Mohawk intiaanit
Aika tarkkaan kolusin sen osaston, jumaliste mikä laitos, ois pitänyt mennä uudestaan. Mulla on tossa cd:eillä miljoona kuvaa, varmaan jokaisesta jutusta sieltä plains osastolta Tosin cd:t on rinkassa ja rinkka Oslossa.Frank kirjoitti:Ai kävit siel? Kai katoit AMNH:ssa sen koko tasanko Injuni osaston? Se oli aiak iso muistaakseni... ja tietty se Haida osasto. Ja, se hemmetin Indian Museum on tainnu muutella aikalailla kokonaan jos Washingtoniin which sucks big time...
Se amnh oli aika surkia.. Paitsi oli siellä aika makee musta (trade cloth?villakangas?) skidin mekko, koristeltu peuran/hirven (mikä elukka lie) hampailla.. Kippoja ja patsaita jne. suurimmaksi osaksi.. No olipahan ainakin ilmainen.
Skidin? Siis pawneenko vaiko muksun? Ja jos se AMNH museo on surkea niin.... no, ainakin kun mä siel viimeks kävin pari vuotta sitten ni se oli HUGE ja sillon ne pyöritti siel samaan aikaan siin niiden omassa private IMAX-teatterissa sitä uusinta Lewisin & Clarkin dokkari videota. Olithan nyt varmasti oikeessa paikassa ja siel Plains Indians Hall -osastolla etkä vaan Woodlands jne?
...you know, se mesta missä esim Night At The Museum -leffa on kuvattu...
...you know, se mesta missä esim Night At The Museum -leffa on kuvattu...
Aaaapua, sekoilen sanoissa! Siiiiiiis se American Indians museum Battery Parkin kulmilla ei oikein säväyttänyt.. Siellä oli kumminkin se lapsen mekko joka oli aikasta makee... JippaiFrank kirjoitti:Skidin? Siis pawneenko vaiko muksun? Ja jos se AMNH museo on surkea niin.... no, ainakin kun mä siel viimeks kävin pari vuotta sitten ni se oli HUGE ja sillon ne pyöritti siel samaan aikaan siin niiden omassa private IMAX-teatterissa sitä uusinta Lewisin & Clarkin dokkari videota. Olithan nyt varmasti oikeessa paikassa ja siel Plains Indians Hall -osastolla etkä vaan Woodlands jne?
...you know, se mesta missä esim Night At The Museum -leffa on kuvattu...
Löytyi tällainen stoori.Simo Hankaniemi kirjoitti:Comancheilla ainakin oli "varma tieto" tonkawien kannibalismista. Muistaakseni valkoinen comanche Herman Lehmann kirjoittaa jostakin tapauksesta, jossa tonkawat olisivat pistelleet poskeensa comanchea ja nämä kostivat sen rajulla hyökkäyksellä, missä myös Lehmann taisteli soturin ominaisuudessa. Tonkawat heitettiin isoon nuotioon, osa vielä eli.Wequashim kirjoitti:Kuinka varma tieto on tuo tonkawoiden kannibalismi tai pikemminkin sen yleisyydestä? Onko tarinat lähinnä ulkopuolisten värittämiä?
http://lisawallerrogers.wordpress.com/2 ... r-enemies/
“There was a cowardly tribe among us, the Tonkawas, who were at peace with the whites, but hated all other Indians of every tribe. Only a short time before this, a band of Wacoes had killed five of them while out hunting, and, of course, this increased their hatred toward [the Waco] Indians. Hearing that I had killed one of their enemies [a Waco], they came in a body, thirty of them, and insisted that I should go with them and show them the dead warrior.
As we went, their excitement and speed increased, and every now and then they would trot on faster than ever, while I trotted with them, determined to keep up and see what they intended doing. When they discovered the body, they seemed wild with delight or frenzy. They sprang upon the body, scalped him, cut off both legs at the knees, both hands at the wrists, pulled out his fingernails and toenails, strung them around their necks, and then motioned for me to move aside. Seeing they meant further violence to the body, already horribly mutilated, I demanded why I must move. They said, ‘We must shoot him through the head for good luck….’
I moved aside, and they shot….They then went back to the house and camped, getting me to furnish them some beef. They boiled their beef, and the hands and feet of the dead Waco together…. Upon inquiry, I found they intended having a dance, and would feed their squaws on the hands and feet of the dead Indian, believing that this would make them bring forth brave men who would hate their enemies and be able to endure hardness and face dangers.
They erected a pole, to which they attached the scalp, hands, and feet of the Waco, and then with horrible yells and gestures, all danced around it, while the squaws constantly danced up to the pole and took bites from the hands and feet and then would go back and dance again. They would prolong these dances three, five, and sometimes ten days.”
Pickawillanyn rauhaisassa Miami- kyläyhteisössä toimi 1700- luvun puolivälin paikkeilla Englantilainen kauppa- asema ja koskapa ajatus tuntui Ranskalaisista vastenmieliseltä he järjestivät paikalle partyn johon kuului pitkälle toistasataa Chippewa (Ojibwa)- intiaania, kolmisenkymmentä Ottawaa ja samanverran omia poikia. Pikkuisen paukuttelun jälkeen kylä antautui jolloinka eräs haavoittunut turkismetsästäjä surmattiin ja rinnasta revittiin sydän joka syötiin. Kylän päällikkö Memeska sai myös maksaa kovan hinnan silläpä hänet keitettiin ja syötiin kokonaan. Intiaanit uskoivat näin toimimalla saavansa vihollisen voimat.wenona kirjoitti:Ojibwaysta mainitaan mun yhdessä kirjassa tuosta "cannibalismista", että heillä oli tapana syödä pieni pala vihollisen lihaa, esim. sydämestä (YÄK!), , mutta hehän eivät nyt tietysti kuulu mohawkeihin.
Näin Ohiossa. Miettikää nyt sitä päällikköä siellä kattilassa kyljellään ja kerällä jonkun harjaspään käydessä tökkimässä haarukalla että koska olisi valmista...
Kissimmee Kid
Tämä ketju on kyllä aikoinaan mennyt täydellisesti ohi.
Ihmissyönnistä P-Amerikassa ei ole minkäänlaista epäilyä. Tai no jos jollakulla on, niin se johtuu pelkästä tiedon puutteesta.
Selviä havaintoja, sekä myös silminnäkijöitä kannibalismista löytyy useammasta kuin useista lähteistä. Lisäksi esim. shoshonien perimätieto joka yhdistetty niinkin myöhäiselle ajalle kuin 1600-luvun loppuun, kertoo ihmissyöjä-heimosta joka oli läheistä sukua shoshoneille. Ihmisten katoamiseen kyllästyneet perhe-ja heimoryhmät tekivät tarinan mukaan yhteistoiminnalla lopun koko kannibaali-joukosta.
Tonkawat eivät olleet 1800-luvulla ainoita ihmislihaan mieltyneitä, vaan myös ojibwayden kerrotaan yanktonaiden parista leikanneen lihanpaloja kaatuneista yanktonaista, ja oletettavasti popsineen laardit suihinsa. Ojibwayt yrittivät syödä englantilaisia myös Pontiacin-sodan aikaan vallattuaan Ft. Michilimackinacin. Potawatomit popsivat Little Turtlen vävypojan William Wellsin sydämen 1813.
Aikaisemmilta vuosisadoilta Simonkin mainitsema apacheihin kohdistunut wichita/jumano/caddojen-ihmissyönti ei ollut mikään poikkeus alueella, vaan käytännössä kaikki Teksasin ja lähistön intiaanit söivät toisiaan. Eikä kyseessä ole vain rituaalinen lihan maistaminen, vaan puhtaasti vihasta ja pelosta syntynyt viholliseen kohdistettu äärimmäinen loukkaus.
Turkis-sotien aikaan irokeesien kerrotaan syöneen vangiksi saatuja lapsia. Matkanteko nopeutui kun ei tarvinnut tuhlata aikaa metsästykseen, ja samalla päästiin heikommista lapsista eroon. Tämä tarina koskee irokeesien läntisiä reissuja, lähinnä miameja ja illinois-kansoja vastaan, mutta itse en suuresti epäilisi jos joku kertoo samantyyppisestä toiminnasta myös "Huroniassa" ja muualla idempänä. Mohawkit ainakin söivät huronien parissa toimineen munkin sydämen kidutuksen jälkeen.
Esimerkkejä riittää, mutta parasta nyt kuitenkin että hankitte itsellenne hieman laatu-kirjallisuutta salkkarien ja bigbrotherien sijaan, suurena pelkona tosin pieni yleissivistyksen lisääntyminen ja aivotoiminnan elpyminen...
Ihmissyönnistä P-Amerikassa ei ole minkäänlaista epäilyä. Tai no jos jollakulla on, niin se johtuu pelkästä tiedon puutteesta.
Selviä havaintoja, sekä myös silminnäkijöitä kannibalismista löytyy useammasta kuin useista lähteistä. Lisäksi esim. shoshonien perimätieto joka yhdistetty niinkin myöhäiselle ajalle kuin 1600-luvun loppuun, kertoo ihmissyöjä-heimosta joka oli läheistä sukua shoshoneille. Ihmisten katoamiseen kyllästyneet perhe-ja heimoryhmät tekivät tarinan mukaan yhteistoiminnalla lopun koko kannibaali-joukosta.
Tonkawat eivät olleet 1800-luvulla ainoita ihmislihaan mieltyneitä, vaan myös ojibwayden kerrotaan yanktonaiden parista leikanneen lihanpaloja kaatuneista yanktonaista, ja oletettavasti popsineen laardit suihinsa. Ojibwayt yrittivät syödä englantilaisia myös Pontiacin-sodan aikaan vallattuaan Ft. Michilimackinacin. Potawatomit popsivat Little Turtlen vävypojan William Wellsin sydämen 1813.
Aikaisemmilta vuosisadoilta Simonkin mainitsema apacheihin kohdistunut wichita/jumano/caddojen-ihmissyönti ei ollut mikään poikkeus alueella, vaan käytännössä kaikki Teksasin ja lähistön intiaanit söivät toisiaan. Eikä kyseessä ole vain rituaalinen lihan maistaminen, vaan puhtaasti vihasta ja pelosta syntynyt viholliseen kohdistettu äärimmäinen loukkaus.
Turkis-sotien aikaan irokeesien kerrotaan syöneen vangiksi saatuja lapsia. Matkanteko nopeutui kun ei tarvinnut tuhlata aikaa metsästykseen, ja samalla päästiin heikommista lapsista eroon. Tämä tarina koskee irokeesien läntisiä reissuja, lähinnä miameja ja illinois-kansoja vastaan, mutta itse en suuresti epäilisi jos joku kertoo samantyyppisestä toiminnasta myös "Huroniassa" ja muualla idempänä. Mohawkit ainakin söivät huronien parissa toimineen munkin sydämen kidutuksen jälkeen.
Esimerkkejä riittää, mutta parasta nyt kuitenkin että hankitte itsellenne hieman laatu-kirjallisuutta salkkarien ja bigbrotherien sijaan, suurena pelkona tosin pieni yleissivistyksen lisääntyminen ja aivotoiminnan elpyminen...
Juu, ei kahta sanaa.T.Tienpää kirjoitti:Ihmissyönnistä P-Amerikassa ei ole minkäänlaista epäilyä.
Tän viestiketjun otsikossa taisi lukea mohawkeista jotain. Siitä aasinsiltana todettakoon että eksyin tänään Hesan Akateemiseen kirjakauppaan ja siellä oli myytävänä kirja jossa kerrotaan mohawk-päällikkö Hendrickin olleen itse asiassa kaksi eri henkilöä. Ostin toki heti pois, lukea en ole ehtinyt kuin esittelytekstin. Kuulostaa varsin mielenkiintoiselta.
Eric Hinderaker: The Two Hendricks, Unraveling a Mohawk Mystery