pahkinoita purtavaksi

[Witko]

Kyllä omat koirat purivat Chief Franciscoa vaikka tämä tieto ei ihan joka lähteestä löydy. Sain esiin tuon Encyclopedia of Nevada Indians, mutta teksti oli sivulle päin kääntynyt l. ei luettavissa. No löytyi tuosta kaksikin google kirjaa ja näin kävi kuin Haukka totesi. Battle of Pima Butte 01.09.1857 oli juuri tuota Yuma ja liittolais-sotureiden ylimielisyyttä, kun jäivät väsyneinä ja nälkäisenä lepäämään ja syömään poltettuun Maricopa leiriin vangittujen Maricopian ruokia. Kun Franciscon johtamat soturit hyökkäsivät, nin iso osa Maricopa naisia ja lapsia pakenivat suojaan Pima Butteen joka oli vain leirin eteläosassa. Maricopa soturit lähettivät hätäkutsun läheisiin Pima-kyliin ja pian kaikki kynnelle kykenevät Pima soturit ja Maricopat lähtivät vastahyökkäykseen . Ennen kuin hyökkääjät pääsivät taistelukosketukseen niin kaikki Apachet, Yavapaisit sekä suurin osa Mohaveista lähtivät pakoon.

Maricopat ja Pimat ympäröivät Franciscon ja hänen hupenevan joukkonsa ja osa Maricopaista ja Pimoista oli hevosen selässä, joten tuho oli varma. Henkiinjääneet Yumat pitivät Franciscoa syypäänä tähän verilöylyyn ja tappoivat/teloittivat hänet taistelukentällä.
Tässä yksi kirja jossa todetaan tuo tapahtuma

https://books.google.fi/books?id=QP6Gye ... co&f=false

Tässä vielä yksi nettiartikkeli tästä surmasta
https://www.accessgenealogy.com/native/ ... eaders.htm


Witko

P.s. Tuosta Olive Outmanin elämästä vangittuna on aika paljon tietoa ja minusta myös mielenkiintoista niin netistä kuin kirjoista. Tässä yksi monista.

[Witko]

Olive Oatman siis oli naisen oikea nimi. Luin tuossa vähän tutusta vanhasta scalpin metsästäjästä ja kovemman luokan sarjatappajasta Hannah Dustonista. Sitä ei tiedä kukaan paljonko todella Hannah Duston Abenakeja tappoi, mutta kuusi lasta oli ainakin uhrilistalla, kaksi naista ja kaksi soturia. Tälle naiselle on pystytty ensimmäinen naispatsas Pohjois-Amerikassa ja niitä pysytettiin aika monta. Kovan sarjan nainen jos on vain todellisuus ollut tämä.



Witko

[T Tienpää]

Aben kautta Triftbooksista alle 15 € postikuluineen lähti Turkuun:



Kyseessä legendaarisen Alfred Kroebergin poika tämä toinen kirjoittaja, ja kun itse Homer Aschmann kehuu niin pakkohan tuo on omistaa.

https://escholarship.org/uc/item/8qc1b7c5

Triftista saa aina edullisesti ja yleensä nopeasti kirjat kotiin, noin puolen tusinaa kertaa todettu, pakkaus voisi olla parempi mutta siinä lienee syy edulliseen postikuluun.

[Witko]

Aben kautta Triftbooksista alle 15 € postikuluineen lähti Turkuun:



Kyseessä legendaarisen Alfred Kroebergin poika tämä toinen kirjoittaja, ja kun itse Homer Aschmann kehuu niin pakkohan tuo on omistaa.

https://escholarship.org/uc/item/8qc1b7c5

Triftista saa aina edullisesti ja yleensä nopeasti kirjat kotiin, noin puolen tusinaa kertaa todettu, pakkaus voisi olla parempi mutta siinä lienee syy edulliseen postikuluun.

*************************************************************
No ei ollut hinnalla pilattu 232.sivua. Mistä T.T. sait noin halvan hinnan postikuljetukselle. Kirjan sai kyllä Abebooksista alkaen $ 6,95, mutta postikuluiksi sain $ 20 Suomeen. Katsoin varmaan väärää lähettäjää. Tämä on siis The Battle of Pima Butte tai The Battle of Maricopa Wells 01.09.1857. No kyllä tuo verilöylynkin mittapuut täyttää. Tuo Cypress Mountaisin taistelu v. 1867 oli kyllä uhriluvultaan kovaa luokkaa 450 tapettua Pieganit saivat tehtyä ja Crowt ja Gros Ventret eivät ihan heti toipuneet mutta sodat jatkuivat ja kuolleita tuli kiitetettävästi v.1870 suuri taistelu Blackfootien ja Creeiden kanssa 200 kuollutta. Assiniboinet jatkoivat Creeiden kanssa yhdessä hyökkäystä isorokon kourissa olevaan Blood kylään Belly Riverillä ja taas tapettiin............Cree ja Nakoda armeijan reitti osui Pieganien työ ja 200-300 tapettiin, 40 Kainaita ja Pikunia tapettiin myöhemmin.....................Luoteisilla Tasankoilla oli kovaa sotaa eri Kansojen kesken ja vielä v. 1880 taisteltiin Creet ja Mandanit..................

Witko

[T Tienpää]

No ei ollut hinnalla pilattu 232.sivua. Mistä T.T. sait noin halvan hinnan postikuljetukselle.

Thriftbooks oikea kirjoitusasu:

https://www.thriftbooks.com/b/native-american-history/

En ole ikinä tilannut suoraa kaupasta, aina aben kautta, mutta linkistä näkee osviittaa millä hinnoilla pyöritään. Ja nuo postikulut esim. tuohon Gila-verilöylyyn olivat 5.26 puntaa ~ alle kuusi euroa, itse kirja 7.76 £.
Noin puoli tusinaa kirjaa tuolta hankkinut ja todennut että as new on as new ja toimitus yhtä lukuunottamatta noin 2 - 3 viikkoa. Voi olla että tuo on hidastunut kun meilläkään ei enää jaeta kaikkina päivinä, lisäksi on jotain kuljetussopimusmuutoksia, mutta kohtahan sen näkee mikä aikatauluksi muodostuu.
Hinnat ovat kuitenkin omaa luokkaansa, Westin kovakantinen Contested Plains vajaa pari vuotta sitten maksoi noin kympin postikuluineen ja on kuin uusi.
Thriftillä on (tai ainakin esittävät että on) jotain ideologiaa ja hyväntekeväisyyttä kirjojen kierrätyksessä mukana, ilmeisesti saavat siksi paljon kirjoja lahjoituksina.

Joka tapauksessa nuo Colorado-joen kansat kiinnostavat siinä määrin että kun tällainen tilaisuus tuli harvinaisen kirjan kanssa, ei sitä oikein voinut olla käyttämättä. Tuossa kirjassahan käydään läpi myös noiden kansojen sotakulttuuria yleisemmin, samoin sotaisaa historiaa.
Pappa- ja poika Kroebergit ovat koonneet myös tällaisen, mistä saattaa löytyä jotain mieleenkintoista näihin viimeisiin pähkinöihin:

http://desertphile.org/mojave/war/war-reminiscence.pdf

[Witko]

No ei ollut hinnalla pilattu 232.sivua. Mistä T.T. sait noin halvan hinnan postikuljetukselle.

