USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Vastaa Viestiin
T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » La 08.04.2017 08:22

Haukka kirjoitti:Näin siis tämä kirja, mutta erilaisia motiiveja sekä eri tekijöitä comancheista osageihin on tarjoiltu eri kirjoissa. Jopa tonkawien kannibalismia on tyrkytetty motiiviksi, mutta eiköhän tuo ole jo aika unohtaa. Liian kaukaa haettu.]
Joo tuskin tonkawat caddo-poikaa olivat syöneet, joku pedofiili ennemmin asialla. Pojan katoaminen tarjosi silti hyvän tavan osoitella tonkawia ja houkutella muita intiaaneja murhatekoon. When the Wolf Came-kirjassa arvioitiin tonkawien onnistuneen tappamaan jopa liki 30 hyökkääjää, siviilien murhaaminen saattoi siis olla kosto koston päälle. Selvä yritys kuitenkin hävittää tonkawat kokonaan, eli esimerkki intiaanien keskinäisistä kansanmurhista.

Tonkawa scout ja leiri

KuvaKuva

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja Haukka » La 08.04.2017 11:11

Jos historioitsioita uskoo niin hyökkäystä tonkawien kimppuun johti delaware-kapteeni Ben Simon.

Simon oli jo aiemmin lähettänyt vakoilijoita Wichita Agencyyn joten hän oli tietoinen tilanteesta. Wichitan aseman intiaaniagentti Matthew Leeper oli jokseenkin epäsuosittu heppu ja varsin kiistanalainen henkilö. Aluksi hänen ilmoitettiin menehtyneen Simonin sotajoukkojen suorittamassa iskussa. Myöhemmin Leeper kuitenkin teki tyylipuhtaan ylösnousun ja heräsi eloon kuolleista. Hän oli onnistunut nimittäin pakenemaan asuntonsa ikkunasta. Seuraavana aamuna muuan comanche-päällikkö löysi metsässä piileslelevän pelokkaan miehen ja totesi, että heppu oli intiaani-agentti Leeper – vieläpä yhtenä kappaleena.
Leeperin todistuksen mukaan hyöjkkääjiä oli johtanut Ben Simon. Kyseinen delaware-kapteeni puolestaan oli hyvin tunnettu mies laajoilla alueilla. Hän oli jopa aikoinaan opastanut mormonien karavaania Salt Laken alueelle.

Muun muassa Tonkawa-päällikkö Placido menehtyi hyökkäyksessä


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja Witko » La 08.04.2017 15:28

Sen verran vielä Witkon Daavidin lemppari Kansasta l. Kickapoot että eivät olleet todellakaan halukkaita "koskemaan kynään".Heti kun Sisällissota syttyi niin Konfederaatio oli halukas lähettämään neuvottelijoita Oklahomaan ja värväämään siellä asuvia Intiaani Kansoja Etelän puolelle.Siellä oli Kansoja kuten Cherokeet mm. joilla oli orjia ja olivat etelänmielisiä muutenkin ja monella muulla Kansalla oli huonoja muistoja Yhdysvaltain vihamielisyydestä ja mailtaan pois ajamisista.Kickapoot eivät olleet"Etelän Kansa"mutta heillä oli myös muistoja Yhdysvaltain kunniattomista teoista.Konfederaatio ei ollut tietoinen että kun he vaativat Texaisia kohtaan Kickapoilta rauhaa ja ystävyyttä liiton kunniaksi, niin Kickapoot vihasivat yli kaiken Texasilaisia ja vielä enemmän kuin Yhdysvaltoja ja halusivat ottaa neutraalin kannan koko Sisällissotaan.He lähtivät Intiaani Territoriosta ja suuntasivat kohti Kansasia jossa oli pro-Unionin Intiaaneja ja eritoten Osageita.Sieltä he eivät löytäneet rauhaa koska Osaget ottivat vielä enemmän Kickapoita päähän kuin valkoiset ja Unionin värvääjät jotka olivat koko ajan kimpussa värväämässä Kickapoita sisällissotaan koska tiesivät Kickapoiden hurjan maineen ja sissisodankäynnin mestareina.Kickapoita ei huvittanut käydä "valkoisten miesten sotia".

Yli 600 Kickapoota lähti Päällikkö Machemanetin johdolla pois Kansasista ja päämääränä oli ensin Länsi-Texas ja sitten Pohjois- Meksiko. Coahuilassa Meksikossa oli ennestään tulleiden Kickapoiden kyliä.He matkustivat ilman välikohtauksia Lounais-Texasiin ja asuivat vähän aikaa Concho-joen äärellä.Konfederaation Pataljoona huomasi heidät ja varsin mukavan saaliin Kickapoiden runsaslukuiset karja-ja hevosmäärät.Konfederaatio otti ja hyökkäsi mutta Kickapoot näyttivät mistä he olivat maineensa saaneet ja hyppäsivät hevostensa selkään ja ajoivat Konfederaation joukon tiehensä tappavan tarkalla kivääritulella.

He pakkasivat hyvin nopeasti leirinsä ja ratsastivat suoraan Meksikoon joka toivotti heidät tervetulleeksi.Meksikon viranomaisilla oli yksi intressi tässä menossa ja he pyysivät jos Kickapoot ajaisivat Comanchet ja Apachet Ratsastajat pois ja suojelisivat samalla Meksikon Pohjois-rajaa. Vastineeksi Meksikon hallitus antaisi Machemanetille ja hänen Kansalleen maata asuttavaksi.Kickapoot suostuivat ehdotukseen koska sodankäynti ei ollut heille ihan vierasta toimintaa.Seuraavana vuonna Machemanetin kuriirit veivät viestiä Meksikon hallitukselle ja pyysivät että Etelässä olevat Kickapoot saisivat tulla myös Meksikoon.Päälliköt Pecan nuorempi ja Papequah järjestelivät useita eri neuvotteluja tämän asian tiimoilta.

Kuvassa Meksikossa asuva Kickapoo-pariskunta ja heitähän kutsutaan nykyäänkin Meksikon Kicapoiksi.
Kuva

D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 09.04.2017 09:17

Kyllähän jotkut kickapoot osallistuivat sisällissotaan, olihan heillä oma intiaaniprikaatinsakin Kansasin kodinturvajoukoissa. Gibsonin The Kickapoos-kirjan mukaan Unionin värvärit iskivät vuonna 1862 näiden Kansasiin paenneiden intiaanien pakolaisleireihin.

Etelävaltioita kohtaan kuohuva viha kuumensi erityisesti niitä seminole- ja creek-pakolaisia, jotka olivat kärsineet Confederaatin intiaanien hyökkäyksistä. Samaan sarjaan kuuluivat Walnut riverin varteen majoittuneet eteläisen kickapoot. Unionin miehet värväsivät sieltä ja Forth Leavenworthista kaikkiaan 54 kickapoota. Kaikkia sopimuksen kohtia kickapoot eivät ymmärtäneet, mutta he olivat valmiit värväytymään mille puolelle tahansa kunhan taistelut kohdistuisivat texasilaisia vastaan.

Kickapoita värvättiin myös muualta, sillä Delaware-kapteeni Ben Simonin johdossa Wichita Agencyn tonkawien kimppuun hyökkäsi 100 kickapoota. Haupmanin kirjassa Between Two Fires ihmetelleen miksi Simon ja hänen delawarensa syyllistyivät tällaiseen veritekoon. Hehän olivat myös "sivistyneitä intiaaneja", joille presidentti oli luvannut vakituisen asunnon ilman ikävää pakkomuuttoa. Nyt he upposivat syvälle barbarismin syövereihin tappamalla viattomia naisia ja lapsia. Tosin kaikki tämä ilmeisesti tapahtui Unionin hyväksynnällä. Jutussa ihmetyttää silti se, että Ben Simon delawareineen suostui lähtemään tähän iskuun, jossa ideoijana tosiaankin lienevät olleet lähinnä kickapoot.

Niinpä, otapa näistä sitten selvää
Haukka

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Su 09.04.2017 10:32

Haukka kirjoitti:Kickapoita värvättiin myös muualta, sillä Delaware-kapteeni Ben Simonin johdossa Wichita Agencyn tonkawien kimppuun hyökkäsi 100 kickapoota. Haupmanin kirjassa Between Two Fires ihmetelleen miksi Simon ja hänen delawarensa syyllistyivät tällaiseen veritekoon. Hehän olivat myös "sivistyneitä intiaaneja", joille presidentti oli luvannut vakituisen asunnon ilman ikävää pakkomuuttoa. Nyt he upposivat syvälle barbarismin syövereihin tappamalla viattomia naisia ja lapsia. Tosin kaikki tämä ilmeisesti tapahtui Unionin hyväksynnällä. Jutussa ihmetyttää silti se, että Ben Simon delawareineen suostui lähtemään tähän iskuun, jossa ideoijana tosiaankin lienevät olleet lähinnä kickapoot.
Tuo taitaa olla hieman epäselvää kuka oikeasti osallistui tonkawien murhaan, Delaware-Shawnee-komppanian tarkoitus ainakin aluksi oli käydä lähinnä konfederaation palveluksessa olevien intiaaniaseman valkoisten kimppuun, joista sitten neljä tappoivatkin. Tonkawat nimittäin päästettiin vielä tässä vaiheessa menemään, mutta myöhemmin saivat sitten murhaajajoukon kimppuunsa. Jos tarkoitus olisi alunperin ollut tappaa tonkawat, niin sen olisi voinut hoitaa heti, eli joko vastuussa ovat muut intiaanit, tai sitten lenapet ja shawniit muuttivat mielensä esim. kickapoiden vaikutuksesta ja osallistuivat murhatyöhön.
Caddot ja comanchet verilöylyssä vaikuttavat ainakin olleen mukana, ensimmäisten motiivina tuo väitetty caddo-pojan syöminen, ja comancheilla taas tonkawien toimiminen teksasilaisten oppaina. Toki siellä monen muunkin kansan jäseniä oppaina comancheja vastaan toimi, juuri caddoja ja lenapejakin, joten sanotaanko että motiivi saattoi olla ihan puhdas murhatyön hauskuus johon sopiva tekosyy tuntui muutamilta intiaanikansoilla aina löytyvän. Joku historoitsija laittoi verilöylyn lähinnä comanchien piikkiin, mutta en kirveelläkään muista kuka tai mikä kirja.

Aika karua luettavaa muuten When the Wolf Came juuri intiaanien keskinäisten vihanpitojen osalta, eipä juuri vankeja otettu eikä edes siviilit olleet aina turvassa sisällisodan melskeissä.


Kuva

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 09.04.2017 12:00

T Tienpää kirjoitti:Tuo taitaa olla hieman epäselvää kuka oikeasti osallistui tonkawien murhaan, Delaware-Shawnee-komppanian tarkoitus ainakin aluksi oli käydä lähinnä konfederaation palveluksessa olevien intiaaniaseman valkoisten kimppuun, joista sitten neljä tappoivatkin. Tonkawat nimittäin päästettiin vielä tässä vaiheessa menemään, mutta myöhemmin saivat sitten murhaajajoukon kimppuunsa. Jos tarkoitus olisi alunperin ollut tappaa tonkawat, niin sen olisi voinut hoitaa heti, eli joko vastuussa ovat muut intiaanit, tai sitten lenapet ja shawniit muuttivat mielensä esim. kickapoiden vaikutuksesta ja osallistuivat murhatyöhön.
Caddot ja comanchet verilöylyssä vaikuttavat ainakin olleen mukana, ensimmäisten motiivina tuo väitetty caddo-pojan syöminen, ja comancheilla taas tonkawien toimiminen teksasilaisten oppaina. Toki siellä monen muunkin kansan jäseniä oppaina comancheja vastaan toimi, juuri caddoja ja lenapejakin, joten sanotaanko että motiivi saattoi olla ihan puhdas murhatyön hauskuus johon sopiva tekosyy tuntui muutamilta intiaanikansoilla aina löytyvän. Joku historoitsija laittoi verilöylyn lähinnä comanchien piikkiin, mutta en kirveelläkään muista kuka tai mikä kirja.

Hämäräksi jää, meinaan tonkawien todelliset murhaajat. Tuossa tällainen kirja kertooo asian tiimoilta:

https://books.google.fi/books?id=mSDE_q ... es&f=false
...jotkut väittävät, että delawaret ja shawneet etsivät kostoa tonkawille koska nämä olivat tappaneet ja syöneet joitakin shawneita Wichita Agencyssä oleskelunsa aikana. Jotkut taas väittävät, että Texasin alkuperäisasukkaiden ja sinne muuttaneiden itäisten intiaanien väliset jännitteet olivat suurin syy verilöylyyn. Uskon tähän jälkimmäiseen. Pohjoisvaltiot hyötyivät intiaanien omista riitaisuuksista ja käyttivät tätä edukseen. Delawaret ja shawneethan ottivat sotasaaliiksi muun muassa kopioita intiaanikomissaari Albert Piken monista sopimuksista, jotka olivat varastoituina Wichita Agencyyn. Sopimuksista kävi ilmi, mitkä heimot olivat tehneet rauhan etelävaltioitten kanssa. Tämä puolestaan helpotti Unionia hahmottelemaan paremmin ketkä ympäristön intiaaneista olivat vihollisia. Ja tonkawiin kohdistunut verilöyly ei maksanut Unionille mitään koska heitä suosivat heimot suorittivat verityön omilla ehdoillaan.

Jos taas mennään kannibalismiin, olisi myös comancheilla ollut aihetta kostoon. Ainakin pari kirjaa on mainnntut tonkawa-päällikkö Placidon letkauttaneen, että mikään ei ole niin hyvää kuin paahdettu comanchen-liha. Tällainen heitto tuskin on miellyttänyt niitä comancheja, jotka tämän ovat kuulleet. Toisaalta tämäntyyliset jutut tuntuvat enemmänkin jälkeenpäin tehdyiltä lisäyksiltä, joilla haluttiin pönkittää kuvaa tonkawien karmeista tavoista. Itse uskon vakaasti tuohon kickapoo-shawnee-delaware-iskuun. Sitä on käytetty kirjoissa eniten.

Kansasin shawneita, Charles Bluejacket


Kuva
Haukka

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 09.04.2017 12:09

Niin, siis tuolla allaolevan avoimen sivun alalaidassa oli tuo tonkawien mahdollinen shawnee-lihan syöminen Wichita Agencyssä

https://books.google.fi/books?id=mSDE_q ... es&f=false
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja Witko » Su 09.04.2017 15:42

Luin tuon Haukan linkin ja siinä todettiin että tämä oli viimeinen suurempi taistelu Shawneiden osalta Sisällissodassa. Samoin todettiin että"Shawneiden motiivi hyökkäykseen" oli se että Tonkawat olisivat syöneet muutamia Shawneita ja nyt maistui kosto". Muiden Kansojen osalta todettiin että hyökkäys oli ja taistelu se suurin motiivi. Aika hyvä kirjalinkki Haukalla................................ja kirja tietysti paitsi päällikansi oli ikään kuin lapsenmieliiselle tarkoitettu siis D. Witkolle.

D.Witko

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Su 09.04.2017 18:11

Minulla tietty on tuo Warrenin kirja, tosin lukematta..

Siinä muuten näyttää olevan sama virhe kuin Hauptmannilla Leeperin kuolemasta, jonka arvoisat kinkerin tietäjät jo aiemmin käsittelivätkin.
Lenapien mahdollista motiivia surmatyöhön en oikein keksi, mikäli heitä mukana oli. Kaikilla muilla toki sellainen oli, ja lenapeillakin jos ajatellaan että shawneiden aseveljinä auttoivat kostossa.

Kaipaisin kyllä kirjaa tonkawien edesottamuksista noin kokonaisuudessaan, Himmelin kirja oli toki todella hyvä, mutta loppui käytännössä vuoteen 1859 jolloin Brazosin intiaanit ajettiin Teksasista Oklahomaan. Scoutteina tonkawat menestyivät myöhemminkin, mm. kiowa Setangia halusi tonkawan ottavan skalppinsa kuolemansa jälkeen koska kunnioitti näitä, toisin kuin caddoja. Tonkawat touhusivat tietysti myös Red River -sodassa mustien seminolien ja lenape-oppaiden ohella.

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja Witko » Ma 10.04.2017 10:56

Jotenkin tuntuu surulliselta että Tonkawat jotka auttovat kaikkia englanninkielisiä scoutteina niin palkka oli sukupuuttoon menehtyminen.Vuonna 1884 oli Tonkawia yhdeksänkymmentäkaksi ja muutama Lipan Apache mukaanlukien.V.1937 oli Tonkawien määrä enään kolmekymmentäseitsemän ihmistä.
Vuonna 1951 Tonkawat olivat sekaantuneet niin paljon Lipan Apacheihin että Tonkawat hävisivät koko maailmasta ja sukupuuttoon kuoleminen oli tosiasia. Tonkawat palvelivat Fort Griffinin ja Eversti Ranald MacKenzien alaisuudessa mm. Red River Campaignin aikana Kiowia ja Comancheja vastaan. Palo Duron kanjoni oli yksi kuuluisimmista tapauksista.V.1881 asti he olivat Yhdysvaltain Armeija palveluksessa viimeisissä Intiaanisodissa.
Tonkawista ei paljon tiedetty mitään mutta exe. heidän hautaamis-ja kuoleman riitti oli monimutkainen.

Sotilaita ja Tonkawia V.1870 Fort Griffinissä jossa Tonkawat palvelivat Eversti Ranald MacKenzien komennon alla Red River Kampanjan aikoihin.
Kuva

D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ma 10.04.2017 15:12

David W. kirjoitti:Tonkawat palvelivat Fort Griffinin ja Eversti Ranald MacKenzien alaisuudessa mm. Red River Campaignin aikana Kiowia ja Comancheja vastaan. Palo Duron kanjoni oli yksi kuuluisimmista tapauksista.V.1881 asti he olivat Yhdysvaltain Armeija palveluksessa viimeisissä Intiaanisodissa.
Eräs netti-artikkeli kertoi miten lipanit ja tonkawat pystyttivät kesällä 1874 leirinsä pekaanipähkinämetsään, joka sijaitsi Texasissa lähellä Fort Griffiniä. Isokokoisia rotevia intiaaneja, joista värvättiin tiedustelijoita. Näille scouteille annettiin englanninkieliset nimet, mutta ulkonäkö oli vapaa ja he saivat luvan maalata itsensä keltaisella ja punaisella värillä.

Ja eräs näistä tonkawa/lipan-scouteista oli kaveri. joka tunnettiin ytimekkäästi nimellä Johnson. Hän oli koko joukoin pisin ja kookkain. Jotkut väittivät Johnsonia meksikolaiseksi, mutta todellisuudessa hänen isänsä oli tonkawa ja äitinsä lipan-apache. Tämä tieto on itseltään eversti Ranald McKenzieltä, jonka luotto-scoutteihin Jonson kuului. Hänen koko nimensä oli Charley Johnson, mutta yleensä hänet tunnettiin sukunimellä. Johnson oli asunut tonkawien kanssa vuoteen 1873, jolloin hänestä tuli lipan-apachien päällikkö.

Taisteluja oli tiedossa oikein kunnolla. Eversti Mackenzietä oivalsi 20. syyskuuta 1874 että useat Yhdysvaltain vihollisista (comanchet ja kiowat) olivat siirtyneet pohjoiseen Palo Duro kanjonin alueelle. Luotettava Johnson lähetettiin paikantamaan leirin. Kaksi päivää myöhemmin Johnson palasi ja ilmoitti , että vihollinen oli siksi hyvällä hollilla, että toimenpiteet voitiin aloittaa. Kiitollinen McKenzie palkitsi Johnsonin 40 hummalla, jotka hän jakoi tiedustelijoilleen.

Johnson


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja Witko » Ti 11.04.2017 12:52

Isosta roikaleesta Johnsonista tuli esiin romanttinenkin puoli ja hän oli tulinen matkarakastaja raju. Kaikki alkoi Palo Duronin kampanjan jälkeen kun Eversti Ranald Mackenzie antoi 40.hummaa scoutille. Tämän uuden varallisuuden jälkeen alkoi jykevän Johnsonin sydämessä roihuta intohimo ja naimisiinmeno alkoi myös maistua.Hän ystävystyi Fort Griffin ulkopuolella olevassa kaupungissa asuvan Creatonin perheen kanssa ja siellä oli sisko Ida Creaton.Johnson oli myyty mies kun Ida vähän hymyili tälle yli kuusi jalkaa pitkälle Lipan chiefille ja scoutille.Yhtenä kauniina sunnuntai- iltapäivänä ilmestyi Johnson uudessa pyhäpuvussa Creatonille kylään ja sanoi velipoika John Creatonille, että hän maksaisi Idasta kaksikymmentä ponia ja lisäsi kumeasti puhuen että Ida oli kaunis Squaw.John veli tyrmäsi tämän älyn jättiläisen,sanoen että Ida ei ollut myynnissa sillä tarvitsemme häntä täällä kotona ja virnuili muikeasti että Idaa ei kiinnosta naimisiin meno.

Johnson joka oli noussut Lipanien päälliköksi(entisenä 1/2 Tonkawana) v.1873 totesi naamari punottaen että kaksikymmentä ponia on paljon yhdestä tytöstä.Vastaus oli että ei ole Ida edelleenkään kaupan.Muutama viikko myöhemmin humalainen Johnson syöksyi John Creatonin kimppuun, mutta tämä antoi mojovan iskun scoutti kersantin leukaan ja kantoi ison koltiaisen jäähtymään linnakkeen vartiotupaan.Lipanit eivät ostaneet vaimojaan mutta tarjosivat kyllä appivanhemille hyvät lahjat. Ida kuitenkin rakastui komeaan ja isoon Johnsoniin mutta perhe vastusti tätä liittoa. Tästä episodista oli kirjoittanut vuonna 1928 Dallas Morning News.Sain artikkelista sen käsityksen että pariskunnasta olisi otettu valokuva mutta en löytänyt netistä.

Laitetaan korvikkeeksi Lipan Apache tyttö nykypäivänä.
Kuva

D.Witko

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Ti 11.04.2017 14:46

Mukava huomata että muutkin tuntuvat symppaavan tonkawia. Noista scouteista on Kenneth Neighbours kirjoittanut jonkin vihon tai kirjan -70-luvulla. Mahtaako olla sukua entiselle Brazosin reservaatin intiaaniasiamiehelle jonka teksasilaiset murhasivat, sitä en tiedä, mutta kiinnostukset viittaavat yhteyteen myös tämän toisen kirjan perusteella.

Kuva

Itse sain tänään käsiini tämän Louisianan haltuunottoon liittyviä esseitä sisältävän teoksen, vähän tylsähkön näköinen koska vain yksi kehno kartta mukana, teksti vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta:

Kuva

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Ti 11.04.2017 16:53

Lisätäänpä vielä että eivät tonkawat onneksi sukupuuttoon sentään kuolleet, vaan ovat tunnustettu intiaanikansa Oklahomassa peräti yli 700 vahvuisena. Lähellähän tuo häviäminen oli, nelisenkymmentä joskus 1930-luvulla oli virallisesti jäljellä. Todennäköisesti tonkawia oli koko ajan hieman enemmän, mutta hajaantuneena, ja noihin aikoihin laskettiin lähinnä heimon nimeä kantavissa reservaateissa asuvat väkilukuun.

Tonkawa-heimon kotisivut:

http://www.tonkawatribe.com/profile.html

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: USA:n intiaanipolitiikka 1700- ja 1800-luvuilla

Viesti Kirjoittaja Witko » Ti 11.04.2017 17:33

Luin linkkisi ja eivät todellakaan ole kuolleet sukupuuttoon nuot Tonkawat ja aina altavastaajat ja pienet Kansat saavat minulta symppiksen leiman kuten juuri Kickapoot,Modocit,Nez Percet ja myös nämät Tonkawat. Vai oli alkuperäinen Tonkawien reservaatti varattu Chief Josephille v.1878.718 oli tribaalinen luku ja kokonaisluku reservaatiossa 826 ihmistä.Casino-bisnes tuntuu myös luistavan Tonkawilta.Väärää tietoa että nämät kovat taistelijat ja melkoiset kolimoonit ovat edelleen hyvässä hapessa.Yhdysvaltain velka Tonkawille on kyllä pahasti rästissä sillä niin monta Lounaisalueen Intiaanisotaa he olivat armeijan apuna.


John Allen,Tonkawa v.1898.Eipä ainakaan minusta näytä miltään kannibaalilta
Kuva

D.Witko

Vastaa Viestiin