugees to Wisconsin, and they struck the Winnebago with devastating effect. Smallpox has been blamed, but the Winnebago say the disease turned their people yellow suggesting it was something else.

http://www.dickshovel.com/win.html

[Haukka]

Olen kymmeniä kertoja yrittänyt google-kirjojen kautta löytää tarkempaa tietoa tai ylipäätään tietoa tästä winnebagojen ja illinoisien kohtaamisesta ja tuosta winnebagojen kohtaamasta epidemiasta. Vaan eipä juuri löydy. Mikähän noiden juttujen alkulähde mahtaa siis olla. Aika hyvin ovat nimittäin dickshovelin artikkelit pitäneet kutinsa. Suosittelen kaikille intiaaneista kiinnostuneille. Ovat olleet netissä aika pitkään.

[T Tienpää]

Olen kymmeniä kertoja yrittänyt google-kirjojen kautta löytää tarkempaa tietoa tai ylipäätään tietoa tästä winnebagojen ja illinoisien kohtaamisesta ja tuosta winnebagojen kohtaamasta epidemiasta. Vaan eipä juuri löydy.

Tästä sarjasta ilmeisen paljon aikakauden ja alueen historiatiedot pohjautuvat, joskus löytyi osa archievesta, mutta enpä äkkiseltään löytänyt enää:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Jesuit_Relations

http://moses.creighton.edu/kripke/jesuitrelations/

Tuossa suora linkki dickshovelin referaatteihin, vanhemmat noista, kuten Schoolcraft, perustavat paljon juuri Jesuit Relationseihin:

http://www.dickshovel.com/bib.html

[T Tienpää]

Tästä siis Jesuit relations luettavissa englanniksi, mutta tallentamaan ei pysty. Siellä sitä illinoisia ja kumppaneita noin vuodesta 1673 alkaen siis löytyy. En ole koskaan jaksanut kahlata läpi.

http://moses.creighton.edu/kripke/jesuitrelations/

[Haukka]

Tästä siis Jesuit relations luettavissa englanniksi, mutta tallentamaan ei pysty. Siellä sitä illinoisia ja kumppaneita noin vuodesta 1673 alkaen siis löytyy. En ole koskaan jaksanut kahlata läpi.

http://moses.creighton.edu/kripke/jesuitrelations/

Olen kahlannut noita pikku hiljaa läpi noin niin kuin pistokokeina. Älyttömästi tietoa joskaan se mitä etsin ei ole vielä tärpännyt. Itselläni on parikin kirjaa, jotka keskittyvät 1600-luvun ja 1700-lukujen Suurten Järvien alueisiin ja sen intiaaneihin. Allaolevat kirjat kotihyllystäni tuntevat tapauksen vuodelta 1680, jolloin irokeesit (senecat ja onondagat) hyökkäsivät illinoisien kahteen suureen kylään ja tuhosivat nämä ruokavarastoineen päivineen. The French Regime mainitsee ohimennen, että illinoisit olivat syypäitä winnebagojen tuhoon 1600-luvulla, No joo, kukapa tuosta selvän ottaa. Eiköhän se suurin suu ollut tuo kulkutauti (ei isorokko) joka pesiytyi täyteenahdettuun kylään. Joskus tuosta samasta taudista on ollut puhetta täälläkin.

[Witko]

Kovin oli Haukan kirjat tutun oloisia ja La Salle on luettu ja myös The Middle Ground. Shawnee kirja on selailuasteella ja Kelloggin kirja samoin. En puutu nyt tuohon tautiepidemiaan, mutta myös verisen julma Beaver-sota verotti ankarasti heidän väkilukuaan ja myös 500 soturia hukkui ja muistan hyvin tuon jutun (ollut joskus pähkinöissä tämäkin aihe) kun Winnebagot lähtivät kokeilemaan merenkulkutaitoja Lake Michiganilla. Nämät Great Lakesin järvet eivät olleet mitään pikku lätäkköja, sillä niissa on uponnut 1900-2000 luvulla myös rahtilaivoja.

Myrsky Lake Michiganilla ja aaltojen korkeus 20-25 jalkaa l. seitsemän metrisiä ja joukossa muutamia lähes yhdeksän metrisiä. Siinä on kanootilla aika ihmeissään koko Kansa. Tuulen nopeus 48-50 solmua. Helmikuu v. 2016.


Witko