Kalifornian suuri kultaryntäys

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Vastaa Viestiin
Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Ke 21.09.2016 10:39

Voyageur kirjoitti:Tässä paljon lisätietoa ja muitakin tarkkoja ja teräviä kuvia " Art of the Gold Rush" kirjan kannessa olevan maalauksen
" Sunday Morning in the Mines" tekijältä Charles Christian Nahlilta.
Linkeistä pääsee tutustumaan mm opettavaiseen kirjaseen " The Idle and the Industrious Miner"
jossa kuvin ja sanoin kerrotaan laiskuuden turmiollisuus ja ahkeruuden hyveet. Silmäyksen voi tehdä myös naisille suunnattuun samanlaiseen kirjaan jossa kuvataan kahden ahkeran ja anteliaan tytön erilaiset elämänkohtalot joihin tehdyt valinnat vaikuttavat.

Uutena henkilönä tuli vastaan nimi Joaquin Murrieta.
Meksikolais taustainen jonka Anglo-amerikkalaiset ajoivat valtaukseltaan ja pahoinpitelivät hänen perhettään.
Häntä pidetään yhtenä mahdollisena esikuvana Zorron hahmolle. Linkki siitäkin seuraavilta sivuilta.
http://www.arthurchandler.com/nahl-index
Hieno linkki.

Murrietasta on varmasti useimmassakin kirjoissa, mutta James D. Horanin "Outlaws-kirjassa" on oiva oma luku hänestä.
Kirjassa valoitetaan myös pitkälti tuota Zorro-kytkentää.

http://www.abebooks.com/9780517123737/O ... 123738/plp

Jari
Jari Teilas

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 21.09.2016 10:47

Mielenkiintoisia hahmoja kultaryntäyksen ajoilta näyttää löytyvän. Itselleni oikeanpuoleinen on tuttu, kun taas tämä chileläisten tai meksikolaisten Robin Hood oli tähän asti tuntematon suuruus.

Kuva

Hän oli joko pahamaineinen rosvo tai meksikolainen patriootti, riippuu mistä näkökulmasta katsoo. Ehkä hän verotti rikkaita ja antoi köyhille. Mielestäni tuo on aivan oikein.
Haukka

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Ke 21.09.2016 13:34

Murietan lisäksi Zorron hahmon oletetaan perustuvan ainakin yhteen, ehkä kahteen lähetysasemilta karanneeseen intiaaniin, Estanislaosiin ja Pomponioon. Jälkimmäisestä ei hirveästi tiedetä mutta Estanislaosin historia tunnetaan hieman paremmin mm. kirjasta The Stanislaus Indian Wars. Yokuts intiaani joka toisinaan jätti miekalla kaiverretun S-kirjaimen iskujensa lähistölle:

https://en.wikipedia.org/wiki/Estanislao

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 21.09.2016 15:27

Kahdesta lähteestä löysin tuon Estanislaon miekalla tehdyn kaiverretun merkin. Yllätys, yllätys: kummankin lähteenä oli Wikipedia. Wikipedian artikkeli kyseisestä hepusta taas ei kerro lähdettä tälle tiedolle ollenkaan. Juuri tällaiselle tiedolle pitäisi lähde laittaa koska tässähän on ilmiselvästi ollut Proto-Zorro, josta on jalostunut myöhempien sukupolvien sankari. Zorro lienee ollut useamman hepun yhdistelmä niinkuin monet muutkin sankarit. Eesaun jalat ja Jaakobin ääni vai miten se meni.

Esatanislao
Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja Witko » Ke 21.09.2016 19:05

Tässä lyhyt esitys Kiinalaisista ja Kalifornian Kultarynnäkössä, jossa heitä alkoi saapua ensimmäisiä suurempia määriä Pohjois-Amerikkaan ja juuri tuo 1850-luku oli suurinta muuttoliikettä v.1852 heitä oli jo 25,000 ja kaiken alla he toimivat Triadien alaisena niin pesula,bordelli,ooppiumi-kauppa,kiristys ja palkkamurhat ym. l. joka alaa.Jokainen Kiinalainen maksoi tietyn provision Triadeille jotka olivat Kiinasta lähteneet White Lotus Societystä,Hung Societystä ja Triad Societystä ja kaikkia yhdisti samat säännöt,rituaalit ja heitä kutsuttiin San Fransicossa Three Society nimellä. Triadien voimakkain osa olivat San Fransicossa The Boxers.V.1854 Triad Societyä San Fanciscossa aloitettiin kutsumaan Five Companies ja he olivat mukana San Franciscon poliitisissa järjestöissä kun joku halusi halpaa työvoimaa,huoria,huumeita l.ooppiumia,palkkamurhia,koronkiskontaa ja kullan muuttamista exe. taloustavaran näköiseksi.

He olivat mestareita tekemään kullasta vanhan nokisen näköisen pannun ym. Tämä Five Company v.1854 on nykyisen Chinatownin Triadien kantaisä Pohjois-Amerikassa. Nämät taivaan pojat olivat tarpeen vaatiessa hyvin julmaa väkeä ja heitä ei saanut edes kuoleman uhalla tai kidutamallakaan paljastamaan mitään Triadeista.

Tässä vaarallinen ja vaikutusvaltainen Triad Jäsen mahtavasta On Leong-perheestä joka valvoi San Franciscoa ja New Yorkia sekä Chicagoa
Kuva

__________
Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja Haukka » To 22.09.2016 07:30

Kyllä tuolla kiinalaisten Triad-järjestöllä oli ihan yleviä periaatteita. Heidän toimintansa perustui vanhaan myyttiin kolmesta urheasta ritarista, joiden iskulauseena oli ”poista pimeys, palauta valo” Se olikin sitten jo kokonaan eri juttu miten tuo pimeys poistettiin. Keinot karkasivat nopeasti lain hämärälle puolelle ja Triadeista kehittyi rikollisten verkosto, joka levisi myös San Franciscoon. Siellähän oli heikäläisille otollinen maaperä. Triad Society on usein käännetty muotoon Patrioottinen Nouseva Yhdistys.

Kiinalaisten mukana San Franciscoon saapui myös naisia. Ensimmäisten joukossa oli Hongkongista matkannut Ah-Toy. Hän oli nuori ja kaunis ja hän veti miesten huomion puoleensa magneetin tavoin. Ah Toyllä saattoi olla jo aiempaa kokemusta prostituutiosta, joten ammatinvalinta ei tuottanut päänvaivaa. Hänen taksansa oli unssi kultaa per asiakas. Tuo teki noin 16 dollaria. Ah Toyn ”Peep Show” oli hyvin suosittu viihdenumero ja hänestä tuli nopeasti San Franciscon tunnetuin kiinalainen nainen.

Jo 1850-luvun alussa hän toimitti kotimaastaan San Franciscoon hyvin nuoria tyttöjä, jotka aloittivat asiakaspalvelun hänen salongissaan Pike Streetillä. Nuorimman tytön kerrotaan olleen vain 11-vuotias. Ah Toyn asiakkaiden joukkoon kuulunut kaupungin kermaa piti huolen siitä, että kiinatar sai harjoittaa paheellista ammattiaan jokseenkin rauhassa. En ole nyt täysin perillä siitä miten tämä kiinalainen Triad-rikollisjärjestö suhtautui Ah Toyn puuhasteluun. Joko hän maksoi säännöllistä suojelurahaa järjestölle tai sitten hän myi gangstereille koko yrityksensä. Luulen, että hän teki suosiolla yhteistyötä Triadin kanssa.
Joka tapauksessa hän oli yksi niistä, jotka hyötyivät Kalifornian kultaryntäyksestä.

Lieneekö valokuvaaja ehdottanut sopimattomia vai miksi Ah Toy kätkee kasvonsa

Kuva
Haukka

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » To 22.09.2016 08:44

Haukka kirjoitti:Kyllä tuolla kiinalaisten Triad-järjestöllä oli ihan yleviä periaatteita. Heidän toimintansa perustui vanhaan myyttiin kolmesta urheasta ritarista, joiden iskulauseena oli ”poista pimeys, palauta valo” Se olikin sitten jo kokonaan eri juttu miten tuo pimeys poistettiin. Keinot karkasivat nopeasti lain hämärälle puolelle ja Triadeista kehittyi rikollisten verkosto, joka levisi myös San Franciscoon. Siellähän oli heikäläisille otollinen maaperä. Triad Society on usein käännetty muotoon Patrioottinen Nouseva Yhdistys.

