Kirjoittaja Viesti

<  Intiaanit  ~  Chief Joseph ja Nez Perce sota 1877

Vieras
Lähetetty: Maa 08.03.2010 23:34 Vastaa lainaamalla viestiä
Simo Hankaniemi kirjoitti:
Nez perce -sodasta on olemassa tällainen kirja kuin "The Great Retreat", joka taisi jopa olla jonkin nez percen kirjoittama. Se on erittäin hyvin kirjoitettu ja antaa huomattavasti moniulotteisemman kuvan tapahtumista ja nez perce -joukon johtamisesta kuin mitä yleisteoksissa. Joseph ei ollut mikään sotapäällikkö lainkaan, vaan ihan muut miehet johtivat sodankäyntiä, mm. Poker Joe -niminen intiaani, joka toi peliin erilaista kurinalaisuutta ja armottomuutta, kuin mihin nez percet olivat tottuneet.




Olen myös ihmetellyt mistä Nez Perce intiaanit saivat aikaan näin taktisen ja erittäin kovan porukan ja ampumataidoitaan vielä huippuluokkaa.Sillä historiasta olen saanut sen käsityksen,että Nez Percet eivät olleet kovin sotaisaa porukkaa,mitä nyt normaali kahinat Pohjoisten Shoshonien ja banockitien kanssa.Nez Percet olivat minusta enemmän kauppamiehiä ja hevosen kasvattajia mm.Appaloosa.Mutta jo ensimmäinen taistelu 17.06. WhiteBird Canyoissa aiheutti tyrmistystä kenraali Howardin"Kenraali Sunnuntai,oli tosi kristitty mies"alaisen kapteeni David Perryn johtaman osaston riveissä,sillä noin 70 Nez Perce soturia ajoi nopeasti ja täydellisesti pakosalle kolonnan,johon kului 4 upseeria ja 99 sotilasta ja lisäksi 11 aseistettua siviiliä.(Roskajoukkoa epäilen).Nez Pecet eivät ainoastaan löylyttäneet heitä kunnolla vaan tuhosivat kolmanneksen ratsumiehistä ja ajoivat henkiinjääneitä takaa noin 11 mailia ja tällä yhdellä iskulla osoittivat etteivät he pelkästään osanneet taistella vaan osasivat taistella taidolla,rohkeudella ja päättäväisyydellä,mikä olisi ollut kunniaksi armeijan parhaille joukoille,Sen jälkeen alkoi yli 2000 mailin pituinen takaa-ajo kohti Kanadaa,taistelut ja kahakat seurasivat tätä surullista exodusta,Cleawater,järkyttävä Big Holen teurastus,juopuneiden sotilaiden ja sekalaisen joukon paikallisia vapaaehtoisia eversti "Humaani" Gibbonin johdolla saivat aikaan.Aamun koittaessa Big Holessa joukko vapaaehtoisia kysyi Aina Joviaalilta ja hurskaalta Gibbon rentulta pitäisiko heidän ottaa vankeja hyökkäyksen aikana johon valpas veitikka ja ehtoopuolen eversti Gibbon tokaisi ettei hän halunnut vankeja"ei miehiä eikä naisia.Ainoa pikku ilo koitui kun Nz Perce tarkka-amppuja sai Ylevän Gibbonin tähtäimeen ja teki tästä Kaksi Kertaa Ontuvan.Tuntuu iloliemi ja mäski saavan ihmeitä aikaan armeijan toiminnassa,tulee mieleen" Pyhäkoulujen järjestäjä kaivosmiehille" eversti Chivingtonin reipas toiminta armon vuonna 1864 Sand Creekissä,oli taas päihteillä kysyntää ja jälki sen mukaista.Snake Creek ja final Bear Baw.Kuudensadan laukkaavan hevosen jylinä sai maan vapisemaan,mutta White Bird ohjasi tyynesti soturinsa asemiin leirin eteen kun ratsusotilaitten ensimmäinen aalto pyyhkäisi heidän päälleen,nez perce-soturit avasivat tappavan tarkan tulen.Muutamassa sekunnissa he olivat tappaneet kaksikymmentäneljä sotilasta ja haavoittivat neljäkymmentäkahta sotilasta ja pysäyttivät hyökkäysen maahan kuolevien hevosten ja sotilaiden sekamelskaan.Siellä sai muuten LBH:n reisulla ollut kapteeni Hale myös niskalaukauksen jostain suuri kalibrisesta"Olisikohan ollut 50 calb Sharp,mene ja tiedä" joka repi pään lähes irti.Sitten alkoi viiden päivän asemasota jäätävässä lumimyrskyssä,sen johdosta onneksi White Bird ja joukko taipumattomia sotureita pääsi pakoon rajan yli Kanadaan ja kolmen päivän päästä näkivät Sitting Bullin siouxeja(Dakotaja).Tässä oli vain vähän tietoa Chief Josephin kansan traagisesta vuoden 1877 Nez Perce Summerista.Minusta tuntuu että myös tämä pienen kansan uskomaton koettelumus on jäänyt vähän historian hämäryyteen ja ansaitsisi enemmän julkisuutta.

Ei ole tapana myydä maata,jolla hmiset kävelevät
Tashunka Witko,Oglala Lakota
Vieras
Lähetetty: Tii 09.03.2010 10:07 Vastaa lainaamalla viestiä
Anonymous kirjoitti:
Simo Hankaniemi kirjoitti:
Nez perce -sodasta on olemassa tällainen kirja kuin "The Great Retreat", joka taisi jopa olla jonkin nez percen kirjoittama. Se on erittäin hyvin kirjoitettu ja antaa huomattavasti moniulotteisemman kuvan tapahtumista ja nez perce -joukon johtamisesta kuin mitä yleisteoksissa. Joseph ei ollut mikään sotapäällikkö lainkaan, vaan ihan muut miehet johtivat sodankäyntiä, mm. Poker Joe -niminen intiaani, joka toi peliin erilaista kurinalaisuutta ja armottomuutta, kuin mihin nez percet olivat tottuneet.




Olen myös ihmetellyt mistä Nez Perce intiaanit saivat aikaan näin taktisen ja erittäin kovan porukan ja ampumataidoitaan vielä huippuluokkaa.Sillä historiasta olen saanut sen käsityksen,että Nez Percet eivät olleet kovin sotaisaa porukkaa,mitä nyt normaali kahinat Pohjoisten Shoshonien ja banockitien kanssa.Nez Percet olivat minusta enemmän kauppamiehiä ja hevosen kasvattajia mm.Appaloosa.Mutta jo ensimmäinen taistelu 17.06. WhiteBird Canyoissa aiheutti tyrmistystä kenraali Howardin"Kenraali Sunnuntai,oli tosi kristitty mies"alaisen kapteeni David Perryn johtaman osaston riveissä,sillä noin 70 Nez Perce soturia ajoi nopeasti ja täydellisesti pakosalle kolonnan,johon kului 4 upseeria ja 99 sotilasta ja lisäksi 11 aseistettua siviiliä.(Roskajoukkoa epäilen).Nez Pecet eivät ainoastaan löylyttäneet heitä kunnolla vaan tuhosivat kolmanneksen ratsumiehistä ja ajoivat henkiinjääneitä takaa noin 11 mailia ja tällä yhdellä iskulla osoittivat etteivät he pelkästään osanneet taistella vaan osasivat taistella taidolla,rohkeudella ja päättäväisyydellä,mikä olisi ollut kunniaksi armeijan parhaille joukoille,Sen jälkeen alkoi yli 2000 mailin pituinen takaa-ajo kohti Kanadaa,taistelut ja kahakat seurasivat tätä surullista exodusta,Cleawater,järkyttävä Big Holen teurastus,juopuneiden sotilaiden ja sekalaisen joukon paikallisia vapaaehtoisia eversti "Humaani" Gibbonin johdolla saivat aikaan.Aamun koittaessa Big Holessa joukko vapaaehtoisia kysyi Aina Joviaalilta ja hurskaalta Gibbon rentulta pitäisiko heidän ottaa vankeja hyökkäyksen aikana johon valpas veitikka ja ehtoopuolen eversti Gibbon tokaisi ettei hän halunnut vankeja"ei miehiä eikä naisia.Ainoa pikku ilo koitui kun Nz Perce tarkka-amppuja sai Ylevän Gibbonin tähtäimeen ja teki tästä Kaksi Kertaa Ontuvan.Tuntuu iloliemi ja mäski saavan ihmeitä aikaan armeijan toiminnassa,tulee mieleen" Pyhäkoulujen järjestäjä kaivosmiehille" eversti Chivingtonin reipas toiminta armon vuonna 1864 Sand Creekissä,oli taas päihteillä kysyntää ja jälki sen mukaista.Snake Creek ja final Bear Baw.Kuudensadan laukkaavan hevosen jylinä sai maan vapisemaan,mutta White Bird ohjasi tyynesti soturinsa asemiin leirin eteen kun ratsusotilaitten ensimmäinen aalto pyyhkäisi heidän päälleen,nez perce-soturit avasivat tappavan tarkan tulen.Muutamassa sekunnissa he olivat tappaneet kaksikymmentäneljä sotilasta ja haavoittivat neljäkymmentäkahta sotilasta ja pysäyttivät hyökkäysen maahan kuolevien hevosten ja sotilaiden sekamelskaan.Siellä sai muuten LBH:n reisulla ollut kapteeni Hale myös niskalaukauksen jostain suuri kalibrisesta"Olisikohan ollut 50 calb Sharp,mene ja tiedä" joka repi pään lähes irti.Sitten alkoi viiden päivän asemasota jäätävässä lumimyrskyssä,sen johdosta onneksi White Bird ja joukko taipumattomia sotureita pääsi pakoon rajan yli Kanadaan ja kolmen päivän päästä näkivät Sitting Bullin siouxeja(Dakotaja).Tässä oli vain vähän tietoa Chief Josephin kansan traagisesta vuoden 1877 Nez Perce Summerista.Minusta tuntuu että myös tämä pienen kansan uskomaton koettelumus on jäänyt vähän historian hämäryyteen ja ansaitsisi enemmän julkisuutta.

Ei ole tapana myydä maata,jolla hmiset kävelevät
Tashunka Witko,Oglala Lakota


Ihan pieni kommentti: Kapteeni Owen Hale ei ollut mukana Little Bighornilla.

-j
Witko
Lähetetty: Tii 09.03.2010 19:32 Vastaa lainaamalla viestiä
Liittynyt: 09 Hel 2010 Viestejä: 172 Paikkakunta: Pori
Anonymous kirjoitti:
Anonymous kirjoitti:
Simo Hankaniemi kirjoitti:
Nez perce -sodasta on olemassa tällainen kirja kuin "The Great Retreat", joka taisi jopa olla jonkin nez percen kirjoittama. Se on erittäin hyvin kirjoitettu ja antaa huomattavasti moniulotteisemman kuvan tapahtumista ja nez perce -joukon johtamisesta kuin mitä yleisteoksissa. Joseph ei ollut mikään sotapäällikkö lainkaan, vaan ihan muut miehet johtivat sodankäyntiä, mm. Poker Joe -niminen intiaani, joka toi peliin erilaista kurinalaisuutta ja armottomuutta, kuin mihin nez percet olivat tottuneet.




Olen myös ihmetellyt mistä Nez Perce intiaanit saivat aikaan näin taktisen ja erittäin kovan porukan ja ampumataidoitaan vielä huippuluokkaa.Sillä historiasta olen saanut sen käsityksen,että Nez Percet eivät olleet kovin sotaisaa porukkaa,mitä nyt normaali kahinat Pohjoisten Shoshonien ja banockitien kanssa.Nez Percet olivat minusta enemmän kauppamiehiä ja hevosen kasvattajia mm.Appaloosa.Mutta jo ensimmäinen taistelu 17.06. WhiteBird Canyoissa aiheutti tyrmistystä kenraali Howardin"Kenraali Sunnuntai,oli tosi kristitty mies"alaisen kapteeni David Perryn johtaman osaston riveissä,sillä noin 70 Nez Perce soturia ajoi nopeasti ja täydellisesti pakosalle kolonnan,johon kului 4 upseeria ja 99 sotilasta ja lisäksi 11 aseistettua siviiliä.(Roskajoukkoa epäilen).Nez Pecet eivät ainoastaan löylyttäneet heitä kunnolla vaan tuhosivat kolmanneksen ratsumiehistä ja ajoivat henkiinjääneitä takaa noin 11 mailia ja tällä yhdellä iskulla osoittivat etteivät he pelkästään osanneet taistella vaan osasivat taistella taidolla,rohkeudella ja päättäväisyydellä,mikä olisi ollut kunniaksi armeijan parhaille joukoille,Sen jälkeen alkoi yli 2000 mailin pituinen takaa-ajo kohti Kanadaa,taistelut ja kahakat seurasivat tätä surullista exodusta,Cleawater,järkyttävä Big Holen teurastus,juopuneiden sotilaiden ja sekalaisen joukon paikallisia vapaaehtoisia eversti "Humaani" Gibbonin johdolla saivat aikaan.Aamun koittaessa Big Holessa joukko vapaaehtoisia kysyi Aina Joviaalilta ja hurskaalta Gibbon rentulta pitäisiko heidän ottaa vankeja hyökkäyksen aikana johon valpas veitikka ja ehtoopuolen eversti Gibbon tokaisi ettei hän halunnut vankeja"ei miehiä eikä naisia.Ainoa pikku ilo koitui kun Nez Perce tarkka-amppuja sai Ylevän Gibbonin tähtäimeen ja teki tästä Kaksi Kertaa Ontuvan.Tuntuu iloliemi ja mäski saavan ihmeitä aikaan armeijan toiminnassa,tulee mieleen" Pyhäkoulujen järjestäjä kaivosmiehille" eversti Chivingtonin reipas toiminta armon vuonna 1864 Sand Creekissä,oli taas päihteillä kysyntää ja jälki sen mukaista.Snake Creek ja final Bear Baw.Kuudensadan laukkaavan hevosen jylinä sai maan vapisemaan,mutta White Bird ohjasi tyynesti soturinsa asemiin leirin eteen kun ratsusotilaitten ensimmäinen aalto pyyhkäisi heidän päälleen,nez perce-soturit avasivat tappavan tarkan tulen.Muutamassa sekunnissa he olivat tappaneet kaksikymmentäneljä sotilasta ja haavoittivat neljäkymmentäkahta sotilasta ja pysäyttivät hyökkäysen maahan kuolevien hevosten ja sotilaiden sekamelskaan.Siellä sai muuten LBH:n reisulla ollut kapteeni Hale myös niskalaukauksen jostain suuri kalibrisesta"Olisikohan ollut 50 calb Sharp,mene ja tiedä" joka repi pään lähes irti.Sitten alkoi viiden päivän asemasota jäätävässä lumimyrskyssä,sen johdosta onneksi White Bird ja joukko taipumattomia sotureita pääsi pakoon rajan yli Kanadaan ja kolmen päivän päästä näkivät Sitting Bullin siouxeja(Dakotoja).Tässä oli vain vähän tietoa Chief Josephin kansan traagisesta vuoden 1877 Nez Perce Summerista.Minusta tuntuu että myös tämä pienen kansan uskomaton koettelumus on jäänyt vähän historian hämäryyteen ja ansaitsisi enemmän julkisuutta.

Ei ole tapana myydä maata,jolla ihmiset kävelevät
Tashunka Witko,Oglala Lakota


Ihan pieni kommentti: Kapteeni Owen Hale ei ollut mukana Little Bighornilla.

-j



Sori,nyt tuli Witkolle paha virhe.Kapteeni "Holy Owen" oli tietenkin Pahuskan kanssa v.1868 Washitan kunnian kentillä ei LBH:n lähelläkään 1876.Cheyennet varmaan kaiholla muistelevat tätä"Punaisen Kuun Yötä).Muuten kenraalit Philp Sheridan ja William Tecumseh Sherman olivat todellisia intiaanien tuhoamis sodan pääsuunnittelijoita.Sheridanin kuuluisa toteamus"Ainoat hyvät intiaanit mitä minä olen koskaan nähnyt,olivat kuolleita,tämän kuuli luutnantti Charles Nordstrom(Skandinaavi veikkaisin)joka oli läsnä ja siitä muotoitui myöhemmin se kuuluisa amerikkalainen aforismi.Sherman oli jo sisällissodassa kehittynyt totaalisen tuhoamis sodan asiantuntijaksi.Sherman vastusti kun hänelle idästä alettiin valittamaan puhvelien järjettömästä teurastuksesta.Hän vastasi mitä nopeammin puhvelit hävittettäisiin,sitä nopeammin intiaanit tuhoutuisivat.Aika idealistisia herroja nämä vilpittömät kenraalit.

Ei ole tapana myydä maata,jolla ihmiset kävelevät

Tashunka Witko
Oglala Lakota
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Rikkis
Lähetetty: Tii 09.03.2010 21:29 Vastaa lainaamalla viestiä
Liittynyt: 04 Syy 2005 Viestejä: 332
Witko, toivottavasti et suuresti pahastu tästä, tarkoitus ei ole loukata, mutta jos käyttäisit kirjoittaessasi etenkin välilyöntejä erilaisten välimerkkien jälkeen (piste, pilkku, loppusulkumerkki, jne.) tekstisi olisi helppolukuisempaa. Lisäksi kovin pitkien tekstien pätkimininen lyhyemmiksi kappaleiksi rivinvaihdoilla helpottaisi lukemista myös.

Esimerkiksi minä en oikein jaksa lukea pitkiä kieliopillisesti kovin väärin kirjoitettuja tekstejä koska se on erittäin raskasta.

Pahoitteluni jos pahastuit, loukkaaminen ei tosiaan ole tarkoitus. Saisit vain enemmän lukijoita tekstillesi jos se olisi helpompaa lukea.
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vieras
Lähetetty: Kes 10.03.2010 01:51 Vastaa lainaamalla viestiä
Rikkis kirjoitti:
Witko, toivottavasti et suuresti pahastu tästä, tarkoitus ei ole loukata, mutta jos käyttäisit kirjoittaessasi etenkin välilyöntejä erilaisten välimerkkien jälkeen (piste, pilkku, loppusulkumerkki, jne.) tekstisi olisi helppolukuisempaa. Lisäksi kovin pitkien tekstien pätkimininen lyhyemmiksi kappaleiksi rivinvaihdoilla helpottaisi lukemista myös.

Esimerkiksi minä en oikein jaksa lukea pitkiä kieliopillisesti kovin väärin kirjoitettuja tekstejä koska se on erittäin raskasta.

Pahoitteluni jos pahastuit, loukkaaminen ei tosiaan ole tarkoitus. Saisit vain enemmän lukijoita tekstillesi jos se olisi helpompaa lukea.




Rikkis

En todellakaan pahastu tästä kritiikistä, koska olet täysin oikeassa.

Olen itse lukenut jälkeenpäin tekstiäni ja olen huomannut todella pahoja

kielioppivirheitä ja epäselviä rivejä.Täytyy nyt kirjoittaa selkeämpää

tekstiä jatkossa. Kiire ei ole hyväksi. Vaimon syytä taas.

En oikein pidä Yhdysvaltain armeijan kenraaleita ja komentajia
kovin suurina taktikkoina intiaani sodissa.

Monet kenraaleista olivat kunnostauneet sisällissodassa, mutta
William Sherman, Nelson A. Miles ja Oliver Howard eivät tienneet
mitään rajaseutupalvelusta, saati sitten George Custer.

Suurimpiin julmuuksiin tasankosodissa syyllistyivät kuitenkin
sinipukuiset sotilaat. Sand Creek, Washita, Marias River ja Wounded Knee
ovat vain lenkkejä siinä ketjussa, joka koostuu valkoisten hyökkäyksistä
rauhallisten intiaanileirien kimppuun ja tarkka-ammunnan
harjoittamisesta pakeneviin intiaanilapsiin.

Tosin muutamien kenraalien mielipiteet intiaaneista muuttuivat ajan
myöden empaattisimmiksi. Kenraali Howard ei Nez Perce sodasta
pitänyt ollenkaan, vaan toivoi pikaista loppumista tälle
kärsimys näytelmälle. Kenraali Crook oli myös yksi näistä,
jonka mielipide apache sotien johdosta muuttui totaalisesti intiaanien
puolestapuhujaksi.

Kun ajattelee intiaanien sotajohtajia,
niin tulee kyllä melkoinen nimi-ja meriittilista.
Mangas Colorado, Cochise, Victorio, Nana, Geronimo, Captain Jack,
Dull Knife, Little Wolf, Roman Nose, Red Cloud, Man-Afraid-of-His-Horses,
Crazy Horse, Satanta, Lone Wolf ym. tuhat lisää.
Tätä listaa katsellessa tulee väistämättä mieleen, että jos aseistus ja
lukumäärä olisi vähän ollut edes puntit lähempänä, niin olisi Pohjois-Amerikan valloitus ollut todella kova ja lähes loputon savotta.

Nez-Perce sodasta tuli mieleen, että sotapäälliköistä Looking Glass
kuoli Big Holen taistelussa cheyenne-tiedustelijan luodista.
Historia on aika ironista.
Vielä on taas pakko mainostaa, että lempi
-everstini Gibbon heilui ja komensi tässä taistelussa, minkä vain
viskitynnyrin päältä käsin jaksoi. Perimätiedon mukaan oli seuraavana päivänä kertaallinen krapula, mutta morkkiksesta ei ollut tietoakaan.

Olikohan vuonna 1890 Wounded Kneen verilöylyn[Taistelu on kyllä
liian väärä nimitys] jälkeisenä päivänä sotilailla ollut sama tauti,
eritoten Hotchkissien ampujilla. Morkkikselle taisivat miehet seitsemännen
rykmentin olla aika immuuneita.



Ei ole tapana myydä maata, jolla ihmiset kävelevät
Tashunka Witko, Oglala-Lakota[/b]
Vieras
Lähetetty: Kes 10.03.2010 01:51 Vastaa lainaamalla viestiä
Rikkis kirjoitti:
Witko, toivottavasti et suuresti pahastu tästä, tarkoitus ei ole loukata, mutta jos käyttäisit kirjoittaessasi etenkin välilyöntejä erilaisten välimerkkien jälkeen (piste, pilkku, loppusulkumerkki, jne.) tekstisi olisi helppolukuisempaa. Lisäksi kovin pitkien tekstien pätkimininen lyhyemmiksi kappaleiksi rivinvaihdoilla helpottaisi lukemista myös.

Esimerkiksi minä en oikein jaksa lukea pitkiä kieliopillisesti kovin väärin kirjoitettuja tekstejä koska se on erittäin raskasta.

Pahoitteluni jos pahastuit, loukkaaminen ei tosiaan ole tarkoitus. Saisit vain enemmän lukijoita tekstillesi jos se olisi helpompaa lukea.




Rikkis

En todellakaan pahastu tästä kritiikistä, koska olet täysin oikeassa.

Olen itse lukenut jälkeenpäin tekstiäni ja olen huomannut todella pahoja

kielioppivirheitä ja epäselviä rivejä.Täytyy nyt kirjoittaa selkeämpää

tekstiä jatkossa. Kiire ei ole hyväksi. Vaimon syytä taas.

En oikein pidä Yhdysvaltain armeijan kenraaleita ja komentajia
kovin suurina taktikkoina intiaani sodissa.

Monet kenraaleista olivat kunnostauneet sisällissodassa, mutta
William Sherman, Nelson A. Miles ja Oliver Howard eivät tienneet
mitään rajaseutupalvelusta, saati sitten George Custer.

Suurimpiin julmuuksiin tasankosodissa syyllistyivät kuitenkin
sinipukuiset sotilaat. Sand Creek, Washita, Marias River ja Wounded Knee
ovat vain lenkkejä siinä ketjussa, joka koostuu valkoisten hyökkäyksistä
rauhallisten intiaanileirien kimppuun ja tarkka-ammunnan
harjoittamisesta pakeneviin intiaanilapsiin.

Tosin muutamien kenraalien mielipiteet intiaaneista muuttuivat ajan
myöden empaattisimmiksi. Kenraali Howard ei Nez Perce sodasta
pitänyt ollenkaan, vaan toivoi pikaista loppumista tälle
kärsimys näytelmälle. Kenraali Crook oli myös yksi näistä,
jonka mielipide apache sotien johdosta muuttui totaalisesti intiaanien
puolestapuhujaksi.

Kun ajattelee intiaanien sotajohtajia,
niin tulee kyllä melkoinen nimi-ja meriittilista.
Mangas Colorado, Cochise, Victorio, Nana, Geronimo, Captain Jack,
Dull Knife, Little Wolf, Roman Nose, Red Cloud, Man-Afraid-of-His-Horses,
Crazy Horse, Satanta, Lone Wolf ym. tuhat lisää.
Tätä listaa katsellessa tulee väistämättä mieleen, että jos aseistus ja
lukumäärä olisi vähän ollut edes puntit lähempänä, niin olisi Pohjois-Amerikan valloitus ollut todella kova ja lähes loputon savotta.

Nez-Perce sodasta tuli mieleen, että sotapäälliköistä Looking Glass
kuoli Big Holen taistelussa cheyenne-tiedustelijan luodista.
Historia on aika ironista.
Vielä on taas pakko mainostaa, että lempi
-everstini Gibbon heilui ja komensi tässä taistelussa, minkä vain
viskitynnyrin päältä käsin jaksoi. Perimätiedon mukaan oli seuraavana päivänä kertaallinen krapula, mutta morkkiksesta ei ollut tietoakaan.

Olikohan vuonna 1890 Wounded Kneen verilöylyn[Taistelu on kyllä
liian väärä nimitys] jälkeisenä päivänä sotilailla ollut sama tauti,
eritoten Hotchkissien ampujilla. Morkkikselle taisivat miehet seitsemännen
rykmentin olla aika immuuneita.



Ei ole tapana myydä maata, jolla ihmiset kävelevät
Tashunka Witko, Oglala-Lakota[/b]
Wequashim
Lähetetty: Kes 10.03.2010 16:46 Vastaa lainaamalla viestiä
Liittynyt: 07 Maa 2007 Viestejä: 375
Poker Joe tunnettiin myös nimellä Lean Elk (t. Hototo). Vesseli oli puoliverinen ja käsittäkseni ei ollut mukana jutussa aivan alusta saakka. Big Holen jälkeen sodankäynnin johtajuus siirtyi Looking Glassilta juuri hänelle.

Poker Joe muuten halusi, ettei heimo olisi pysähtynyt Bear Bawniin vaan matkaa olisi jatkettu suoraan kohti Kanadaa. Siellä sitten kohtasi loppunsa erehdyksessä oman heimon snaipperin kautta.
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Wequashim
Lähetetty: Kes 10.03.2010 17:04 Vastaa lainaamalla viestiä
Liittynyt: 07 Maa 2007 Viestejä: 375
Anonymous kirjoitti:

En oikein pidä Yhdysvaltain armeijan kenraaleita ja komentajia
kovin suurina taktikkoina intiaani sodissa.

Monet kenraaleista olivat kunnostauneet sisällissodassa, mutta
William Sherman, Nelson A. Miles ja Oliver Howard eivät tienneet
mitään rajaseutupalvelusta, saati sitten George Custer

George Crook, Ranald Mackenzie, H. H. Sibley ja Alfred Sully ovat nimiä lännen intiaanisodissa joille voidaan mielestäni laittaa sulk(i)a hattuun.
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Simo Hankaniemi
Lähetetty: Kes 10.03.2010 23:51 Vastaa lainaamalla viestiä
Liittynyt: 09 Maa 2007 Viestejä: 934
Wequashim kirjoitti:
Poker Joe tunnettiin myös nimellä Lean Elk (t. Hototo). Vesseli oli puoliverinen ja käsittäkseni ei ollut mukana jutussa aivan alusta saakka. Big Holen jälkeen sodankäynnin johtajuus siirtyi Looking Glassilta juuri hänelle.

Poker Joe muuten halusi, ettei heimo olisi pysähtynyt Bear Bawniin vaan matkaa olisi jatkettu suoraan kohti Kanadaa. Siellä sitten kohtasi loppunsa erehdyksessä oman heimon snaipperin kautta.


Jep, Poker Joe treffattiin jostakin mukaan matkan edetessä. En nyt jaksa mennä etsimään sitä kirjaa ja tarkistamaan yksityiskohtia. Ilmeisesti Poker Joella oli jonkin verran tietoa ja kokemusta valkonaamojen tyyppisestä sotilaallisesta toiminnasta, koska hänellä oli sen tapaiset otteet sodan johtamisessa. Kurinalaisuus ja kova peli alkoivat sitten lopulta väsyttää nez percejä ja piti jäädä viime hetkillä vetelehtimään Bear Pawiin tunnetuin seurauksin. Muistaakseni Poker Joe äänestettiin pois generalissimuksen paikalta vähän sitä ennen.
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Kissimmee Kid
Lähetetty: Tor 11.03.2010 15:08 Vastaa lainaamalla viestiä
Liittynyt: 14 Hel 2008 Viestejä: 271
Custerilla oli kyllä pitkä rajaseutupalvelus takanaan ennen sitä viimeistä. Itse asiassa ei armeijalla ollut tarjota montaakaan yhtä pätevää ja kokenutta heppua kärkeen Little Bighornilla. Custer ei ollut mikään jahkailija eversti/ kenraali vaan juuri oikea mies "fighting seventhin" kärkeen.
Custerin maine huonona taktikkona saattaisi joutaa romukoppaan aivan kuten sekin väite että eläinrasvoilla olisi jotain tekemistä suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien kanssa. Se vain taitaa olla sitkeässä elävä huhu ettei Custer ollutkaan oiva taktikko. Ei kuolema tee kenestäkään vielä huonoa taktikkoa. Vai ?
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vieras
Lähetetty: Tor 11.03.2010 15:38 Vastaa lainaamalla viestiä
Kissimmee Kid kirjoitti:
Custerilla oli kyllä pitkä rajaseutupalvelus takanaan ennen sitä viimeistä. Itse asiassa ei armeijalla ollut tarjota montaakaan yhtä pätevää ja kokenutta heppua kärkeen Little Bighornilla. Custer ei ollut mikään jahkailija eversti/ kenraali vaan juuri oikea mies "fighting seventhin" kärkeen.
Custerin maine huonona taktikkona saattaisi joutaa romukoppaan aivan kuten sekin väite että eläinrasvoilla olisi jotain tekemistä suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien kanssa. Se vain taitaa olla sitkeässä elävä huhu ettei Custer ollutkaan oiva taktikko. Ei kuolema tee kenestäkään vielä huonoa taktikkoa. Vai ?


damm right!!!
-j
Vieras
Lähetetty: Per 12.03.2010 00:42 Vastaa lainaamalla viestiä
Anonymous kirjoitti:
Kissimmee Kid kirjoitti:
Custerilla oli kyllä pitkä rajaseutupalvelus takanaan ennen sitä viimeistä. Itse asiassa ei armeijalla ollut tarjota montaakaan yhtä pätevää ja kokenutta heppua kärkeen Little Bighornilla. Custer ei ollut mikään jahkailija eversti/ kenraali vaan juuri oikea mies "fighting seventhin" kärkeen.
Custerin maine huonona taktikkona saattaisi joutaa romukoppaan aivan kuten sekin väite että eläinrasvoilla olisi jotain tekemistä suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien kanssa. Se vain taitaa olla sitkeässä elävä huhu ettei Custer ollutkaan oiva taktikko. Ei kuolema tee kenestäkään vielä huonoa taktikkoa. Vai ?


damm right!!!
-j


Custerilla oli kyllä kokemusta tasangoista. Sen verran hartaasti kyllä
"Poika-kenraali" hevollaan siellä ravasi ristiin rastiin. Tuloksista ei kyllä
ole paljon näyttöä. Tietysti miehistön kunto kyllä tästä koheni ja tulipahan
käytyä v. 1867 parikin kertaa sotatuomioistuimessa. Antoivathan cheyennet/kiowat Custerille uuden nimenkin"Kova Takapuoli".
Nimi kyllä kertoo, että todella tuli tasangot väkisinkin tutuiksi.

Washita Riverin taistelu/verilöyly v.1868 ei
kyllä paljon taktisia taitoja vaatinut. Lumikinosten keskellä aamuvarhain
tehty yllätyshyökkäys Black Kettlen cheyenne leiriin ei ollut kyllä mitenkään
sotilaallinen voitto. Custer teki myös majuri John Elliotille ja tämän
komennossa olevalle takaa-ajo joukkueelle anteeksiantamattoman teon.
Custerille tuli kiire lähteä vankeineen takaisin pohjoiseen Camp Supplyssa olevaan tukikohtaansa ja jäämättä etsimään puuttuvaa majuri Elliottia.
Ryhmä arapahoja tappoi majuri Elliotin ja kaikki hänen osastonsa miehet.

Custerin rohkeutta en kyllä epäile yhtään, mutta eihän kyllä taktikkona ainakaan minun mielestäni loistanut. LBH:ssa Custer onnistui tapattamaan komennossaan olevan miehistönsä C, E, F, I , L ja tietysti itsensä.
Järkevä idea jakaa joukko-osastonsa, kun ei ole tiedossa vihollisen lukumäärää.Olisi uskonut ree-ja arikara tiedustelijoihinsa.
Tuskin edes West Pointin alkeiskurseillakaan annetta tälläistä opetusta sodankäynti taktiikoista.

Siinä on minun tiedossani olevat Custerin ns. intiaani taistelut, sisällissota on sitten toinen asia Gettysburgeineen ym. taisteluineen.

Ei ole tapana myydä maata, jolla ihmiset kävelevät.

Tashunka Witko, Oglala-lakota
Kissimmee Kid
Lähetetty: Per 12.03.2010 11:54 Vastaa lainaamalla viestiä
Liittynyt: 14 Hel 2008 Viestejä: 271
Custer kuunteli tiedustelijoitaan jotka kehoittivat häntä hyökkäämään jahkailematta koska kuviteltiin osaston paljastuneen. Custer oli puhunut puolestatoistatuhannesta intiaanisoturista juuri upseereilleen jotenka mihinkään tuppukylään hän ei kuvitellutkaan hyökkäävänsä. Sensijaan intiaaniskouttien varoituksille siitä kuinka tällaisessa hyökkäyksessä saattaa käydä hän viittasi, aivan oikein, kintaalla. Joukkojen hajauttaminen ei ollut mitenkään ennenkuulumatonta taktiikkana ja pihtiliikkeettä peliin nytkin. Nyt eivät injunit pääse pakoon (pääsivät ja hajaantuivat niin että Siouxien ja Cheyennien kokoonajo ottikin sitten vielä pisemmän aikaa).
Armeijan normi manöövereillä edettiin mutta ei se nyt ihan mennyt niinkuin silloin siellä, muistatteko pojat ? kysyy Custer miehiltään pilven reunalla.
Eikä se kylä liian suuri ollut. Siitä todisteena Reno, Benteen ja muutama sata menestyksekkäästi puoliaan pitänyttä ja eloonjäänyttä ratsumiestä.

Mutta nei perseistähän täällä pitikin haastaa.
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vieras
Lähetetty: Per 12.03.2010 12:51 Vastaa lainaamalla viestiä
Anonymous kirjoitti:
Anonymous kirjoitti:
Kissimmee Kid kirjoitti:
Custerilla oli kyllä pitkä rajaseutupalvelus takanaan ennen sitä viimeistä. Itse asiassa ei armeijalla ollut tarjota montaakaan yhtä pätevää ja kokenutta heppua kärkeen Little Bighornilla. Custer ei ollut mikään jahkailija eversti/ kenraali vaan juuri oikea mies "fighting seventhin" kärkeen.
Custerin maine huonona taktikkona saattaisi joutaa romukoppaan aivan kuten sekin väite että eläinrasvoilla olisi jotain tekemistä suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien kanssa. Se vain taitaa olla sitkeässä elävä huhu ettei Custer ollutkaan oiva taktikko. Ei kuolema tee kenestäkään vielä huonoa taktikkoa. Vai ?


damm right!!!
-j


Custerilla oli kyllä kokemusta tasangoista. Sen verran hartaasti kyllä
"Poika-kenraali" hevollaan siellä ravasi ristiin rastiin. Tuloksista ei kyllä
ole paljon näyttöä. Tietysti miehistön kunto kyllä tästä koheni ja tulipahan
käytyä v. 1867 parikin kertaa sotatuomioistuimessa. Antoivathan cheyennet/kiowat Custerille uuden nimenkin"Kova Takapuoli".
Nimi kyllä kertoo, että todella tuli tasangot väkisinkin tutuiksi.

Washita Riverin taistelu/verilöyly v.1868 ei
kyllä paljon taktisia taitoja vaatinut. Lumikinosten keskellä aamuvarhain
tehty yllätyshyökkäys Black Kettlen cheyenne leiriin ei ollut kyllä mitenkään
sotilaallinen voitto. Custer teki myös majuri John Elliotille ja tämän
komennossa olevalle takaa-ajo joukkueelle anteeksiantamattoman teon.
Custerille tuli kiire lähteä vankeineen takaisin pohjoiseen Camp Supplyssa olevaan tukikohtaansa ja jäämättä etsimään puuttuvaa majuri Elliottia.
Ryhmä arapahoja tappoi majuri Elliotin ja kaikki hänen osastonsa miehet.

Custerin rohkeutta en kyllä epäile yhtään, mutta eihän kyllä taktikkona ainakaan minun mielestäni loistanut. LBH:ssa Custer onnistui tapattamaan komennossaan olevan miehistönsä C, E, F, I , L ja tietysti itsensä.
Järkevä idea jakaa joukko-osastonsa, kun ei ole tiedossa vihollisen lukumäärää.Olisi uskonut ree-ja arikara tiedustelijoihinsa.
Tuskin edes West Pointin alkeiskurseillakaan annetta tälläistä opetusta sodankäynti taktiikoista.

Siinä on minun tiedossani olevat Custerin ns. intiaani taistelut, sisällissota on sitten toinen asia Gettysburgeineen ym. taisteluineen.

Ei ole tapana myydä maata, jolla ihmiset kävelevät.

Tashunka Witko, Oglala-lakota


Vähän Custerin LBH-taktiikasta:

Ensin pitäisi tuntea C:n päänsisäinen elämä ja sen jälkeen hutkia. Tuohon sisäiseen elämään saattaa parhaiten päästä lukemalla hänen ja hänen vaimonsa kirjoittamat kirjat. Tietenkään niihin ei saa luottaa liikaa…

…Jos C olisi odottanut Terryn ja Gibbonin joukkoja, asetelma olisi saattanut olla toinen. Muutaman päivän odottelu olisi yhdistänyt toden näköisesti voimat. Toisaalta Crookin ”kuppailu” oli sitä luokkaa, että Wyoming-kolonna tuskin olisi ehtinyt taisteluun mukaan, vaikka Dakota - ja Montana –kolonnat olisivat olleet jo valmiudessa.
Peruslähtökohtahan oli, että nämä kolme armeijaa saartavat intiaanit.

Antoiko Terry C:lle luvan hyökätä? Voi olla että antoi, voi olla ettei antanut.

Varnum kirjoitti muistelmissaan, ettei C havainnut Crow Nestiltä leiriä. Tiedustelijat havaitsivat. C päätti odottaa ensin seuraavaan päivään ja hyökätä vasta sitten. Half-Yellow-Face ja kumppanit pitivät taktiikkaa huonona.
Kun kävi ilmi, että ”Seiska” oli havaittu C päätti hyökätä välittömästi, sillä oletti intiaanit pakenisivat, varsinkin kun hänen tiedustelijansa havaitsivat lauman inkkareita ratsastavan täyttä ravia alhaalla laaksossa.

Havaitsiko C kukkulanharjanteelta Renon hyökkäyksen laaksossa?
Varnum ja Girard vannoivat, että tunnistivat C:n kukkulaharjanteella.

Viimeisen viestinviejä Martin vannoi, että kun hän lähti tehtävälleen, hän näki C:n miehineen laskeutuvan alas Medicine T……:pitkin.
Jos näin, kuten yleisesti oletettu aikataulutus antaa ymmärtää, ettei C nähnyt hyökkäyksen alkua, hänen on täytynyt olettaa saavansa itse hyökätessään tukea Renolta (jolle oli sitä kylläkin itse luvannut).

C antoi suullisen komennon Martinille, että tämä kertoisi Benteenille suuresta kylästä. Benteenin tulisi pitää kiirettä ja tuoda ammukset mukana.
Cooke epäili Martinin kielitaitoa ja kirjoitti viestin varmistukseksi paperille.

Aikailiko Benteen tahallaan saatuaan viestin? Jos aikaili, se oli suurenluokan petos.
Jos C oletti, että Benteen oli tulossa ja Reno sivulla (siis jos ei ollut nähnyt Renon hyökkäystä), hänen oli helppo aloittaa hyökkäys.
Apua ei kuitenkaan ollut tulossa.

Ymmärsikö Mitch Boyer jo tässä vaiheessa, ettei Renosta ja Benteenistä olisi apua (vertaa Curlyn todistukseen)?

Ampuivatko C:n joukot yhteislaukauksia ilmaistakseen Renolle ja Benteenille sijaintinsa, kuten hylsylöydöt kiistatta osoittavat?
Reno ja Benteen vannoivat etteivät kuulleet mitään. Monet kuulivat. Oliko kyseessä harkittu petos?

Sittin Bull kertoi Kanadassa, että Pitkätukan sotilaat taistelivat urheasti loppuun saakka.
Jotkut vihjaavat taas ”itsemurha-aallosta”.

Varmasti C teki useita kohtalokkaita virheitä, MUTTA jätettiinkö hänet tarkoituksella yksin taistelemaan vihollistaan vastaan????

Näihin kysymyksiin etsivät vastauksia myös W. Kent Kingin ”Massacre: The Custer Cover-Up” ja Arthur C. Ungein ”ABC of Custer’s Last Stand: Arrogance, Betrayal and Cowardice” –kirjat, jotka taatusti saavat lukijansa hikoilemaan…

-J
Vieras
Lähetetty: Per 12.03.2010 20:28 Vastaa lainaamalla viestiä
It's nice to see you back in business J. Siis mikä olisi ollut joukkojen vahvuus (jos oltaisiin menty yhteisvoimin) Reno, Benteen ja C ja olisiko tämä homma voinut päättyä toisin?

Witkolle sen verran että oikeamuotoisempi kirjoitustapa Crazy Horse'lle on Thasunke Witko. (Tȟašúŋke Witkó)

-m
Näytä edelliset viestit:  
Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia
Sivu 2 Yht. 8
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8  Seuraava
Lähetä uusi viesti
Siirry:  
Voit kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Voit vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa