Intiaanit ja luonnonympäristö

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Haukka
Viestit: 6107
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja Haukka » Su 18.02.2018 16:14

Vaikka tämä ei luonnonympäristöön kuulukaan, jatkan vielä David Bristolista. Hänen isänsä oli Connecticutista ja ilmeisesti juuri isukin puolelta Davidissa oli irokeesi-verta. Joko Seneca ja tuscarora. Äippä tuli New Yorkista ja lienee ollut valkoinen. David oli jo 20-vuotiaana mukana kauppahomissa ja keskittyi kauppaamaan Wisconsiniin perustamansa kauppa-aseman tuotteita chippewille, miameille, potawatomille ja winnebagoille.

Joskus 1860-luvun aikana hän asettui asumaan Nebraskan omahien pariin ja noilta ajoilta juontui nimi Omaha Charley. Olisi voinut olla myös Omaha David, mutta tuo Charley oli hänen kutsumanimensä. Davidia käytti vain ensimmäinen vaimo Mary Thompson. Toinen vaimo Lettie Hunter oli winnebago ja loput vaimot sieltä sun täältä. Tuon winnebago-vaimonsa myötävaikutuksella Omaha Charleystä tuli harras kirkossakävijä ja hän julisti olleensa aiemmin pahemman luokan synnintekijä, joka onnekseen oli löytänyt Jumalan. En tiedä kuinka pitkä Charleyn jumalallinen kausi oli, mutta ehkä se jatkui läpi loppuelämän. Hän kierteli ympäri Yhdysvaltoja ja osti kaikenlaista intiaaneihin liittyvää. Väitetään, että hänen kokoelmansa olivat koko Nebraskan merkittävimmät.

Varhain 1890-luvulla hän tapasi Frank Millerin, joka oli hieman aiemmin kuulunut pahamaineisiin Dakotan territorion kodinturvajoukkoihin. Kodinturvajoukot olivat tappaneet noin 80 lakotaa tylysti väijytyksistä. Miller oli eräs pahimmista tappajista. Lakotojen ruumiit kätkettiin ja asiasta ei saanut hiiskua ulkopuolisille. Ennen vainajien piilottamista Miller kävi toisen tarkka-ampujan kanssa ottamassa lakotojen päänahat ja ryöstämässä intiaanien kaiken irtaimiston. Näin Millerille kertyi mahtava skalppi- ja intiaanitavarakokoelma (vetonaulana muumioitunut lakota-vauva lasivitriinissä) , jotka hän rahtasi Chicagon maailmannäyttelyyn. Millerin yhtiäkumppanina toimi hetken aikaa juuri tämä Omaha Charley. Äijien yhteistyö jäi kuitenkin lyhytikäiseksi, sillä he riitaantyivat. (Lost Bird in Wounded Knee).

David ennen kuin hänestä tuli Omaha Charley


Kuva
Haukka

T Tienpää
Viestit: 571
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja T Tienpää » Su 18.02.2018 17:55

Kickapoo Medicien Co. tuotteita tarvittaisiin juuri nyt, olen selvästi saanut jonkin tartunnan Yyteristä, maha ihan turvoksissa ja väsyttääkin niin hemmetisti, ei pysty kyllä painojen nosteluun...

Todellisuudessa en ole hirveästi panostanut etnobotaniikassa lääkintään kun itsellä ei mitään vaivoja ole. Huomioideni mukaan kasvilääkinnästä ovat kiinnostuneet ensisijiaisesti kahdenlaiset ihmiset, ne joilla on kaikki mahdolliset vaivat, sekä ne, jotka uskovat että heillä on kaikki mahdolliset vaivat.
Tietyissä määrin on totta kai hyvä olla hieman perillä siitä mitä lääkinnällisiä luonnontuotteita voi hätätilassa käyttää hyväkseen ja muutenkin tietoinen ympäristöstään.
Etnobotaniikkasarjaa kirjoittaessani lukaisin yhden varsin asiallisen kirjan aiheesta:


Kuva

Pelkäsin Vogelin kirjoittavan jotain pseudotieteellisiä homeopatia-juttuja, mutta kirja on oikeasti ihan hyvä. Onhan noissa muissakin kasvilääkinnästä ollut tietoa, esim. Nancy Turnerin kaksiosaisessa Ancient Pathways-kirjassa, mutta oma kiinnostus keskittyy enimmäkseen ravintopuoleen.

Tuohon Boydin tautikirjaan palatakseni, siinä on erittäin perusteellinen kronologi mm. länsirannikolla 1830 - 1833 riehuneesta malariasta, lisäksi Boyd käsittelee sitä mitä tiedetään esikolumbiaanisesta tautipoolista Amerikassa. Toki tuohon aikaan kuviteltiin sen 1520-epidemian olleen melko varmasti isorokkoa, mutta muutoin Boydkin huomauttaa että eipä tuon laajamittaisesta leviämisestä mitään todisteita ole. Loisto teos tautien historiasta läntisessä P-Amerikassa.

Haukka
Viestit: 6107
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja Haukka » Su 18.02.2018 18:25

Itsellänikin on outoja jälkijuttuja Yyteristä, mutta niistä on aikaa. Joo, ei ole monia vaivoja ollut, mutta luontaistuotteita kyllä olen käyttänyt. Rikkiä leikatun jalan polvelle, sinkkiä ja magnesiumia noin yleisesti ja hieman nuorempana jonkinlaisia piristeitä lyhytkestoiseen voimantuottoon.

Pohjois-Amerikan intiaanit ja ennen kaikkea koilliset heimot tunsivat öljyn jo kauan ennen pyhiinvaeltajien saapumista. Paksua mustaa raakaöljyä vuosi vesistöön varsinkin läntisessä Pennsylvaniassa. Näistä öljtä tihkuvista maa-alueista jopa taisteltiin. Varsinkin Pennsylvanian irokeesit, lähinnä senecat, arvostivat öljyn erityisen korkealle ja rei'ittivät tarpeen vaatiessa maaperää saadakseen mustaa kultaa. Senecat ja monet muut pitivät öljyä jumalan antamana lahjana. Tämä lahja soveltui moneen tarkoitukseen: voiteeksi, hyttyskarkotteeksi, piristyslääkkeeksi, puhdistusaineeksi ym. Kaikki alueella tavatut mustat hiipparit eivät siis olleet Karibialta tuotua mustaa orjatyövoimaa, vaan kysymyksessä saattoi olla öljykylvyn ottaneita senecoja.

Myös New Yorkin senecoilla oli oma öljylähteensä.


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7499
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja Witko » Su 18.02.2018 18:49

Nyt tuli mielenkiintoinen tieto tästä yhteydestä Omaha Charley ja Frank Riley Miller.Miller oli täysi tappaja ja jos oikein ymmärsin niin hänellä ei ollut mitään yhteistyötä Millerin kanssa.Molemilla miehillä oli mittavat kokoelmat intiaanien tavaroista mutta ei Charley vissiin scalpeja ym. vastaavaa lakotoilta vienyt.En katsonut nyt tuosta Lost Bird kirjasta mutta veikkaan että siellä ei ole tästä mitään tietoa että mies olisi ennen joulua ollut Wounded Kneessä tai paremmin Pine Ridgessä.Huomasin että sanoit että miehillä tuli riitaa ja voi olla että jumalinen Charley ei halunnut noin makabeeria bisnestä.Otin kirjan ja eihän Charley poika sentään silloin edes South Dakotassa häärinyt 19.12.1890.Viisi muuta riiviötä oli kyllä Millerin kumppanina.Riley kumppaneinaan houkutteli lakotat joulukuun.19.päivänä,1890 Corral Drawiin jossa he järjestivät väijytyksen.Eräs kumppaneista sanoi että Miller tappoi joka laukauksella intiaaneja yhtä nopeasti kuin hän itse ehti edes laukaista joten tappavan tehokas kiväärin käyttäjä Riley Miller oli.75 lakotaa tapettiin


Riley Miller syntyi vuonna 1845 ja pääsi tositoimiin kun Pohjois-Amerikan sisällissota alkoi.Hänen värvättiin palvelukseen 18. Mayvillessä,Iowa.Iowan Ratsuväkirykmenttiin.Riley pääsi maistamaan kunnon keskitysleirioloja kun mies jäi vangiksi ja kolme kuukautta meni hyvin pahassa paikassa l. Andersonvillessä.Kun hänet vapautettiin niin hän palasi kuin partiopoika takaisin yksikköönsä ja palveli sodan loppuun asti. Sodan loputtua Miller keskittyi ihmisten ja eläinten tappamiseen.(Tämä on ihan tosi lause kirjasta josta luin).1890-luvulla hän poikkesi ranchillaan ja viipyi vain 20.minuuttia ja kertoi lähtevänsä Klondikeen Alaskaan.Perhe oli yllättynyt tästä tiedosta koska hän kertoi menevänsä Chilcoot Passin yli koska Millerillä oli vain yksi keuhko jäljellä ja hän oli paljon vanhempi kuin muut edustajat ja oppaat.Hän jopa myi osan intiaani troffeestaan jotta saisi rahaa Alaskan reissuun.

Yhden keuhkon mies kuoli sitten 21.lokakuuta,vuonna 1898 Vanhassa-Cordovassa,Alaska.Milleriä jäi kaipaamaan yksi mainari jolle hän oli velkaa vähän helvetisti.
Sain vain pienen kuvan tästä Riley Millerin makaaberista kokoelmasta jolla mies teki isot rahat varsinkin vuonna 1893 Chicagon Maailmanäyttelyssä.Kuva on otettu Rapid Cityssä,Etelä- Dakotassa.Miller oli muuten mukana Buffalo Billin sirkuksessakin.
Kuva

Kapinen hauta kapiselle mehelle.
Kuva

D.Witko

T Tienpää
Viestit: 571
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja T Tienpää » Ke 07.03.2018 16:23

Pienestä jääkaudesta juttua, vaikka lähinnä euroopan oloja käsitelläänkin:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/1 ... a-taidetta

Witko
Viestit: 7499
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja Witko » Ke 07.03.2018 18:37

Tuosta pieni jääkausi tuli mieleen Englannin historian verisin taistelu ja monessa mittapuussa ehkä niitä maailman verisempiä yhden päivän taisteluja. Palmusunnuntaina käytiin Ruusujen Sotaa koskeva taistelu, joka jäi historiaan erittäin kylmästä Maaliskuun 29.päivästä, vuonna 1461, jossa ottivat mittaa hyisissä olosuhteissa ja rankassa lumimyrskyssä, joka oli harvinainen sää tähän aikaan vuodesta englantilaiset toisistaan. The Battle of Towton. 28 000 kuollutta yhteensä yhtenä ainoana päivänä n. kuuden tunnin aikana. Armeijat olivat yhteensä 65 000 sotilasta ja yhdellä isolla verisellä niityllä tapettiin niin julmalla tavalla omia maamiehiään englantilaiset. Arkeologit ovat olleet kauhuissaan luurankojen haavoista jossa oli ihmisiä jopa Keskiajan mittapuun mukaan hakattu kappaleiksi. Tässä näky missä olosuhteissa oikein oltiin.
Kuva


D.Witko

P.s. Katsoin History Channelilta hyvä dokkarin tästä The Battle of Towtonista.

Haukka
Viestit: 6107
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja Haukka » To 08.03.2018 16:25

Kova juttu tuo ylin!

Minua kiinnostaa muinaisista verilöylyistä eniten Crow Creekin verilöyly, joka tehtiin joskus 1300-luvulla. Tapahtumapaikkana Dakotan Territori ja tarkemmin nykyisessä Brulen piirikunnassa Etelä-Dakotassa. Vieraileva intiaaniryhmä hyökkäsi paikallisen heimon kylään ja seuranneessa taistelussa surmattiin lähes 500 intiaania. Tietenkin määrä on pieni tuohon Witkon juttuun verrattuna, mutta oma mielenkiintonsa tässä on. Kun luurangot sitten aikanaan löydettiin 1970-luvulla ja luita alettiiin tutkia tarkemmin, tutkijat havaitsivat intiaanien kärsineen kroonisesta aliravitsemuksesta. Puutelistalta löytyi mm. rauta, proteiini ja monet tärkeimmät hivenaineet. Ehkä juuri näiden puutteiden takia surmatut olivat olleet melkoisesti pienikokoisempia kuin mitä alueen intiaanit yleensä. Aliravitsemus oli jatkunut ties kuinka kauan, joten epävakainen ilmasto ja kuivuus olivat verottaneet merkittävästi satoja. Varmaankin jossakin lähistöllä oli liikkunut biisoneita ja muuta riistaa, mutta eihän näillä poloisilla ollut hevosia. He olivat lisäksi maanviljelijöitä. Kun sadot jäivät minimaaliseksi kyläläiset olivat syöneet koiriaan. Surmapaikan lähialueelta nimittäin löytyi paljon koiranluita. Tämä kertoi siitä, että piskit oli pakko tappaa pahimman nälänhädän aikana.

Ja keitäkö olivat nämä surmatut kyläläiset ja keitä hyökkääjät? Väitetään, että kyseessä olivat arikarat ja mandanit. Ensinmainitut olivat altavastaajia ja mandanit puolestaan näitä, jotka tuhosivat kylän. Ehkäpä kysymyksessä oli silkka kosto. Caddonkieliset arikarat olivat tulleet etelästä ja vallanneet mandanien maat. Mandanit palasivat kostamaan saatuaan kasaan riittävän sotajoukon. En tiedä onko juttuun tullut lisäselvyyttä 2000-luvulla.

Näin ennen
Kuva
Näin nyt.
Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7499
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja Witko » To 08.03.2018 21:13

Haukka kirjoitti:Kova juttu tuo ylin!

Minua kiinnostaa muinaisista verilöylyistä eniten Crow Creekin verilöyly, joka tehtiin joskus 1300-luvulla. Tapahtumapaikkana Dakotan Territori ja tarkemmin nykyisessä Brulen piirikunnassa Etelä-Dakotassa. Vieraileva intiaaniryhmä hyökkäsi paikallisen heimon kylään ja seuranneessa taistelussa surmattiin lähes 500 intiaania. Tietenkin määrä on pieni tuohon Witkon juttuun verrattuna, mutta oma mielenkiintonsa tässä on. Kun luurangot sitten aikanaan löydettiin 1970-luvulla ja luita alettiiin tutkia tarkemmin, tutkijat havaitsivat intiaanien kärsineen kroonisesta aliravitsemuksesta. Puutelistalta löytyi mm. rauta, proteiini ja monet tärkeimmät hivenaineet. Ehkä juuri näiden puutteiden takia surmatut olivat olleet melkoisesti pienikokoisempia kuin mitä alueen intiaanit yleensä. Aliravitsemus oli jatkunut ties kuinka kauan, joten epävakainen ilmasto ja kuivuus olivat verottaneet merkittävästi satoja. Varmaankin jossakin lähistöllä oli liikkunut biisoneita ja muuta riistaa, mutta eihän näillä poloisilla ollut hevosia. He olivat lisäksi maanviljelijöitä. Kun sadot jäivät minimaaliseksi kyläläiset olivat syöneet koiriaan. Surmapaikan lähialueelta nimittäin löytyi paljon koiranluita. Tämä kertoi siitä, että piskit oli pakko tappaa pahimman nälänhädän aikana.

Ja keitäkö olivat nämä surmatut kyläläiset ja keitä hyökkääjät? Väitetään, että kyseessä olivat arikarat ja mandanit. Ensinmainitut olivat altavastaajia ja mandanit puolestaan näitä, jotka tuhosivat kylän. Ehkäpä kysymyksessä oli silkka kosto. Caddonkieliset arikarat olivat tulleet etelästä ja vallanneet mandanien maat. Mandanit palasivat kostamaan saatuaan kasaan riittävän sotajoukon. En tiedä onko juttuun tullut lisäselvyyttä 2000-luvulla.

Näin ennen
Kuva
Näin nyt.
Kuva


**************************************************
Luin äsken tuosta Crow Creekin Verilöylystä ja todella aliravitsemus on ollut kovaa ja sitä oli kestänyt todella kauan ja jos äsken puhuin Battle of the Towtonin raakuuksista niin kyllä tässä Crow Creekin Verilöylyssä oli hakattu lapsista lähtien kappaleiksi ihmisiä ja hirveitä haavoja pääkalloista mm. löytyi.

Tässä synkkää arkeologiaa Crow Creekin joukkohaudasta.
Kuva

D.Witko

Haukka
Viestit: 6107
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja Haukka » Ma 12.03.2018 19:20

No niin, hälytykset toimii. Paristot alkoivat olla heikossa hapessa.

Ja hälytyksistä puheen ollen, olihan intiaaneillakin niin tasangoilla kuin muuallakin oli vankat turvatoimet. Savumerkeille pystyttiin ilmaisemaan monia asioita. Joskus savu teki spiraalimaisen kuvion, joskus erillisiä tupsahduksia, joskus renkaita ja joskus ilmiselviä kirjainmerkkejä. Niistä oli luettavissa monia eri asioita. Ne toimivat mm. varoituksina ja uutisina, mutta silti moni asia on ainakin minulle epäselvä. Miten hyvin eri heimot osasivat lukea toistensa viestejä. Kuuluiko sotajoukkoihin erityinen expertti, jonka tehtävänä oli lukea vihollisen lähettämät savumerkit? Entä kuinka pitkällä matkalla savumerkit toimivat? Yöllä ne oli joka tapauksessa pakko korvata tulimerkein.

Tällainen viestintätapa toimi nähtävästi melko hyvin ja monelta verilöylyltä vältyttiin tämän taidon avulla. Näppärää.


Kuva
Kuva
Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7499
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja Witko » Pe 16.03.2018 19:52

Jos oikein muistan niin peilit olivat myös Intiaanien käsissä haluttuja ja niitä käytettiin myös viestittämiseen. Apachet olivat yksi tunnettu Kansa ja Nez Percet viestittivät Nez Perce Sodan-1877 aikana toisilleen Ratsuväen liikkeistä. Tuo savumerkki oli tietysti eniten käytetty viestintä ja siitä eivät myöskään sotilaat ymmärtäneet yhtään mitään. Tasanko Creet käyttivät peilejä useimmiten viestinnässä ja kantoivat niitä kaulassaan.

Iowa Intiaanien peilipussi v.1880.
Kuva

D.Witko

Haukka
Viestit: 6107
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja Haukka » Pe 16.03.2018 21:16

Ei ollenkaan vaikea nimi tällä hepulla: Bai-De-Schluch-A-Ichin or Be-Ich-Schluck-Ich-In-Et-Tzuzzigi. Tuohan jää mieleen heti ensikuulemalta. Hän on navajojen hopeaseppä ja kuva lienee ikuistettu joskus 1880-luvun lopulla. Tämä taitava seppä olisi tehnyt hopeasta vaikka Kit Carsonin näköispatsaan jos joku olisi halunnut tuhlata hyvää jalometallia niin vaatimattomaan tarkoitukseen. Myös apachet, varsinkin lipanit, ymmärsivät hopean päälle. Sen sai tuntea nahoissaan muun muassa herra nimeltään James Bowie, joka yritti omia itselleen lipanien hopeaa.

Mutta tuossa siis tämä navajojen Maestro.


Kuva
Haukka

T Tienpää
Viestit: 571
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja T Tienpää » La 17.03.2018 08:23

GC Andersonin kokoamamissa armeijan raporteissa oli aika paljon tietysti kuvauksia ympäristöstä sekä intiaanien tavoista. Yksi mikä jäi mieleen, oli Colorado-joen kansojen kuvaus, näitä pidettiin pitkinä, komeina ja fiksuina, mutta myös arvaamattomina. Ja elinkeinoista tuli esille se,
mitä itsekkin Kajo'ssa kirjoitin, maatalouden ja tulokaslajien (esim. vesimelonit) lisäksi kalaa riitti, makua sotilaat kuitenkin kuvasivat pahaksi tai mutaiseksi.


Kuva
Kuva

Vähän vaappuvan oloinen lautta, parempaankin nuo pystyivät.

Kuva

Haukka
Viestit: 6107
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja Haukka » La 17.03.2018 10:48

Vesistöistä tulee mieleen myöskin tämä seuraava juttu: Kun herrat Kit Carson ja John Fremont tutkimusretkikuntineen saapuivat Pydamid Lakelle joskus 1844 he näkivät ersimmäisen kerrat punakurkkulohia, jotka tunnetaan sikäläisillä leveysatteilla nimellä Cutthroat trout. Itse asiassa Fremont sai tätä kyseistä herkkua paiuteilta pitojen yhteydessä. Carsonille ja miehistölle vältteli vaatimattomampi kala.

Pitojen aikana paiutet kertoivat, että Pyramid Lakessa uiskentelee valtaisat määrät tällaisia lohia. Innokkaana luonnontutkijana Fremont raportoi järvestä, Samoin näitä lohia löytyi läheisestä Tahoe Lakesta, jonka Truckee River yhdisti Pyramidiin. Fremont näki miten näitä suuria taimenia pyydettiin sekä joesta että noista kahdesta järvestä ja myöhemmin homma meni massakalastukseksi. 1800-luvun jäkimmäisellä puoliskolla järvistä kalastettiin noin 50,000 tonnia kaloja per vuosi kunnes Lahontan punakurkkulohi alkoi kadota sukupuuttoon. Tosin alueelta löytyy paljon alalajeja vielä tänäkin päivänä.
Punakurkkulohi ja varsinkin tuo Lahontan punakurkkulohi Cui-ui olivat Pyramid Laken paiuteille hyvin tärkeä kala. Sillä oli muistaakseni joku merkitys heidän vanhoissa rituaaleissaan, en kyllä muista tarkalleen. Joka tapauksessa paiutet söivät kalaa toisin kuin monet tasankojen intiaanit idämpänä. Ainakin Pyramid Laken paiuteille kala oli tärkein ravinto, saattaa olla vieläkin.


Kuva
Haukka

T Tienpää
Viestit: 571
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja T Tienpää » Su 25.03.2018 19:51

Utahin yliopisto jatkaa totuttua linjaa laadukkaissa julkaisuissa, tällä kertaa keskitytään P-Amerikan kotoperäisen kasvien jalostuksen alkuvaiheisiin, ja tämähän on tietysti omaa alaa sekä sitä myöden pakollinen hankinta heti kun ulos putkahtaa. Harmi ettei vielä ole sisällysluetteloa ilmestynyt, yleensä ne ovat Utahin yo-painosta melko nopeasti nähtävillä:
https://uofupress.lib.utah.edu/from-col ... stication/


Kuva

T Tienpää
Viestit: 571
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Intiaanit ja luonnonympäristö

ViestiKirjoittaja T Tienpää » To 10.05.2018 17:43

Tieteen ja erityisesti luonnontieteiden historia kun on itselle kiinnostava aihe, niin näyttääpä taas olevan mielenkiintoista kamaa tulossa:

Kuva

Lähemmin tuohon ei vielä pääse kiinni, eikä näin ollen ole vielä tietoa intiaanien osuudesta. Kuitenkin aiemmat lukemani tieteen historiaa Amerikassa (ja vähän muuallakin) käsittelevät kirjat ovat olleet miellyttäviä ja opettavaisia lukea. Lisäksi Strangin seuraava projekti se vasta kiinnostaakin, eli a history of Native American explorers. Lisää tietoa miehestä:

https://history.princeton.edu/news-even ... -1775-1861


Palaa sivulle “Intiaanit”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa