Intiaanitietoutta ennen vanhaan

[wenona]

Onko kukaan tullut lukeneeksi tuolla Helsingin yliopiston historiallisen sanomalehtikirjaston sivuilla, mitä intiaaneista on ennen vanhaan Suomessa kirjoitettu. Minä kävin ihan uteliaisuuttani lukemassa ja kyllähän siellä kaikenlaista "mielenkiintoista" oli, eri asia sitten, kuinka vakavasti näitä juttuja voi ottaa. Mm. Little Big Hornin taistelustakin löytyi pätkä mm. Morgonbladetista (harmi kun ei löytynyt suomenkielisistä lehdistä ainakaan minun silmiini osunut).

Tässä pieni pätkä intiaanien luonnekuvausta, ei niin vakavasti otettavaa, mutta ei kovin kevyestikään ohitettavaksi.

"Intiaanit eivät, niinkuin jo huomautimme, rakasta lewossa oleskelemista. Useimmat heistä wiettävät nälkäelämää, häwittävät hyödyllisimmät puut, antavat paraimman pellon olla wiljelemättä; he pelkääwät kuokkaa ja lapioa ja pakenevat sawua, joka nousee walkoisen uudisasukkaan asunnosta. Intiaani halajaa weljiensä luo, jotka ennen häntä, halweksien walkoisen miehen lahjoja, lähtivät pois etäisiin asumattomiin seutuihin. Niin ovat intiaanit paenneet wvalkoisia ihmisiä; niin on heidän lukunsa wuosisatojen läpi wähenemistään wähennyt, samalla kuin europalainen siwistys on tunkeutunut heidän metsiiinsä. Se aika e enään ole erittäin kaukana, jolloin wiimeinen intiaani laskee silmänsä umpeen ja kuolee weljiensä ja esiisäinsä haudoille."

Näin kirjoitti artikkelissaan Turun Lehti vuonna 1884.

[Charlie]

Loistava artikkeli! Löysitkö lisää samanmoisia? Toi pitäisi saada valokopiona kehystettäväksi...

[Jari Teilas]

Onko kukaan tullut lukeneeksi tuolla Helsingin yliopiston historiallisen sanomalehtikirjaston sivuilla, mitä intiaaneista on ennen vanhaan Suomessa kirjoitettu. Minä kävin ihan uteliaisuuttani lukemassa ja kyllähän siellä kaikenlaista "mielenkiintoista" oli, eri asia sitten, kuinka vakavasti näitä juttuja voi ottaa. Mm. Little Big Hornin taistelustakin löytyi pätkä mm. Morgonbladetista (harmi kun ei löytynyt suomenkielisistä lehdistä ainakaan minun silmiini osunut).

Tässä pieni pätkä intiaanien luonnekuvausta, ei niin vakavasti otettavaa, mutta ei kovin kevyestikään ohitettavaksi.

"Intiaanit eivät, niinkuin jo huomautimme, rakasta lewossa oleskelemista. Useimmat heistä wiettävät nälkäelämää, häwittävät hyödyllisimmät puut, antavat paraimman pellon olla wiljelemättä; he pelkääwät kuokkaa ja lapioa ja pakenevat sawua, joka nousee walkoisen uudisasukkaan asunnosta. Intiaani halajaa weljiensä luo, jotka ennen häntä, halweksien walkoisen miehen lahjoja, lähtivät pois etäisiin asumattomiin seutuihin. Niin ovat intiaanit paenneet wvalkoisia ihmisiä; niin on heidän lukunsa wuosisatojen läpi wähenemistään wähennyt, samalla kuin europalainen siwistys on tunkeutunut heidän metsiiinsä. Se aika e enään ole erittäin kaukana, jolloin wiimeinen intiaani laskee silmänsä umpeen ja kuolee weljiensä ja esiisäinsä haudoille."

Näin kirjoitti artikkelissaan Turun Lehti vuonna 1884.

Tästä tuli mieleen, että Konni Zilliacus’en kirjoittama kirja ”Intiaanisota” (painettu Porvoossa 1899) on luultavasti ensimmäinen suomalainen Pohjois-Amerikan intiaanisota – tietokirja. Konni oli ”Huvarin” (Hufvudstadsbladet) kirjeenvaihtaja ja oli ”Pine Ridgen intiaanikapinan” aikaan paikanpäällä. Hän tapasi siellä kenraali Milesin ja Buffalo Bill Codyn sekä näki omiensanojensa mukaan kun kuolettavasti haavoittunut Big Foot tuotiin leiriin.

Olen monasti miettinyt mahtaako Konni olla missään valokuvassa mukana, joka on otettu tuolloin Pine Ridgessä.

Minulla on tuo kirja, mutta sen valokuvat on joku edellinen omistaja nyysinyt. (Todellinen kulttuuriteko) Jos joku omistaa tämän kyseisen kirjan, jossa alkuperäiset valokuvat ovat mukana ja on halukas myymään kirjan minulle, odotan kieli pitkällä myyntitarjouksia.

Jari

[Sticks]

Tästä tuli mieleen, että Konni Zilliacus’en kirjoittama kirja ”Intiaanisota” (painettu Porvoossa 1899) on luultavasti ensimmäinen suomalainen Pohjois-Amerikan intiaanisota – tietokirja. Konni oli ”Huvarin” (Hufvudstadsbladet) kirjeenvaihtaja ja oli ”Pine Ridgen intiaanikapinan” aikaan paikanpäällä. Hän tapasi siellä kenraali Milesin ja Buffalo Bill Codyn sekä näki omiensanojensa mukaan kun kuolettavasti haavoittunut Big Foot tuotiin leiriin.

Olen monasti miettinyt mahtaako Konni olla missään valokuvassa mukana, joka on otettu tuolloin Pine Ridgessä.

Minulla on tuo kirja, mutta sen valokuvat on joku edellinen omistaja nyysinyt. (Todellinen kulttuuriteko) Jos joku omistaa tämän kyseisen kirjan, jossa alkuperäiset valokuvat ovat mukana ja on halukas myymään kirjan minulle, odotan kieli pitkällä myyntitarjouksia.

Jari

Moro, Jari

Muistelisin, että jossakin kirjahyllymme kätköissä saattaisi olla "Indiankriget" -niminen kirja, joka on painettu suunnilleen tuohon mainitsemaasi aikaan Suomen kamaralla. Hatara muistini tosin kyllä koko ajan viestittää, että meidän kirjamme käsittelisi Minnesotan 1860-luvun levottomuuksia. Tarkistan asian. Jos meiltä löytyy tuo, ja JOS kyseessä on sama teos alkuperäiskielellä kuin sinun kappaleesi, voin ottaa sen kuvituksesta kopiot sinulle. Yritän ehtiä hoitaa tehtävän viikon sisällä.

[Jari Teilas]

Tästä tuli mieleen, että Konni Zilliacus’en kirjoittama kirja ”Intiaanisota” (painettu Porvoossa 1899) on luultavasti ensimmäinen suomalainen Pohjois-Amerikan intiaanisota – tietokirja. Konni oli ”Huvarin” (Hufvudstadsbladet) kirjeenvaihtaja ja oli ”Pine Ridgen intiaanikapinan” aikaan paikanpäällä. Hän tapasi siellä kenraali Milesin ja Buffalo Bill Codyn sekä näki omiensanojensa mukaan kun kuolettavasti haavoittunut Big Foot tuotiin leiriin.

Olen monasti miettinyt mahtaako Konni olla missään valokuvassa mukana, joka on otettu tuolloin Pine Ridgessä.

Minulla on tuo kirja, mutta sen valokuvat on joku edellinen omistaja nyysinyt. (Todellinen kulttuuriteko) Jos joku omistaa tämän kyseisen kirjan, jossa alkuperäiset valokuvat ovat mukana ja on halukas myymään kirjan minulle, odotan kieli pitkällä myyntitarjouksia.

Jari

Moro, Jari

Muistelisin, että jossakin kirjahyllymme kätköissä saattaisi olla "Indiankriget" -niminen kirja, joka on painettu suunnilleen tuohon mainitsemaasi aikaan Suomen kamaralla. Hatara muistini tosin kyllä koko ajan viestittää, että meidän kirjamme käsittelisi Minnesotan 1860-luvun levottomuuksia. Tarkistan asian. Jos meiltä löytyy tuo, ja JOS kyseessä on sama teos alkuperäiskielellä kuin sinun kappaleesi, voin ottaa sen kuvituksesta kopiot sinulle. Yritän ehtiä hoitaa tehtävän viikon sisällä.

Tosi hienoa, kiitos jo etukäteen.

Jari