Thriftbooks oikea kirjoitusasu:

https://www.thriftbooks.com/b/native-american-history/

En ole ikinä tilannut suoraa kaupasta, aina aben kautta, mutta linkistä näkee osviittaa millä hinnoilla pyöritään. Ja nuo postikulut esim. tuohon Gila-verilöylyyn olivat 5.26 puntaa ~ alle kuusi euroa, itse kirja 7.76 £.
Noin puoli tusinaa kirjaa tuolta hankkinut ja todennut että as new on as new ja toimitus yhtä lukuunottamatta noin 2 - 3 viikkoa. Voi olla että tuo on hidastunut kun meilläkään ei enää jaeta kaikkina päivinä, lisäksi on jotain kuljetussopimusmuutoksia, mutta kohtahan sen näkee mikä aikatauluksi muodostuu.
Hinnat ovat kuitenkin omaa luokkaansa, Westin kovakantinen Contested Plains vajaa pari vuotta sitten maksoi noin kympin postikuluineen ja on kuin uusi.
Thriftillä on (tai ainakin esittävät että on) jotain ideologiaa ja hyväntekeväisyyttä kirjojen kierrätyksessä mukana, ilmeisesti saavat siksi paljon kirjoja lahjoituksina.

Joka tapauksessa nuo Colorado-joen kansat kiinnostavat siinä määrin että kun tällainen tilaisuus tuli harvinaisen kirjan kanssa, ei sitä oikein voinut olla käyttämättä. Tuossa kirjassahan käydään läpi myös noiden kansojen sotakulttuuria yleisemmin, samoin sotaisaa historiaa.
Pappa- ja poika Kroebergit ovat koonneet myös tällaisen, mistä saattaa löytyä jotain mieleenkintoista näihin viimeisiin pähkinöihin:

http://desertphile.org/mojave/war/war-reminiscence.pdf

**************************************************
Jumankauta Sir Tienpää T. Et ole sitten ennen kertonut että tälläinen kirjalaari on olemassa ja satoja kirjoja ja aivan uusia painoksia ja vanhempaa tuotantoa, osa tuttuja kirjoja joista on maksettu melkoisesti enemmän. Siis minulle on sitten aivan sama, jos tuollaisia helmiä saa odottaa postissa vaikka kuukauden. Hinta-laatusuhde uskomaton ja tärkein pointti hirvittävä valikoima kirjoja ja paljon harvinaisia herkkuja. Selasin nyt about 150 kirjaa vain ja satoja jäi vielä selattavaksi ja löytöjä oli siihen malliin että eräs rouva saa sydärin, sillä nyt on pakko lähteä kirjahyllyjen lisäostoksiin. Tulee tarvetta ja olin jo kaavaillut ennen tätä että yksi Lundia hyllykkö on haettava, koska nykyiset kirjat ovat niin sekasin eri kasoissa ja pinkoissa hyllyissä, että hakeminen on yhtä helvettiä ja jää pimentoon niin kuin exe tuo Natele Zappian kirja ja tämä uusi kirjalaari tietää että toinenkin hylly on vähintään ostetava. Luetaan sitten kun keritään ja kirjat eivät katoa kuten lomareissut.

Pienemmästäkin on saatu konjakkipullo.

Witko

[T Tienpää]

Jumankauta Sir Tienpää T. Et ole sitten ennen kertonut että tälläinen kirjalaari on olemassa ja satoja kirjoja ja aivan uusia painoksia ja vanhempaa tuotantoa, osa tuttuja kirjoja joista on maksettu melkoisesti enemmän. Siis minulle on sitten aivan sama, jos tuollaisia helmiä saa odottaa postissa vaikka kuukauden. Hinta-laatusuhde uskomaton ja tärkein pointti hirvittävä valikoima kirjoja ja paljon harvinaisia herkkuja.

Uskoakseni olen joskus tästä laarista maininnut. Tosiaan tuosta paketoimisesta on ensimmäisistä hankinnoista kyllä tingitty, nykyään tulevat sellaisessa pehmustamattomassa muovipusissa mistä ilma puristettu ulos, vähän kuin tummanharmaa läpinäkymätön vakuumi. Paksumpien kirjojen kohdalla tuo hieman huolettaa kun kuitenkin Amerikasta asti tulevat, ja voihan paperikantinenkin osumaa ottaa mutta sitä tuo muovi suojannee hieman paremmin.

Nopealla silmäyksellä olen hankkinut viisi kirjaa Thriftista ennen tätä Gila-massacrea, niissä on kaikissa pieni tarra selkämyksen alaosossa joten tunnistaminen käy nopeasti. Parkerin Gold in the Black Hills oikeastaan ainoa mitä voi sanoa käytetyksi, muut kuin uusia, ja Parkerin kohdalla muistaakseni very good tai good + -asteikko.
Aina kun katson Aben kautta, ensin tavoitteena euroopassa oleva kirja ja seuraavaksi mahdollinen Thriftista vähintään very good-kunnossa löytyvä, sen jälkeen vasta muut. Näin postikulut pysyvät kurissa.
Britanniasta löytyy usein ihan hyvin kirjoja, mutta saas nähdä miten brexitin jälkeen käy, tuleeko jotain veroja/hinnannousuja.

Mutta jos jokin tarpeellinen kirja ei ole muualta saatavilla, katson yleensä Aben ja sieltä siis euroopan ulkopuolelta mielellään Thriftin.

[T Tienpää]

Tulee tarvetta ja olin jo kaavaillut ennen tätä että yksi Lundia hyllykkö on haettava, koska nykyiset kirjat ovat niin sekasin eri kasoissa ja pinkoissa hyllyissä, että hakeminen on yhtä helvettiä

Pitää myöskin hakea yksi lisähylly, minulla on tuota ikean billy-sarjaa ja jotain toista häsäkkää vastakkaisella seinällä. Epätoivo ajaa radikaaleihin ratkaisuihin, ja oma keksintö on ollut hommata dvd/cd-hyllyjä. Toistaiseksi kaikkiin on löytynyt ovetkin, joten pöly ei ole vielä ongelma. Noiden dvd-hyllyjen syvyys on noin 15 - 17 cm, joten isommat kirjat ei tietysti uppoa, mutta normaalin kokoisia mahtuu noihinkin.

Taas pitäisi järjestellä uuteen uskoon, sillä hyllyihin on tungettu kirjoja pitkin ja poikin. Olen järkeillyt toimivimmaksi tavan, missä kirjat ovat teemoittain:
- lukemattomat omissa loosheissaan
- luonnontieteet/ilmastohistoria
- intiaanit ja ympäristö
- arkeologia
- väestötiede ja epidemiologia
- Mississippin itäpuoliset hommat
- siouxit
- pohjoiset ja keskiset tasangot
- eteläiset tasangot ja lähialueet
- apassi-touhut
- USAn intiaanipolitiikka (pakkosiirretyt kansat, neuvottelut & sopimukset, presidentit, tutkimusmatkat ym.)
- Columbian ylänkö ja luoteisalue
- modocit
- subarktinen (+ arktiset jutut)
- kalifornialaiset
- syvänne
- suomenkielinen osasto

Osa on paisunut sitten edellisen järjestelyn siinä määrin, että pitäisi vähän siirrellä.

[Haukka]

Laitetaanpa tänne tämäkin, niin löytyy aiheen perusteella.

Taas pitäisi järjestellä uuteen uskoon, sillä hyllyihin on tungettu kirjoja pitkin ja poikin. Olen järkeillyt toimivimmaksi tavan, missä kirjat ovat teemoittain:
- lukemattomat omissa loosheissaan
- luonnontieteet/ilmastohistoria
- intiaanit ja ympäristö
- arkeologia
- väestötiede ja epidemiologia
- Mississippin itäpuoliset hommat
- siouxit
- pohjoiset ja keskiset tasangot
- eteläiset tasangot ja lähialueet
- apassi-touhut
- USAn intiaanipolitiikka (pakkosiirretyt kansat, neuvottelut & sopimukset, presidentit, tutkimusmatkat ym.)
- Columbian ylänkö ja luoteisalue
- modocit
- subarktinen (+ arktiset jutut)
- kalifornialaiset
- syvänne
- suomenkielinen osasto

Oli yllättävää, että TT:llä on oma kategoria siouxeille. Tuo edellyttää vähintään kolmea sioux-kirjaa ja se on jo aika määrä. Itselläni ei siouxeista ole muistini mukaan ainuittakaan kirjaa, mutta esim. apacheista on ainakin viisi. Suurin yksittäinen aihepiiri on Yhdysvaltain vapaussota. Myös siirtokunta-ajoista minulla on aika hyvä valikoima kirjallisuutta ja Suurilta tasangoilta ja Suurilta järviltä on useampia opuksia. Osavaltioista Texas on kärjessä, Aiheista sota, tutkimusmatkat ja kaupankäynti ovat hyvin edustettuina, kulttuuria ja ympäristöaiheita on tarjolla vähemmän. Vuosisadoista en hyljeksi mitään, mutta 1900-luku ei sinällään ole enää kovin kiinnostava intiaaneista puhuttaessa..

[T Tienpää]

Oli yllättävää, että TT:llä on oma kategoria siouxeille. Tuo edellyttää vähintään kolmea sioux-kirjaa ja se on jo aika määrä. Itselläni ei siouxeista ole muistini mukaan ainuittakaan kirjaa, mutta esim. apacheista on ainakin viisi. Suurin yksittäinen aihepiiri on Yhdysvaltain vapaussota. Myös siirtokunta-ajoista minulla on aika hyvä valikoima kirjallisuutta ja Suurilta tasangoilta ja Suurilta järviltä on useampia opuksia. Osavaltioista Texas on kärjessä, Aiheista sota, tutkimusmatkat ja kaupankäynti ovat hyvin edustettuina, kulttuuria ja ympäristöaiheita on tarjolla vähemmän. Vuosisadoista en hyljeksi mitään, mutta 1900-luku ei sinällään ole enää kovin kiinnostava intiaaneista puhuttaessa..

Pienimmät osiot, modoc, apachet ja subarktinen ovat tällä hetkellä kukin 15 - 20 kirjaa, subarktis kyllä tuplaantuu kun lukemattomista alkaa vyyhti purkaantua. Siouxeista on täysi loossi, eli noin 30 kirjaa, reilu puolet itäisiä ja/tai keskisiä dakotoja. Suurin kokoelma tähän asti luettuja Kaliforniasta, olisiko 70 kirjaa mikä ei sisällä omassa osiossaan olevia esihistoriaa/arkeologiaa, lisäksi jotain rajatapauksia on syvänteen puolella. Onhan niitä kertynyt vuosien saatossa, josko pikku hiljaa liikenne sisään olisi hiljenemässä?

[Haukka]

Onhan siinä T. T:llä kirja poikineen, ja varmaan noista on tarttunut yhtä jos toistakin muistiin. Muisti on sinänsä merkillinen juttu, että välillä sieltä pystyy kaivamaan esille mitä ihmeellisempiä juttuja, kun taas välillä aika tuoreet asiatkin unohtuvat.

No kyssäreihin. En ole varma onko tätä joskus käsitelty, mutta laitetaan. On siinä uuttakin mukana.

Vuonna 1853 tämä newhampshirelainen kapteeni nimitettiin erään tärkeän retkikunnan johtajaksi. Retkikunnan tehtävänä oli raivata reitti rautatielle, joka kulkisi Tyynenmeren rannikolle asti. Ihan kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan ja alkutalvesta 1853 ensimmäisten lumituiskujen aikaan kapteeni alkoi kiirehtiä retkikunnan suorittamia kartoitttamishommia ja jakoi miehensä kahteen osaan. Lähes välittömästi tämän jälkeen kapteenin oman ryhmän miehet näkivät erään järven lähimaastossa (nykyinen Millardin piirikunta Utah) jotakin, joka sai heidät valppaiksi. Tihenevä pimeys ja runsas aluskasvillisuus sai heidät jäämään leiriinsä, mutta varhain aamulla lokakuun lopulla leirin ympäristössä vaaniva vihollinen otti lähikontaktin retkikuntaan.
1. Miten lokakuinen tapahtuma eteni ja millä nimellä se tunnetaan?

2. Millainen yhteenotto tuosta syntyi ja mitkä olivat sen jälkiselvitykset?

3 Minkä niminen sota riehui samaan aikaan tämän edellämainitun verilöylyn ympäristössä ja miten kyseinen sota päättyi

4. Mitä "kamalaa" asiaa noin sata mormoninaista pakeni Kaliforniasta keväällä 1855 amerikkalaisten sotilaiden matkassa ja millainen juttu tästä nousi.

[Witko]

Haukka heitti uudet ja hyvin mielenkiintoiset ja haastavat pähkinät. Ei olla tätä aihetta käsitelty vielä koskaan.

4. Mitä "kamalaa" asiaa noin sata mormoninaista pakeni Kaliforniasta keväällä 1855 amerikkalaisten sotilaiden matkassa ja millainen juttu tästä nousi.

**************************************************************
Aloitetaan tästä naisasialiikkeestä.

4. Eivät kaikki mormooninaiset olleet 1850-luvulla Brigham Youngin apostoleita ja tämä kulminoitui nimeen" Runway Wives". Vuoden 1855-keväällä noin sata mormooninaista naimattomia ja naimisissa olevia pakenivat Yhdysvaltain armeijan joukkojen mukana Utahista, peläten "moniavioisuuden" kauhuja, mutta toiset jättivät lailliset aviomiehensä(yksiavioiset) ja halusivat mennä naimisiin mormoonimiesten kanssa tullakseen moniavioliittoon. Brigham Youngilla oli loppujen lopuksi elämänsä aikana 55 vaimoa joista 54 tuli Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon ajan. Tämä tapahtuma alkoi eräästä verilöylystä jonka Uteihin kuuluva Pahvant bandi oli tehnyt ennen ja heidän päällikkönsä Kanoah lupasi toimittaa Yhdysvaltain armeijalle syylliset Intiaanit joita oli kahdeksan. He saivat vain kolmen vuoden vankeustuomion.

Tuomarina toiminut eversti Steptoe oli raivoissaan näistä tuomiosta ja lähetti useita valituskirjeitä hallitukselle ja liittovaltion virastoille. Syynä hän piti mormoonien johtajan Birgham Youngin ja muiden mormoonien toimia rikkoa lakia. Young olisi salaa toiminut Intiaanien puolella. New York Timesille ja San Francisco Daily Heraldille lähettiin toinen kopio kirjeestä ja siinä oli että mormoonit olisivat antaneet vangeille mahdollisuuden pakoon. Utahissa oli Presidentti Franklin Pierce sopinut että eversti Steptoe seurasi Brigham Youngia territorion kuvernöörinä. Steptoe hyväksyi nimityksensä, jos hän saisi johtaa armeijan joukkoja kevääsee-1855 asti. Sitten jo talvell- 1855 Yhdysvaltain sotilaiden ja mormooninaisten kesken syntyi komplikaatioita ja kun keväällä-1855 liittovaltion armeija lähti ,niin 100 mormooninaista halusi lähteä heidän mukanaan paetakseen moniavioisuuden kohtalosta. Joukossa oli kuten em. mainitsin myös sellaisia naisia jotka pakenivat taas yksiavioisia laillisia aviomiehiään mennäkseen moniavioliittoon, näin väittää eräs naisprofessori kirjassaan. En oikein usko tuota väitettä. Joukossa oli johtajana eräs Deborah-niminen nainen joka oli todellisuudessa kalliimman luokan prostitoitu ei oikea mormooni.

Tästä tempauksesta ei Young ollut yhtään ilahtunut.Tiedotamalla suurelle yleisölle Young kertoi tästä halpamaisesta vastakkainasettelusta armeijan puolelta mormooninaisia kohtaan, niin hän sai luottamustehtäviä , oikeuden veloittaa sotilaita rikkomuksista, ei-mormooonien käytöksestä, virkamiesten juopumisesta ja juoppotelusta julkisilla paikoilla, uhkapelurien sakottaminen ja jopa pidätykset, seksuaalisista väärinkäytöksistä, prostitoitujen itsensä myymisestä ja kaikista muista eri väärinkäytöksistä mormooneja kohtaan. Nämät veli Young lähetti Washingtonin Sotaministeriöön todisteena uusista mormoonien vainoamisista. Nämät maksut ja väitökset toivat yleisen mielipiteen hyvin mormooni vastaiseksi ja se tuotti tulosta.

Mormoonien eriskummalliset elintavat, moniavioliitot tekivät heistä vihatun Kansanosan. Young joka oli suurien visioiden mies ei ollut moksiskaan, vaan levitti valtaansa valloittamillaan alueilla ja voitti vaikutusvaltaa tiettyjen amerikkalaisten merkkihenkilöiden taholta. Youngin kiihkomieliset asenteet toivat myös mormoonien keskuudessa jännitteitä ja ajoi heidät väkivaltaan, mistä oli hyvä esimerkki Mountain Meadows Massacre ja Utah-sota. Mormonien vastarinta armeijaa vastaan herätti yleistä mielipidettä uskonnonvapauden puolustamiseksi, mutta petos ja verikosto joka paljastui Mountain Meadowsin Massacressa tuhosi kaikki myötämieliset mielipiteet ja vain syvä viha nousi nuorelle Kansakunnalla mormooneja vastaan.

Tässä vanha valokuva ja malli polygamystä l. moniavioisuudesta.


Witko

[Haukka]

Joukossa oli johtajana eräs Deborah-niminen nainen joka oli todellisuudessa kalliimman luokan prostitoitu ei oikea mormooni.

Prostituoituja tunki joka paikkaan, niin myös mormonien joukkoon. Missä miehiä, siellä naisia. Tuo Deborah-hahmo on peräisin raamatusta. Hän oli kovemman luokan mimmi, joka ei missään nimessä ollut veistetty miehen kylkiluusta. Deborah oli nimittäin pomo. Hän määräsi kaapin paikan ja hänen ruipelo aviomiehensä nimeltään Lapitoh oli nimensä mukaisesti täydellinen lapatossu. Deborah on koko historiasn ensimmäinen tunnettu naissoturi ja sai olla melkoinen äijä, mikäli aikoi Deborahin kellistää. Raamatusta ei niin kovia jätkiä muistaakseni löytynyt ja se taas tiesi sitä, että aviomies Lapitoh joutui kotioloissa koville vaimonsa kanssa. Onneksi Deborah oli useimmiten reissussa.

Samainen Deborah oli ja on ehkä vieläkin mormoninaisten ihannoima hahmo. Kun tällainen uudelleen syntynyt Deborah putkahtaa mormoninaisten riveihin, on selvä että se saa aikaan kuhinaa. Vuonna 1855 Deborah sekoitti täysin mormoninaisten ajatusmaailman ja siitähän Witkon vastaus kertoikin. Palaan asiaan.

Debo

[Witko]

Joukossa oli johtajana eräs Deborah-niminen nainen joka oli todellisuudessa kalliimman luokan prostitoitu ei oikea mormooni.

Prostituoituja tunki joka paikkaan, niin myös mormonien joukkoon. Missä miehiä, siellä naisia. Tuo Deborah-hahmo on peräisin raamatusta. Hän oli kovemman luokan mimmi, joka ei missään nimessä ollut veistetty miehen kylkiluusta. Deborah oli nimittäin pomo. Hän määräsi kaapin paikan ja hänen ruipelo aviomiehensä nimeltään Lapitoh oli nimensä mukaisesti täydellinen lapatossu. Deborah on koko historiasn ensimmäinen tunnettu naissoturi ja sai olla melkoinen äijä, mikäli aikoi Deborahin kellistää. Raamatusta ei niin kovia jätkiä muistaakseni löytynyt ja se taas tiesi sitä, että aviomies Lapitoh joutui kotioloissa koville vaimonsa kanssa. Onneksi Deborah oli useimmiten reissussa.

Samainen Deborah oli ja on ehkä vieläkin mormoninaisten ihannoima hahmo. Kun tällainen uudelleen syntynyt Deborah putkahtaa mormoninaisten riveihin, on selvä että se saa aikaan kuhinaa. Vuonna 1855 Deborah sekoitti täysin mormoninaisten ajatusmaailman ja siitähän Witkon vastaus kertoikin. Palaan asiaan.

Debo

**************************************************************************
Hemmetti hukkasin tuon Deborahin linkin ja tälläisessä kirjassa hänestä on mainintaa mikä ei ole kyllä linkkini.Linkissäni oli juuri tuo maininta että hän oli prostitoitu ja paremman luokan sellainen ja muistelisin että oli ollut jo New Yorkissa. Hän oli kyllä tämä naisten pomo joka saneli mitä tehdään ja häivytäänkö jenkkien mukana. Tämä September Dawn on romaanin muodossa. Oma lähteeni joka on nyt jossain hukassa, niin uskon että Haukka löytää tämän myyttisen prostitoidun Deborahin. Raamatullinen nimi niin kuin Delilah. Olen muuten katsonut tuon leffan netistä ja se kertoo Mountain Meadows Massacresta.

https://books.google.fi/books?id=rFSDJ0 ... 55&f=false

Witko Slave

[Haukka]

Deborah-ilolintusesta ei löydy tietoa, mutta tämän lajin naikkosia kyllä saapui Utahiin ja Salt Lake Cityyn. Jotkut mormoninaiset olivat sitä mieltä, että tuo moniavioisuus asetti heidätkin prostituoidun asemaan. Useat naisista vertasivat moniavioisuutta orjuuteen Käytännössä kunkin miehen ensimmäinen vaimo päätti saako aviomies ottaa lisävaimoja tai ei. Itse asiassa naisia painostettiin tällaisiin avioliittoihin jopa kirkon taholta, joten tavasta tuli hyväksytty käytäntö.

Mitä ilolintuihin tulee niin heidän asemansa ei ollut kummoinen Salt Lake Cityssä vielä vuonna 1854, sillä silloinen mormonien pressa Heber Kimball sylki suustaan tulta ja tulikiviä uhkaamalla lopettaa koko prostituution SLC:ssä. Huorat kohottelivat huvittuneina hameitaan Kimballille ja kiusasivat tätä julkealla käytöksellään. Kimball sai toimitettua joitakin tyttöjä syytettyjen penkille ja hetken näytti jopa siltä, että prostituutio katoaa SLC:n kaduilta. Mutta mitä vielä. Samana vuonna Illinoisissa toiminut 30-vuotias lakimies nimeltään William Drummond siirtyi tuomariksi Utahin korkeimpaan oikeuteen. Tällä siirrolla oli välittömät seurauksensa, sillä kyseinen Drummond suosi prostituutiota sen kaikissa muodoissa. Drummond toi mukanaan kauniin nuoren naisen, jonka hän esitteli vaimokseen. Vaimo tuli monesti jopa oikeustalolle miehensä mukana. Huhut vaimon huonosta käytöksestä ja merimiesmäisestä kielenkäytöstä levisivät nopeasti.

Kukaan ei kuitenkaan tiennyt, että rouva Drummond ei ollut rouva Drummond ollenkaan, vaan washingtonilainen prostituoitu, joka esiintyi Drummondin virallisena vaimona. Naisen nimi oli Ada Carroll. Ada olisi voinut olla tämä Witkon mainitsema ”Deborah”. Tuomari Drummond nimittäin ei pitänyt mormoneista kovinkaan paljon, vaan yhdisti heidät jopa erääseen intiaanien syyksi vieritettyyn verilöylyyn. Ada taas olisi hyvinkin voinut usuttaa mormonityttöjä kieltäytymään moniavioisuudesta ja jättämään Utahin mormoniyhteisön.