Kalifornian suuri kultaryntäys
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
Laitetaan muutama sana vielä walkerin alkuvaiheista. Hän ilmestyi San Franciscoon vuoden 1849 aikoihin kultakuumeen riehuessa kovimmillaan. Antaa idioottien kaivaa kultaa.Vain harvat rikastuvat ja meikäläiselle ruumiillinen työ ei sovellu.
Kenties Walker olisi menestynyt vallan hyvin lakimiehenä ja toimittajana, mutta geeneissä periytynyt kunnianhimo sai hänet tavoittelemaan jotakin paljon suurempaa. Hän ryhtyi puuhailemaan omaa siirtokuntaa. Walkerland kuulosti hienolta. Hän matkusti Meksikoon ja kertoi sikäläiselle hallituksella ideastaan perustaa eräänlainen puskuri-siirtomaa intiaanien hyökkäyksiä vastaan. Tässä upeassa suunnitelmassa oli vain yksi paha ongelma. Meksikon hallituksen herrojen vatsat hytkyivät naurusta eivätkä he hyväksyneet ehdotusta koska Walkerin tavoittelemat Sonora ja Baja Kalifornia olivat Meksikolle tärkeitä hopeaesiintymiensä vuoksi.
Walker palasi San Franciscoon silmät entistä hailakampina ja ilmeettömämpinä. Hän ei silti lopettanut haaveiluaan siirtokunnasta. Oli vain löydettävä joku toinen tapa sen perustamiseen. Se löytyikin ja Walker valitsi hieman kovemmat keinot. Hän perusti Friscoon värväystoimiston, jossa etsittiin sopivia heppuja tulevalle ”Tutkimusmatkalle”. Suurin osa värväytyneistä oli kentucky- ja tennesseeläisiä, jotka olivat aikoinaan hyväksyneet orjuuden. Kymmenet ihmiset auttoivat tulevan matkan rahoittamisessa. Walker hylkäsi alkuperäisen ajatuksensa puskuri-siirtomaan perustamisesta ja päätti sen sijaan perustaa tasavallan. Hän vuokrasi Arrow-nimisen prikin ja aikoi purjehtia Baja Kaliforniaan. Tyynenmeren rannikon amerikkalaisten sotilasjoukkojen komentaja kenraali Hitcock kuitenkin pidätytti hänet ja hänen miehistönsä.
Hieman myöhemmin Walker ja hänen 48 seuraajaansa pakenivat Carolina- nimisellä aluksella ja onnistuivat valtaamaan La Pazin. Valtio nimettiin Baja Kalifornian tasavallaksi ja kun uutinen levisi San Franciscoon, Walkerin valtausta juhlittiin merkittävänä voittona. Baja Kalifornia noudatti Louisianan lakia ja salli orjuuden. Walkerista tuli uuden valtion presidentti ja pienen aikaa juhlahumu täytti kadut. Mutta kuten arvata saattaa, Meksikon hallitus ei katsonut hyvällä silmällä Walkerin tasavaltaa. Myös Walker tiesi odottaa vaikeuksia ja alkoi kerätä taakseen monensadan miehen palkka-armeijaa. Tuolle palkka-armeijalle kävi hieman myöhemmin vähän hassusti, eikä Walkerilla itselläänkään ihan nappiin mennyt vaikkakin hän ehti ennen kuolemaansa nousta vielä toisenkin valtion presidentiksi
Kenties Walker olisi menestynyt vallan hyvin lakimiehenä ja toimittajana, mutta geeneissä periytynyt kunnianhimo sai hänet tavoittelemaan jotakin paljon suurempaa. Hän ryhtyi puuhailemaan omaa siirtokuntaa. Walkerland kuulosti hienolta. Hän matkusti Meksikoon ja kertoi sikäläiselle hallituksella ideastaan perustaa eräänlainen puskuri-siirtomaa intiaanien hyökkäyksiä vastaan. Tässä upeassa suunnitelmassa oli vain yksi paha ongelma. Meksikon hallituksen herrojen vatsat hytkyivät naurusta eivätkä he hyväksyneet ehdotusta koska Walkerin tavoittelemat Sonora ja Baja Kalifornia olivat Meksikolle tärkeitä hopeaesiintymiensä vuoksi.
Walker palasi San Franciscoon silmät entistä hailakampina ja ilmeettömämpinä. Hän ei silti lopettanut haaveiluaan siirtokunnasta. Oli vain löydettävä joku toinen tapa sen perustamiseen. Se löytyikin ja Walker valitsi hieman kovemmat keinot. Hän perusti Friscoon värväystoimiston, jossa etsittiin sopivia heppuja tulevalle ”Tutkimusmatkalle”. Suurin osa värväytyneistä oli kentucky- ja tennesseeläisiä, jotka olivat aikoinaan hyväksyneet orjuuden. Kymmenet ihmiset auttoivat tulevan matkan rahoittamisessa. Walker hylkäsi alkuperäisen ajatuksensa puskuri-siirtomaan perustamisesta ja päätti sen sijaan perustaa tasavallan. Hän vuokrasi Arrow-nimisen prikin ja aikoi purjehtia Baja Kaliforniaan. Tyynenmeren rannikon amerikkalaisten sotilasjoukkojen komentaja kenraali Hitcock kuitenkin pidätytti hänet ja hänen miehistönsä.
Hieman myöhemmin Walker ja hänen 48 seuraajaansa pakenivat Carolina- nimisellä aluksella ja onnistuivat valtaamaan La Pazin. Valtio nimettiin Baja Kalifornian tasavallaksi ja kun uutinen levisi San Franciscoon, Walkerin valtausta juhlittiin merkittävänä voittona. Baja Kalifornia noudatti Louisianan lakia ja salli orjuuden. Walkerista tuli uuden valtion presidentti ja pienen aikaa juhlahumu täytti kadut. Mutta kuten arvata saattaa, Meksikon hallitus ei katsonut hyvällä silmällä Walkerin tasavaltaa. Myös Walker tiesi odottaa vaikeuksia ja alkoi kerätä taakseen monensadan miehen palkka-armeijaa. Tuolle palkka-armeijalle kävi hieman myöhemmin vähän hassusti, eikä Walkerilla itselläänkään ihan nappiin mennyt vaikkakin hän ehti ennen kuolemaansa nousta vielä toisenkin valtion presidentiksi
Haukka
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
BC:n kultaryntäyksistä kun juttua on ollut, niin törmäsin tällaiseen kirjaan:
https://www.amazon.com/dp/1772030775/re ... 5H6BLXR65Q
Pari Klondiken kuvakirjaa ovat olleet sen verran miellyttäviä tuttavuuksia, että tämä oli yksinkertaisesti pakko laittaa tilaukseen.
https://www.amazon.com/dp/1772030775/re ... 5H6BLXR65Q
Pari Klondiken kuvakirjaa ovat olleet sen verran miellyttäviä tuttavuuksia, että tämä oli yksinkertaisesti pakko laittaa tilaukseen.
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
Kyllä näissä kultaryntäyksiin liittyvissä kirjoissa varmaan oma viehätyksensä on. Katsotaanpa tulevaa minisarjaa vai dokkariko se oli. No kai se on sellainen välimuoto. Kukapa siellä kukkoilee ellei juuri hiljan mainittu palkkasoturimme Walker:
https://www.youtube.com/watch?v=xAREI4pQQ_o
Trevor Snarrhan se siinä hoitelee Walkerin roolituksen ja vaikuttaa hieman äkkipikaiselta hepulta. Kuinkahan paljon tässä mahtaa olla fiktiota? No tuossa Trevor:
Alina Andrade puolestaan esittää Walkerin tyttöystävää. Nyt ihmettelen kovasti miten Walkerille jäi energiaa tehdä sen kaiken minkä teki. Tai ehkäpä tämä Alina onkin se kuuromykkä tyttöystävä, joka kuoli hieman ennen kultaryntäystä. Enemmänkin Alina kylläkin näyttää luxus-bordellin ykkösviihdyttäjältä.
https://www.youtube.com/watch?v=xAREI4pQQ_o
Trevor Snarrhan se siinä hoitelee Walkerin roolituksen ja vaikuttaa hieman äkkipikaiselta hepulta. Kuinkahan paljon tässä mahtaa olla fiktiota? No tuossa Trevor:
Alina Andrade puolestaan esittää Walkerin tyttöystävää. Nyt ihmettelen kovasti miten Walkerille jäi energiaa tehdä sen kaiken minkä teki. Tai ehkäpä tämä Alina onkin se kuuromykkä tyttöystävä, joka kuoli hieman ennen kultaryntäystä. Enemmänkin Alina kylläkin näyttää luxus-bordellin ykkösviihdyttäjältä.
Haukka
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
Kauniista ja riettaan näköisistä mimmeistä(eikä siinä edes vaimo paina) on Witko kovassa terässä ja tässä sukulainen Alina Andradelle
Natalia Andrade,kuva on erittäin siveellinen koska aitona Temppeliritarina en tohdi muuta katsoakaan Pyhältä Maalta.
Witko
Natalia Andrade,kuva on erittäin siveellinen koska aitona Temppeliritarina en tohdi muuta katsoakaan Pyhältä Maalta.
Witko
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
Kanadan villi luonto osa 1 oli mielenkiintoinen. John Cabotin yhteydessä mainittiin myös beothuk-intiaanit, jotka olin kokonaan unohtanut. Hehän olivat niitä alkuperäisiä punanahkoja, joiden mukaan intiaanit saivat tuon harhaanjohtavan "nimityksensä". Beothukien punainen nahka oli punaista väriainetta, ei ihon väri. Ykkösosassa käydään nopeasti läpi joitakin eurooppalaisten intiaaneilta omaksumia juttuja kuten tuo tuohikanootinkäytön hyödyntäminen lukemattomilla vesireiteillä, mahlan valutus sokerivaahterasta ym. Ei hassumpi aloitus neliosaiselle luonto-ohjelmalle.
Tänään starttaa sitten myös Kalifornian kultaryntäys, jolta odotan paljon.
Tänään starttaa sitten myös Kalifornian kultaryntäys, jolta odotan paljon.
Haukka
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
No niin, ei aavistustakaan mitä tapahtui. Humax-boxi näytti taas suurenmoisuutensa. Vehje on tehnyt monenmoisia temppuja, mutta nyt se jätti tallentamatta kultarynnäkön. Katsoin vielä hieman ennen kymmentä, että ajastus on päällä. Nyt kun piti alkaa sarjan katsominen, sitä ei löydy. Olen tarkka kaveri tallennusten suhteen, joten töppäys ei mene minun piikkiini. No onneksi tuo tulee uusintana ensi yönä kahden jälkeen. Kaukosäädin on vaihdettu useaan kertaan ja muutakin häikkää on ollut. Humaxin ominaisuudet ovat kokonaisuudessaan aika kehnot. Edeltäjä Topfield oli toista maata.
Harmin paikka.
Harmin paikka.
Haukka
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
Nyt oli vapaapäivän alkuun hyvää aikaa katsoa tuo mielenkiintoinen Kalifornia-dokumentti.
Totta vie, tykkäsin kyllä hiton paljon. Ja pysyiväthän tekijät jotakuinkin totuudessa mitä Boston Companyyn tuli. Porukkaa todellakin johti Massachusettsin vapaaehtoisjoukkojen majurina toiminut John Webber. Hänen sotilaallisen kokemuksensa uskottiin riittävän 40 miehen joukon johtamiseen Kaliforniaan. Myös kkelloseppä Sylvester Edgerly ja tohtori Charles Robinson ovat todellisuuden henkilöitä kuten palkkasoturi William Walkerkin. Walkerin suhteen käsikirjoittajat ovat ottaneet joitakin vapauksia, mutta eivät dokumentit yleensäkään seuraa orjallisesti totuutta. Kun raamit ovat kohdallaan, sisältöä voi hieman värittää tai ainakin laittaa lisäpainotuksia määrättyihin asioihin.
Sierra Nevadan kuuden viikon ylitys oli mielenkiintoinen juttu ja hyvä osoitus Boston Companyn sinnikkyydestä ja rohkeudesta. Vankkurien hilaaminen graniittiluiskien yli ei ollut helppo jobi, mutta heiltä se sujui. Oma huomioni kiinnittyi ennen muita kauppias Sam Brannaniin, jolta ei puuttunut liikemiesälyä. Kunnon opportunistina hän hyödynsi raskaalla kädellä kaikkea mitä kultaryntäyksessä vain voi hyödyntää. Lisäksi voisi mainita Boston Companyn ”salaisen aseen” eli kullanhuuhdontakoneen. Insinöörien hieno taidonnäyte lupaa paljon, mutta antaa vähän. Paljon ennakkoon kehuttu vempain ei tositilanteessa osoittautunutkaan niin loistavaksi keksinnöksi. Varaosien tilaaminen Bostonista ei sekään ollut mikään yksinkertainen ja nopea tehtävä. Jakson loppua kohden Boston Companille alkaakin selvitä karu totuus. Mikään ei mene nappiin, kultaa on vähän ja jakajia paljon. Lisäksi kauppias Brannan on hinnoitellut tuotteidensa hinnat pilviä hipovalle tasolle. Odotan suurella mielenkiinnolla lisää...
Kauppias Sam Brannan (Brian Ipsen)
Totta vie, tykkäsin kyllä hiton paljon. Ja pysyiväthän tekijät jotakuinkin totuudessa mitä Boston Companyyn tuli. Porukkaa todellakin johti Massachusettsin vapaaehtoisjoukkojen majurina toiminut John Webber. Hänen sotilaallisen kokemuksensa uskottiin riittävän 40 miehen joukon johtamiseen Kaliforniaan. Myös kkelloseppä Sylvester Edgerly ja tohtori Charles Robinson ovat todellisuuden henkilöitä kuten palkkasoturi William Walkerkin. Walkerin suhteen käsikirjoittajat ovat ottaneet joitakin vapauksia, mutta eivät dokumentit yleensäkään seuraa orjallisesti totuutta. Kun raamit ovat kohdallaan, sisältöä voi hieman värittää tai ainakin laittaa lisäpainotuksia määrättyihin asioihin.
Sierra Nevadan kuuden viikon ylitys oli mielenkiintoinen juttu ja hyvä osoitus Boston Companyn sinnikkyydestä ja rohkeudesta. Vankkurien hilaaminen graniittiluiskien yli ei ollut helppo jobi, mutta heiltä se sujui. Oma huomioni kiinnittyi ennen muita kauppias Sam Brannaniin, jolta ei puuttunut liikemiesälyä. Kunnon opportunistina hän hyödynsi raskaalla kädellä kaikkea mitä kultaryntäyksessä vain voi hyödyntää. Lisäksi voisi mainita Boston Companyn ”salaisen aseen” eli kullanhuuhdontakoneen. Insinöörien hieno taidonnäyte lupaa paljon, mutta antaa vähän. Paljon ennakkoon kehuttu vempain ei tositilanteessa osoittautunutkaan niin loistavaksi keksinnöksi. Varaosien tilaaminen Bostonista ei sekään ollut mikään yksinkertainen ja nopea tehtävä. Jakson loppua kohden Boston Companille alkaakin selvitä karu totuus. Mikään ei mene nappiin, kultaa on vähän ja jakajia paljon. Lisäksi kauppias Brannan on hinnoitellut tuotteidensa hinnat pilviä hipovalle tasolle. Odotan suurella mielenkiinnolla lisää...
Kauppias Sam Brannan (Brian Ipsen)
Haukka
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
Topfieldini kyllä tallensi eka jakson Kalifornian Kultaryntäyksestä mutta oli viikonloppuna sellaista showta ettei ehtinyt ollenkaan katsomaan ja säästän koko sarjan myöhemmin katsottavaksi.Minua korpee sitten helvetisti näyttelijä Brian Ibsen koska mies on ilkeä pikkuväelle ja ei pääse edes spagaatiin vaikka todellisuudessa kaikki Kultarynnäkön aikalaiset tekivät spagaatin tosi vikkelästi.
Upea kuva todellisesta miehestä.Ota mallia Brian-setä.
Witko
Upea kuva todellisesta miehestä.Ota mallia Brian-setä.
Witko
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
Kyllähän tämä Kalifornian kultaryntäys[/i9-sarja jatkui aika mielenkiintoisena.
Kakkosjakson lopun suuri tulipalo antaa kuvaotoksillaan ymmärtää, että Frisco oli jo tuolloin suuri kaupunki täynnä puutaloja. Eiköhän se kuitenkin ollut enemmänkin telttakaupunki, jonka puurakennukset olivat lähinnä pelipaikkoja-bordelleja-saluunoita ja kauppoja. Silloin ei ollut niin tärkeää missä asui, pääasia oli että löytyi kunnon huvittelukeskuksia. Tulipalossa tuskin kuoli paljonkaan asukkaita. Vakinaisen palokunnan puuttuminen vaikeutti sammutustöitä.
Sarja ei ole käsitellyt paikallisia gangsteriliigoja, vaan rikollista ainesta edustaa lähinnä vain "kullanetsijä" William Walker ja kaksi hänen uskottuaan Martin ja Fowler, jotka ovat jokseenkin kasvottomia. Kauppias Brannan kyllä esitelleen hyvin gangsterimaisena liikemiehenä, joka hallitsee koko Friscoa, myös bordellitoimintaa. Sinnikkäät yksityisyrittäjät kuten kiinalainen viihteen ammattilainen Ah Toy unohdetaan täysin, samoin kuin nämä ulkomailta saapuneet kullankaivajaryhmät. Nyt tapahtumia seurataan lähinnä huono-onnisen Boston Companyn ja rikollisille poluille ajautuneen Walkerin matkassa.
Sarja muistaa mainita kolara-epidemian, joka vuonna 1949 tappoi joka 12:sta kullankaivajan. Tämähän oli juuri tuo Aasiasta levinnyt kolera, joka teki hyvin pahaa jälkeä muun muassa comanchien keskuudessa. Myös kiowat ovat väittäneet menettäneensä puolet väestään saman koleran kynsissä. No näitä ei tietenkään mainita sarjassa, joka käsittelee Kaliforniaa. Koleran yhteydessä päästään seuraamaan hetkeksi myös dr. Charles Robinsonin taistelua tätä tautia ja sen seurauksia vastaan. Hän oli jo menettänyt perheensä koleralle, eikä halunnut enää menettää kavereitaan. Robinson onnistuukin säästämään satoja, kenties tuhansia henkiä.
Varmaan seuraavassa jaksossa perustetaan kodinturvajoukot, jotka laittavat huligaanit ja tuhopolttajat järjestykseen. Ja loppuun kuva uudelleen rakennetusta Friscon Portsmouth Squaresta vuonna 1851
Kakkosjakson lopun suuri tulipalo antaa kuvaotoksillaan ymmärtää, että Frisco oli jo tuolloin suuri kaupunki täynnä puutaloja. Eiköhän se kuitenkin ollut enemmänkin telttakaupunki, jonka puurakennukset olivat lähinnä pelipaikkoja-bordelleja-saluunoita ja kauppoja. Silloin ei ollut niin tärkeää missä asui, pääasia oli että löytyi kunnon huvittelukeskuksia. Tulipalossa tuskin kuoli paljonkaan asukkaita. Vakinaisen palokunnan puuttuminen vaikeutti sammutustöitä.
Sarja ei ole käsitellyt paikallisia gangsteriliigoja, vaan rikollista ainesta edustaa lähinnä vain "kullanetsijä" William Walker ja kaksi hänen uskottuaan Martin ja Fowler, jotka ovat jokseenkin kasvottomia. Kauppias Brannan kyllä esitelleen hyvin gangsterimaisena liikemiehenä, joka hallitsee koko Friscoa, myös bordellitoimintaa. Sinnikkäät yksityisyrittäjät kuten kiinalainen viihteen ammattilainen Ah Toy unohdetaan täysin, samoin kuin nämä ulkomailta saapuneet kullankaivajaryhmät. Nyt tapahtumia seurataan lähinnä huono-onnisen Boston Companyn ja rikollisille poluille ajautuneen Walkerin matkassa.
Sarja muistaa mainita kolara-epidemian, joka vuonna 1949 tappoi joka 12:sta kullankaivajan. Tämähän oli juuri tuo Aasiasta levinnyt kolera, joka teki hyvin pahaa jälkeä muun muassa comanchien keskuudessa. Myös kiowat ovat väittäneet menettäneensä puolet väestään saman koleran kynsissä. No näitä ei tietenkään mainita sarjassa, joka käsittelee Kaliforniaa. Koleran yhteydessä päästään seuraamaan hetkeksi myös dr. Charles Robinsonin taistelua tätä tautia ja sen seurauksia vastaan. Hän oli jo menettänyt perheensä koleralle, eikä halunnut enää menettää kavereitaan. Robinson onnistuukin säästämään satoja, kenties tuhansia henkiä.
Varmaan seuraavassa jaksossa perustetaan kodinturvajoukot, jotka laittavat huligaanit ja tuhopolttajat järjestykseen. Ja loppuun kuva uudelleen rakennetusta Friscon Portsmouth Squaresta vuonna 1851
Haukka
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
Ehkä kahdessa jäljellä olevassa jaksossa tulee viitteitä kiinalaisiin ja kumppaneihin. Itse odottaisin edelleen intiaanien osuutta käsiteltävän jollain lailla, fyysisesti pahin alkuperäisväestön kansanmurha syntyi Kalifornian kultaryntäyksestä, ei tuollaista pitäisi mitenkään voida sivuuttaa.Haukka kirjoitti:Sarja ei ole käsitellyt paikallisia gangsteriliigoja, vaan rikollista ainesta edustaa lähinnä vain "kullanetsijä" William Walker ja kaksi hänen uskottuaan Martin ja Fowler, jotka ovat jokseenkin kasvottomia. Kauppias Brannan kyllä esitelleen hyvin gangsterimaisena liikemiehenä, joka hallitsee koko Friscoa, myös bordellitoimintaa. Sinnikkäät yksityisyrittäjät kuten kiinalainen viihteen ammattilainen Ah Toy unohdetaan täysin, samoin kuin nämä ulkomailta saapuneet kullankaivajaryhmät. Nyt tapahtumia seurataan lähinnä huono-onnisen Boston Companyn ja rikollisille poluille ajautuneen Walkerin matkassa.
Villi Kanada toisaalta esittää odotettua enemmän intiaanien ja ympäristön vuorovaikutusta. Pientä liioittelua toki Charles Mannin hengessä huomattavissa, ei se ämerikka nyt ihan "kauttaaltaan muokattu maa" ollut.
Edelleen kuitenkin hieno sarja, jopa parempi kuin Kanadan Mahtavimmat Joet.
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
Jep, upea sarja tuo Kanadan luonto. Jo yksistään brittiläisen Columbian ja Kalliovuorten maisemat olivat huikeaa nähtävää.T Tienpää kirjoitti:
Ehkä kahdessa jäljellä olevassa jaksossa tulee viitteitä kiinalaisiin ja kumppaneihin. Itse odottaisin edelleen intiaanien osuutta käsiteltävän jollain lailla, fyysisesti pahin alkuperäisväestön kansanmurha syntyi Kalifornian kultaryntäyksestä, ei tuollaista pitäisi mitenkään voida sivuuttaa.
Villi Kanada toisaalta esittää odotettua enemmän intiaanien ja ympäristön vuorovaikutusta. Pientä liioittelua toki Charles Mannin hengessä huomattavissa, ei se ämerikka nyt ihan "kauttaaltaan muokattu maa" ollut.
Edelleen kuitenkin hieno sarja, jopa parempi kuin Kanadan Mahtavimmat Joet.
Ja olen kyllä ehtinyt ihmetellä samaa kuin Tienpääkin tuossa sarjassa Kalifornian kultaryntäys. Minne intiaanit on unohdettu? Ei heitä voi jättää mainitsematta kun tällaisesta sarjasta on kysymys. Jos näin käy, tämän puolidokumentin taso laskee enemmän kuin puolella. Jotenkin minusta tuntuu vähän siltä kuin tämän sarjan tuotantotiimiä vaivaisi pahemmanlaatuinen muistinmenetys tai ainakin heillä tuntuu olevan hyvin valikoiva muisti. Ne katsojat, jotka eivät tunne tapahtumaa entuudestaan, saavat kyllä nyt aika suppean kuvan koko hommasta. Miksi paisutella fiktiopuolta ja jättää pois tärkeitä faktoja?
Haukka
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
Kolmonen oli huonoin. Edelleenkään en kuullut intiaaneista mitään mainintaa. Suurliikemies Samuel Brannan huijasi maanomistajien maat, mutta sanallakaan ei sanottu, että samaiset maanomistajat olivat hieman aiemmin anastaneet samat maat intiaaneilta. Sillä tuskinpa nämä äijät maitaan espanjalaisilta ostivat. En ole oikein perillä espanjalaisten levinneisyydestä tuon ajan Kaliforniassa, mutta toisaalta tällä ei ole mitään tekemistä kultaryntäyksen kanssa.
Minisarja seurailee uskollisesti Boston Companyn, Brennanin ja Walkerin edesottamuksia ja sirottelee joukkoon jonkin verran faktaa. Mutta esimerkiksi Walkerin suhteen on kyllä otettu aika paljon taiteellisia vapauksia. Sarja tuo Walkerin mukana esille elohopean käytön kullan huuhdonnassa. En epäile hetkeäkään etteikö elohopeaa käytettu Kaliforniassa, mutta tuskin se Walkerin idea oli. Tässä nyt vaan halutaan tuoda esiin elohopean tunkeutuminen verenkiertoon ja sitä kautta aivoihin. Walkerin mahdolliset hulluudenpuuskat menevät siis elohopean piikkiin. Vaikea uskoa, että samainen heppu oli myöhemmässä elämässään kaksinkertainen presidentti.
Odotin sarjalta hieman enemmän, mutta kyllähän tätä latselee. Keskeneräistä työtä on vaikea arvostella, kun kokonaisuus on näkemättä.
Minisarja seurailee uskollisesti Boston Companyn, Brennanin ja Walkerin edesottamuksia ja sirottelee joukkoon jonkin verran faktaa. Mutta esimerkiksi Walkerin suhteen on kyllä otettu aika paljon taiteellisia vapauksia. Sarja tuo Walkerin mukana esille elohopean käytön kullan huuhdonnassa. En epäile hetkeäkään etteikö elohopeaa käytettu Kaliforniassa, mutta tuskin se Walkerin idea oli. Tässä nyt vaan halutaan tuoda esiin elohopean tunkeutuminen verenkiertoon ja sitä kautta aivoihin. Walkerin mahdolliset hulluudenpuuskat menevät siis elohopean piikkiin. Vaikea uskoa, että samainen heppu oli myöhemmässä elämässään kaksinkertainen presidentti.
Odotin sarjalta hieman enemmän, mutta kyllähän tätä latselee. Keskeneräistä työtä on vaikea arvostella, kun kokonaisuus on näkemättä.
Haukka
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
Espanjalaisten ja meksikolaisten valta-aluetta oli lähinnä rannikko. USA - Meksikon sodan aikaan Kaliforniassa asusteli maksimissaan 10000 "valkonaamaa", jos espanjalaistuneet Meksikon intiaanit ja puoliveriset lasketaan mukaan. Meksikon kansalaisia oli muistaakseni enimmillään 7000 - 8000, osa noista kansalaisuuden maaoikeuksien vuoksi ottaneita amerikkalisia. Pitkälle 1800-luvulle espanjalaisia oli osavaltiossa vain kolmisen tuhatta, keskuslaakso ja itä/pohjois-osat olivat intiaanien valtakuntaa, ja nk. maa-oikeudet ulottuessaa Rannikkovuorten itäpuolelle pelkkää paperia. Sutter onnistui pitämään tuota sisämaan valtakuntaansa hämmästyttävällä tuurilla ja joskus taidolla koossa, mutta aina meksikolaiset ja Sutter tarvitsivat palkkasotureita joko vapaista tai lähetysasemien intiaaneista selviytyäkseen.Haukka kirjoitti:Kolmonen oli huonoin. Edelleenkään en kuullut intiaaneista mitään mainintaa. Suurliikemies Samuel Brannan huijasi maanomistajien maat, mutta sanallakaan ei sanottu, että samaiset maanomistajat olivat hieman aiemmin anastaneet samat maat intiaaneilta. Sillä tuskinpa nämä äijät maitaan espanjalaisilta ostivat. En ole oikein perillä espanjalaisten levinneisyydestä tuon ajan Kaliforniassa, mutta toisaalta tällä ei ole mitään tekemistä kultaryntäyksen kanssa.
Meksikolaisten narina maanryöstöstä on tietysti ihan vitsi, itse eivät maksaneet latin latia intiaaneille eivätkä koskaan sopineet yhtään mistään.
Tuo Phillipsin kirja lienee paras aiheesta, mutta taitaa olla hankalasti hankittava, Zappia on myös hyvä ja käsittelee hieman laajemmin lounaisaluetta:
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
Oikeanpuoleinen kirja eli "Traders and Raiders" löytyy Adlibriksesta ja tuntuu kiinnostavalta. Eli juuri sitä tietoa, jota minulta puuttuu. Koetin jo tilata, mutta koneellani asuva selaimenkaappaaja oli eri mieltä. Kokeilenpa hetken päästä uudelleen.
Haukka
Re: Kalifornian suuri kultaryntäys
Aamuinen tilaus toimi ongelmitta. Juuri tuo "Colorado Basin" ja nämä aikarajat olivat kiinnostava yhdistelmä. Hieman siinä saisi olla Nevadaa ja Kaliforniaakin, mutta yltääköhän juurikaan sinne asti. Kalifornian kyltäryntäyksestä ehdin kuukauden aikana lukea siksi paljon, että Texasin ohella mielenkiinto pomppasi varhaisempaan Kaliforniaan ja Coloradoon. Espanjalaiset ja meksikolaiset nyt olen niputtanut aina samaksi klöntiksi, mutta alueen intiaanikansoissa näen kyllä eroja.
Siispä vielä kerran. Tuo tulee viikon sisällä: (Natale E. Zappia kuulostaa eksoottiselta)
Siispä vielä kerran. Tuo tulee viikon sisällä: (Natale E. Zappia kuulostaa eksoottiselta)
Haukka