Haukka wrote:5. B. Tämä joukkomurha tapahtui 1870-luvun alussa kuukausi ennen joulua ja se jäi aina vähän mysteeriseksi episodiksi. Paikkana oli Länsi-San Franciscon aluelela La Pazin tiellä postivaunuissa. Yksi syy mikä teki tästä joukkomurhasta tunnetun oli sen yksi kuuluisa uhri joka oli Yhdysvaltain nouseva tähti ja millä nimellä tämä joukkomurha jäi historiaan ja siinä erehdyttiin ensiksi hyökkaäjistä ?
Hyvä kyssäri, [quote]vaikka Witko näkökään viettääkin joulua 5. päivänä joulukuuta. Mutta ei se mitään. Kukin saa viettää jouluaan milloin itse sopivaksi näkee
. Tässä haetaan 5. marraskuuta 1871 tapahtunutta Vickenburgin verilöylyä., joka järjestettiin muka yavapai-heimon toimesta. Eräällä henkilöllä oli omat syynsä syyllistää nimenomaan yavapait.
Mitäkö tapahtui? No Intiaanit tulivat ja kävivät La Pazin tiellä Vickenburgissa (San Bernadinosta länteen) matkanneen postivaumun kimppuun. Syntyneessä yhteenotossa vaunujen viisi matkustajaa ja vankkurinajaja saivat surmansa. Eräs heistä oli bostonilainen Frederick Loring, joka oli saavuttanut kuuluisuutta kirjallisilla ansioillaan. Ei hänen tuotantoaan Suomessa luettu, mutta kotimaassaan hän oli arvostettu runoilija, novellisti ja kirjailija. Appletonin aikakausilehden päätoimittaja lähetti Loringin kirjeenvaihtajaksi Arizonaan ja tällä matkalla intiaanit katkaisivat matkan ja Loringin kirjeenvaihtajan ura loppui äkillisesti. Hyökkäyksessä hengissä selvinnyt William Kruger-niminen heppu kantoi Molly Stephard-nimisen naismatkustajan turvaan, mutta uroteko jäi hyödyttömäksi, sillä Molly menehtyi myöhemmin haavojensa aiheuttamaan tulehdukseen. Jos menehtyi, tästä kuolemantapauksesta ei löydy minkäänlaisia todisteita. Krugerin väittämän mukaan vähintään 15 yavapai-intiaania osallistui verilöylyyn. Kruger ja muut matkustajat olivat yrittäneet puolustautua mahdollisimman tehokkaasti, mutta kun ensimmäinen matkustaja ammuttiin ja skalpeerattiin, Kruger ja kumppanit katsoivat vastarinnan turhaksi. Väkivahvana miehenä Kruger sieppasi Molly-kaunokaisen syliinsä ja porhalsi pakoon. Tietenkin voitaisiin kysyä mistä Kruger tiesi, että hyökkääjät olivat nimenomaan yavapaita. Hän tuskin erotti yavapaita apachista tai mohavesta.
Niinhän siinä sitten kävikin. Rangaistusretkikunta lähetettiin kostoiskuksi Dale Creekin apache-mohave reservaattiin.
Jos palataan vielä tuohon hyökkäykseen, siinä oli yllin kyllin mietittävää. Tapahtumapaikan jälkien tarkassa tutkimuksessa kävi muun muassa selville se, että hyökkääjien jäljet johtivat ensin kohti apache-mohave yhteisreservaattia, mutta äkkiä jäljet muuttivatkin suuntaa ja lähtivät kohti Vickenburgia, jossa verilöyly tehtiin. Siis todennäköisesti hämäys, jolla syyllistettiin apachet ja mohavet. Tällaista hämäystä eivät olisi suinkaan tehneet rauhallisina tunnetut yavapait, vaan eräs toinen porukka. Nimittäin meksikolaiset rosvot. He olivat naamioituneet intiaaneiksi, jotta homma varmasti menisi apachien ja mohavein piikkiin.
Mutta äskeinen teoria sai vierelleen vielä huikeamman teorian. Sen mukaan koko homma oli lähtöisin Krugerin ja hänen mielitiettynsä aivoista. He olivat päättäneet ryöstää kanssamatkustajansa ja lavastaa jutun intiaanien tekemäksi verilöylyksi. Tämän teorian mukaan Kruger oli itse palkannut joukon apacheja näyttelemään hyökkääjien vaativan roolin. Verityöt teki niinikään Kruger itse ampumalla osan matkustajista vaunun sisälle. Krugerin ja Molly-tyttösen motiivina oli vaunuissa kuljetettava kulta, jonka he piilottivat tapahtumapaikan läheisyyteen. Krugerin oli tarkoitus noutaa piilotettu kulta myöhemmin, mutta hän ei voinut tehdä sitä koska verilöylystä tuli suuri kansallisen kiinnostuksen kohde. Niin siis kulta jäi maatumaan maanalaiseen hautaansa ja katkeroitunut Kruger jäi kituuttumaan köyhää ja kurjaa elämäänsä. Hän joutui kysymysten ristituleen vielä useita kertoja ja haastoi vuonna 1884 oikeuteen hallituksen, jonka olisi pitänyt korvata hänelle verilöylyssä menetetyt rahat.
Vickenburgin verilöylyä käsiteltiin pitkään ja lopputulos on: ratkaisematon.[/size]

[/quote]
***************************************************************'
5. B. Haukka Haukka! Etkö muista että Witko Kansalla on aina joulu samoin kuin juhannus. Luin alkuperäistä gregoriaanista kalenteria ja siinä oli merkitty 5. päivä joulukuuta on todellinen Joulu ja eräs Tonto Apache vahvisti sen minulle suoraan Sonoran E-mailista, ettäs tiedät.
Se siitä laskuvirheestä ja totta toki Wickenburgin Verilöyly tapahtui aamulla vähän ennen klo 08.00, 05.11.1871. Minua kiinnostaa myös tämä mysteerioksi jäänyt verilöyly ja siitä on hyvin paljon netissä artikkeleita ja on myös kirjoitettu kirjoja, tässä muutama mainos :


Yksi perusongelma on jo se, että hautoja on liian monta koska kuusi kuoli hyökkäyksessä ja hautoja löydettiin kymmennen. Nämät oli tuotu jälkeen verilöylyn. Yavapait joita syytettiin 15. soturin hyökkäyksestä ja jopa kenraali Crook itse kertoi että Intiaaneja saattoi olla 50. soturia. Crook ei tietääkseni osannut selvännäkijän taitoja tai ollut edes parrakas meedio, vaan mies jota viisi vuotta myöhemmin Montanassa kuritti muuan Crazy Horse oikein kunnolla Rosebudissa. Apache Mohavet olivat Crookin listalla ykkösinä ja sitten tulivat Yavapait hyvänä kakkosena. Syyskuussa-1872 ja maaliskuussa-1873 yli 120 Yavapajaa tapettiin Yhdysvaltain armeijan kampanjoissa. Vuonna 1875 Yavapaita, Tonto Apacheita ja Hualapaita yhteensä 1,426 Intiaania marsitettiin San Carloksen Paratiisi Reservaatioon ja matkan aikana 105 Intiaania näistä kuoli.
Yksi teoria oli tuo scalppaus ja ei ollut Apachein tekosia, koska heillä ei ollut tapana kajota vainajiin ja vielä vähemmän scalpata. Meksikolaiset bandiitit tai anglot, jotka olisivat pukeutuneet Intiaaneiksi, olivat yksi varteenotettava teoria ja tuo Krugerin ja Mollyn teoria on vahva, koska mukana oli iso rahalähetys. Mollyn kuolemasta tulehdukseen myöhemmin ei ole mitään todisteita. Loring tuo nouseva kirjailija, politiikko ja lahjakas toimittaja nuori mies, kuoli hirveisiin tuskiin tapahtumapaikalla, hän sai luodin keuhkoihinsa ja oksensi verta maassa kiemurrellen ja seuraava laukaus oikeanpuoleiseen silmään teki lopun hänestä, mutta kasvot olivat pahoin runnellut. William Krugergin kertomaa. Tämä on minusta mielenkiintoinen aihe, koska siinä on niin monta ristiriitaa, että pelkkä Intiaanien hyökkäys on liian heppoinen vastaus. Haukan vastaus oli jatodella oikein ja hyvin laajasti käsitelty näitä eri vaihtoehtoja, siitä kunnia tälle karwaiselle epelille ja se on pakko myöntää Witko Raakin.
Tässä valokuva Frederick Wadsworth Loringista, joka on otetettu 48. tuntia ennen hänen kuolemaansa.

Witko