pahkinoita purtavaksi

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Witko
Viestit: 7650
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Pe 21.09.2018 16:22

Haukka vastasinko jo kaikkiin pähkinöihin. Teen uudet jos vastasin jo.

D.G.Witko

Witko
Viestit: 7650
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » La 22.09.2018 11:20

Pysytään edelleen samoissa aihepiireissä ja Eteläiset Tasankot ovat mukana. Pähkinät eivät ole Halfbreed-kirjasta niin kuin sovimme. Toisesta kirjasta haettu ja parista muusta.


1. Kesällä-1830 William Bent tapasi ensi kertaa Cheyenne päällikkö Yellow Wolfin Fountain Creekin kauppa-asemalla. Tapaamisen ajankohta oli mitä parhain sillä William Bent oli tehnyt erään teon vähän aika sitten josta Yellow Wolf oli kiitollinen ja tässä teossa oli mukana eräs Cheyennien verivihollinen Kansa.

Minkä teon William Bent oli tehnyt ja mistä verivihollisesta Kansasta oli kyse ?

2. Cheyennet antoivat jokaiselle Bentin veljekselle lempinimet mutta Kiowat antoivat William Bentille täysin erilaisen nimen kuin Cheyennet ja tämä perustui Williamin kasvoihin ei pituuteen Little White Man vaan kasvoihin.

Mikä oli tämä Kiowain antama lempinimi englannisi ?

3. Cheyenne päällikkö Yellow Wolfilla oli hyvin älykäs näkymä josta hän kertoi William ja Charles Bentille minne rakentaa linnakkeen/kauppa-aseman. Hän piti mm. että Fountain Creek oli liian kaukana lännessä. Big Timbers oli paljon parempi paikka. Yellow Wolfilla oli kyllä oma lehmä ojassa myös. Tähän paikaan oli yhdeksän hyvää syytä ja Bentin veljekset tajusivat sen St. Vrainin kanssa että Yellow Wolf oli oikeassa.

Mitkä olivat nämät yhdeksän hyvää syytä rakentaa tämä linnake Big Timbersiin ?

4. Benteillä oli myös vihollisia monien eri Kansojen keskuudessa 1830-luvulla jo. Yksi hyvä esimekki oli kun kesällä-1834 Wyomingista tuli erään Kansan ihmisiä tapaamaan liittolaisiaan Comancheita. Lähellä Taosia Charles Bent oli heidän kohteensa.

Mitä silloin tapahtui ?

4. A. Vähän myöhemmin heinäkuun 29. päivänä, 1834 kahdeksan asumuksen leirikunta näitä vieraita Wyomingista tuli Arkansasiin missä William Bent teki kauppaa. Williamilla oli mukanaan kymmenen miehen kova joukko joka koostui kolmesta Intiaani scoutista, kuuluisista ja pahamaineisista ja väkivaltaisista miehistä, yksi tuttu Storrs-Marmaduke vaunusaattuesta vuonna 1824, yksi oli väkivaltainen irlantilainen psykopaatti Kanadasta, loput olivat samaa luokkaa.

Mistä Kansasta olivat nämät kolme Intiaani scouttia, väkivaltaisen irlantilaisen ja Storrs-Marduke kapteenin ja pioneerin nimet, saa toki antaa muitakin nimiä mutta nämät kysytyt riittävät ?

4. B. Mitä tapahtui kun nämät miehet kohtasivat nämät vieraat Wyomingista ?


Witko

Haukka
Viestit: 6197
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » La 22.09.2018 18:23

4. Benteillä oli myös vihollisia monien eri Kansojen keskuudessa 1830-luvulla jo. Yksi hyvä esimekki oli kun kesällä-1834 Wyomingista tuli erään Kansan ihmisiä tapaamaan liittolaisiaan Comancheita. Lähellä Taosia Charles Bent oli heidän kohteensa.

Mitä silloin tapahtui ?

4 A. Tuohon on vaikea vastata kuin parilla lauseella, ellei heitä hieman taustaa. Tehdään se alkoholin myötä, vaikka mistään ei löydykään luotettavaa faktaa siitä oliko viina syypäänä tarinassa tapahtuneeseen varkauteen alkukesästä 1834.

Tosiasia näet on se, että jos Bent, St. Vrain & company ja muut vastaavat yhtiöt eivät olisi kaupanneet intiaaneille alkoholia, bisnes olisi armotta siirtynyt laittomille kauppiaille. Sellaisia kun norkoili tusinoittain Bentin linnakkeen ympäristössä ja hieman kauempanakin tasangoilla. Tosin nämä kyseiset yhtiötkään eivät vetäneet yhtä köyttä vaan niiden kesken käytiin jopa aseellisia yhteenottoja. Vaikka aikalaislähteet yrittivät yhdistää Bentin ja St. Vrainin firman kunniallisempaan ja reilumpaan intiaani-kauppaan kuin mitä tasangoilla oli tapana , todellisuus on toinen. Bentin kauppiaat joutuivat muiden yhtiöiden tavoin turvautumaan alkoholikauppaan jos tilanne sitä vaati. Ja tilanne vaati sitä yhä useammin. Voisi kai sanoa, että Bentin motto oli me yritämme pitää pahan loitolla, mutta emme voi taata, etteikö paha siitä huolimatta tulisi esiin. Tämä tarkoitti juuri alkoholin myyntiä tasankojen heimoille, sillä kyseinen ”paha” tuli helposti päihtyneiden intiaanien matkassa. Herrasmiehenä Bent pyrki tekemään homman hieman muita hienostuneemmin ja jakoi alkoholitynnyrit eri päälliköille, jotka sitten saivat itse päättää keille jakaa tuliliemen. Mutta tuo käytäntö ei ollut mikään tae, etteikö häiriöitä olisi esiintynyt.

Tästä onkin lyhyt matka shoshoneihin, jotka kaukaa Wyomingista olivat matkalla comancheriaan sukulaistensa comanchien vieraiksi. Kukaan ei voi varmaksi sanoa olivatko shoshonet saaneet tulilientä. Jos olivat, se tuskin oli peräisin Bentin firmasta, vaan muualta Paha oli kuitenkin päässyt irralleen shoshonien joukossa ja he tekivät iskun lähellä Taosia asustavan Charles Bentin luo. Ilmeisesti ihmishenkiä ei menetetty, sillä shoshonet tyytyivät tällä' kertaa varastamaan vain lauman muuleja. Tällaiset ryöstöretket eivät tietenkään edellyttäneet alkoholin käyttöä, mutta tunnettu tosiasia on, että viinakset lisäsivät nuorten soturien intoilua. Yleensä shoshonien käytös oli paljon rauhallisempaa kuin heidän comanche-sukulaisillaan, mutta tilanteen tullen jokuset leirikunnat saattoivat innostua ryöstöihin. Muulitkin kelpasivat jos hevosia ei näkynyt lähimaastossa.
Haukka

Witko
Viestit: 7650
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Su 23.09.2018 13:40

Haukka kirjoitti:
4. Benteillä oli myös vihollisia monien eri Kansojen keskuudessa 1830-luvulla jo. Yksi hyvä esimekki oli kun kesällä-1834 Wyomingista tuli erään Kansan ihmisiä tapaamaan liittolaisiaan Comancheita. Lähellä Taosia Charles Bent oli heidän kohteensa.

Mitä silloin tapahtui ?

4 A. Tuohon on vaikea vastata kuin parilla lauseella, ellei heitä hieman taustaa. Tehdään se alkoholin myötä, vaikka mistään ei löydykään luotettavaa faktaa siitä oliko viina syypäänä tarinassa tapahtuneeseen varkauteen alkukesästä 1834.

Tosiasia näet on se, että jos Bent, St. Vrain & company ja muut vastaavat yhtiöt eivät olisi kaupanneet intiaaneille alkoholia, bisnes olisi armotta siirtynyt laittomille kauppiaille. Sellaisia kun norkoili tusinoittain Bentin linnakkeen ympäristössä ja hieman kauempanakin tasangoilla. Tosin nämä kyseiset yhtiötkään eivät vetäneet yhtä köyttä vaan niiden kesken käytiin jopa aseellisia yhteenottoja. Vaikka aikalaislähteet yrittivät yhdistää Bentin ja St. Vrainin firman kunniallisempaan ja reilumpaan intiaani-kauppaan kuin mitä tasangoilla oli tapana , todellisuus on toinen. Bentin kauppiaat joutuivat muiden yhtiöiden tavoin turvautumaan alkoholikauppaan jos tilanne sitä vaati. Ja tilanne vaati sitä yhä useammin. Voisi kai sanoa, että Bentin motto oli me yritämme pitää pahan loitolla, mutta emme voi taata, etteikö paha siitä huolimatta tulisi esiin. Tämä tarkoitti juuri alkoholin myyntiä tasankojen heimoille, sillä kyseinen ”paha” tuli helposti päihtyneiden intiaanien matkassa. Herrasmiehenä Bent pyrki tekemään homman hieman muita hienostuneemmin ja jakoi alkoholitynnyrit eri päälliköille, jotka sitten saivat itse päättää keille jakaa tuliliemen. Mutta tuo käytäntö ei ollut mikään tae, etteikö häiriöitä olisi esiintynyt.

Tästä onkin lyhyt matka shoshoneihin, jotka kaukaa Wyomingista olivat matkalla comancheriaan sukulaistensa comanchien vieraiksi. Kukaan ei voi varmaksi sanoa olivatko shoshonet saaneet tulilientä. Jos olivat, se tuskin oli peräisin Bentin firmasta, vaan muualta Paha oli kuitenkin päässyt irralleen shoshonien joukossa ja he tekivät iskun lähellä Taosia asustavan Charles Bentin luo. Ilmeisesti ihmishenkiä ei menetetty, sillä shoshonet tyytyivät tällä' kertaa varastamaan vain lauman muuleja. Tällaiset ryöstöretket eivät tietenkään edellyttäneet alkoholin käyttöä, mutta tunnettu tosiasia on, että viinakset lisäsivät nuorten soturien intoilua. Yleensä shoshonien käytös oli paljon rauhallisempaa kuin heidän comanche-sukulaisillaan, mutta tilanteen tullen jokuset leirikunnat saattoivat innostua ryöstöihin. Muulitkin kelpasivat jos hevosia ei näkynyt lähimaastossa.


*****************************************************************

4. A. Hyvin tiedetty "näiden comanchein serkkujen" vierailusta joka ei ollut todellakaan ainoa. Tämä kesä-1834 oli monien ongelmien kesä, sillä vaikka Shoshonet eivät olleet samaa seurakuntaa hurjuudessa kuin rakkaat serkkunsa Comanchet, niin heidän kanssaan tuli myös yhteenottoja. Tosiaan he veivät vain muuleja Charles Bentiltä, mutta tämäkin tapaus meni väkivaltaisemmaksi myöhemmin. Ei paljon myöhemmin Shoshone murhien jälkeen kun Cheyenne päällikkö Yellow Wolf bandeineen pysähtyi Bentin linnakkeelle kotimatkallaan ja kuuli että Comanche päällikkö Bull Hump oli lähistöllä suuren sotajoukon kanssa. Yellow Wolf antoi hyvityksenä Shoshonien murhasta Bull Humpille William Bentin hiiren värisen muulin ja upean täplikkään orin, joka lähti vihaisen tuntuisen Bull Humpin ohjaissa kiitolaukkaan. William poltti piipulliset Comanchein kanssa linnakeella ja rauha säilyi. Samaan aikaa muuli ja ori olivat linnakkeen adobe-aitauksessa.

Tämäkin tapaus osoitti kuinka räjähdysaltista Kansaa Comanchet olivat 1830-luvulla, vaikka heidän kimppuunsa ei oltu käyty, niin sukulaistensa Shoshonien kohtelu riitti melkein sotaan Bentin kanssa. Shoshonet vierailivat aika useaan otteeseen Bentin linnakeella ja he olivat myös aina arvaamattomia. Enemmän kyllä ryöstelyn parissa kuin itse sodan, mutta välikohtauksia syntyi kuten tämäkin episodi johti.


Witko D.G.

Lähdekirjana oli David Lavenderin Bent's Fort.

Haukka
Viestit: 6197
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Su 23.09.2018 20:18

Witko kirjoitti:..mutta tämäkin tapaus meni väkivaltaisemmaksi myöhemmin. Ei paljon myöhemmin Shoshone murhien jälkeen kun Cheyenne päällikkö Yellow Wolf bandeineen pysähtyi Bentin linnakkeelle kotimatkallaan ja kuuli että Comanche päällikkö Bull Hump oli lähistöllä suuren sotajoukon kanssa. Yellow Wolf antoi hyvityksenä Shoshonien murhasta Bull Humpille William Bentin hiiren värisen muulin ja upean täplikkään orin, joka lähti vihaisen tuntuisen Bull Humpin ohjaissa kiitolaukkaan. William poltti piipulliset Comanchein kanssa linnakeella ja rauha säilyi. Samaan aikaa muuli ja ori olivat linnakkeen adobe-aitauksessa.

Tämäkin tapaus osoitti kuinka räjähdysaltista Kansaa Comanchet olivat 1830-luvulla, vaikka heidän kimppuunsa ei oltu käyty, niin sukulaistensa Shoshonien kohtelu riitti melkein sotaan Bentin kanssa.

Tuota en kyllä usko. Cheyenne-päällikkö Bull Hump siis antaa Bentille hyvityslahjoja shoshonien murhasta. Olen varma, ettei kirjassa kerrota tuollaista. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Ja miten Buffalo Hump voi lähteä vihaisen tuntuisena kiitolaukkaan hevosella, joka on laitettu linnakkeen adobe-aitaukseen? Tästä tarinasta puuttuu kyllä nyt jotakin hyvin olennaista. Uskon, että Witko on tehnyt omia tulkintoja tapahtumasta, joka ei voi mennä noin.
Haukka

Haukka
Viestit: 6197
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Su 23.09.2018 20:33

Näissä menee itsekin sekaisin, kun yrittää miettiä mikä on jutun todellinen sisältö. Tarkoitin tietenkin cheyenne-päällikkö Yellow Wolfia. Siis miksi hän hyvittäisi Bentille jotakin shoshonien murhia? Jos kerran tuntee mielenkiintoa näitä kirjoja kohtaan, ne kannattaisi lukea huolellisemmin. Muuten menee pikku hiljaa pohja tältä hommalta. Eivät nuo muulin ja oriin värit ole mitenkään merkittäviä, vaan tietenkin itse tapahtuma. Tuossa voi olla jotakin kiinnostavaa, joka ei nyt avaudu ollenkaan.
Haukka

Haukka
Viestit: 6197
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Ma 24.09.2018 09:31

Vieläkin täytyi lukea tuo. Ajattelin, jospa en vain käsitä jotakin. Siis Witkon mukaan se meni niin, että cheyenne-päällikkö antaa comanche-päällikkö Bull Humpille lahjaksi nuo kaksi elikkoa. Ei, ei se noinkaan voi mennä. Pakko yrittää kaivaa tuo sivu netin uumenista. Jotakin kohtia olen tuosta kirjasta löytänytt, mutta ei anna tämäkään kone tuota kyseistä sivua. Tuo viesti on kuin vaikea palapeli, josta puuttuu muutama avainpala.
Haukka

Witko
Viestit: 7650
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Ma 24.09.2018 12:32

Haukka kirjoitti:Vieläkin täytyi lukea tuo. Ajattelin, jospa en vain käsitä jotakin. Siis Witkon mukaan se meni niin, että cheyenne-päällikkö antaa comanche-päällikkö Bull Humpille lahjaksi nuo kaksi elikkoa. Ei, ei se noinkaan voi mennä. Pakko yrittää kaivaa tuo sivu netin uumenista. Jotakin kohtia olen tuosta kirjasta löytänyt, mutta ei anna tämäkään kone tuota kyseistä sivua. Tuo viesti on kuin vaikea palapeli, josta puuttuu muutama avainpala.


*************************************************************************
Helpotan tuskaasi Haukka heti illalla kun pääsen tutkimaan tarkkaan tuon tapauksen David Lavenderin Bent's Fort kirjasta.
Cheyenne päällikkö Yellow Wolf josta oli tullut Bentin hyvä ystävä, niin kohtasi kotimatkallaan Comanchein suuren sotajoukon jota johti päällikkö Bull Hump jo oli raivoissaan tästä nro 4. kyssärin aiheesta. Yellow Wolf sopi että antaa hyvitystä Shohosnien murhasta antamalla William Bentin(Bent oli mukana tässä murha tapauksessa) yhden muulin ja upean orin Bull Humpille. Sitten Bull Hump ja joukko Comancheja William Bent kutsui linnakkeelle polttelemaan piippua ja antoi todennäköisesti myös jotain pientä tavaraa lahjaksi tämän päälle. Samalla muuli ja ori olivat adobe-aitauksessa valmiina ja vihaisen tuntuinen Bull Hump leppyi vähän näistä lahjoista.

Ei siinä kyllä kauhean tärkeätä väärin tulkkausta ole jossa nyt Bull Hump oli vihaisen tuntuinen joko orin selässä tai ennen piipullisia ja lahjoja joita sai William Bentille. Yellow Wolf halusi todennäköisesti auttaa ystäväänsä William Bentiä ja tarjosi rauhan elenää näitä William Bentin legendaarista muulia joka oli ollut jo Wyomingissa Shoshonien panopuuna ja täplikäs ori oli ollut taasen yleisenä hevosvosuna Assiniboineilla.


Witko

P.s. Aika rankaa kommenttia Haukka-setä heittää mielenkiinnostani kirjojani kohtaan ja lukemisestani huolellellisesti. Vai menee pohja tältä hommalta. En haluaisi kaivaa tikulla, koska en halua nipottaa jostain pikku asiasta, mutta tuntuu että Haukan käämit eivät kestä jos ei löydä vastausta netistä. Muistan viime pähkinöissä kun sain rapaa oikein kunnolla kun menin kysymään juopuneista Cheyenneistä jotka Dodge näki.Neljästä eri kirjasta löytyi tämä lähes samanlainen kuvaus ja pistin vielä yksinkertaisimman käännöksen googleen ja sekin antoi vastauksen joten ei pelkkä kirjat riittänyt, vaan myös googlekin oli huonossa hapessa. Pikkujuttu eikä vaivaa minua, mutta kun tuli nyt tätä rapaa oikein kunnolla niskaan again, niin harkitsen että en mene kysymään mitään sellaista jota ei löydy heti Wikipediasta ja täydellisenä käännöksenä eikä mallia partiolaiset.

Haukka
Viestit: 6197
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Ma 24.09.2018 13:24

kirjasta.
Cheyenne päällikkö Yellow Wolf josta oli tullut Bentin hyvä ystävä, niin kohtasi kotimatkallaan Comanchein suuren sotajoukon jota johti päällikkö Bull Hump jo oli raivoissaan tästä nro 4. kyssärin aiheesta. Yellow Wolf sopi että antaa hyvitystä Shohosnien murhasta antamalla William Bentin(Bent oli mukana tässä murha tapauksessa) yhden muulin ja upean orin Bull Humpille. Sitten Bull Hump ja joukko Comancheja William Bent kutsui linnakkeelle polttelemaan piippua ja antoi todennäköisesti myös jotain pientä tavaraa lahjaksi tämän päälle. Samalla muuli ja ori olivat adobe-aitauksessa valmiina ja vihaisen tuntuinen Bull Hump leppyi vähän näistä lahjoista.

Ei siinä kyllä kauhean tärkeätä väärin tulkkausta ole jossa nyt Bull Hump oli vihaisen tuntuinen joko orin selässä tai ennen piipullisia ja lahjoja joita sai William Bentille. Yellow Wolf halusi todennäköisesti auttaa ystäväänsä William Bentiä ja tarjosi rauhan elenää näitä

Siis tuoko Bent's Fort-kirjasta? En minä enää pitkään näistä jankuta, mutta voisitko lukea tarinan läpi muutaman kerran ennen kuin alat tuon ikuisen vänkäämisen. Mieti mitä tekstissä sanotaan. Ei pahalla, mutta tämä alkaa mennä jo reippaasti riman ali. Tuossa versiossa taitaa koko tarina mennä päälaelleen
Haukka

Witko
Viestit: 7650
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Ma 24.09.2018 17:11

No niin ja nyt saatiin kirja käsiin ja pähkinät olivat vähän väärässä järjestyksessä tai paremmin kirja kertoi edeltäpäin.
Nyt pääsin alittamaan riman aika saatanan hyvin ja tälläisiin urotekoihin täytyy olla hyvä itsetunto ja lievä autistinen kysyjä l. Witko Wainaa III.

4. B. Nyt en puhu murhista paljon mitään ja mennään kunnolla asiaan ja tapahtumaan mikä meni minulta iloisesti päin helvettiä ja kielikurssi ja tyydyttävä numero kotitaloudesta riittää tämän tunaroinnin pelastamiseen.
Vähän jälkeen Shoshoni murhan, Yellow Wolfin Cheyenne bandi palasi kotiin päin onnistuneen raidin jälkeen saatuaan saaliksi lauman karjaa/hevosia Comanche päällikkö Bull Humpilta. Cheyennet pysähtyivät Bentin linnakkeelle ja tuntien myötätuntoa kaveriaan kohti "Charlesia", Yellow Wolf antoi hiiirenvärisen muulin ja upean täplikkkään orin joka veti kunnon kiitolaukka esityksen. Kohta jälkeenpäin Bull Hump ratsasti helvetin vihaisena suuren sotajoukon kanssa Bentin linnakkeelle.

William (vanha ja kippee mies jo silloin) Bent poltti piippua Comanchein kanssa ja luultavasti antoi jotain lahjoja päälle, pikkutavaraa ja sälää josta Bull Hump hyppi riemusta kuin tapiiri. Sillä aikaa hevonen ja muuli olivat viisasti laitettu säilytykseen linnakkeen adobe-hakaan. Aina kun minua kiinnostaa nämät hummat, niin tästä täplikkäästä orista tuli uskomattoman kuuluisa koko Lännessä ja paras buffalo hevonen, Kit "Dog" Carson kertoi myöhemmin Williamin pojalle (Charles veikkaan) mitä hän oli ikinä nähnyt. Eivät kaikki Intiaanit olleet hevosvarkaita ja eivät kaikki espanjanlaiset hevoset tulleet Mexicosta.

Alkuperäisessä kertomuksessa oli muuli, hevonen, piipunpoltto, Yellow Wolf, Bull Hump, Shohosne, Comanche , Cheyenne oikein. On sekin jo saavutus. Skarppausta Witko eikä kiire lukea vain sinnepäin vaan kääntää päässä se kunnon muotoon ja järkeväksi tarinaksi.


D.G.Witko

Witko
Viestit: 7650
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Ma 24.09.2018 17:13

Tai paremmin kertoi George "Korko" Bentille.

Witko

Haukka
Viestit: 6197
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Ma 24.09.2018 17:33

Hieno homma. Eikä tuo kirja ihan helppoa tekstiä ole. Sieltä täältä olen päässyt lukemaan. Huomautin tästä asiasta sen vuoksi, että asioita oppii paremmin jos joku huomauttaa virheistä. Siis ihan hyvällä tarkoituksella. Itse joudun joskus lukemaan jonkun lauseen yhä uudelleen ja uudelleen ja silti se ei tahdo aueta. itse kullakin menee joskus väärinkäsitykset myös huolimattoman lukemisen piikkiin. Muutama muu google-kirja mainitsee tämän samaisen tapahtuman hieman lyhennettynä. William Bentillä oli tiukat paikat, sillä jos comanchet olisivat nähneet savitiili-aitauksessa olleet "lahjahummat," olisi Bent voinut saman tien lukea viimeisen rukouksen. Comanchet nimittäin etsivät linnakkeesta cheyennien jälkiä, mutta Bent vakuutti, ettei näitä ole näkynyt lähimaillakaan. Tämä valhe pelasti linnakkeen Bull Humpin ja hänen soturiensa tuhoiskulta. Hienoa miten läheltä-piti-tilanne hoideltiin lahjoilla ja muutamalla piipullisella.!
Haukka

Witko
Viestit: 7650
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Ti 25.09.2018 11:37

Ei tämä Haukka vakavaa ole sillä olen samaa mieltä että virheistä täytyy sanoa ja oikaista, koska juuri se kannustaa huolellisiin käännöksiin ja aika pieni on aika kun lukee tekstin kunnolla ja sitten alkaa kääntää sitä mielessä jotta siitä tulee järjellinen tarina. En puolustele tai hae mitään tekosyytä tähän tulkkaukseen, koska luin sen nopeasti ja en perehtynyt katsomaan muutamaa eri sanaa käännöksestä. Siinä menee aikaa jopa 5 minuuttia, mutta tarina saa tolkullisen ajatuksen eikä siitä tule mitään töksähtelevää tarinaa ja väärää tietoa. Cheyennet olivat tuohon aikaan 1834 melkoisessa vihanpidossa Comanchein kanssa, joten heidän tapaaminen olisi johtanut Bentin linnakkeessa julmaan yhteenottoon. Samoin jos nämät muuli ja ori olisivat olleet näkyvillä. Olen usein miettinyt tässä Bentien tapauksessa, että rohkeita miehiä ovat olleet aikalaiset silloin, koska hyvin vaarallisia Kansoja asui Eteläisillä Tasankoilla, Comanchet, Kiowat, Apachet, Utet tekivät vierailuita myös ym.

Witko


P.s
Comanche v. 1834 George Catlinin maalaus päällikkö Ta-wah-que-nah aka Mountain of Rock. Toinen päällikkö järjestyksessä l. kakkospomo. Näyttää että kaveri olisi ollut aika paljon lihapatojen ääressä, mutta tämä ei silti tee kulinaristista vaaratonta miestä.
Kuva

Haukka
Viestit: 6197
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Ti 25.09.2018 13:00

Tuo lihava roikale olisi ollut varsinainen herkkupala tonkawille, joiden suurinta herkkua oli rapsakka comanche-liha, mieluiten kevyesti käristettynä . Ja mitä noihin Bentin linnakkeen rohkeisiin miehiin tulee, esittelen heidät tuossa neljän jälkeen. nimittäin se on samalla vastaus erääseen kysymykseen.

Comanche-lihan nimesi suosikkiruoakseen muun muassa maineikas tonkawa-päällikkö Placido.


Kuva
Haukka

Haukka
Viestit: 6197
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Ti 25.09.2018 16:08

5. A. Vähän myöhemmin heinäkuun 29. päivänä, 1834 kahdeksan asumuksen leirikunta näitä vieraita Wyomingista tuli Arkansasiin missä William Bent teki kauppaa. Williamilla oli mukanaan kymmenen miehen kova joukko joka koostui kolmesta Intiaani scoutista, kuuluisista ja pahamaineisista ja väkivaltaisista miehistä, yksi tuttu Storrs-Marmaduke vaunusaattuesta vuonna 1824, yksi oli väkivaltainen irlantilainen psykopaatti Kanadasta, loput olivat samaa luokkaa.

Mistä Kansasta olivat nämät kolme Intiaani scouttia, väkivaltaisen irlantilaisen ja Storrs-Marduke kapteenin ja pioneerin nimet, saa toki antaa muitakin nimiä mutta nämät kysytyt riittävät ?


Tiedustelijat olivat delaware-intiaaneja. Sitten mennään näihin euro-amerikkalaisiin, joista ekana mainitsen Storrs-Marduken retkikunnassa kapteenina kunnostautuneen Alexander Le Grandin, joka ehti lyhyehkön elämänsä varrella tehdä yhtä jos toistakin. Sitten tuo kanadalainen väkivaltainen heppu tunnettiin nimellä Lucas Murray. Grinnellin mukaan tuo kanadalainen Murray oli Bentin linnakkeen vakiokalustoa ja intiaanit tunsivat hänet nimellä Pau-e-sih eli brittien kielelle käännettynä Flatnose. Hän oli Bentin firman parhaita kauppiaita ja kaikin puolin urhoollinen kaveri. Kaikkein paras kauppias oli Hatched, jonka intiaanit tunsivat nimellä Freckled Hand. Pisamakäden ja Littanenän lisäksi porukkaan kuului myös Robert Fisher, joka oli jämerä jätkä ja William Bentin ja Ceram St. Vrainin ehdoton puolustaja asiassa kuin asiassa. Fisherillekin intiaanit antoivat oman nimen, joka oli No-ma-ni. Tämä hieno nimi tarkoitti kalaa ja oli näin ollen kuin lyhenne miehen omasta brittinimestä. Mukana olivat myös John Smith, Thomas Boggs ja Marcelline St. Vrain. Viimemainitulle cheyennet antoivat ytimekkään kutsumanimen Marcelline.

Osa näistä kauppiaista erikoistui kauppaamaan vain yhden ja saman heimon tai kansan kanssa. Maxwell hoiteli yleensä pelkästään arapahojen kanssa käytävää kauppaa, Smith puolestaan hääräili etupäässä cheyennien kanssa koska hän puhui lähes täydellistä cheyennien kieltä. Tämän kovapintaisen kauppiasjoukon ulkopuolelta voi vielä mainita yhden pienikokoisen ja äkkiseltään katsottuna vaatimattoman oloisen hepun, joka lähemmin tarkasteltuna ei ollutkaan niin vaatimaton. Hänen nimensä oli Cristopher Carson ja hän ei ollut kauppias vaan metsästäjä. Vieläpä hiton hyvä sellainen. Että sellaista porukkaa.

Nämä äskeiset heput muodostivat Bentin linnakkeen ydinjoukon. Ehkä kaikki eivät olleet mukana tuossa seuraavan kysymyksen shoshone-kahakassa, mutta luettelin kaikkien niiden nimet, jotka on mainittu kuuluneen tuohon niinsanottuun kauppiaiden ydinjoukkoon + Cristopher Carson, jonka nimeä ei yksinkertaisesti voi olla mainitsematta.

Jos jollakulla on laajempaa tietoa näistä hepuista, niin siitä vaan. En tarkoita nyt Carsonia, vaan näitä muita kovanaamoja.





J
Haukka


Palaa sivulle “Intiaanit”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa