Valokuvia menneisyydestä

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Haukka
Posts: 6299
Joined: Fri 12.03.2010 21:08
Location: Helsinki

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Haukka » Sat 16.02.2019 14:33

Jossakin kirjassa väitettiin joskus, että crowt aloittivat tuon pompidu-hiustyylin. Itäiset shoshonet omaksuivat kampaustyylin croweilta ja edellisiin kansoihin tasangoilla tutustuneet nez percet puolestaan lainasivat tuon kampaukseen omaan kulttuuriinsa. Tosin läntiset nez percet tuota kampausta eivät tiettävästi käyttäneet, mutta nuo Josephin ja Ollocotin porukat kylläkin.

ImageImageImageImageImageImage

1860-luvun shoshoneita:

ImageImage
Haukka

Witko
Posts: 7843
Joined: Tue 09.02.2010 14:59
Location: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Witko » Sat 16.02.2019 16:54

Unohdin vallan shoshonet, bannockit, gros ventres ym. Hiustyyli aika lailla pompidu tyyppinen.

Shoshone, 1875.
Image

Shoshone, 1880
Image

Vaimo ja mies, First Nation, Galgary, Kanada 1880.
Image

Läntisiä-Shoshoneita, Utah. 1870.
Image

Gros Ventre 1887.
Image
Image

Bannock, 1878
Image

Witko

Haukka
Posts: 6299
Joined: Fri 12.03.2010 21:08
Location: Helsinki

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Haukka » Sun 17.02.2019 14:24

Bannockit olivat tunnetusti komeaa kansaa ja samalla aika ylpeää porukkaa. Joskus heimon kelpuutettiin myös valkoinen vaimo, (Jossakin kirjassa muistaakseni crow-päällikkö Jim Beclwourth kerskui lahdanneensa 200 bannockia. Toisaalta Beckwourthin muistihavainnot eivät olleet aina ihan luotettavimmasta päästä,).

Image
Haukka

Witko
Posts: 7843
Joined: Tue 09.02.2010 14:59
Location: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Witko » Sun 17.02.2019 20:54

Totta haastat veli hopea sillä bannockit kuten crowt olivat tyylikästä Kansaa ja crowien kunniaksi täytyy lisätä heidän mahtavat hevoslaumat, sillä 1830-luvulla kun prinssi Maxmilian ja Karl Brodmer vierailivat crow-kylässä, niin 10 000 ponia oli leirikunnalla ja toinen Kansa joka tunnettiin nimityksellä " Kaunista Kansaa joilla oli paljon hevosia" olivat cheyennet.

Tässä vielä Luoteis-osien Kansoja Walla Wallat. Nez Percein sukulaiskansaa ja kyllähän nuot nez percetkin olivat tyylikästä väkeä.

Walla Wallat Sahaptinit, Washington D.C. Vuosi 1890.
Image

Walla Walla nainen Estelle Speel-ye.
Image

Walla Walla Ida Nason.Vuosi 1887.
Image

Walla Walla soturi. Vuosi 1890.
Image

Umatilla, toinen sukulaiskansa, Little Chief. Vuosi 1879.
Image

Umatilla ryhmä. Vuosi 1887.
Image

Kaunis Umatilla nainen Te-u-pun(aka Tuuempun aka Susan McKay) Cayuse mies Donald McKayn vaimo. Vuosi 1874.
Image

Ei ole ihme mistä tämän päivän upea Umatilla huippumalli Mariah Watchman on perinyt kauneutensa. Tässä Joyce Marie Hoptowit, Walla Walla ja Yakima. Miss American Beauty, Pendleton Roundop ja vuosi 1957.

Image

Witko

Witko
Posts: 7843
Joined: Tue 09.02.2010 14:59
Location: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Witko » Tue 19.02.2019 20:20

Mennään vielä vähän tuon nez perce-sodan tapahtumissa.

Vain viisi päivää myöhemmin Bear Pawin taistelun jälkeen otettu kuva kahdesta nez perce nuoresta.
Image

Kaksi entistä vihollista Big Holen taistelukentällä Chief Joseph ja Evesti John Gibson. Hyvin tuntuvat nämät herrat olevan tekemisessä, kun muistaa minkälaisen verilöylyn eversti Gibson järjesti humalaisen vapaaehtoisten ja sotilaiden kanssa Big Holessa jossa tuli lopuksi armeijalle takkiin.
Image

Montanan taistelukentällä nez perceitä ja agentti sodan jälkeen.
Image

Josephin viimeinen vierailu Wallowa Countyssä Oregonissa vuonna 1899.
Image

Kaksi nez perce johtajaa valokuvassa jälkeen Nez Perce-sodan 1877. Camas Prairie vuosi 1899
Image

Joseph ja muut.
Image

Tässä harvinainen kuva nez perce dreamers traditionaalisissa vaatteissa ja kuva on otettu kesällä-1877, juuri ennen nez perce-sodan alkua.
Image

Witko

Witko
Posts: 7843
Joined: Tue 09.02.2010 14:59
Location: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Witko » Thu 28.02.2019 20:03

Nyt menneestä ajasta ja Oregonin gerilloista valokuvia, sillä sen on tämä Kansa ansainnut.

Ike, modoc v. 1873. Vangittuna modoc-sodasta.
Image

Kapteeni Jackin perhe Modoc-sodan v.1873 jälkeen kuvattuna. Nuorempi vaimo,hänen sisko, vanhempi vaimo ja tytär. Rikos oli että he olivat syntyneet intiaaneiksi ja varsinkin v. 1873 modoceiksi.
Image

Yhdysvaltain armeijan palveluksessa modoc-sodan aikana Warm Springs scoutteja.
Image

Tässä kuuluisia modoc miehiä modoc-sodasta.
Image

Tämän tintypes valokuvan ajasta kiisteellään ja väitetään jopa uteiksi jossain lähteessä, vuosi 1860-kesällä ja kuvassa olisi modoceja ja klamatheja. Kapteeni Jack olisi tässä kuvassa ja 26.vuotiaana. Ei utein Kapteeni Jack aka Nicaagat.
Image

Tässä vuonna 1870 otetussa valokuvassa on takarivissä modoc miehiä, jotka tulivat näyttelemään suurta osaa modoc-sodassa v.1873.
Image

Witko

Haukka
Posts: 6299
Joined: Fri 12.03.2010 21:08
Location: Helsinki

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Haukka » Tue 12.03.2019 13:42

Yellowstonen kansallispuistossa on yhä McCartneyn hotelli, joka valmistui jo vuonna 1871. Tämä hotelli ei ollut niin sanottu viiden tähden hotelli, vaan yksi tähti oli lähempänä totuutta. Mutta lämmin vastaanotto ja hotellinpitäjän uhkeapovinen vaimo pitivät huolta siitä, että miesasiakkaiden tyytyväisyys nousi kiitettävälle tasolle. Hotellissa muistaakseni surmattiin ainakin yksi ihminen. En nyt äkkipäätä muista tapahtumaa, mutta kai se netistä löytyy.

Image
Haukka

Witko
Posts: 7843
Joined: Tue 09.02.2010 14:59
Location: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Witko » Wed 13.03.2019 18:43

Tässä vain yksi mutta harvinainen kuva nez perce-sodan ajalta v.1877.

Radesburgin pakolaiset ja muut Bottle Ranchin seurueesta olevat jäsenet jotka matkasivat ulos Yellowstonen Kansallispuistosta 30.päivänä.elokuuta v.1877. Tämä kuva otettiin vain viisi päivää myöhemmin kun nez percet olivat vapauttaneet Carpentersin ja Mrs. Emma Cowanin.
Vasemmalta oikealle eturivi: Ida Carpenter, Emma Cowan ja Frank Carpenter. Takarivi: Packer Boney Ernest, " Texas Jack " Omuhundo, ja kapteeni Bailey sekä Mr. Birmingham, molemmat Britannian armeijasta.


Image

Tässä kaksi kuvaa ja vuosi on 1901. George ja Emma Cowan siinä paikassa Yellowstonen Kansallispuistoa,a johon George Cowan jäi lähes kuoliaana makamaan neljän luodin osuttua ja yksi päähän, mutta selvisi ihmeen kaupalla hengissä.
Image
Image

Witko

Haukka
Posts: 6299
Joined: Fri 12.03.2010 21:08
Location: Helsinki

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Haukka » Tue 09.04.2019 12:03

Hattu tekee miehen, oli navajo-päällikkö Manueliton tunnuslause. Kaiken kaikkiaan Manuelito oli tiukka heppu. Hän vastusti jyrkästi liittovaltion yrityksiä siirtää navajot 1860-luvulla Bosque Redondoon, joka oli jonkinlainen reservaatin irvikuva New Meksikossa. Mukamas suojelu-alue navajoille. Oli totta vieköön varsinainen suojelualue. Kuivuus ja viimekädessä tuli olivat polttaneet alueelta kaiken kasvillisuuden ja vesi oli paskaisempaa kuin kokemäenjoessa ikinä. Ja se on paljon se. Ei ihme jos osa navajoista otti ritolat suojelualueelta Manueliton johdolla. Kuva vuodelta 1881.

Image
Haukka

Witko
Posts: 7843
Joined: Tue 09.02.2010 14:59
Location: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Witko » Tue 09.04.2019 18:00

Laitetaan lisää navajoja menneisyydestä jossa exe Kit Carson heitä kuritti ja Long Walkista tuli totta. Navajot ovat nykyään niin väkirikas Kansa että jo sen takia heistä on hyvä laittaa kuvia menneestä ajasta.

Image
Mariano, navajoen sotapäällikkö. Navajo delegaation mukana v. 1874 Washington D.C. Kyseessä on navajoen ja Yhdysvaltain välinen sopimus v. 1868.

Tässä koko valtuuskunta ja Marianon lisäksi tunnistaa ainakin Manueliton ja hänen vaimonsa Juanitan.
Image


Image
Es-ta-yeshi aka Old Nell tai Nelly. Marianon sisko ja revolveri sekä winchester mukana kuvassa v. 1885.

US Army Navajo scoutteja ja yksi ratsuväensotilas K-Troop, 4th Cavalry, Fort Wingate, New Mexico v. 1890.
Image

Image
Bai-De-Schluz-A-Ichin esittelee työnäytettään, Navajo Nation, Arizona v. 1883.

Tässä epäselvä valokuva mutta erikoinen. Navajot ovat antautuneet sotilaille ja vuosi on 1863 ja Long Walk odottaa.
Image

Tässä navajoen sotapäällikköjä. Much Cattle, Ganado Mucho ja Mariana v. 1874.
Image

Witko

Witko
Posts: 7843
Joined: Tue 09.02.2010 14:59
Location: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Witko » Fri 12.04.2019 17:34

Tuo yksi valokuvafoorumi hylkii aina kuvia eli suojattuja siis. Mennyt aika ja sen asukkaat.

Chricahua apache, white mountains apachein sotapäällikkö Bonito. Kovan luokan taistelija kuten edeltäjänsä Cuchillo Negro joka käytti perinteistä apache tapaa missä veitset tahrittiin tuhkaan, joten ne eivät näy pimeässä kun tehdään kostoiskuja.
Image

Sioux, Lower Yanktonai päällikkö Running Bear.
Image

Sioux kauneutta, Good-Road-Women
Image

Paiute intiaaneja, Utah vuosi 1872.
Image

Maiman, mojave intiaani, Colorado ja vuosi 1871.
Image

Harvinainen kuva, Battle of Killdeer Mountain 28.-29.07, 1864. Kenraali Alfred Sully käski 700 miehensä tuhoamaan koko siouxien leirin, tiipiit, kuivatun puhvelinlihan ja päälle kylän 3000 koiraa.
Image

Eksoottista kauneutta San Franciscossa v.1866. Japanilainen nainen perinteisessä sinisessä kimonossa.
Image

Witko

Haukka
Posts: 6299
Joined: Fri 12.03.2010 21:08
Location: Helsinki

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Haukka » Sat 11.05.2019 14:51

Tuossa neljä arapaho-soturia, jotka intiaanikuvaaja William S. Soule kuvasi vuonna 1867 eräässä eteläisten tasankojen linnakkeessa. (Soule jätti valokuvausduuninsa tasangoilla naituaan Ella Blackmanin). Sitä ennen Soule ehti napata lukuisia upeita kuvia tasangoilla ja linnakkeissa liikkuneista intiaaneista.

Kuvan arapahot noudattavat tasankojen perinteistä tyylisuuntaa ja esiintyvät parta ja kulmakarvat pääosin nypittyinä. Kampaus noudattaa niinikääneteläisten tasankojen intiaanien yleiskampausta. Muita korkeammalla istuva arapaho on melkoinen sankari, sillä hiuksissa oleva karhunkynsi kertoo, että hän on voittanut kaksintaistelussa harmaakarhun. Tällaista tekoa arapahot arvostivat yli kaiken. Kyseinen heppu on pukeutunut tovereitaan edustavammin. Rintakoriste, hopeiset käsivarsinauhat ja kädessä oleva "Jeff Davis"-sotolashattu tähdellä varustettuna viittaavat siihen, että hän voisi olla jonkinsortin päällikkö.

Nimi arapaho tulee joko shoshonien sanasta a-ra-pa-hoe tai pawneiden sanasta iriiraraapuhu. Kumpikin sana tiettävästi merkitsee kauppiaita. Pohjoisilla tasangoilla arapahot tunnettiin "Sinitaivaan kansana".

Image
Haukka

Witko
Posts: 7843
Joined: Tue 09.02.2010 14:59
Location: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Witko » Sun 12.05.2019 10:51

Jatketaan William Soulen ja muiden aikalaisten valokuvilla Tasankojen Kansoista menneisyydestä

Powder Face, arapaho lähellä Fort Dodgea. Keihäästä näkee että hän kuuluu arapahojen soturikiltaan kierot keihäät ja heidän piti olla sotureita jotka eivät taistelussa peräänny.
Image

Sama mies Powder Face ja vaimo sekä lapsi kuvattu v.1870 Camp Supply.
Image

Assiniboine päällikkö Carry-the-Kettle bandeineen vierailemassa NWMP:n luona Fort Walshissa odottomassa sopimuksen mukaista vuotuista maksusuoritusta, Cypres Hillsissä v. 1878. Nämät assiboinet ovat sulautuneet yhteen kolmesta bandistä jotka jäivät eloon Cypress Hillsin verilöylystä v. 1873 jossa amerikkalaiset biisoninmetsästäjät ja kanadalaiset wolfers-ja viskikauppiaat hyökkäsivät assiniboine-leirin kimppuun joiden asukkaat olivat huonosti aseistautuneita. Noin 25 assiniboinea tapettiin.
Image

Hawk, Pohjoinen-cheyenne v. 1870.
Image

Kirjailija David Millers joka kirjoitti kirjan "Custer's Fall" maalaamassa Joseph White Cow Bullia (k. 1942) ja tämän soturin on väitetty tappaneen kenraali Custerin Little Big Hornissa, Montanassa v.1876.
Image

Tässä kevennys menneestä ajasta Elizabeth Wilson, nez perce v.1890
Image

Witko

Witko
Posts: 7843
Joined: Tue 09.02.2010 14:59
Location: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Witko » Sun 12.05.2019 19:25

Tässä kuva-arvoitukset verisestä menneisyydestä.

Tästä tutusta miehestä kaikki alkoi
Image

Tässä lopputulos
Image


Tässä lopulliset tilintekijät ja kuuluisat lauseet : no bala, no cuchillo, no lance, pero lumre
Image
Image
Image

Ja tässä paikka missä nämät lauseet toteuttiin kuvan vasemman puoleinen kukkula
Image

Mikä oli tapahtuma jossa nämät kaikki valokuvat liittyivät toisiinsa ?

Witko

Haukka
Posts: 6299
Joined: Fri 12.03.2010 21:08
Location: Helsinki

Re: Valokuvia menneisyydestä

Postby Haukka » Mon 13.05.2019 09:48

-Olen tappanut monia meksikolaisia, Geronimo julisti: En tiedä edes miten monta, sillä en useinkaan laskenut heitä. Jotkut heistä ewivät olleet laskemisen arvoisia!

Näin siis chiricahua-apachien henkinen tuki ja turva Geronimo. Ja perään muuan monista kostotarinoista.

Ensimmäisessä kuvassa poseeraa nuori ja vielä "viaton" chiricahua-apache Victorio. Kovemman palkkausluokan poliitikko ja alkoholin suurkuluttaja presidentti Ulysses Grant myöntyi vuonna 1870-luvulla antamaan Victoriolle ja hänen kansalleen maapalan Ojo Calienton kuumilta lähteiltä. Tätä ennen chiricahuoita, mescaleroja ja muita apachien leirikuntia oli jo liikuteltu moneen eri paikkaan. Victorio uskoi vielä tuolloin valkoisen miehen hyvyyteen ja suostui siirtymään Ojo Calientoon koska chiricahuoille luvattiin tuhat huopaa ja yllin kyllin ruokatarvikkeita. Tämä oli parempi kuin ei mitään.

Mutta pettymys tuli jo vuotta myöhemmin. Eräänä päivänä 1871 Ojo Calienteen ratsasti intiaanikomission vastavalittu asiamies Vincent Colyer. Hän hyppäsi näyttävästi ratsun selästä ja saapasteli tärkeän näköisenä savitiilestä rakennettuun taloon, joka toimi chiricahuoiden päämajana. Colyerin sanoma oli yksinkertainen ja selvä: Victorion oli heti kerättävä chiricahuansa ja siirryttävä Tularosa riverin pitkään ja kapeaan laaksoon. Tämä oli hallituksen erikoismääräys ja sitä vastaan oli turha ruveta nikottelemaan. Ojo Caliente oli päätetty yksimielisesta avata Yhdysvallan kansalaisten yleiseen käyttöön. Tularosa riverin laakso oli talvisin täysin asuinkelvoton paikka, joten eipä ihme, jos Victoriosta alkoi muotoutua pikku hiljaa se mies, jollaisena hänet muistetaan.

Joskus 1870-luvun lopulla Victorio perusti turvapaikan Meksikon vuoristoon. Samalla hän keräsi taakseen sissisotaan soveltuvia chiricahuoita ja mescaleroja. Seuraavana vuonna Yhdysvaltain ja Meksikon armeijat sopivat yhteistyöstä saadakseen Victorion kiinni. Lisäporkkanana hänen päästään luvattiin 3 000 dollarin palkkio.

Victorion määränpääksi koitui Tres Castillosin vuoristo 14. lokukuuta 1880. Vuoristo sijaitsi lähellä El Pasoa. Taistelussa sai Victorion lisäksi surmansa suurin osa hänen sisseistään. Apassien kertoman mukaan Victorio ei suinkaan menehtynyt meksikolaisten luoteihin, vaan hän iski puukon rintaansa ammuttuaan panosvyönsä tyhjäksi ja nähtyään taistelun toivottomuuden.

Pakoon päässeistä yksi oli vanha soturi Nana, jonka vartaloa koristivat kymmenissä eri taisteluissa syntyneet arvet. Rauhanomaisissa tilanteissa Nana oli leppoisa vaari, jota lapset rakastivat ja josta kellään ei ollut pahaa sanaa sanottavana. Sotatilanteissa Nana oli kuin kiveen valettu patsas ja täysin peloton. Hän oli myös äärimmäisen kostonhimoinen ja hän päätti kostaa Victorion ja tämän sissien kuoleman. Kostoryhmään liittyivät myös Geronimo ja Juh oman väkensä kanssa. Kohteeksi valittiin meksikolainen Juan Mata Ortiz, joka oli ollut toinen komentaja Tres Castillonin taistelussa. Ortizilla oli ranchi lähellä Galeanaa.

Marraskuussa 1882 Geronimon joukko iski Ortizin ranchille. Hieman myöhemmin Geronimo, Juh ja Nana chiricahuoineen houkuttelivat Ortizin pikku armeijan syvälle Cholocate Canyoniin, jossa intiaanit laukaisivat ansansa. Meksikolaiset sotilaat olivat vailla mahdollisuuksia ja 22 heistä surmattiin armoa tuntematta. Ortizia ei surmattu heti, vaan hänelle oli varattu hieman toisenlainen kuolintapa. Hänelle kaivettiin oma pikku kuoppa tai ehkä Ortiz kaivoi sen jopa itse. Kuopassa hänet käristettiin hengiltä hiiljaisella tulelle .

No bala, no cuchillo, no lance, pero lumre, - ( "Ei luoteja, ei nuolia, ei kilpiä, vaan tuli")

Image
Haukka


Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 10 guests