Kiinalaisten mukana San Franciscoon saapui myös naisia. Ensimmäisten joukossa oli Hongkongista matkannut Ah-Toy. Hän oli nuori ja kaunis ja hän veti miesten huomion puoleensa magneetin tavoin. Ah Toyllä saattoi olla jo aiempaa kokemusta prostituutiosta, joten ammatinvalinta ei tuottanut päänvaivaa. Hänen taksansa oli unssi kultaa per asiakas. Tuo teki noin 16 dollaria. Ah Toyn ”Peep Show” oli hyvin suosittu viihdenumero ja hänestä tuli nopeasti San Franciscon tunnetuin kiinalainen nainen.

Jo 1850-luvun alussa hän toimitti kotimaastaan San Franciscoon hyvin nuoria tyttöjä, jotka aloittivat asiakaspalvelun hänen salongissaan Pike Streetillä. Nuorimman tytön kerrotaan olleen vain 11-vuotias. Ah Toyn asiakkaiden joukkoon kuulunut kaupungin kermaa piti huolen siitä, että kiinatar sai harjoittaa paheellista ammattiaan jokseenkin rauhassa. En ole nyt täysin perillä siitä miten tämä kiinalainen Triad-rikollisjärjestö suhtautui Ah Toyn puuhasteluun. Joko hän maksoi säännöllistä suojelurahaa järjestölle tai sitten hän myi gangstereille koko yrityksensä. Luulen, että hän teki suosiolla yhteistyötä Triadin kanssa.
Joka tapauksessa hän oli yksi niistä, jotka hyötyivät Kalifornian kultaryntäyksestä.

Lieneekö valokuvaaja ehdottanut sopimattomia vai miksi Ah Toy kätkee kasvonsa

Kuva
Moro,
Tälläinen löytyi "arkistosta":

San Franciscolainen prostituoitu ja kovanluokan bisnesnainen Ah Toy
(1829-1929) oli yksi ensimmäisistä kiinalaisista naisista, joka
saapui "Friscoon" Kalifornian kultaryntäyksen ensimmäisinä päivinä.
Siellä Ah Toy keräsi yksinäisyyttä ja kaipuuta potevien mainareiden
kultahippuset omiin taskuihinsa, tarjoamalla heille palveluitaan.
Prostituutio oli tuolloin kaupungissa suuri bisnes.
Ah Toy oli kaksikymppinen saapuessaan vuonna 1849 San Franciscoon.
Aikalaiskertomuksissa hänet on kuvattu poikkeuksellisen kauniiksi
naiseksi, jolla oli mukanaan vaatekomerollinen täynnä kauniita
leninkejä koruja. Ah toy puhui myös moitteetonta englantia. Hänen
aikaisemmasta elämästään Hong Kongissa ei tiedetä, mutta
historioitsijat olettavat, että hän oli
pyörittänyt "huorabisnestään" jo siellä, asiakkainaan ulkomaalaiset.
San Franciscossa hän laskutti asiakkaitaan " kertalaakista" unssin
verran kultaa (noin 16 dollaria). Kerrotaan, että miesten jonot
saattoivat joskus olla jopa korttelin mittaiset!
Seuraavien kahden vuoden aikana Ah Toy tuotti Kantonista ja Hong
Kongista tyttöjä "Friscoon". Hän aloitti "bisneksensä" siellä jo
ennen kuin kiinalaiset ottivat "huorabisneksen" omaan hallintaansa.
(Kuten hänen maanmiehensä Norman Assing, joka jatkuvasti yritti
kiristää Ah Toyta)
Sen aikaisista San Franciscolaisista oikeudenasiakirjoista käy ilmi,
että Ah Toy vältti säännöllisesti kaikki hänen bisnekseensä
liittyvät oikeusjutut. Se takasivat hänen vaikutusvaltaiset
asiakasystävänsä. Silloinkin kun San Francisco yritti pestä kasvonsa
tästä kaduilla rehottavasta paheesta.
Vuonna 1859 Ah Toy hävisi täydellisesti kuvioista. Ainoa uutinen
hänestä oli hänen kuolinilmoituksensa ja muistokirjoituksensa, joka
ilmestyi helmikuussa 1929 San Jose Mercury Heraldissa. Siinä
kerrottiin, että hän oli asunut Santa Claran piirikunnassa ja
miehensä kuoltua hän oli muuttanut lankonsa luo asumaan. Ah Toy
kuoli vain kuukautta ennen 100-vuotissyntymäpäiviään.

