pahkinoita purtavaksi

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Witko
Viestit: 7611
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » To 06.09.2018 14:37

Haukka kirjoitti:Tuo puuttuu. Luulen haistavinani mistä tässä on kyse, mutta vastaapa silti tähän. Luuletko että löytyy netistä, vaan onko lähteenä pelkkä oma kirjasi?

5. Kun eversti Dogde ja hänen sotilaansa saapuivat Bent's Fortiin elokuun.6.päivänä, 1835 niin hän löysi kaksi Cheyenne-leiriä Arkansas Riverin törmällä.

Minkälaisen hurjan näyn hän näki ja mistä tässä oli kyse ?


**********************************************************************
En ole katsonut tuota netistä ollenkaan ja otin sen toisesta lähdekirjastani jonka mainitsin pähkinöiden alussa. En tiedä siis löytyykö koko netistä tätä ja jos löytyy niin millä hakusanoilla. The Pikapesutakki on nyt päivän valuutta.


Witko

Witko
Viestit: 7611
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » To 06.09.2018 17:59

Tästä tapauksesta on aika paljon tietoa myös tässä toisessa lähdekirjassani David Lavenderin Bent's Fort, joka on ehkä parhaimpia kirjoja Bentsin linnakkeesta ja eritoten Intiaaneista. Tässä kirjassa on oikeastaan kaikki se mitä tarvitsee tietää koko vanhan Bentin linnakkeen historiasta ja uuden myös. 479.sivua todella paljon nippeleitä, niin eri Intiaani Kansoista kuin myös vanhoista vuorten miehistä. Ehdoton ostos jos haluaa tietää tästä aiheesta lähes kaiken.
Kuva

Tämä oli se toinen lähdekirjani josta otin tuon pähkinän. The Southern Cheyennes. Donald J. Berthrong 442. sivua ja kookas kirja ja paljon tietoa myös 1800-luvun alkupuoliskolta Eteläisistä-Cheyenneistä.
Kuva


Witko

Haukka
Viestit: 6166
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Pe 07.09.2018 06:19

Ei minulla noita kirjajo ole ja puhe on ollut sellainen, että joas laittaa kysymykseen yksinomaan kirjasta, se pitäisi löytyä jossain muodossa myös netistä. Muutoinhan näissä ei ole mitään järkeä. Tämän löysin vahingossa. Eräs Stan Hoigin kirja oli laitettu pdf-muotoon ja kun sitä selasi, pisti silmään tämä allaoleva juttu. Suomensin sen tiedostoon jo eilen, ja laitan sen nyt kinkereille aamulla ennen lähtöä:

Ikävä se on mennä kertomaan tästä häpeällistä näystä, joka avautui eversti Henry Dodgen viattomien silmien eteen. Mutta koska kinkereillä pyritään noudattamaan totuutta joskus armottomankin tiukasti, kerrotaan siis tämäkin tapaus ilman häpeän häivää. Nimittäin koko cheyenne-kylän väki toikkaroi humalassa kuin Ellun kanat. Miehet, naiset ja jopa lapset käppäilivät tiuhaan tahtiin päällikön tiipiissä olevan tynnyrin luona. Tynnyrin sisälsi viskiä, joka oli toimirtettu paikalle meksikolaisten kauppiaiden toimesta.

Tietenkään nämä kauppiaat eivät harjoittaneet hyväntekeväisyystoimintaa, vaan he käyttivät humaltuneita cheyennejä hyödykseen tulevassa kaupankäynnissä. Saadakseen lisää viskiä cheyennet olivat valmiit vaihtamaan sitä biisoninnahkoihin, huopiin, hevosiin ja kaikkeen mitä heiltä vain löytyi. Kauppiaat nostivat samalla koko ajan viskin hintaa ja yhä useammat cheyenne-parat luopuivat kaikesta omaisuudestaan saadakseen lisää tuota himoitsemaansa juomaa. Tietenkin tämä sama kuvio toistui usean eri heimon kohdalla, mutta tässä tarinassa pääosaa näyttelivät cheyennet.

Mutta kukapa löytyikään meksikolaisten kauppiaiden takaa? Tuttu mies kinkereiltäkin. Hän oli kaikkien mulattien kanta-isä Jim Beckwourth, joka tunnettiin laajoilla alueilla rajaseutujen monitoimimiehenä. Beckwourthin sormet tuntuivat olevan paljossa mukana. Silloin kun hän ei ollut puristelemassa lukuisia tyttöystäviään hän teki bisnestä Subletten ja Vasquesin linnakkeessa South Platte Riverin varrella Coloradossa. Useita vuosikymmeniä kestäneillä kauppamatkoillaan hän vietti vuosia crow'tten, cheyennien, arapahojen ja jopa siouxien parissa. Beckwourth myönsi itse muistelmissaan miten hän ja monet muut kauppiaat huijasivat intiaaneilta viskin avulla heidän koko omaisuutensa. Eräässä tilaisuudessa Beckwourth kauppasi 4 tynnyriä viskiä (60 gallonaa eli noin 230 litraa) cheyenneille ja sai vastineeksi 1,100 biisoninnahkaa ja 18 hyvää hevosta. Näiden yhteissummaksi nousi 6,000 dollaria, joka oli tuolloin iso raha. Tuollainenkaan voitto ei vielä tyydyttänyt kaikkia kauppiaita, vaan viskiä laimennettiin entistä enemmän Neljä gallonaa vettä ja yksi gallona viskiä, siinä oli sopiva sekoitussuhde. Intiaanit maistoivat yhä viskin maun, eivätkä haistaneet huijausta. Kauppiaat käärivät entistä suuremmat voitot ja kaikilla oli mukavaa. Paitsi niillä intiaaneilla, joilla ei ollut enää varaa ostaa viskiä.

Näin valloitettiin suuri osa länttä. Ja näin tuhottiin cheyennet. Eikä tuhottu vain taloudellisesti, vaan myös moraalisesti. Silminnäkijä Rufus Sagen mukaan alkoholista johtuva epäjärjestys vallisi monessa cheyenne-, arapaho- ja jopa sioux-leirissä. Miehet naiset ja lapset juoksivat tiipiistä toiseen kiljuen ja laulelllen viinakipot käsissä läiskyen. Tappelunnujakat olivat yleisiä ja siellä missä ei tapeltu, siellä huilattiin pitkin pituuttaan maassa joko sammuneena tai muuten vetämättömässä olotilassa.

Marraskuussa 1842 nämä kännäämiset saavuttivat eräänlaisen huipentumansa, kun American Fur Company lähetti useita viski-tynnyreitä erääseen Chuckwater Creekissä sijaitsevaan cheyenne-kylään Wyomingissa. Tämä antelias lahja oli itse asiassa tarkoitettu cheyennien parissa asuville kauppiaille eräänlaiseksi kannustimeksi kilpailevien yhtiöiden kauppiaita vastaan. Mutta homma karkasi käsistä ja koko cheyennekylä aloitti juomingit. Syntyneessä joukkotappelussa ei turhia kainosteltu, vaan viinapäissä syntyneitä erimielisyyksiä selviteltiin teräasein. Kylän kaksi johtavaa päällikköä löytyi kahdeksan surmatun joukosta. He olivat ehkä yrittäneet hillitä juomista huonolla menestyksellä.

No tuossa tuota vastausta jo olikin mikäli Witko tätä alkoholinkäyttöä tarkoitti.


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7611
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Pe 07.09.2018 11:15

Haukka kirjoitti:Ei minulla noita kirjajo ole ja puhe on ollut sellainen, että joas laittaa kysymykseen yksinomaan kirjasta, se pitäisi löytyä jossain muodossa myös netistä. Muutoinhan näissä ei ole mitään järkeä. Tämän löysin vahingossa. Eräs Stan Hoigin kirja oli laitettu pdf-muotoon ja kun sitä selasi, pisti silmään tämä allaoleva juttu. Suomensin sen tiedostoon jo eilen, ja laitan sen nyt kinkereille aamulla ennen lähtöä:

Ikävä se on mennä kertomaan tästä häpeällistä näystä, joka avautui eversti Henry Dodgen viattomien silmien eteen. Mutta koska kinkereillä pyritään noudattamaan totuutta joskus armottomankin tiukasti, kerrotaan siis tämäkin tapaus ilman häpeän häivää. Nimittäin koko cheyenne-kylän väki toikkaroi humalassa kuin Ellun kanat. Miehet, naiset ja jopa lapset käppäilivät tiuhaan tahtiin päällikön tiipiissä olevan tynnyrin luona. Tynnyrin sisälsi viskiä, joka oli toimirtettu paikalle meksikolaisten kauppiaiden toimesta.

Tietenkään nämä kauppiaat eivät harjoittaneet hyväntekeväisyystoimintaa, vaan he käyttivät humaltuneita cheyennejä hyödykseen tulevassa kaupankäynnissä. Saadakseen lisää viskiä cheyennet olivat valmiit vaihtamaan sitä biisoninnahkoihin, huopiin, hevosiin ja kaikkeen mitä heiltä vain löytyi. Kauppiaat nostivat samalla koko ajan viskin hintaa ja yhä useammat cheyenne-parat luopuivat kaikesta omaisuudestaan saadakseen lisää tuota himoitsemaansa juomaa. Tietenkin tämä sama kuvio toistui usean eri heimon kohdalla, mutta tässä tarinassa pääosaa näyttelivät cheyennet.

Mutta kukapa löytyikään meksikolaisten kauppiaiden takaa? Tuttu mies kinkereiltäkin. Hän oli kaikkien mulattien kanta-isä Jim Beckwourth, joka tunnettiin laajoilla alueilla rajaseutujen monitoimimiehenä. Beckwourthin sormet tuntuivat olevan paljossa mukana. Silloin kun hän ei ollut puristelemassa lukuisia tyttöystäviään hän teki bisnestä Subletten ja Vasquesin linnakkeessa South Platte Riverin varrella Coloradossa. Useita vuosikymmeniä kestäneillä kauppamatkoillaan hän vietti vuosia crow'tten, cheyennien, arapahojen ja jopa siouxien parissa. Beckwourth myönsi itse muistelmissaan miten hän ja monet muut kauppiaat huijasivat intiaaneilta viskin avulla heidän koko omaisuutensa. Eräässä tilaisuudessa Beckwourth kauppasi 4 tynnyriä viskiä (60 gallonaa eli noin 230 litraa) cheyenneille ja sai vastineeksi 1,100 biisoninnahkaa ja 18 hyvää hevosta. Näiden yhteissummaksi nousi 6,000 dollaria, joka oli tuolloin iso raha. Tuollainenkaan voitto ei vielä tyydyttänyt kaikkia kauppiaita, vaan viskiä laimennettiin entistä enemmän Neljä gallonaa vettä ja yksi gallona viskiä, siinä oli sopiva sekoitussuhde. Intiaanit maistoivat yhä viskin maun, eivätkä haistaneet huijausta. Kauppiaat käärivät entistä suuremmat voitot ja kaikilla oli mukavaa. Paitsi niillä intiaaneilla, joilla ei ollut enää varaa ostaa viskiä.

Näin valloitettiin suuri osa länttä. Ja näin tuhottiin cheyennet. Eikä tuhottu vain taloudellisesti, vaan myös moraalisesti. Silminnäkijä Rufus Sagen mukaan alkoholista johtuva epäjärjestys vallisi monessa cheyenne-, arapaho- ja jopa sioux-leirissä. Miehet naiset ja lapset juoksivat tiipiistä toiseen kiljuen ja laulelllen viinakipot käsissä läiskyen. Tappelunnujakat olivat yleisiä ja siellä missä ei tapeltu, siellä huilattiin pitkin pituuttaan maassa joko sammuneena tai muuten vetämättömässä olotilassa.

Marraskuussa 1842 nämä kännäämiset saavuttivat eräänlaisen huipentumansa, kun American Fur Company lähetti useita viski-tynnyreitä erääseen Chuckwater Creekissä sijaitsevaan cheyenne-kylään Wyomingissa. Tämä antelias lahja oli itse asiassa tarkoitettu cheyennien parissa asuville kauppiaille eräänlaiseksi kannustimeksi kilpailevien yhtiöiden kauppiaita vastaan. Mutta homma karkasi käsistä ja koko cheyennekylä aloitti juomingit. Syntyneessä joukkotappelussa ei turhia kainosteltu, vaan viinapäissä syntyneitä erimielisyyksiä selviteltiin teräasein. Kylän kaksi johtavaa päällikköä löytyi kahdeksan surmatun joukosta. He olivat ehkä yrittäneet hillitä juomista huonolla menestyksellä.

No tuossa tuota vastausta jo olikin mikäli Witko tätä alkoholinkäyttöä tarkoitti.


Kuva


****************************************************************************
Etsivä löytää ja oikein Haukka oli tiedon hakenut. En tiennyt että tätä tapausta ei ole netissä, koska kaksi kirjaa kertoo tapauksesta ja toinen jopa tarkan päivämäärän. David Lavenderin kirjassa Bent's Fort oli monta sivua näistä humalan hakuisesta toimminasta. Samoin oli tarkka päivämäärä ja vähän lyhyempi kuvaus näistä juomingeista tuossa Southern Cheyennes-kirjassa. Lavender oli lisännyt myös meksikolaisia viinanmyyjiä mukaan tähän tapahtumaan. Dogde oli nähnyt jo ennen Cheyenneitä kurjan ja likaisen Arapahojen-leirikunnan mikä näytti, että kaikki oli myyty huovista lähtien ja väki oli juopotellut oiken kunnolla. Tämä Bent's Fortin kaksi Cheyennien leirikuntaa olivat todella olleet tyrmistyttävä näky ja ajattele Haukka että oli vasta kyseessä v. 1835. Cheyennet oli aivan käkenä niin kuin sanoit aina miehistä, naisista ja jopa lapsista alkaen. Mutaista joenpenkkaa pitkin möyrysi Cheyenneitä kaatuillen, heiluen ja ammuskelivat vielä jousillaan ilmaan. Kaikki oli melkein myyty viinaa/viskiä vastaan.

Valkoisen miehen/meksikolaisten valistustyö Intiaanien pariin tuotti itse Intiaaneille vain tuhoa ja kurjuutta. Aina puhutaan vain taudeista, mutta tässä tapauksessa tuo alkoholisimi oli vähintään yhtä vakavaa. Tuo minuunkin kiinnitti huomiota että jopa lapset saivat vetää oikein kunnon kännit ja harjoitella aikuisena alkavaa alkoholin käyttämisen suurkulutusta. Hyvin haettu vastaus ja ihme kun ei netistä löydy näinkin dokumentoitua tapausta. Yksi oli erään Dogden luutnantti, joka merkitsi kaiken tuon päiväkirjaansa.
Olihan ollut jo ennen puhuttu että viina virtasi Bentin linnakkeella, mutta olin käsittänyt että se oli vain kaupanteon kunniaksi annettua maistiaista. Tämä tieto löi vähän huonon maineen Bentin alueelle ja en puhu hurskastelusta vaan Intiaanien kurjistamisesta.
Katson illalla oliko minulla kirjoissani jotain muuta lisättävää, mutta Haukan vastaus oli priimalleen se oikea.

Areena on vapaa uusille pähkinöille joita odotan pelonsekaisessa mielentilassa, koska nyt Haukan kosto on rankka tuumin. Kaikkia muuta saa kysyä, mutta ei alle 1600-luvun kiitos ja ei sitten kasvoihin!


Witko

Witko
Viestit: 7611
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Pe 07.09.2018 12:09

Sori Haukka mutta kyllä löysin googlesta aivan saman tapauksen ja hakusanana kokeilin What colonel dogde see fort bent two cheyennes camps in 1835. Todellinen yksinkertainen haku oli tuo kirjoitaa googleen. Tuosta lauseesta saisi koulussa ehdot englannista mutta googleen ei tarvita oikeita sanamuotoja ym. kivaa. Tämänhän kysymyksen sai pähkinästä koska siinä oli pvm. henkilö ja vuosi ja Cheyennet ja paikan nimi.
https://books.google.fi/books?id=kymLHa_H5Z4C&pg=PA30&lpg=PA30&dq=what+colonel+dodge+see+cheyenne+camps+fort+bent+in+1835&source=bl&ots=MjBdrUMi86&sig=IjVE2JuDg2ZZbaPA6gvl3z8Eue4&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiMqLvMy6jdAhXF_iwKHdCzCmsQ6AEwA3oECAcQAQ#v=onepage&q=what%20colonel%20dodge%20see%20cheyenne%20camps%20fort%20bent%20in%201835&f=false

Sama Stan Hoigin ja kirja oli The Cheyenne.


Witko

Witko
Viestit: 7611
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Pe 07.09.2018 18:19

Eversti Henry Dodgen retkikunta lähti Fort Leawenworthista Toukokuun 29. päivänä, 1835 Platte Riverille tekemään sopimusta mm. Pawneiden kanssa. Dodge oppi että Pawneilla oli sota Cheyennien, Arapahojen ja Siouxien kanssa. Cheyennet vaihtoivat seutuja puhvelinmetsästyksen vuoksi kesällä useaan otteeseen jonka Dodge kuuli Pawneilta. Eversti Dodge saapui sotilaineen Bentin linnakkeelle elokuun 6.päivänä,1835 ja löysi kaksi Cheyenne-leiriä Arkansas-joen penkoilta ja näky oli masentava, koska niin monta Cheyenneä oli umpihumalassa ja viski oli peräisin kuulemma meksikolaisilta kauppiailta Taosista. Luutnantti Kingsbury arvio oli että leirikunta oli hyvin vaaranalaisessa tilanteessa ja hän kirjoitti päiväkirjaansa, että he olivat hyvin rakastuneita/kiintyneitä viskiin ja olivat valmiina myymään hevosensa, huopansa ja mitä tahansa heiltä löytyi että he saivat viinaa. He sanoivat että ensimmäinen asia ol viski, sitten toisena tuli tupakka, kolmanneksi tulivat aseet, neljänneksi hevoset ja viidentenä naiset. Siinä oli kyllä Cheyennien arvomaailma sekaisin kun naiset tulivat viimeisinä.

Bent, St. Vrain ja komppania nauttivat rivakasta kaupankäynnistä puhvelinvuodista ja heidän kauppa-asemalla kävi niin Cheyennet, Arapahot, Comanchet ja Preerian Gros Ventresit. Kumppani Kapteeni Lemuel Ford selitti vuota-kauppaa, noin 25 centin edestä tavaraa annettiin ja myytiin St. Lousissa viidestä kuuteen dollariin eteenpäin, joten bisnes oli todella tuolloin tuottavaa. David Lavender kirjassaan Bent's Fort kertoi melkein samaa mutta kuvailtiin tai oikeammin jo mässäiltiin Cheyennien rappiotilasta. Dodge tapasi tuolla matkallaan Tasankoilla Otoja, Omahia, Pawneita ja Arikaroja. Dodge lähetti Kapteeni John Gattin" joka oli ollut jo mukana Arikara kampanjassa-sodassa" etsimään lisää Arapahoja ja tuomaan heitä neuvotteluihin Bentin linnakkeelle. Sitten koitti tuo murheellinen päivä kun Dodge tuli linnakkeelle ja näki masentavan näyn mutatorneista. Arkansas-joen toiselle puolella oli meksikolaisten eteläinen penkka ja siellä oli kaksi Cheyenne-leiriä missä Taosilaiset kauppiaat myivät viinaa kuin häkää ja tekivät pieniä maakauppoja samalla Cheyennien kanssa, jotka tuskin ymmärsivät tästä kaupasta mitään kun vain viski virtasi.

Vanhat squoawatkin olivat ympäripäissään, lapset olivat monet ilman vaatteita ja humalassa ja naiset samoin jotkut ilkialastomina myivät itseään viskistä Taosilaisille. Toiset olivat vain helminauha kaulassaan ja maalattuna täysin ja mudan tahrimia. Hevoset juoksivat pitkin kylää hulluina. Dodge päätti että pakko on matkata maili eteenpäin ja perustaa sinne oma leiri kaukana tästä sekasorrosta. Kun Gatt palasi takaisin muutaman Arapahon kanssa, niin hän tapasi Charles Bentin ja Cerain St. Vrainin, niin häneen teki vaikutuksen miesten asut. Cheyennien mokkasiinit, pukinnahka takit ja housut ja he näyttivät kuin olisivat asuneet Intiaanien mailla ja matkanneet tuhannen mailia. He olivat kaikki todellisia herrasmiehiä. Dick ja Andrew Green kaksi iloista Bentien kotiorjaa palvelivat ja tarjoilivat ruuan taidokkaasti ja kaunis Black Charlotte hurmasi miehet (Dickin vaimo). Sitten oli toinekin päiväkirjapitäjä ja tämä oli Kersantti Hugh Evans ja samoja juttuja kuvaili kuin luutnanttikin. Kaikki tai melkein kaikki olivat hulluna humalassa niin miehet, naiset ja jopa lapsetkin täyttivät heidän juomasarviaan täyteen viskiä. Jotkut horjuivat ja pyörivät pitkin mutapenkkaa, toiset putosivat suoraan alas ja nousivat itsepintaisesti ylös, toiset naiset olivat vaahdon peitossa ja alasti. Kyllä sitä on osattu jo v. 1835 kirjoittaa elävästi ja kuvailla kunnon kännäämistä. Todellisuudessa Dodge ja luutnatti Kingsbury olivat murheellisia näiden Intiaanien alennustilasta.

No tärkeät kokoukset alkoivat eri Kansojen väillä tämän jälkeen linnakeella. Tärkeä asia oli myös että Dodgen vierailun aikna v. 1835 luutnantti Kingsbury kertoi että Cheyenne naiset olivat huomattavan kauniita ja heidän kauneutensa oli silmäänpistävää. No tunnetiin Cheyennet Tasankoilla Kauniit Ihmiset joilla on paljon hevosia.


Witko

Areena on vapaa !

Haukka
Viestit: 6166
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » La 08.09.2018 11:45

Areena oli vapaa, mutta eipä ole enää. Koska nämä vuodet 1800 - 1850 ovat äärimmäisen mielenkiintoisia, jatketaan tuolla aikavälillä. Ja kun tuo vanha Bentin linnoituskin on mielenkiintoinen, pysytellään siellä. Siis:

1 A. Mitä hyvin tärkeää pawneet sieppasivat cheyenne-päällikkö White Thunderilta vuonna 1833?

1 B. Mitkä kaksi tärkeää asiaa White Thunder päätti katsellessaan marraskuussa 1833 Fort Bentin rintavarustuksen takaa Maailmanloppua, jota ei tullutkaan.

2. Chipitalla oli tärkeä rooli vanhassa Bentin linnakkeessa. Kuka Chipita oli ja mitä' huomiota herättävää oli hänen ulkoisessa olemuksessaan?

3. William Bentin suvulla oli tapana liikkua kesäisin intiaanileiristä toiseen ja palata vasta syksyn alla takaisin kotiin. Näin heidän tarkoituksensa oli tehdä myös kesällä 1849. Reissullaan he saapuivat erääseen kiowa-leiriin Bluff Creekissä Kansasissa. Paikalle oli saapunut suuret joukot muun muassa cheyennejä ja arapahoja katsomaan kiowa-tanssiijoiden esityksiä. Osaget, jotka olivat tehneet rauhan kiowien kanssa, olivat myös kerääntyneet paikalle. Äkkiä eräs yleisön joukossa ollut osage lysähti pitkin pituuttaan maahan. Mitään ei ollut tehtävissä ja hän kuoli muutamassa minuutissa. "Mayíagyá K´ ádó", kiljuivat intiaanit. Mitä oli tapahtunut ja mikä oli Mayíagyá K´ ádó?

4 Mikä hyvin suurisuuntainen tapahtuma alkoi lähes välittömästi osagen kuoleman seurauksena?
Haukka

Witko
Viestit: 7611
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » La 08.09.2018 15:46

Haukka kirjoitti:Areena oli vapaa, mutta eipä ole enää. Koska nämä vuodet 1800 - 1850 ovat äärimmäisen mielenkiintoisia, jatketaan tuolla aikavälillä. Ja kun tuo vanha Bentin linnoituskin on mielenkiintoinen, pysytellään siellä. Siis:
Haukka kysyi seuraavaa:

1 A. Mitä hyvin tärkeää pawneet sieppasivat cheyenne-päällikkö White Thunderilta vuonna 1833?

*****************************************************************

1. A. Kun Cheyennet tapasivat uudet kauppakumppaninsa Bentin ja St, Vrainin niin he tulivat ehkä vähän liian ylimielisiksi. Vuonna 1832 he päättivät testata voimiaan Pawneita vastaan, jotka asuivat alempana Platte Riverillä. Pieni Cheyennien sotajoukko ratsasti itään hyökätäkseen Pawneiden kimppuun-joita kutsuttiin myös nimellä Wolf Men aka Skidi-Pawneet. Kun Cheyennet pääsivät Lower Platte Riverille itäiseen kylään. niin Pawneet tulivat salamannopeasti alas penkalta ja leikkasivat sotapartion tien nopeasti poikki. Tässä ei ollut vielä kaikki. Wolf Men teurastti ruumit leikaten ne kahtia ja heittivät matalaan puroon susien syötäväksi. Cheyennet menettivät monta hyvää soturia n. 30 on arvio.Myöhemmin samana vuonna Cheyennet kävivät tyhjassä verilöylypaikassa ja löysivät joitain silvottuja tovereitaan ja tunnistivat joitain vaatteista, hiuksista ja koruista. Kun tämä uutinen kovasta tappiosta tuli Cheyenne-leiriin niin se oli katastrofi. Surevat äidit ja vaimot tekivät syviä viiltoja jalkoihinsa ja käsiinsä sekä leikkasivat sormia irti surunmerkiksi.

Sitten Cheyennet alkoivat suunnitella verikostoa seuraavana vuonna 1833 myöhään elokuussa ja päälliköiden neuvosto kokoontui. 44. suurta johtajaa sanoivat että kaikki Cheyennein bandit tulevat mukaan tähän kosto raidiin Pawneiden kimppuun. Kaikki eri ennusmerkit näyttivät oikeaa hetkeä voitolle nyt. Heihin liityi mukaan liitolaisiaan Arapahoja ja Oglala-Siouxeja. Mukaan tuli innostajana ja johtajana tälle raidille White Thunder," the Keeper of Arrows" Cheyennien neljän Sacred Arrowsin kantaja. Kerron myöhemmin näistä pyhistä nuolista ja niiden merkityksestä Cheyennien Kansakunnalle. White Thunder sai kunnian olla hyökkäyksen johtaja hyökkäykseen Wolf Men luo, joka olisi samalla avoin sodanjulistus Pawneille aka skidi Wolf Men. Leiri koottiin, vanhat miehet ja naiset kantamaan ja pakkaamaan kaiken, asumukset. teltat, ruokatarvikkeet, varusteet ja valmistaa myös lapset pitkää matkaa varten. Nopeasti satoja kyläläisiä matkasivat koiliseen Platte Riverillä ja kuiva maa pölytti niin kovat pilvet että ne jo pelkästään antoivat hyvän signaalin monien mailien päähän. Samaan aikaa scoutit tiedustelivat edessä ja sivuilla missä viholliset ovat.

Mutta ei näin iso leiri voinut matkata ilman ääntä.Pawnee scoutit olivat saanet tapettua neljä Cheyenne scouttia jo ennen taistelua. Pawnee ja Oto soturit järjestivät väijytyksen Cheyenneille ja näiden etujoukot työnnettiin väkisin perääntymään ja nyt taistelu sai epätoivoisen käänteen. White Thunder vaimoineen Old Barkin kanssa ratsasti soturien etujoukossa takanaan naiset ja lapset. Koko ajan olivat Pawneet ja Otot niskan päällä taistelussa ja ei koskaan ennen ollut vihollinen näin voimakas totesivat Cheyennet. White Thunder joka oli maalannut ihonsa punaiseksi yritti saada neljä pyhää nuolta takaisin kimpuksi mutta Pawneet ja Otot ratsastivat niin nopeasti ja Cheyennet tekivät myös nopeat väistöliikkeet ja tästä johtuen White Thunderillä ei ollut aikaa saada neljää nuolta nippuun seremoniamaisesti ja näin Cheyennet joutuivat taisteluun ilman neljän pyhän nuolen henkistä suojaa. White Thunder sitoi nopeasti neljä pyhää nuolta kimpuksi, ehtimättä erotella niitä kahdeksi eri kimpuksi ja antoi tämän koko nuolisarjan lääkemies Bullille.

Sairaana oleva Pawnee soturi oli päättänyt että tänään oli hyvä päivä kuolla ja hänen toverinsa kantoivat hänet taistelukentälle kuolemaan jalon kuoleman taistelussa. Häntä lyötiin monta kertaa keihäillä ja kepeillä, mutta hän onnistui ottamaan Bullilta nuolinipun. Vaikka hänet tapettin myöhemmin Cheyennien toimesta, niin pyhä nuolinippu oli jo Pawneiden hallussa. Pawnee päällikkö Big Eagle onnistui pitämään nuolinipun itsellään ja Cheyennet ja Arapaho soturit lyötiin maahan. Ei vain se että White Thunder menetti paljon sotureita taistelussa tapettuina , niin pahin oli se että viholliset l. Pawneet saivat saaliiksi Sacred Arrowsin "The Mahuts". Onni ja valta sekä voima menettiin sinä päivänä ja tämä oli paha isku Cheyenneille ja myös syytöksenä White Thunderille jonka piti kantaa Mahutsit , niin hänelle tämä oli kova arvovalta menetys koska hän kadotti nuolet.

Vuonna 1835 White Thunder ja tämän vaimo Old Bark matkustivat Big Eaglen Pawnee leiriin ja he pyysivät että Big Eagle palauttaisi pyhät nuolet takaisin Cheyenneille mutta Big Eagle antoi vain yhden nuolen neljästä joka oli Buffalo-arrow. Big Eagle ja soturijoukko matkusti Cheyenne-leiriin jossa he saivat sata hevosta lahjanan nuolesta, mutta hän ei koskaan palauttanut kolmea muuta nuolta ja Cheyennet joutuivat tekemään jäljennökset. Vuonna 1843 yksi Lakota-soturi tuli Cheyenne leiriin ja hänellä oli yksi pyhä nuoli jonka hän oli saanut taistelussa Pawneita vastaan. Hänelle annettiin myös sata hevosta lahjaksi, joten tästä voi jo päätellä miten tärkeät olivat nämät Mahusit Cheyenneille. He tekivät kaksi jäljennöstä ja ne ovat edelleen nykypäivänä Cheyennien hallussa. Tästä taistelusta jäi monta yksityiskohtaa pois ja näiden neljän sacred arrowsin saamisen alunperin ja mitä neljää asiaa ne edustivat Cheyenneille.

Käytin tässä pelkästään eri kirjoja ja vähän otin tuosta uudesta Anne Hyden-kirjasta Empires, Nations, And Families. Halfbreed-kirjasta oli suurin osa, koska Hyden-kirjassa oli sen verran lyhyt, mutta asiaa täynnä oleva lyhyempi selostus. The Southern Cheyenne-kirja ja Bent's Fort olivat tarkisettavina myös. Samaa tietoa oli kaikissa kirjoissa toisissa vähän enemmän ja toisissa vähemmän.

White Thunder Wakingan Ska, Cheyenne.

Kuva

Witko

Witko
Viestit: 7611
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » La 08.09.2018 17:48

Haukka kirjoitti:Areena oli vapaa, mutta eipä ole enää. Koska nämä vuodet 1800 - 1850 ovat äärimmäisen mielenkiintoisia, jatketaan tuolla aikavälillä. Ja kun tuo vanha Bentin linnoituskin on mielenkiintoinen, pysytellään siellä. Siis:

Haukka kysyy seuraavaa.
1 A. Mitä hyvin tärkeää pawneet sieppasivat cheyenne-päällikkö White Thunderilta vuonna 1833?

1 B. Mitkä kaksi tärkeää asiaa White Thunder päätti katsellessaan marraskuussa 1833 Fort Bentin rintavarustuksen takaa Maailmanloppua, jota ei tullutkaan.


*************************************************************

1. A. Laitan tähän yhteenvedon näistä " Sacred Arrows".
Cheyenneillä oli kaksi pyhää "lääkepakettia". Sacred Arrows (Mahuts) ja Buffalo Hat (Esevone). Näiden nippujen henkinen voima voitaisiin käyttää seremoniallisesti auttamaan Kansaa. Niin kauan kuin näiden nippujen seremonioita suoritettiin sankarillisesti, niin Kansa menestyisi ja olisi suojeluksessa. Nippujen kunnioittamuuden seurauksena(varastaminen exe.) olisi että Kansaa seuraa onnettomuudet. Pyhät Nuolet ovat eläviä asioita ja ovat pyhimmät Cheyenne Kansan reliikit. Heille annettin alun perin profeetta Sweet Medicine Maheo (Luoja) Pyhän luolan sisällä pyhällä vuorella Novavose tai Bear Butte nykyisin. Sweet Medicine Maheon nuolet olivat lahja Cheyenne Kansalle jotta he voisivat elää viisasti elämässään. Pyhän Nuolen kautta Maheo vuodatta elämänsä Cheyenne-ihmisten elämään.

Ainoastaan Sacred Arrowsin kautta Cheyenne-ihmiset ovat henkellisessä elämässä harmoniassa. Pyhät nuolet ovat miesten symboleja. Naiset eivät saa edes katsoa niitä, saatikka puhua niistä. Nykypäivänäkin Cheyenne naiset pyytävät anteeksi ja kääntävät päänsä pois jos joku vieras alkaa puhua Pyhistä Nuolista.

Otin tämän tästä kirjastani George Bird Grinnellin The Cheyenne Indians History Vol I
Kuva

1. B. Cheyennet olivat mestareita antamaan kaiken tapahtuman mennä kohtalon uskona, sillä Pyhät Nuolet osoittivat sen jo ja jos jotain vieläkin pahempaa tapahtuisi. Vähän sen jälkeen kun William Bent oli avannut pysyvän kauppapaikan, niin Marraskuussa vuonna 1833 esitti taivas sellaisen esityksen, että Eteläisten Tasankojen Intiaanit olivat sekaisin pelosta tai eivät kaikki, mutta monet. Kiowain kalenterissa tästä meteoriitti suihkusta on myös merkintä. Tämä jäi nimellä " the Night the Stars Fell" ja monet ihmiset sanoivat että tuo on merkki tulevasta maailmanlopusta, mutta William Bent ja White Thunder näkivät asian aivan eri valossa. Linnakkeessa William Bent liittyi mukaan Cheyenne johtajiin ja he katselivat taivaallista viestiä rintavarustukselta käsin. Hän jutteli White Thunderille Medicine Arrows kantaja on ehkä vaikutusvaltaisin mies kaikista Cheyenne miehistä.

Kun aamu vihdoin valkeni ja maailmaloppua ei tullutkaan, niin Bent ja White Thunder tunnustivat että he olivat yhdessä todistaneet jotain merkittävää tapahtumaa. White Thunder tuumi että nyt on koitanut uusi alku myös Cheyenneille. Hän uskoi että Pawneet palauttavat vielä Sacred Arrowsit takaisin Cheyenneille. Tämän näyn johdosta hän teki soolomatkan vain vaimonsa kanssa samana vuonna Pawnee-kylään ja sai kaksi nuolta takaisin. Toinen tärkeä asia oli tässä merkillisessä yössä että Little White Man aka William Bent meni naimisiin White Thunderin tyttären Mis-stan-ta aka Owl Womanin kanssa. Tämä avaisi hienot kauppasuhteet Cheyenneille sekä Arapahoille ja heidän verensä sekoittuisivat tulevissa lapsissa ja tulevaisuudessa ja tämä hieno mies White Thunder näki yhteisen elämän Bentin ja heidän Kansansa välillä lapsissa. Samoin Bent oli oppinut puhumaan cheyenneä, mitä White Thunder arvosti. Halfbreed-kirjassa se sanotaan. Samana yönä kun taivas leiskui niin White Thunder oli 70. vuotias.Syntynyt 1763. Sen verran että tuon valokuvan jeppe ei voi olla White Thunder. Hänellä on tytär jonka kanssa Bent meni naimisiin 1833 niin miehen ikä valokuvassa ei riitä tähän. Yksi Lakota on saman niminen ainakin.

Anne Hyde oli nyt kyllä rautaa. Uskomaton kirjailija ja uskomaton kirja. Aihe kuin aihe. Ehdoton ostos. Ei ole turhaan Hydeä palkittu kirjoistaan.


Witko

Haukka
Viestit: 6166
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Su 09.09.2018 07:20

Tuossa Witkon viestissä on pieni virhe, joten korjaan sen. Ei ollut olemassa Sweet Medicine Maheota, vaan he olivat kaksi eri persoonaa. Sweet Medicine oli cheyennien vanha profeetta kun taas Maheo puolestaan oli kaiken elollisen luoja, (Siis vastine Manitolle ja muille kaikkien ylimmille.) Sweet Medicine sai Maheolta nuo Pyhät nuolet. Tämä ei tullut esiin Witkon viestissä, mutta kinkereillä ollaan tarkkoja, joten siksi korjaus.
Haukka

Haukka
Viestit: 6166
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Su 09.09.2018 09:03

Ja hiukan vielä noihin Pyhiin Nuoliin, sillä nehän olivat suurin syy, että cheyennet päättivät suunnistaa kohti etelää.

Ennen Maheon tapaamista cheyennien Profeetta Sweet Medicine oli houkuteltu matkustamaan Pohjoisille tasangoille lBlack Hillsin seuduille. Houkuttelijoina toimivat henkimiehen sisäiset äänet ja niiden perusteella hän löysi luolan, jossa Suuri Kaikkivaltias Maheo odotti vierastaan. Maheo ojensi Sweet Medicinelle nuo neljä nuolta, jotka muodostivat eräänlaisen "cheyennien elämän henkisen koetinkiven". Samalla tästä tapahtumasta alkoi niinkutsuttujen modernien cheyennien elämäntaival. Hehän olivat entuudestaan olleet maanviljelihjöitä, mutta Maheo antoi Sweet Medicinille täydelliset ohjeet siitä miten menestyä tasankojen biisonin-metsästäjinä.

Kaikki cheyennet eivät hylänneet maanviljelyä, mutta suurin osa siirtyi kokopäiväisiksi paimentolaisiksi eli siistimmin sanottuna nomadeiksi. Ja Pyhät nuolet kertoivat jossakin vaiheessa, että cheyennien tulevaisuus olisi etelässä. Nytkään eivät kansan kaikki leirikunnat noudattaneet kehoitusta, vaan monet bandit jäivät edelleen pohjoisille tasangoille. Nuolenkantaja White Thunderin johdattamina suuri osa cheyenneistä kuitenkin valitsi etelän. Koska he olivat tietoisia Arkansasjoen toisella puolella asuvista vihamielisistä heimoista, he ottivat mukaansa sukulaisensa arapahot. Ilman arapahojen tukea ei matkalle olisi uskallettu lähteä.

Tämä muuttoliikehän tavallaan epäonnistui, sillä kuten Witko jo ehti kertoa niin pawneet halkaloittivat cheyennien muuttoa. Jatkossakaan ei mennyt kovin hyvin, sillä Taosin meksikolaisten kauppiaiden kauppaama väkijuoma heitti omat varjonsa cheyennien elämään. Puhumattakaan lukuisista yhteenotoista comanchien ja kiowien kanssa 1830-luvun loppuun saakka. Mutta olisiko elämä pohjoisilla tasangoilla ollut juurikaan helpompaa, sillä sielläkin oli omat vaaransa.

Cheyenne-leiri


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7611
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Su 09.09.2018 09:14

Huomasin että olin laittanut Cheyennien profeetan Sweet Medicinen nimen perään tuon Maheon epäselvästi. Sweet Medicine sai Maheolta(Luoja tai Suuri Henki) alkuperäiset Sacred Arrowsit pyhän luolan sisällä ja pyhällä vuorellä joka oli Novavose tai Bear Butte. Siis vielä selvennän Sweet Medicine niminen profeetta antoi lahjana Cheyenneille Sacred Arrows jotta Cheyennet pystyisivät kasvamaan viisasti elämässä. Massaum seremonia on muinainen Cheyenne seremonia, jonka Sweet Medicine oli antanut Cheyenne Kansalle, jonka he esittivät ensi kertaa Bear Buttessa. Toinen lääkepaketti oli tuo Sacred Buffalo Hat[/i ](Esevone). Grinnell on kyllä hyvin tietoinen näistä Cheyennien mytologiasta, mutta käyttää niin paljon cheyenne-kielisiä sanoja sekaisin englannin kanssa, että heikompaa miestä hirvittää nämät eri mytologiat.

No se kai on selvää että kuinka tärkeitä olivat nämät kaksi kahden nuolen nippua Cheyenneille ja kun tästä puutui yksikin nuoli neljästä niin Sacred Arrows oli rikki ja ennen kuin se olisi takasin neljässä nuolessa niin hengellinen suojelu oli Kansalle epätasapainossa. Siksi [i]White Thundred
vaimonsa Old Barkin kanssa teki tämän soolomatkan Pawneiden Big Eaglen kylään pyytämään nuolet takaisin Cheyenneille. Buffalo Arrowsit saatiin takaisin, mutta vasta kun Lakota soturit sai palautettua loput kaksi nuolta matkallaan Etelä-Dakotaan v. 1843, ensin oltuaan Pawneiden kanssa taistelussa ja saivat nämät Sacred Arrowsit, jonka Pawneet olivat varastaneet, niin he palauttivat nämät nuolet Cheyenneille ja nyt oli kaikki neljä nuolta Cheyenneillä takasin hallussa ja taas sataa hevosta köyhempinä. Yksi seikka todistaa että näissä pyhissä nuolissa oli kiertotie, sillä jos jokin nuolista hävisi/tuhoutui, niin saatiin tehdä korvaavat nuolet jäljennöksenä l. piraati versioina. Tietysti nämät piraatit täytyi luoda uusin seremonioiden kanssa takaisin oikeiksi pyhiksi nuoliksi. Kaikki siis voitiin kumminkin kiertää, mutta tosiasia on kyllä että nämät Sacred Arrowsit olivat tärkein reliikki Cheyenneille. White Thunder joka oli saanut kunnian olla näiden pyhien nuolien kantaja/vartija oli lyöty mies kun Pawneet niput varastivat taistelussa.


Witko

Haukka
Viestit: 6166
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Ma 10.09.2018 11:08

Kakkoskysymyksessä kysyin mitkä kaksi asiaa cheyenne-päällikkö White Thunder päätti katsellessaan kauhistuneena yötaivaalle, jossa tähdet putoilivat ja koko taivas tuntui olevan liekeissä.

Niin johan näitä asioita käsiteltiin. Toinen asia oli se, että Pyhät nuolet oli saatava pawneilta takaisin. White Thunder nimittäin uskoi, että tuona yönä nähdyt maailmanlopun enteet johtuivat siitä, että nuo neljä Suuren Luojan antamaa nuolta oli varastettu häneltä. Todellisuudessahan tuo öinen taivaallinen spektaakkeli oli Leonidi-meteoriittien saapuminen maan ilmakehään. Ilmiö toistuu joka 33 vuosi ja juuri marraskuussa 1833 ilmiön on kerrottu olleen poikkeuksellisen voimakas. Kun nuo kaksi miestä William Bent ja White Thunder katselivat yhdessä näin mykistävää näkyä, on selvä että yhteinen kokemus toi miesten sisimpään voimakkaan yhteenkuuluvuuden tunteen. Jo siinä taivaan tulipalloja katsellessaan White Thunder teki myös toisen päätöksen, joka koski tulevaisuutta. Hän aikoi naittaa tyttärensä Owl Womanin Bentille. Maailma oli muuttumassa ja cheyenne-päällikkö tiesi, että avioliitosta kahden eri rodun välillä saattaisi olla paljon hyötyä tulevaisuudessa.

Tässäkin maalauksessa ihmetellään mitä taivaalta tulee. Jos tämä oli valkoiselle väestöllekin suuri ja mykistävä tapahtuma, niin mitä se on ollutkaan kiowille, comancheille, arapahoille ja muille eteläisten tasankojen intiaaneille.


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7611
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Ma 10.09.2018 19:09

1. B. Onkohan ilmassa nyt nipotuksen makua näissä vapaissa käännöksissä. Näin suoraan kirjasta luettuna en ymmärrä miten tähän voi vastata väärin paitsi jos lähdekirja on väärin. Kyllähän tuona marraskuun yönä 1833 kun Cheyenne johtajat George Bentin kanssa katsoivat Bentin linnakkeen rintavarustukselta taivaan säkenöintiä ja mukana oli tietysti masentunut Nuolten Kantaja White Thunder, joka ajatteli että tämä merkki tarkoittaisi hyvää onnea ja he saisivat takaisin Pawneiden varastamat nuolet ja tämän innoittamana hän teki tuon soolomatkansa ja sai kaksi nuolta takaisin. Samoin tuli Owl Womanin antaminen Bentille ja näin veret sekoittuisivat ja tulevaisuus oli onnellinen tästä tapahtumasta.

Se on sitten saatanan sama millä sanan käänteillä tämän ihan saman asian ilmoittaa, sillä ei pelkkä suora kopiontikaan innosta. Kyllähän vastauksessa saa olla vähän pitempikin selitys paikallaan. Tämä Oglalain tuoma kahden nuolen kimppu 1843 antoi vain vähän lisämaustetta.


Witko

Haukka
Viestit: 6166
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Ma 10.09.2018 20:18

Mistä vitun väärinkäsityksistä ja nipotuksista tässä nyt on kysymys? Olen aivan ulalla. Luulin kirjoittaneeni taivaallisesta ilmiöstä, joka oli aivan mieletön kokemus kullekin sen nähneelle. Mutta kun Witko kerran ottaa nipotuksen puheeksi ja heittää vielä perään lauseen asian tiimoilta: ...Nuolten Kantaja White Thunder joka ajatteli että tämä merkki tarkoittaisi hyvää onnea ja he saisivat takaisin Pawneiden varastamat nuolet... . Ihan pakko kysyä, että missähän kirjassa näin kirjoitetaan? Itsepä vedit asian esille.
Haukka


Palaa sivulle “Intiaanit”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa