Canvas telttakangasta
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Olen samaa mieltä oikeastaan kaikesta, mitä Charlie kirjoitti edellisessä kommentissaan. Laubinin kirjassa on piirteitä, jotka ovat häirinneet minua jo silloin, kun 1975 sen ensimmäisen kerran luin. Ihmettelin mm. Laubinin ahdasta määritelmää tipille: savulaput ja taaksepäin kallistunut kartiomuoto. Taisi myös sisävaate kuulua määritelmään. Minusta asia on vähän laajempi. Tipi ei ole patenttituote, vaan idea, joka on jatkuvasti sopeutunut erilaisiin olosuhteisiin ja saanut hieman erilaisia ilmiasuja. Kyllä esim. (monet) savulaputtomat sarsi- ja ute-tipit ovat minusta tipejä, samoin sisävaatteettomat comanche-poikamiesten kesätipit. Ja kuten on todettu, monet tipit mm. blackfoot- ja plateau-alueella näyttävät "kiusallisen" pystyiltä kartioilta.
Minusta tipi on enemmän tai vähemmän kartiomainen teltta, jossa voi pitää nuotiota. "Teltta" tarkoittaa sitä, että kate on yhdessä tai kahdessa palassa, joten se voidaan helposti purkaa ja siirtää uuteen paikkaan. En nimittäisi tipiksi kartiomaisia majoja, joiden kate on koottu sekalaisesta irrallisesta kokoelmasta kuorilevyjä, ruokomattoja ja kankaanpaloja. Ehkä joku hyväksyy nekin tipeiksi.
Laubin väitti, ettei hänen esittelemäänsä (lakota-) tipiä voi kehittää tai parannella millään tavalla, mutta olen kyllä havainnut yli 30 vuoden käyttökokemuksen aikana eräitä pakollisia parannettavia kohtia. Yksi on Charlien mainitsema vahvikekolmio yläosassa. Se on huono ratkaisu. Koko huipun W-alueen täytyy olla vahvistettu. Vanhetessaan tipi lähtee muuten ratkeamaan vahvikekolmion reunaa pitkin. Toinen vaaran paikka on savulappujen pitkä reuna, joka Laubinin kaavassa on vahvistamaton. Ja siitähän se taas lähtee hajoamaan. Helppo ratkaisu on kääntää reuna kaksi kertaa, joten siihen tulee kolme kankaan paksuutta. Silloin se kestää.
Laubinin kaavan savusalkojen taskut ovat legendaarinen mieskunnon testi. Vain rutinoitunut ukkomies onnistuu osumaan savusalon päällä liian kapean taskun suulle. Laubinin mitoilla tehty tasku myös venyy käytössä absurdin pitkäksi ja kapeaksi. Eli taskun täytyy olla lyhyempi ja suupuolesta "laubinia" leveämpi ollakseen toimiva.
Laubinin suosima soikea ovi on kaunis kuin universumi, mutta se ei toimi, jos teltassa käy myös ummikkoja kylässä. He kompuroivat kynnykseen ja keskellä kynnystä oleva maakiila katkeaa lähes päivittäin. Parempi ovi on goottilaisen holvikaaren muotoinen, missä ei ole kynnystä. Tällaista ovea näkee joissakin 1800-luvun kangastipeissä ja myös modernit intiaanit näkyvät käyttävän sitä.
Laubinin systeemissä sisävaate kiinnitetään alhaalta maakiiloilla ja ylhäältä nauhoilla köyteen. Tässä on paljon työtä ja sisävaate tuntuu aina ennen pitkää roikkuvan löysänä. Minusta blackfoot-tipeissä ja varmaan muuallakin käytetyt pitkät kepit ovat paljon järkevämpi tapa. Niiden asentaminen käy hetkessä, sisävaatteen ja maan väliin ei jää rakoja, eikä vaate roiku koskaan. Lisäksi näiden keppien yläpäihin voi ripustella erilaisia tavaroita, mm. mokkasiineja kuivumaan.
Minusta tipi on enemmän tai vähemmän kartiomainen teltta, jossa voi pitää nuotiota. "Teltta" tarkoittaa sitä, että kate on yhdessä tai kahdessa palassa, joten se voidaan helposti purkaa ja siirtää uuteen paikkaan. En nimittäisi tipiksi kartiomaisia majoja, joiden kate on koottu sekalaisesta irrallisesta kokoelmasta kuorilevyjä, ruokomattoja ja kankaanpaloja. Ehkä joku hyväksyy nekin tipeiksi.
Laubin väitti, ettei hänen esittelemäänsä (lakota-) tipiä voi kehittää tai parannella millään tavalla, mutta olen kyllä havainnut yli 30 vuoden käyttökokemuksen aikana eräitä pakollisia parannettavia kohtia. Yksi on Charlien mainitsema vahvikekolmio yläosassa. Se on huono ratkaisu. Koko huipun W-alueen täytyy olla vahvistettu. Vanhetessaan tipi lähtee muuten ratkeamaan vahvikekolmion reunaa pitkin. Toinen vaaran paikka on savulappujen pitkä reuna, joka Laubinin kaavassa on vahvistamaton. Ja siitähän se taas lähtee hajoamaan. Helppo ratkaisu on kääntää reuna kaksi kertaa, joten siihen tulee kolme kankaan paksuutta. Silloin se kestää.
Laubinin kaavan savusalkojen taskut ovat legendaarinen mieskunnon testi. Vain rutinoitunut ukkomies onnistuu osumaan savusalon päällä liian kapean taskun suulle. Laubinin mitoilla tehty tasku myös venyy käytössä absurdin pitkäksi ja kapeaksi. Eli taskun täytyy olla lyhyempi ja suupuolesta "laubinia" leveämpi ollakseen toimiva.
Laubinin suosima soikea ovi on kaunis kuin universumi, mutta se ei toimi, jos teltassa käy myös ummikkoja kylässä. He kompuroivat kynnykseen ja keskellä kynnystä oleva maakiila katkeaa lähes päivittäin. Parempi ovi on goottilaisen holvikaaren muotoinen, missä ei ole kynnystä. Tällaista ovea näkee joissakin 1800-luvun kangastipeissä ja myös modernit intiaanit näkyvät käyttävän sitä.
Laubinin systeemissä sisävaate kiinnitetään alhaalta maakiiloilla ja ylhäältä nauhoilla köyteen. Tässä on paljon työtä ja sisävaate tuntuu aina ennen pitkää roikkuvan löysänä. Minusta blackfoot-tipeissä ja varmaan muuallakin käytetyt pitkät kepit ovat paljon järkevämpi tapa. Niiden asentaminen käy hetkessä, sisävaatteen ja maan väliin ei jää rakoja, eikä vaate roiku koskaan. Lisäksi näiden keppien yläpäihin voi ripustella erilaisia tavaroita, mm. mokkasiineja kuivumaan.
Kysynkin nyt ihan mielenkiinnon vuoksi, olisiko myös kota määriteltävissä tipiksi ja voisiko toisinpäin ajateltuna tipitä nimittää kodaksi?Simo Hankaniemi kirjoitti: Minusta tipi on enemmän tai vähemmän kartiomainen teltta, jossa voi pitää nuotiota. "Teltta" tarkoittaa sitä, että kate on yhdessä tai kahdessa palassa, joten se voidaan helposti purkaa ja siirtää uuteen paikkaan. En nimittäisi tipiksi kartiomaisia majoja, joiden kate on koottu sekalaisesta irrallisesta kokoelmasta kuorilevyjä, ruokomattoja ja kankaanpaloja. Ehkä joku hyväksyy nekin tipeiksi.
Joo ja tällaisen kyhäyksen rennot heput aikoinaan tekivät erä- ja luonto-oppaan kurssilla ollessamme majapaikkamme pihaan: mutama väkkyrä seiväs, jonka ympärille kääräistiin viheriä kevytpeite ja sisään asennettiin muistaakseni joku hetekan tapainen. Kävin kertana muutamana mukana istuksimassa kun pojat hiljaksiin kylmäsavustivat itseään sekä sisältä että päältä ja lutkuttivat puteleista tulilientä. Päätin jo silloin tehdä tipin, mutta aivan toisenlaisen...Charlie kirjoitti: Luultavasti "aidoimman" tipin saat aikaseksi jos ET lue Laubinin kirjaa, vaan käytät päätäsi, ja menet sieltä missä aita on matalin...
Tämä oli mukava keskustelu. Ainakin voi olla tyytyväinen tekeleeseensä, koska aina voi vedota siihen, että mokomia tötteröitä on monenlaisia.
Vähän niin kuin Simo tuossa rivien välissä ja osin riveilläkin tuumaili, ei sille tipille mitään virallista, pyhää ja oikeaa määritelmää ole missään olemassa. Laubin määritteli yhdellä tavalla, ja vaikka se on aika laajasti nykyään hyväksyttykin, on muitakin näkemyksiä. Esimerkiksi tuossa Adolf Hungry Wolfin tipi-kirjassa josta Charlie vihjaisi on käsitelty myös kaikki kartion muotoiset tuohikattoiset majat saman termin alla.Anonymous kirjoitti:Kysynkin nyt ihan mielenkiinnon vuoksi, olisiko myös kota määriteltävissä tipiksi ja voisiko toisinpäin ajateltuna tipitä nimittää kodaksi?
Minä henkilökohtaisesti tuppaan suomalaiskansallisesti käyttämään kota-sanaa yleisnimenä kaikista kartion muotoisista majoista. Tai sitten pehmennettynä "kota-tyyppinen" -muotoon. Ajoittain sitten jos on pakko niin täytyy tehdä ero lappalaisten kodalle ja umpilaavulle. Niistähän nimenomaan ehkä tuo umpilaavu vastaisi tällaisia tipi-tyyppisiä kartiomajoja.
Yleensä en kutsu tipi-nimellä esim. cree-intiaanien käyttämiä kartionmuotoisia tuohi- ja/tai kaislakatteisia majoja. Kodaksi saatan niitä joskus sanoakin.
Vastaavasti en käytä tipi-nimeä lappalaisten asumuksista.
Joissain piireissä pidetään erityisen tyhmänä jos ei osaa käyttää tipi-sanaa juuri siten kuin Laubin on sen määritellyt. Joissain toisissa piireissä pidetään aika huvittavana että joku jaksaa niuhottaa siitä millä nimellä mitäkin haisevaa kartiota pitäisi nimittää. Kukin tavallaan.
Toi tipi-sana on varmaan lähtenyt lakota-kielen sanasta ja siitä sitten yleistynyt käsittämään kaikkien ton tyylisten " asuntojen " nimeä? Oon törmännyt sellaisiin termeihin kun thiíkčeya (tiikceya) = tavallinen asumus jota lakotat käyttivät teltasta (tipiistä?). Thipĥéstola (tipestola)=teräkulmainen teltta (asumus), tällä ilmeisesti meinattiin ratsuväen kulmikkaita telttoja?
Kai se tipi tehtiin niinkuin parhaaks nähtiin. Ei varmaan kaikilla ollut ihan samanlaisia jouskiakaan yms. Tuskin akicitat tuli kyselemään että '"olekkos ny varmaan tehny telttas hyväksyttyjen piirustesten mukaan,et sitä voi sit kutsua varmast tiipiiks."
Kai se tipi tehtiin niinkuin parhaaks nähtiin. Ei varmaan kaikilla ollut ihan samanlaisia jouskiakaan yms. Tuskin akicitat tuli kyselemään että '"olekkos ny varmaan tehny telttas hyväksyttyjen piirustesten mukaan,et sitä voi sit kutsua varmast tiipiiks."
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Kyllähän niissä sama perusidea on. Ja preeriavyöhykkeen pohjoisimmat tipit ovat hyvin saman näköisiä kuin saamelaisten kodat, joissa on kartiokehikko. Molemmissa on koko teltan huippu auki, jotta savu poistuu tehokkaasti. "Kota" kertoo kuitenkin siitä, että puhutaan pohjoisen Euraasian asumuksesta ja "tipi" viittaa suoraan Amerikkaan.Anonymous kirjoitti:Kysynkin nyt ihan mielenkiinnon vuoksi, olisiko myös kota määriteltävissä tipiksi ja voisiko toisinpäin ajateltuna tipitä nimittää kodaksi?Simo Hankaniemi kirjoitti: Minusta tipi on enemmän tai vähemmän kartiomainen teltta, jossa voi pitää nuotiota. "Teltta" tarkoittaa sitä, että kate on yhdessä tai kahdessa palassa, joten se voidaan helposti purkaa ja siirtää uuteen paikkaan. En nimittäisi tipiksi kartiomaisia majoja, joiden kate on koottu sekalaisesta irrallisesta kokoelmasta kuorilevyjä, ruokomattoja ja kankaanpaloja. Ehkä joku hyväksyy nekin tipeiksi.
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Charlie, Rikkis, ei teillä olisi varastossa kuvia Standing Rock -reservaatin tipeistä vuosilta 1891 - 1900. Silloin tuskin oli käytössä montaakaan nahkatipiä. Olisi mielenkiintoista nähdä muutamakin hyvä esimerkki niiden (kangastipien) huipuista, eli näkyykö mitään haarakiilaan viittaavaa ja savulappujen koko ja muoto.
Laubinit olivat käsittääkseni eniten tekemisissä Standing Rockin porukan kanssa, jotka myös olivat siitä konservatiivisimmasta päästä. Jos heidän tipeissään ei näy kiiloja 1800-luvulla, niin silloin voinee todeta, ettei niitä ollut 1800-luvulla ainakaan konservatiivisimmissa kangastipeissä. Jotkut oglalat ovat saattaneet tämän innovaation tehdä, mutta hunkpapa-materiaali on helpompi hallita pienemmän kokonsa vuoksi. Heitähän oli käsittääkseni vain noin 400 ruokakuntaa, jos tältä istumalta oikein muistan.
Laubinit olivat käsittääkseni eniten tekemisissä Standing Rockin porukan kanssa, jotka myös olivat siitä konservatiivisimmasta päästä. Jos heidän tipeissään ei näy kiiloja 1800-luvulla, niin silloin voinee todeta, ettei niitä ollut 1800-luvulla ainakaan konservatiivisimmissa kangastipeissä. Jotkut oglalat ovat saattaneet tämän innovaation tehdä, mutta hunkpapa-materiaali on helpompi hallita pienemmän kokonsa vuoksi. Heitähän oli käsittääkseni vain noin 400 ruokakuntaa, jos tältä istumalta oikein muistan.
Jos minä nyt pystytän kartionmuotoisen teltan, missä voi polttaa nuotiota sisällä, pohjoiseen Euraasiaan eli Suomeen, niin millä nimellä minä sitä kutsun? Minun mielestäni, jos tipillä ei ole muita määritelmiä, mitkä erottavat sen kodasta kuin maantieteellinen konteksti, niin taidanpa asustaa sitten ensi kesän kodassa. Jos omassa kielessä on jo jotain asiaa tarkottava sana olemassa, miksi tuoda muualta uusia termejä? Eri asia on sitten, jos kodalle ja tipille löytyy jokin todellinen erottava määritelmä.Simo Hankaniemi kirjoitti: "Kota" kertoo kuitenkin siitä, että puhutaan pohjoisen Euraasian asumuksesta ja "tipi" viittaa suoraan Amerikkaan.
Sauna on sauna suuressa osassa maailmaa, mutta ruotsissa se on bastu ja venäjällä banja ja taitavat olla ihan samanlaisia kuin suomalainen saunakin.
Näin heittämällä ei muista tipi-kuvia nimenomaan Standing Rockista. Mun arkistointisysteemi ei ehkä tuota niin helposti tuloksia että saisin nopsaan selville. Lisäksi nämä tämän hetken muut kiireet estää etten ehdi syvällisemmin etsiä. Täytyy pitää mielessä kun tulee vastaan.Simo Hankaniemi kirjoitti:Charlie, Rikkis, ei teillä olisi varastossa kuvia Standing Rock -reservaatin tipeistä vuosilta 1891 - 1900.
Toisinaan ns. tilanteen ollessa päällä tuollaisia asumuksia on kutsuttu nimellä "tää saatanan haiseva kartio". Voi olla että se ei saa yleistä hyväksyntää kuitenkaan.Anonymous kirjoitti:Jos minä nyt pystytän kartionmuotoisen teltan, missä voi polttaa nuotiota sisällä, pohjoiseen Euraasiaan eli Suomeen, niin millä nimellä minä sitä kutsun?
Simo, kävin läpi Standing Rockin, Fort Yatesin ja Bufordin alle viitatut kuvat, Sitting Bullin ja Gallin leirikuvat. Niissä on paljon telttoja, mutta yhdestäkään en menisi vannomaan puoleen jos toiseen, sen verta huonoista kulmista kuvat on otettu. Kuten sanottu, haluaisin nähdä yhdenkin (missä vaan) otetun kuva 1800-luvun puolelta missä nuo kolmiokiilat näkyisivät, itse en ole löytänyt.
Lisään tähän kuitenkin muutaman standing rockista kuvan jahka kerkiän.
Lisään tähän kuitenkin muutaman standing rockista kuvan jahka kerkiän.
Hoka Hey!
mika at equstom.fi
mika at equstom.fi
David F. Barryn kuva kesä 1881, Istuvan Härän antautuva leiri, kuvattu joko Fort Bufordissa tai Standing Rockin Fort Yatesissa.
David F. Barryn kuva kesä, Istuvan Härän tai Gallin antautuva leiri, kuvattu joko Fort Bufordissa. Etualalla Barry mainosti olevan Gallin teltta.
David F. Barryn kuva kesä 1880-90 Standing Rock
David F. Barryn kuva Chief Sitting Bullin perhettä ((Seen by the Nation ja Her Four Robes, tyttäriä ja poika)
David F. Barryn kuva kesä 1881, Istuvan Härän antautuva leiri, kuvattu joko Fort Bufordissa tai Standing Rockin Fort Yatesissa.
David F. Barryn kuva kesä, Istuvan Härän tai Gallin antautuva leiri, kuvattu joko Fort Bufordissa. Etualalla Barry mainosti olevan Gallin teltta.
David F. Barryn kuva kesä 1880-90 Standing Rock
David F. Barryn kuva Chief Sitting Bullin perhettä ((Seen by the Nation ja Her Four Robes, tyttäriä ja poika)
David F. Barryn kuva kesä 1881, Istuvan Härän antautuva leiri, kuvattu joko Fort Bufordissa tai Standing Rockin Fort Yatesissa.
Hoka Hey!
mika at equstom.fi
mika at equstom.fi
-
- Viestit: 2476
- Liittynyt: La 24.03.2007 13:56
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Kiitos, Charlie, kuvien hakemisesta! Parempiahan nämä olivat kuin odotin. Ei näy kiiloja, eikä edes vahvikkeita huipussa näissä parissa kolmessa, mistä voi sanoa. Viimeisessä kuvassa taitavat maakiilat olla kivi-ja-naru -menetelmällä kiinni, ainakin kuvittelen näkeväni ryppyjä kankaassa siihen malliin. Soikeita ovia ei näy, ainakin yksi teltta on selvästikin pysty, eikä taakse kallistunut. Savulappujen muoto jää epäselväksi, eli ovatko ne tasaleveät vai leikattu yläreunasta vähän vinoon. Joissakin näkemissäni Pine Ridgen kuvissa vaikuttaisi siltä, että savulaput ovat tasaleveät ja selkeästi leveämmät, kuin Laubinien kaavassa.
Tulee mieleen Ernest Thompson Setonin tipin kaava kirjasta "Kaksi partiopoikaa". Sehän on aivan 1900-luvun alusta ja vaikuttaa yllättäen taas "aidommalta" kuin Laubinien kaava. Setonin kirja on tietysti vain romaani, mutta voi olla, että tipi-kaava perustuu melko tarkasti siihen, mitä Seton oli nähnyt intiaanien parissa. Setonilla myös sisävaate on pelkkä sängyn takana oleva suorakulmainen kangas, joka viritetään keppien avulla.
Lievelenkkien kiinnitystapa saattaa riippua yksinkertaisesti kankaan paksuudesta. Kivi-ja-naru ei toimi, jos kangas on paksumpaa sorttia. Huomasin tämän tehdessäni eräälle tilaajalle paksusta armeijan reppukankaasta umpilaavun. Laitoin lenkit kivien ja narujen avulla, mutta vähän tönköltä näytti. Ommeltu lenkki olisi ollut parempi ratkaisu, vaikkakin työläämpi.
Myös vahvikkeiden tarve voi olla pienempi, jos kangas on tuhdimmasta päästä, jotain purjekankaan tapaista, eikä telttakangasta.
Tulee mieleen Ernest Thompson Setonin tipin kaava kirjasta "Kaksi partiopoikaa". Sehän on aivan 1900-luvun alusta ja vaikuttaa yllättäen taas "aidommalta" kuin Laubinien kaava. Setonin kirja on tietysti vain romaani, mutta voi olla, että tipi-kaava perustuu melko tarkasti siihen, mitä Seton oli nähnyt intiaanien parissa. Setonilla myös sisävaate on pelkkä sängyn takana oleva suorakulmainen kangas, joka viritetään keppien avulla.
Lievelenkkien kiinnitystapa saattaa riippua yksinkertaisesti kankaan paksuudesta. Kivi-ja-naru ei toimi, jos kangas on paksumpaa sorttia. Huomasin tämän tehdessäni eräälle tilaajalle paksusta armeijan reppukankaasta umpilaavun. Laitoin lenkit kivien ja narujen avulla, mutta vähän tönköltä näytti. Ommeltu lenkki olisi ollut parempi ratkaisu, vaikkakin työläämpi.
Myös vahvikkeiden tarve voi olla pienempi, jos kangas on tuhdimmasta päästä, jotain purjekankaan tapaista, eikä telttakangasta.
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Niin, kyllä sitä minusta voi nimittää kodaksi - ja vanhemmassa kirjallisuudessa tipejä nimitettiinkin sillä nimellä, esimerkiksi 1960-luvulla suomennetussa kirjassa "Pitkä Keihäs". Parempi nimi kota on kuin "vigvami", jonka Pekka Hamilo jostakin tempasi kirjaan "Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen" (1973).Anonymous kirjoitti:Jos minä nyt pystytän kartionmuotoisen teltan, missä voi polttaa nuotiota sisällä, pohjoiseen Euraasiaan eli Suomeen, niin millä nimellä minä sitä kutsun? Minun mielestäni, jos tipillä ei ole muita määritelmiä, mitkä erottavat sen kodasta kuin maantieteellinen konteksti, niin taidanpa asustaa sitten ensi kesän kodassa. Jos omassa kielessä on jo jotain asiaa tarkottava sana olemassa, miksi tuoda muualta uusia termejä? Eri asia on sitten, jos kodalle ja tipille löytyy jokin todellinen erottava määritelmä.Simo Hankaniemi kirjoitti: "Kota" kertoo kuitenkin siitä, että puhutaan pohjoisen Euraasian asumuksesta ja "tipi" viittaa suoraan Amerikkaan.
Sauna on sauna suuressa osassa maailmaa, mutta ruotsissa se on bastu ja venäjällä banja ja taitavat olla ihan samanlaisia kuin suomalainen saunakin.
Joskus näkee, että "kota"-sana haluttaisiin varata vain koskemaan niin sanottuja "korvakotia", missä on kaksi yhdensuuntaista puista koottua puoliympyrää ja riu´ut nojaavat näihin pystyssä oleviin kaariin, eivätkä ole ristissä yläosassa. Tämä rakenne on kuitenkin vain syntynyt tarpeesta saada lyhyillä kepeillä aikaan tilava kota. Tunturikoivuista ei saa pitkiä hoikkia tasaisia salkoja. Asunnon perusidea on kuitenkin sama kuin tipi-kodassakin.