Jari
Jari Teilas

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja Haukka » To 22.09.2016 11:32

Hienoa, että löytyy vanhoja kirjoituksia, jotka voi liittää tänne. Kummankin viesti sisälsi samat perusasiat, joten lähteet eivät juuri poikkea toisistaan.

Pieni lisäys vielä. Tuon verran ehdin lukea: Jo vuonna 1850 Ah Toy pistäytyi oikeudessa tuomari Wallerin juttusilla koska jotkut naapurit syyttivät kiinatarta julkisesta kiusanteosta. Tuomari kumosi syytökset ja myhäili maireasti. Kenties hän oli itse A Toyn uskollisia kanta-asiakkaita.
Saman vuoden toukokuussa Alta California julkaisi uutisen, jonka mukaan Sonomassa olivat solmineet avioliiton muuan Henry Conrad ja hyvin tunnettu kiinalatar Ah Toy. Kukaan ei kuitenkaan koskaan nähnyt kyseistä Conradia. Sen sijaan tiedettiin, että Ah Toy oli solminut vuonna 1851 liiton John D. Clarkin kanssa, joka oli vigilanttien määräämä bordelli-tarkastaja. Tietenkään kysymyksessä ei ollut avioliitto vaan eräänlainen sopimusliitto. Vigilanttien suojeluskunta antoi Ah Toyn toimia vapaasti kunhan vigilantit saivat hieman alennusta käydessään kylässä hänen tyttöjensä luona.

Muuan pastori otti kolme huoraa talteen ja yritti sijoittaa näitä uuteen kotiin. Joukossa myös hyvin nuori tyttö, joka vietiin eräälle lähetysasemalle. Kaikilla kolmella tytöllä oli yhteinen toivomus: Voimmeko me palata madame Ah Toyn luo.

Tämä kertoo siitä, että tytöillä oli hyvä olla kiinattaren hoivissa. Heitä eri pahoinpidelty, vaan jäyhät kullankaivajat kohtelivat heitä tietyllä kunnioituksella.

Uskon, että tyttöjen olot huononivat, kun ilotyttöbisnes ajautui kiinalaisen Triad-järjestön haltuun. Bisnes oli paisunut liian suureksi, eikä Ah Toy olisi enää pystynyt pyörittämään sitä. Hänelle jäi kuitenkin kunnon ”pesämuna”, jonka turvin hän eleli pitkän loppuelämänsä suht koht leveästi.

Ah Toy madamena
Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja Witko » Pe 23.09.2016 15:42

Tämä naisten puuttuminen Kalifornian kultaryntäyksen aikana oli yksi parhaimmista bisneksistä San Franciscossa ja juuri Kiinalaisille Triadeille. V.1848 asui San Francicossa yksi kiinalainen mies ja kaksi kiinalaista naista.Kaksi vuotta myöhemmin heitä oli 20 000 Kiinalaista pyrkien Gould Mountainiin. Naisten osuus v.1850 oli 8% asukkaista.Chinatownin perustaminen toi Triadeille eniten valtaa ja eri Tong perheet tai jengit aloittivat heti tyttökaupan ja prostituutio bisneksen.Tong sodat alkoivat toden teolla vasta v.1879 mutta silloin tuli jo ruumita.Paikkana oli Waverly Place.Ross Alley joka tunnettiin Street of Gamblersin nimellä, niin siellä alkoi Tongien rikollistoiminta ja tyttökauppa v.1850.Tongit olivat siinä asiassa etulyönti asemassa että he toivat manner-Kiinasta hyvin nuoria ja kauniita tyttöjä lähes loputtomasti.St.Louis Valley oli tämä tyttöjen orjahuutokauppa missä heidät myytiin bordelleihin.Karua kertomaa että suurin osa tytöistä oli 10-16 vuotiaita ja heidän eliniäksi oli laskettu n. 5.vuotta.

Tyttöjen myyminen oli hyvin kannattavaa Tongeille sillä normaali kauppahinta yhdestä tytöstä oli $ 850 ja aina näöstä ja iästä riippuen jopa $ 2.000.Tytöt olivat maksaneet Kiinassa Triadeille $ 90-$300.Jotkut tytöistä myi jopa oma perhe,osalle valehdeltiin kunnon työllä Yhdysvalloissa ja osa yksinkertaisesti siepattiin.Kun Ah Toy rikastui omalla myymisellään niin paljon, niin hän oli usein nähty tyttöjen ostaja huutokauppa kellarissa St.Louis Alleyllä omaan bordelliinsa. Ah Toy ei todellakaan rikastunut yksin sillä ilman yhdenkään Tongin lupaa kukaan ei voinut tehdä bisnestä San Franciscon Chinatownissa maksamatta Tongeille osuuden jotka taas lähettivät oman osuuden Kiinaan mahtaville Viidelle Triad perheelle.
Barley Alley joka oli täynnä bordelleita tuohon aikaan ja aina 1900-luvulle asti.
Kuva

_Witko_________

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja Haukka » Pe 23.09.2016 16:17

Ah Toy joka tapauksessa perusti Friscon ensimmäisen kiinalaistyttöjen bordellin. Kuten Jari kertoi, Ah Toyn maanmies Norman Assing yritti kiristää kiinatarta. Assingilla oli tietenkin myös kiinalainen nimi, mutten muista sitä. Hän edusti eräänlaista "hengellistä liikettä", joka oli vahvassa yhteydessä gangsterimaiseen Triad-järjestöön. Myöhemmin Triadit tietenkin saivat otteen Ah Toystä.

Samaan kyytiin mahtuu tämäkin juttu. San Franciscon ensimmäiseksi poliisipäälliköksi valittiin irlantilaissyntyinen Malachi Fallon . Tämä tapahtui elokuussa 1849 eli juuri samaan aikaan, kun oikeudenkäynnit alkoivat rikollisliiga ”Houndseja” vastaan. San fransiscolaiset olivat ottaneet tuolloin lain omiin käsiinsä ja perustaneet ensimmäisen oman tuomioistuimen.

Kauppiaiden toivomuksesta poliisipäälliköksi nimitetyn Fallonin virka vaikutti varsin leppoisalta, sillä talvi 1849 – 50 oli rikollisrintamalla suhteellisen rauhallinen. Houndsit oli karkotettu ja tulevaisuus vaikutti kullanhohtoiselta. Kolme kersanttia ja 30 tavallista poliisia pääsivät helpolla, puhumattakaan Fallonista, jonka tärkein tehtävä oli edustaa itseään eri tilaisuuksissa. Vain muutama puukotustapaus ja joitakin pikku nahisteluja kirjattiin ylös.
Kun tuli kesä, rikollisuus Friscossa lisääntyi hetkessä. Murhat, ryöstöt ja asuntomurrot moninkertaistuivat muutamassa kuukaudessa. Ne alkoivat samalla viikolla kun australialaiset Sidneyn Ankat saapuivat kaupunkiin. Sidneyläiset tuntuivat pitävän pilkkanaan poliisipäällikkö Fallonia ja tämän osastoa. San Franciscon lehdistön ja kansalaisten katseet kääntyivät Falloniin. Sinä olet poliisipäällikkö, tee nyt hitto vieköön jotakin ennen kuin meidät kaikki ryöstetään ja tapetaan.
Fallon joutui tiukan paikan eteen ja lupasi tehdä kaikkensa asian korjaamiseksi. Mutta miten kävi. Rikosaalto paisui ja saamaton Fallon äänestettiin pois palliltaan huhtikuussa 1851. Sekä hänen että hänen miestensä väitettiin ottaneen rikollisilta lahjuksia. Asiaa ei pystytty näyttämään koskaan toteen, sillä Fallonilla oli myös omat puolestapuhujansa jotka pitivät häntä hyvänä poliisiupseerina.
Fallonin osasto korvattiin juuri noilla kodinturvajoukoilla eli vigilanteilla, joista on ollut puhetta. Tämä suojeluskaarti hoiti hommansa tehokkaasti, mutta tietenkin heidän päälleen heitettiin jälkeenpäin paljon lokaa. Sanottiin, etteivät he olleet sen parempia kuin rikolliset. He käyttivät säälimätöntä väkivaltaa ja tappoivat ihmisiä.
Ymmärrän kuitenkin San Franciscon suojeluskaartin miehiä. Vain asettamalla kovan kovaa vastaan he saivat järjestyksen kaupunkiin. Fallonia moitittiin saamattomuudesta ja vigilantteja siitä, että he saivat aikaan liikaa. Missä siis kulkee se raja, jolloin ihmiset olisivat tyytyväisiä?
.

San Franciscon Vigilantteja 1850-luvulta, ilmeisesti toinen suojeluskuntaryhmä vuodelta 1856

Kuva
Haukka

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja Haukka » La 24.09.2016 07:44

Vielä Ah Toystä koska ensi kuussa alkava dokumentti häntä tuskin muistaa. Hän ei ole juurikaan ole saanut kirjallisuudessa ihailua osakseen vaikka oli jäätävän kova bisnesnainen - aikakaudella, jolloin varsinkin kiinalaisen naisen arvostus oli nollassa.

Vaikutusvaltaisten asiakkaittensa tuella ja Peep-showstaan saamillaan rahoilla Ah Toy perusti tasokkaan bordellin varakkaammille asiakkaille. Eräänä päivänä 1851 tai -52 Friscon kiinalaisen yhteisön johtajat saivat kirjeen Hongkongista Ah Toyn aviomieheltä, joka vaati vaimoaan palaamaan heti takaisin kotimaahansa. Tämän asian ilmoitti Ah Toylle Norman Assing-niminen kiinalaissyntyinen liikemies, joka oli Friscossa noussut näkyvään asemaan. Ah Toy puolestaan todisti oikeudessa, että hän oli Miss Ah Toy, ei rouva Ah Toy. Jotkut lähteet väittävät, että Assing järjesteli omaa bordellibisnestä ja halusi porttolaa pyörittävän kiinattaren pois tieltään. Hän epäonnistui koska ei yksinkertaisesti tiennyt, miten kova vastus Ah Toy oli.
.
Vuonna 1853 friskolainen liikemies Yee Ah Tye (tunnettiin kiinalaisena amerikkalaisena) vaati että Ah Toyn oli maksettava hänelle suojelurahaa liiketoiminnastaan. Kiinatar kieltäytyi ja nosti kanteen liikemiestä vastaan. Tuomalla tapauksen näin avoimesti esille Ah Toy rikkoi kirjoittamattoman säännön ”Kiinalainen bisnes on kiinalainen bisnes, eikä siihen kuulu ulkopuolisia.” Hän voitti syytteen maanmiestään vastaan ja jatkoi bisnestään hyvin epätavallisella tavalla – ilman Yee Ah Tyelle maksettavaa suojeluveroa.

Vuotta myöhemmin Ah Toy joutui oikeussaliin uudistuneiden lakien rikomisesta, mutta syytettyjen penkillä istuessaan hän vetosi moniin vaikutusvaltaisiin ystäviinsä, joista oli tullut hänen äänettömiä liikekumppaneitaan. (tuomarit, kaupungin virkailijat, liikemiehet, poliisit ja kullankaivajat) Kaikki he antoivat tarpeen vaatiessa vinkkejä tulevista ratsioista ja muista tarkastuksista. Voi siis sanoa, että Ah Toy oli kietonut heidät pikkusormensa ympärille.

Kiinalainen rikollisjärjestö ei siis vielä tuolloin ollut saanut pihteihinsä Ah Toyta. Kun ajattelee naisen asemaa tuolloisessa Kiinassa, tämä nuori kiinatar oli melkoinen edelläkävijä. Taistellessaan oman vapautensa puolesta hänestä tuli julma ja häikäilemätön vastustajiaan kohtaan. Hän sekaantui todennäköisesti murhaan, lahjontaan ja kiristykseen. Hän tiesi myös miten käyttää hyväkseen miehiä ja orjuutettuja naisia ja miten manipuloida lainsäädäntöä. Näillä valttikorteilla hän takasi itselleen menestyksen maailmassa, jota miehet hallitsivat. Ei huono temppu naiselta, jonka onnistumismahdollisuudet olivat minimaalisen pienet.

Suurin osa äskeisestä tiedosta löytyy tuolta:

https://books.google.fi/books?id=4kbyyN ... co&f=false

Kuva
Haukka

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » La 24.09.2016 09:42

Haukka kirjoitti:
Suurin osa äskeisestä tiedosta löytyy tuolta:

https://books.google.fi/books?id=4kbyyN ... co&f=false

Kuva
Kappas vain, siinähän poseeraavat ”Oklahoman pikkunartut” Little Britches ja Cattle Annie.
Sheriffi Bill Tilghmanin kerrotaan antaneen ”Pikku Marakatille” selkäsaunan oikein isän kädestä.

Jari
Jari Teilas

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 25.09.2016 08:45

Jos Kalifornian intiaaneilla olisi ollut apachien tai sioux-kansojen sotaisa luonteenlaatu, he olisivat pystyneet vaikeuttamaan huomattavasti enemmän uudisasutuksen leviämistä mailleen. Mutta he sattuivat olemaan rauhallista väkeä, joka oli tottunut elämään sovussa naapuriensa kanssa ilman suuria sodankäyntejä. Heiltä puuttui kunnon aseistus ja sotimiseen tarvittavat taidot. Näin ollen he olivat helppo vastus. Jo Fremontin retkikunnan toilaukset antoivat esimakua amerikkalaisten väkivaltaisuudesta. Kultaryntäys vahvisti nämä kirjoittamattomat säännöt, joiden mukaan intiaaneja voi kohdella eläimen tavoin tai vielä paljon huonommin..

Ilmeisesti nuo Kalifornian intiaanien määrät vaihtelevat aika paljon eri lähteissä, mutta sanotaan nyt että heitä oli kultaryntäyksen alkaessa vähintään 100, 000. Minne he katosivat, mitä heille tapahtui? Taudit ja väkivaltaiset kuolemat olivat ilman muuta suurin syy. Kun intiaanit ajettiin kylistään, kaikki eivät löytäneetkään riittävästi ravintoa niiltä karuilta seuduilta, jonne he olivat paenneet. Jos he varastivat siirtolaisten karjaa nälkäänsä heidät ammuttiin. Eikä tarvinnut edes varastaa, riitti kun näyttäytyi väärässä paikassa väärään aikaan. Jos he yrittivät vastarintaa, kutsuttiin paikalle sotilasosasto, joka pääsi mielityöhönsä lahtaamaan vastustuskyvyttömiä villejä.

Kalifornian kultaryntäyksestä maksoivat kalliin hinnan myös eteläisten tasankojen valtiaat comanchet. Vankkarikaravaanien vieriessä heidän maittensa läpi comanchet tonkivat uteliaina siirtolaisten jättämiä jätekasoja, tuoreita hautoja ja hylättyjä vaatekappaleita, ja joivat vankkurireitin varsilta löytynyttä saastunutta vettä, Näistä hylätyistä leiripaikoista he saivat mukaansa tarttuvia viruksia, jotka eteläisillä tasangoilla levisivät nopeasti kylästä toiseen. Isorokko ja kuppa olivat koetelleet comancheja aiemmin pienessä mittakaavassa, mutta nyt he olivat saaneet riesakseen aasialaisperäisen koleran. He olivat löytäneet hoitokeinot isorokkoon, mutta koleraa vastaan he olivat voimattomia. Siitä tuli valkoisen miehen lähettämä näkymätön tappaja, jota vastaan ei voinut taistella. Se kaatoi kokonaisia kyläkuntia ja tuhosi nopeasti comanchien suuruuden päivät.


Tuolta otettu:
Kuva
Haukka

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Su 25.09.2016 11:15

Haukka kirjoitti:Jos Kalifornian intiaaneilla olisi ollut apachien tai sioux-kansojen sotaisa luonteenlaatu, he olisivat pystyneet vaikeuttamaan huomattavasti enemmän uudisasutuksen leviämistä mailleen. Mutta he sattuivat olemaan rauhallista väkeä, joka oli tottunut elämään sovussa naapuriensa kanssa ilman suuria sodankäyntejä. Heiltä puuttui kunnon aseistus ja sotimiseen tarvittavat taidot. Näin ollen he olivat helppo vastus.

Ilmeisesti nuo Kalifornian intiaanien määrät vaihtelevat aika paljon eri lähteissä, mutta sanotaan nyt että heitä oli kultaryntäyksen alkaessa vähintään 100, 000. Minne he katosivat, mitä heille tapahtui?
Kalifornian kohdalla tuo invaasio oli megalomaaninen verrattuna muuhun Pohjois-Amerikkaan, muutamassa vuodessa kultaryntäyksen alkaessa paikalle tunki noin 300000 maahantulijaa, 2-3 kertainen määrä alkuperäisväestöön nähden. Suomi on ongelmissa jo 30000 tulijan kanssa.

Intiaaneilla ei ollut aihetta olettaa tilanteen päätyvän kansanmurhaan, 1849 oli solmittu 18 sopimusta jotka takasivat intiaaneille vajaan 10% maa-alueen Kaliforniasta sekä tietysti korvaukset. Kun nuo ratifioimattomat sopimukset tulivat sitten joukkomurhina ja orjuutuksena, mitään ei ollut enää tehtävissä muuta kuin koittaa selviytyä miten kukin parhaaksi näki.

Intiaaniväestöä väitän ryntäyksen alkaessa olleen jotain väliltä 100000 - 150000. Kovin kritiikkini Madleyn kirjassa kohdistuu juuri Benin lukumääräarvioihin, ne ovat aivan liian suuria Benin esittäessä intiaaneja olleen jopa 245000 vuonna 1845. Madley ei ole selvästi perehtynyt väestötieteeseen, vaan laskee suoraa Cookin 310000 intiaanin "alkuperäisestä" väestöstä vain lähetysasemilla kuolleet pois.
Todellisuudessa lähetysasemien syntyvyys romahti ja sukupuolijakautuma vääristyi, ja näin oli pakko käydä pienemmässä mittakaavassa myös lähetysasemien vaikutuspiirin ulkopuolella, itseasiassa siitä on jopa tutkimusta ( https://books.google.fi/books/about/Pes ... edir_esc=y ).

Tuo Cookin alkuperäinen lasku on myös arvio jonka marginaalit olivat jotakuinkin 260000 - 360000, ja tuosta lainattua keskiarvoa käytetään yleisesti käsiteltäessä tätä "alkuperäistä" väkilukua. Cook perustaa arvionsa lähetysasemien ulkopuolelta lähinnä arvailuhin väentiheydestä eri ekologisilla alueilla, joten muuttujia on melkoisesti, ja tutkittuani useita lähetysasemien väestökehitystä käsitteleviä kirjoja sekä muuta dataa, mielestäni alamarginaali tulisi lähteä noin 50000 alempaa. Käytännössä oma arvioni Kalifornian intiaanien väkiluvusta 1700-luvun puolivälin paikkeilla olisi noin 220000 - 360000.

Arkeologisesta aineistosta voi muuten todeta että Kalifornia saavutti väkilukuhuipun jo vuoden 700 paikkeilla, MCA (Medical climatic anomaly) noin 800 - 1300 aikana väestö romahti, ja toipui vanhaan huippuunsa joskus 1500 - 1700.



Kuva

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Kalifornian suuri kultaryntäys

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Su 25.09.2016 11:17

Mikäköhän ihmeen "kuva" tuohon alalaitaan ilmestyi..?

Kokeillaan uudelleen:

Kuva

Vastaa Viestiin