Valokuvia menneisyydestä

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Witko
Viestit: 7561
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Witko » Ma 10.09.2018 18:42

Tässä synkkää historiaa ja edelleen ollaan Mochin ja Medicine Waterin tappotöissä kiinni. Kuvassa oleva nainen on Catherine German joka oli yli kuusi kuukautta Cheyennien vankina Dog Soldierien parissa vuodesta 1874-1875. Hänen äitinsä ja isänsä Eteläiset Cheyennet teurastivat, samoin kuin veljensä ja kaksi siskoaan ja kaikki scalpattiin ja silvottiin pahasti. Kolme hänen jäljelle jäänyttä siskoaan otettiin vangiksi Cheyennien hyökkäyksessä heidän leiriinsä lähellä Fort Wallacea,Kansasissa. Jos Kansas sai 1850-luvulla nimen" Verinen Kansas", niin kyllä se oli verinen myös 1860-luvun puolivälin jälkeen aina 1870-luvun puoliväliin. Catherine German raiskattiin useaan eri otteeseen ja tämä seksuaalinen väkivalta oli pahinta naisvangeille. Varsinkin Dog Soldiersit saivat tästä tuon maineen " raiskaajina" ja naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan käyttämisestä.

Kuva

Tasapuolisuuden nimissä tässä neljä nuorta Cheyenne naista, jotka joutuivat joukkoraiskauksen uhriksi Washitassa-1868. Armeijan päällystö Custeria myöten eivät paljon puuttuneet sotilaidensa tekemisiin taistelussa ja jälkilöylyissä. He olivat vain Intiaaneja, joten heille tehty seksuaalinen väkivalta ei herättänyt mitään protestia kuten taas valkoiset virkasisarensa. Kuva on otettu 1860-1870 luvun taitteessa Fort Sillissä. Toinen nainen vasemmalta lapsi sylissä on George Armstrong Custerin mielitietty Mo-nahs-e-tah.
Kuva


Witko

Haukka
Viestit: 6142
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Haukka » Ti 11.09.2018 16:12

Joo, Mo-nahs-e-tah taisi tekaista Cusselle vauvankin. Libbie-vaimo ei luonnollisestikaan joko tiennyt sitä tai ei antanut sen vaikuttaa elämäänsä. En muista.

Lätkäistään tuohon alle eräs Haukka, joka tosin ei kuulu meikäläisten sukuun. Tämä haukka on osage ja hänen koko nimensä on Charging Hawk. Jotkut lähteet väittävät, että hän surmasi Washitan taistelussa päällikkö Black Kettlen. Muun muassa Custerin tiedustelijoiden päällikkö Ken Clark oli muistavinaan, että juuri tämä kyseinen osage otti Black Kettlen hengiltä. Jotkut lähteet myös lisäävät, että Charging Hawk leveili suureen ääneen Black Kettlen surmaamisellaan. Osageilla riitti vanhoja kalavelkoja cheyenneille, joten tämä tappamisväite voi hyvinkin pitää paikkansa. Osagethan toimivat tuolloin Cussen tiedustelijoina.


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7561
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Witko » Ti 11.09.2018 19:26

Katsoin Jerome Greenin Washita -kirjasta ja kyllä tämä jeppe tappoi Black Kettelen ja scalppasi hänet. Leppoisa kenraali Philip Sheridan tilasi Camp Forsythille Osaget scouteiksi talvikampanjaan, koska he oli päävihollisia Cheyenneille ja Arapahoille. Hän kuuli että he olivat pelottomia sotureita ja hyvin julmia. He olivat olleet jo yhteistyössä Kaw l. Kanzat Intiaanien kanssa, mutta Osaget tunsivat maaston vielä paremmin. Kaksi Osage päällikköä Hard Rope ja Little Beaver toimivat 12. Osagen scouttiosaston johtajina. Heille annettiin 800 kpl luoteja ja käskyn käyttää niitä.
Sheridanin mielestä Osaget näyttivät enemmän vihollisilta kuin itse viholliset. Päällikkö Hard Rope oli ollut jo Amerikan Sisällisodassa ja 15.05.1863 kun hän taisteli joenpenkalla 20. Confederaation sotilasta vastaan Verdigris Riverillä kaakkois-Kansasissa. Hän otti tämän jälkeen ritolat Unionin joukoista ja koko valkoisen miehen sodasta.

Custer ei tiennyt että Osageilla oli tarkoitus häipyä Washitasta jos leiri on liian vahva, sillä he eivät itseään halunneet uhrata. Leiri ei ollut tarpeeksi vahva ja Osaget syyllistyivät julmaan teurastamiseen myös naisten ja lasten osalta ja ruumiit scalpattiin ja silvottiin. Myöhemmin iltapäivällä tuli Custerille niin kuin Osageille kiire, sillä läheiset kukkulat alkoivat täyttyä useista Arapahoista, Siouxeista ja Kiowista. Tuli lähdön hetki.

Tässä Everstiluutnantti George Custer ja Osage scoutit lähellä Fort Dodgea, Kansas v. 1868.
Kuva


Witko

Haukka
Viestit: 6142
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Haukka » Ke 12.09.2018 09:16

Palataan vielä noihin Witkon mainitsemiin Germanin sisaruksiin, jotka joutuivat eteläisten cheyennien vangeiksi vuonna 1874. Tuossa kuva toiseksi vanhimmasta Sophiesta, ja sen alla kuvakaappaus nuorimmaisista siskoista Adelaidesta ja Juliasta:

Kuva

Kuva

Cheyennien nuoret "koirasotilaat" raiskasivat Catherinen useita kertoja ja vastenmielinen cheyenne-nainen Mochi nöyryytti tyttöä sen minkä ehti. Witko tuosta varmaan mainitsikin. Muut sisarukset pääsivät vähemmällä. Kaksi nuorimmaista myytiin päällikkö Grey Beardin leirikunnalle, jjossa ei juuri kukaan huolehtinut tytöistä. Kun sotilaat tekivät leiriin yllätyshyökkäyksen, cheyennet hylkäsivät leirin ja jättivät paikalle suurimman osan omaisuudestaan. Sotilaat tutkivat leiriä ja löysivät nuoren nälkiintyneen tytön makaamassa erään biisonintaljan alta. Kun eräs sotilaista tiedusteli tytön nimeä, tämä kertoi heikolla äänellä olevansa Julia German ja lisäsi, että hänen sisarensa Sophie ja Addie olivat täällä vain hetki sitten.

Addie löytyi nopeasti, mutta Sophie ja hänen isosiskonsa Catherine olivat yhä kadoksissa. Sotilaspartiot jatkoivat etsimistä ja saivat selville, että Catherine asui Stone Calfin kylässä ja kuului Long Back-nimiselle cheyennelle. Long Back harrasti peli- ja liiketoimia ja niihin kuului myös Catherinen kauppaaminen prostituoituna seuraa haluaville. Sophie puolestaan kuului Wolf Robelle, joka vaikutti Grey Beardin leirikunnassa. Itse eversti Nelson Miles toimitti ystävällismielisille intiaaneille viestejä, jotka välitettiin Catherinelle ja Sophielle: Pikkusiskonne ovat turvassa. Teemme kaikkemme vapauttaaksemme myös teidät!

Kun tytyöt saatiin vapaiksi, he olivat hyvin nälkiintyneessä tilassa. Catherine, joka oli iältään 18-vuotta, painoi vain 40 kiloa ja 13-vuotias Sophia vähän yli 30-kiloa.
Haukka

Witko
Viestit: 7561
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Witko » Su 16.09.2018 11:57

Tässä hyppään vähän ei Native aiheeseen mutta mielenkiintoinen tapahtuma tai tragedia oikeastaa. Nuoren naisen syntymäajasta ei ole tietoa eikä edes oikeasta nimestä mutta kyllä hän oli todellisesti olemassa. Hän sai kyseenalaisen kunnian olla ensimmänen lynkatty/hirtetty nainen Amerikassa ja tarkka tapahtumapaikka oli Downienville,Sierra County, Kalifornia ja teloitupäivä oli 05.07.1851. teko jonka hänen väitetään tehneen tapahtui proossallisesti 04.07.1851 ja se oli Yhdysvaltain Itsenäisyyspäivä ja Kaliforniassa ensimmäinen sellainen. Downieville ooli 5 000 asukkaan kaupunki, se oli kuvailtu karkea, kova, kukoistava mainari kaupnki mutta myös kuuluisa laeista piittamaton kaupunki. Asukkaat eivät paljon muuta lakia tunteneett kuin omankäden lain.

Tätä kaunista, siroa ja pienikokoista naista kutsuttiin Juanitaksi, mutta virallinen nimi oli Josefa Loaiza tai Segovia, mistä myös ei ole tarkkaa varmistusta. Hän oli meksikolais-amerikkalainen Sonorasta ja tämän rasismi joka oli alkanut kun Yhdysvallat-Meksikon-sota oli päättynyt amerikkalaisten voittoon ja Guadalupe Hidalgon sopimukseen. Tämän jälkeen latinot olivat poljettua kansaa amerikkalaisten mielestä ja jos tämän teon olisi tehnyt amerikkalainen nainen, niin takuulla ei olisi tullut hirttotuomiota. Juanita oli n. 20-26.vuotias vuotias kuolinhetkellään. Hyvä kuva on kaupungista siinä että, 5 000 asukkaan joukossa oli kokonaiset 25. naista. Murha tai tappo paremmin tapahtui 04.07.1851 jolloin koko kaupunki oli lähes humalassa johtuen ensimmäisestä Itsenäisyyspäivän juhlinnasta. Humalainen Frederick Cannon oli raiskausvireessä ja kun hän näki pienen ja siron Juanitan niin himot vain lisääntyivät. Hän alkoi kouria tätä ja yritti repäistä Juanitan rintamuksen kankaan rikki ja Juanita joka eli yhdessäJose nimisen meksikolaisen kanssa lähtivät pois pieneen adobe taloonsa. Cannonia oli loukattu ja vähän myöhemmin hän tuli Juanitan talon eteen ja potkaisi oven sisään, jolloin Jose yritti rauhoitella tätä, mutta Cannon vain yltyi ja alkoi haukkua Juanitaa huoraksi, jolloin tämän temperamenttinen nuori nainen suuttui ja antoi veitsestä lyönnin Cannonin rintaan ja tämä hoippui kadulle ja kaatui vähän myöhemmin kuolleena maahan. Nyt tapahtumat menivät vauhdilla, sillä Juanita ja Jose heitettiin tyhjään varastoon ja nk. oikeus päätti että Juanita oli syyllinen murhaan ja hirttotuomio heti seuraavana päivänä.

Juanita oli todennäköisesti raskaana, mutta lääkärin ei annettu häntä tutkia ja Juanita ei ollut todennäköisesti edes prostitoitu. Seuraavana aamuna katu oli täynnä sairaalloisen uteliaita mainareita täynnä jotka humalassa huutelivat rivouksia kun Juanitalle pantiin köysi kaulassa seisomaan tynnyrin/kattotiilen päälle. Josefaa puolustava lakimies sai kunnian, kun mies pistettiin tynnyriin ja pyörimään kaupungin korkeaa kukkulaa alas tynnyrissä. Juanita oli hiljaa kun hän kopissa odotti pikalynkkausta ja hän otti itse köyden käteensä ja asetti sen omaan kaulaan ja sen jälkeen hänet pistettiin roikkumaan humalaisen väkijoukon remutessa tästä hauskanpidosta. Ei ollut meksikolaisen elämä kallista 1850-luvulla Kaliforniassa.


Tämä valokuva ei ole todellinen Juanita mutta antaa hyvän kuvan minkänäköinen tämä pikku latino oli.
Kuva

Tässä piirros tapahtumasta.
Kuva


Witko

Witko
Viestit: 7561
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Witko » Su 16.09.2018 12:19

**************************************************************
Ilman kirjoitusvirheitä:

Witko kirjoitti:Tässä hyppään vähän ei Native aiheeseen, mutta mielenkiintoinen tapahtuma tai tragedia oikeastaan. Nuoren naisen syntymäajasta ei ole tietoa eikä edes oikeasta nimestä, mutta kyllä hän oli todellisesti olemassa. Hän sai kyseenalaisen kunnian olla ensimmänen lynkattu/hirtetty nainen Amerikassa ja tarkka tapahtumapaikka oli Downienville,Sierra County, Kalifornia ja teloitupäivä oli 05.07.1851 ja teko jonka hänen väitetään tehneen tapahtui proosallisesti 04.07.1851 ja se oli Yhdysvaltain Itsenäisyyspäivä ja Kaliforniassa ensimmäinen sellainen. Downieville oli 5 000 asukkaan kaupunki, se oli kuvailtu karkea, kova, kukoistava mainari kaupunki, mutta myös kuuluisa laeista piittamaton kaupunki. Asukkaat eivät paljon muuta lakia tunteneet kuin omankäden lain.

Tätä kaunista, siroa ja pienikokoista naista kutsuttiin Juanitaksi, mutta virallinen nimi oli Josefa Loaiza tai Segovia, mistä myös ei ole tarkkaa varmistusta. Hän oli meksikolais-amerikkalainen Sonorasta ja tämän rasismi joka oli alkanut kun Yhdysvallat-Meksikon-sota oli päättynyt amerikkalaisten voittoon ja Guadalupe Hidalgon sopimukseen. Tämän jälkeen latinot olivat poljettua kansaa amerikkalaisten mielestä ja jos tämän teon olisi tehnyt amerikkalainen nainen, niin takuulla ei olisi tullut hirttotuomiota. Juanita oli n. 20-26.vuotias kuolinhetkellään. Hyvä kuva on kaupungista siinä että, 5 000 asukkaan joukossa oli kokonaiset 25. naista. Murha tai tappo paremmin tapahtui 04.07.1851 jolloin koko kaupunki oli lähes humalassa johtuen ensimmäisestä Itsenäisyyspäivän juhlinnasta. Humalainen Frederick Cannon oli raiskausvireessä ja kun hän näki pienen ja siron Juanitan niin himot vain lisääntyivät. Hän alkoi kouria tätä ja yritti repäistä Juanitan rintamuksen kankaan rikki ja Juanita joka eli yhdessä Jose nimisen meksikolaisen kanssa, lähtivät pois pieneen adobe-taloonsa.

Cannonia oli loukattu ja vähän myöhemmin hän tuli Juanitan talon eteen ja potkaisi oven sisään, jolloin Jose yritti rauhoitella tätä, mutta Cannon vain yltyi ja alkoi haukkua Juanitaa huoraksi, jolloin tämän temperamenttinen nuori nainen suuttui ja antoi veitsestä lyönnin Cannonin rintaan ja tämä hoippui kadulle ja kaatui vähän myöhemmin kuolleena maahan. Nyt tapahtumat menivät vauhdilla, sillä Juanita ja Jose heitettiin samantien tyhjään varastoon ja nk. oikeus päätti että Juanita oli syyllinen murhaan ja hirttotuomio heti seuraavana päivänä.

Juanita joka oli vielä todennäköisesti raskaana, mutta lääkärin ei annettu häntä tutkia ja Juanita ei ollut todennäköisesti edes prostitoitu. Seuraavana aamuna katu oli täynnä sairaalloisen uteliaita mainareita jotka humalassa huutelivat rivouksia kun Juanitalle pantiin köysi kaulassa seisomaan tynnyrin/kattotiilen päälle. Josefaa puolustava lakimies sai kunnian, kun mies pistettiin tynnyriin ja pyörimään kaupungin korkeaa kukkulaa alas tynnyrissä. Juanita oli hiljaa kun hän kopissa odotti pikalynkkausta ja hän otti itse köyden käteensä ja asetti sen omaan kaulaansa ja sen jälkeen hänet pistettiin roikkumaan humalaisen väkijoukon remutessa tästä hauskanpidosta. Ei ollut meksikolaisen elämä kallista 1850-luvulla Kaliforniassa.


Tämä valokuva ei ole todellinen Juanita mutta antaa hyvän kuvan minkänäköinen tämä pikku latino oli.
Kuva

Tässä piirros tapahtumasta.
Kuva


Witko

Witko
Viestit: 7561
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Witko » Ti 18.09.2018 19:03

Nyt mennään toiseen paikkaan ja aikaan Minnesota-1862 Uprising. Sarjassa uskomaton onni ja rohkeus on ollut tämän nuoren ja kauniin naisen elämän mottona Minnesota-1862 Dakotain Kansannousussa Minnesota-laaksossa v.1862. Helen Paddock Carrothers oli yksi monista vangeista joita Dakotat ottivat Minnesota-1862 aikana. Hänen perheensä asui tuolloin Beaver Creekin alueella joka oli yksi pahimmista verilöylypaikoista Dakota-sodassa. Hänen perheensä surmattiin, mutta tämä uskomaton nainen onnistui pakenemaan yksin Dakotoilta ja pääsi yli 50 mailin matkan tehden sitä yöaikaan ja se kesti lähes viisi päivää ennen kuin pääsi turvaan. Hän kirjoitti kirjan joka oli hyvin realistinen kuvaus Minnesota-1862 Veriöylystä/Kapinasta tms. Kirja julkaistiin v. 1904 nimellä" The Story of My Capture and Escape during the Indian Massacre of 1862".

Kuva


Witko

Witko
Viestit: 7561
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Witko » La 22.09.2018 16:59

Tässä delegaatio 160 vuoden takaa. Nämät kuvan Dakotat ovat olleet mukana Minnesota Uprising-1862 tapahtumissa. Kuva on otettu v. 1858 Washingtonissa Dakota delegaation vieraillessa valkoisen miehen pyhimmässä paikassa. Breaking the Silence on kuvan nimi ja hyvin osuva.

Kuva

Tässä todellinen kuvaharvinaisuus. Ensimmäisen Fort Laramien Sopimuksen jälkeen tehty delegaatio v. 1851 tasankoilta ja kuvassa on Cheynneitä, Arapahoja, Siouxeja ja Otoja. Isä De Smet on kirjeessä nimennyt kuvan Intiaanit.
Kuva

Tässä kuvien Intiaanien nimet. Allights on a Cloud ei sitten kauaa elänyt tämän kuvan jälkeen. Pawneet veivät hengen Lolan matkarakastajalta rajulta. Nmet voivat olla kuitenkin väärin osittain, niin kuin ajan hengen mukaan valokuviin kuului, varsinkin kun otettu daguerrotypes kuva v. 1851. Otoja ei voi olla sillä kuvan Intiaanit käyvät vähiin.
Kuva


Witko

Witko
Viestit: 7561
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Witko » To 27.09.2018 18:24

Vanhoja valokuvia haetaan ja tässä yksi sellainen 1860-taitteesta Ziyeh Geronimon yksi vaimoista sieltä aikaisemmasta päästä.
Kuva

Apache nainen ja negro. Apache nainen näyttää kovasti
Kuva

Kymmennen Ratsuväkirykmentin Buffalo Soldiers ja Apache scoutit. 10th Ratsuväki osallistui juuri Apache-sotiin ja mukana olivat tietyt Apache scoutit.
Kuva


Witko

Haukka
Viestit: 6142
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Haukka » Pe 28.09.2018 14:24

Kuva

Tuo taisi olla vasta Geronimon viides tai kuudes vaimo. Ei siis vielä ihsn 1860-luvulta.

Lisää apacheja. Roaming Coyote, chiricahua-apache, kuva jostain 1890-luvulta.

Kuva

Hope Geronimo, ilo silmälle:

Kuva

Tuossa yksi Geronimon kovista sisseistä nimeltään Fun.

Kuva

Ja Ramona Chihuahua edellisen pärstän vastapainoksi:

Kuva

Ja kinkerin kymmenille lapsilukijoilla laitan oikein tyylikkään jicarilla apachen


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7561
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Witko » La 29.09.2018 13:15

Olit Haukka oikeassa tuossa Geronimon vaimossa l. Zi-yeh oli vaimo nro kuusi ja v. 1882-1883 Geronimo otti vaimoksi sen jälkeen kun meksikolaiset olivat ottaneet vangiksi ja orjaksi Zee-has-kishin (vaimo nro viitosen). Geronimo oli hyvin naisten suosiossa koska hän oli hyvin älykäs ja samalla taisteluissa hyvin rohkea ja tämä vain nosti hänen mainettaan Apachein parissa. Geronimon vaimoissa menisi sukupuun tutkijakin sekaisin ja siihen vielä kaikki lapset päälle niin huh-huh. Zi-yehästä mielenkiintoinen seikka että oli puoliksi valkoinen(isän puolelta) ja äidin puolelta Nedhni Apache bandista, jonka johtajana oli Gerryn luottokaveri ja julmuudessa ylivertainen kamu Juh. Juhin kuolema oli vähemmän hohdokas, sillä mies putosi humalassa poninsa selästä jokeen ja hukkui. Oma poika Asa Daglukie kertoi että hänen isänsä kuoli sydänkohtaukseen. Zi-yehalla oli muuten poika nimeltään Fenton, mutta Gerry ei pienistä nipottanut ja otti pojan omakseen. Heillä oli kaksi lasta yhteistä myös, poika ja tytät

Tässä kaunis vaimo myös Geronimolta ja lapsi myös Ta-ayz-slath ja vaimo joko kuutonen samaan aikaan tai seiska.
Kuva

Tässä huono-onninen ratsastaja mikä on melkoisen erikoista Apacheista jotka olivat poniensa kanssa hyvin taitavia ratsastajia paitsi Comanchet jotka pesivät ratsastustaidoissa kaikki Kansat. Juh aka Go-Shozh. Juh oli melkoinen mies yli kuusi jalkaa pitkä(180 cm ) ja painoi 225 paunaa l. 105 kiloa about. Hyvin julma ja äkkipikainen mies. Kuva on otettu San Carlosissa ennen v. 1883 koska Juh kuoli silloin.
Kuva


Witko

Witko
Viestit: 7561
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Witko » La 29.09.2018 13:20

Tiesin että Ramonan koulukuva Carlistesta tulee Haukalta kuin tykistä. Ol niinko gotonas.

Witko

Witko
Viestit: 7561
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Witko » Ti 02.10.2018 18:06

Tässä hurjaa joukkoa Chiricahuain Chihenne bandin Apacheita jotka olivat mukana Nanan kuuluisalla raidilla vuonna 1881.

Kuva
Kuva

Tässä Chief Alchisen tytär White River Apache, Arizona vuonna 1900
Kuva

Tässä tuntematon Comanche nainen vuosi olisi 1872.
Kuva


Witko

Haukka
Viestit: 6142
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Haukka » Ke 03.10.2018 20:18

Tuota Witkon alakuvan tyttöä väitettiin yhdellä sivustolla comanche reservaatin kiowa-apacheksi ja kuvausvuodeksi 1890. Tieto tuntui todenperäiseltä, sillä sivulla oli myös valokuvaajan nimi. Laitetaan tähän alle kaunis kiowa-tyttö:

Kuva

Tuossa creek-neitonen on syönyt kulhollisen palvihernekeittoa.

Kuva

Tämä vivahtaa tasangoille, mutta taidetaankin liikkua apacheissa.


Kuva

https://www.google.com/search?client=fi ... 80&bih=901
Haukka

Witko
Viestit: 7561
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Valokuvia menneisyydestä

ViestiKirjoittaja Witko » To 04.10.2018 10:43

Vanhoissa valokuvissa on aina riski että nimi, päivämäärä ja Kansakin on väärin. Geronimo ja Sitting Bull taitavat olla jo niin tuttuja kasvoja että heistä ei ole kukaan uskaltanut tehdä feikkiä. Hyvin voi olla tuo nainen Kiowa-Apache ja vuosi 1892 koska Kiowa-Apachet ja Comanchet eivät paljon toisista poikenneet näin valokuvissa. Apaheista on paljon valokuvia ja ovat jotenkin kuvauksellista Kansaa. Kovan näköisiä miehiä ja kauniita naisia.

Bonito, Chiricahua Apachein sotapäällikkö. Oli mukana Chaton bandin kanssa McComasin verilöylyssä 28.03.1883. Lordburghs Road oli paikka Uusi-Meksiko. Tuttu aihe menneisyydestä.
Kuva
Kuva

Kolme Apache/Navajo tyttöä, Carrie, Rebekah ja Elizabeth.
Kuva

Läntinen Apache tyttö San Carlosin ryhmästä ja v. 1902.
Kuva

Edward S. Curtisin valokuva joka on vähän hämärässä valossa otettu Apache tyttö ja v. 1905.
Kuva


Witko


Palaa sivulle “Intiaanit”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa