Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Vastaa Viestiin
T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Ke 23.11.2016 15:50

Haukka kirjoitti:Ginseng-juuri kelpasi kiinalaisille, samoin oopiumi. ]
Cherokeet kasvattivat aluksi Amerikan ginsengia myytäväksi, ja käyttivät tietysti itse lääkinnällisiin tarkoituksiin. Tuossa lyhyt artikkeli:

http://www.smithsonianmag.com/science-n ... -65654374/


Kuva

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 23.11.2016 16:48

Tuossa muutama sananen lisää ginsengin roolista Pohjois-Amerikassa. Ei mikään vähäpätöinen rooli. Ja intiaaneista muun muassa irokeesien liittokunnan kansat arvostivat ginsengiä erittäin paljon ja näyttää arvostus levinneen siirtolaistenkin keskuuteen

https://books.google.fi/books?id=psbZAw ... is&f=false

Jostakin omasta kirjastani luin jo vuosia sitten, että mohawkien mahtinainen Molly Brant oli melkoinen lääkekasvien erikoistuntija. Hän keräsi ginsengiä jo pikkutyttönä ja teki sen kanssa bisnestä vallankumouksen pyörteissä. Ehkä hän myi sitä ensin brittisotilaille ja myöhemmin amerikkalaisille. Kyllä ginsengin vaikutukset tunnettiin siis muuallakin kun cherokeiden keskuudessa. Eri intiaanikansat käyttivät juurta moniin eri tarkoituksiin ja se oli tuttu esimerkiksi potawatomeille, menomineille, delawareille ja ojibwoille. Muun muassa foxit ja pawneet pitivät sitä rakkausrohtona. Näistä kaikista ainakin cherokeiden ginsengiä kuskattiin Kiinan markkinoille.

Jopa legendaarinen Daniel Boone meni mukaan ginseng-bisnekseen joskin huonolla menestyksellä.
Haukka

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ti 06.12.2016 09:32

Kukaan ei taatusti arvaa minkä nautintoaineen käytön eurooppalaisia uranuurtajia olivat espanjalaiset herrasmiehet Rodrigo de Jerez ja Luis de Torres. Voin kertoa saman tien: he olivat ensimmäiset eurooppalaiset tupakoitsijat. Tämä herrasmieskaksikko näki miten alkuperäisasukkaat ikäänkuin joivat savua lehdistä tekemistään kääröistä. Mainittakoon vielä, että nämä heput kuuluivat Kristoffer Kolumbuksen miehistöön 1490-luvulla, jolloin Amerikka "löydettiin"..

Nähtyään miten intiaanit käyttivät tupakkaa Jeres ja Torres opettelivat tavan ja veivät sen mukanaan Eurooppaan. Kotikaupungissaan Ayamonte ssa Jereziä ympäröivä sankka suvipilvi pelästytti naapurit eikä aikaakaan kun katolisen kirkon harhaoppisia vastustavat uskonmiehet laukkasivat paikalle katsomaan ennennäkemätöntä ilmiötä, savuavaa miestä. Vain paholainen voi antaa miehellä valtuudet hengittää suun kautta savua. Inkvisitio teki nopean päätöksen ja vangitsi Jerezin seitsemäksi vuodeksi helvetillisten tapojensa vuoksi.

Kun Jerez vapautui oli tupakointi levittyt naapurienkin keskuuteen ja saavuttanut suuren suosion. Savupilviä pöllähteli kaikkialla ja katoliset papit eivät voineet kuin sulkea silmänsä tältä hirveältä synniltä. Intiaanien pyhä kasvi oli muuttunut eurooppalaisten yleiseksi nautintoaineeksi.

Tupakka muuten tuli alun perin Andeilta tai Amazoniasta, joten se oli tuontitavaraa myös Pohjois-Amerikan intiaaneille. Tosin ensimmäinen erä tupakkaa oli tuotu kauan kauan sitten. Ensin Meksikoon ja sieltä kohti pohjoista. Aivan joka paikkaan ei tupakan viljely kuitenkaan levinnyt ja oli alueita, jonne tupakka tuli vasta eurooppalaisten kauppiaiden matkassa. Lounaisen intiaanit kuten apachet, navajot ja paiutet käyttivät rituaaleissaan ja terveydenhoidossaan Nicotiana attenuataa , joka tunnetaan myös kojootti-tupakkana. Idän ja koillisen intiaanit taas viljelivät Nicotiana rusticaa, jota kulkeutui kauppapaikoilla omistajiensa tupakkipussukoissa. Länsirannikon intiaaneilla oli oma tupakkansa, jonka virallinen nimi on Nicotiana quadrivalvis. Kalifornian intiaaneille tupakka olikin oikeastaan ainoa viljelykasvi (ellei ollut, Tienpää voi oikaista), samoin tasankojen crowt viljelivät yksinomaan tupakkaa. Tietenkin tupakkaa esiintyi myös luonnonvaraisena, mutta monilla heimoilla oli ihan erillisiä tupakkaviljelyksiä. Osa näistä sadoista käytettiin omiin tarpeisiin, mutta paljon tupakkaa kulkeutui myös kauppapaikoille, jossa siitä tuli tärkeä kauppatavara.

Tuossa 1700-luvun merkittävimmät kauppakeskukset pohjoisten tasankojen ja rannikon alueella:.


Kuva
Haukka

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Ti 06.12.2016 10:03

Haukka kirjoitti:Länsirannikon intiaaneilla oli oma tupakkansa, jonka virallinen nimi on Nicotiana quadrivalvis. Kalifornian intiaaneille tupakka olikin oikeastaan ainoa viljelykasvi (ellei ollut, Tienpää voi oikaista).
Quodrivalvis vaikuttaa tämän hetkisen tiedon mukaan otetuksi viljelyyn juuri Kalifornian luoteisosissa ehkä noin 1500 vuotta sitten, ja oli erityisesti yurokien tärkeä kauppatuote. Tuolta tupakki sitten levisi aina Queen Charlotten saaristoon ja Missouri-joen kyläheimoille, eli niinkin pohjoiset kansat kuin haidat viljelivät tupakkaa.
Rusticaa esiintyy Wendaken seudulla jo noin vuonna 700, eli sen viljely vaikuttaa jossain vaiheessa levinneen etelästä P-Amerikkaan.

Monin paikoin tupakka on tosiaan melko myöhäinen nautintoaine, jopa lounaisalueen tupakankäyttö saattaa olla vasta historiallista/protohistoriallista perua, auringonkukka ja datura esimerkiksi vaikuttavat taiteen perusteella olleen tärkeitä rituaalisia kasveja, mutta tupakkaa taiteessa ei esiinny. Toki muinaiset intiaanit polttivat sitten muita kasveja ennen tupakan yleistymistä piipuista päätellen.

Tupakka-referaatit ulkomuistista seuraavista kirjoista (ja mahdollisesti muutamasta muusta):


KuvaKuvaKuvaKuvaKuva

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 15.11.2017 19:52

Amerikan ensimmäinen multimiljönääri John Jacob Astor liittyi ooppiumin salakuljettajiin jo vuonna 1816, jolloin hänen American Fur Companynsä osti 10 tonnia turkkilaista ooppiumia ja kuljetti sen Kiinan Cantoniin. Vaikka Astor ei jäänyt pysyvästi oopium-kaupan pariin, hän ehti saada melkoiset voitot. Siitä se miljönäärin ura varsinaisesti taisi lähteä ja jos hän olisi jatkanut niin hänestä olisi tullut kruunaamaton oopium-kuningas. Tosin taisi se turkiskauppakin lyödä leiville..

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Witko » To 16.11.2017 13:10

John Jacob Astor oli maailman ensimmäinen huumekuningas ja viisana bisnesmiehenä luopui tästä huumekaupasta kun oli saanut tuntuvat voitot.Pablo Escobarin omaisuus oli pientä verrattuna Astoriin joka jäi muuten henkiin ja vapaana miehenä.10 tonnia ooppiumia ei ollut kyllä mikään pieni lasti Kiinaan.Hänen omaisuutensa nettovarallisuus oli kuollesssaan v.1848 $110 miljardia nykyrahassa.Maailman historian viidenneksi rikkain mies.

John Jacob Astor Sr. Ensimmäinen huumekartellin kuningas koko maailmassa.
Kuva

Tässä lapsenlapsenlapsi John Jacob Astor IV jolla oli kuuluisa rooli elämänsä lopulla.Titanic vei hänet mutta ei pohjaan asti n. 4 000 metriä.Hänen pahoin ruhjoutunut ruumis josta kasvot ja leuka murskana löytyi Atlantilla 22.04.1912 l. viikkoa Titanicin uppoamisesta.Veikattiin että hän olisi jäänyt kaatuneen savupiipun tai höyrykattilan alle.Itse vartalo ei ollut murskana mutta kasvot olivat turvonneet ja leuka oli murskana. Hänellä oli mukana toinen uusi ja kaunis nuori vaimo 5.kuukaudella raskaana, mutta tämä Ensimmäisen luokan matkustajissa käytettiin sääntöä Lapset ja naiset vain pääsi pelastusveneeseen josta Toisessa luokassa, puhumattakaan Kolmanessa luokassa ei käytetty.John Jacob Nelkun omaisuus oli kuollessaan Titanicilla $ 87 miljoonaa ja nykyrahassa $ 2,2 miljardia. Ei ole ihme että Madele alistui kaikkiin eri roolileikkeihin mitä John-setä vaati ja viktoriaanisen ajan kumipuku oli ahkerassa käytössä kuten myös upea kuminaamari.S/M leikkien epävirallinen maailmanmestari John-setä oli ollut ja siksi tuo eversti titteli sopi hyvin alistusleikkeihin.

Nuorikko Madeleine Astor joka pelastui
Kuva

John Jacob Astor"Colonel" oli hurjapää ja siinä saa Madeleine kyytiä oikein kunnolla ennen kuin John-setä päättää että hän hukkuu ennen kuin saa pelkurin ja houkan leiman koska oli ollut jo vetelys ja "pitkäselkäinen hylkeenpyytäjä".
Kuva

D.Witko

P.s. Witkolla on menossa maaninen seksikausi ,siksi tämä alituinen puhe vosuista ja kaikesta seksistä on In.Ensi viikolla olen taas normaali? Witko.

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » La 18.11.2017 11:00

Engines of Diplomacy käsitteli Astorin merkitystä intiaanipolitiikan suunnalle, Astor halusi tietysti monopolin itselleen intiaanimaassa käytävään turkiskauppaan, mutta ensin piti lobata hallituksen kauppa-asemat pois polkemasta hintoja.

Eipä ole tullut hankittua, mutta tällainen kirja on hieman kiinnostanut:


Kuva

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ma 20.11.2017 19:24

Niinpä. Astorin johtama yksityinen turkisyhtiö tarjosi vaihtoehdon Yhdysvaltain kauppa-asema systeemille. Ja sinnikäs lobbaus kantoi tässäkin tapauksessa hedelmää, sillä ilmeisesti se nopeutti amerikkalaisten kauppa-systeemin lopettamista. Tämän jälkeenhän muun muassa alkoholikauppa puhkesi suureen kukoistukseensa intiaanien asuinalueilla. Olihan Astorin turkisyhtiöllä tosin muuan kanadalainen kilpailija.

Astorin American Fur Company


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Witko » Ti 21.11.2017 11:52

Oliskohan tästä tosi vanhasta yhtiöstä kyse Hudson Bay Company vuonna 1670 perustettu.

Tässä Creet käyvät kauppaa Hudson Bay Companyn reippaiden kauppiaiden kanssa.Valokuvan numerot henkilöissä kuuluvat Kanadan lottoon l. miehet ovat saanet voittoja.
Kuva

D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 22.11.2017 16:30

Hudson Bay Company hyvinkin. Ja yhtiön vanhat parrat saavat olla kiitollinisia creille ja assiniboineille, jotka hoitelivat mallikkaasti välittäjän hommelit tuossa HBC:n ja intiaanien välisessä kaupankäynnissä.

HBC:n taatusti maineikkaimpia heppuja oli Pete Fidler, joka aloitti työnsä kyseisen lyrityksen York Factoryssä vuonna 1788. Puuhaillessaan maanmittaajana ja turkiskauppiaana 1790-luvulla hän ihastui upeaan cree-kaunottareen ja meni tämän kanssa avioon. Samalla vuosikymmenellä hän otti osaa monen HBC:n kauppa-aseman rakentamiseen Albertaan. Yksi kauppa-asemista oli Chesterfield House ja sen ympäristössä käytiin monia tiukkoja yhteenottoja. Varsinaisen vainon kohteina näyttivät olleen alueelle idästä saapuneet irokeesi-kauppiaat, joita vihamieliset gros ventret teurastivat urakkatyönä. Fidler joutui näkemään kaikenlaista, mutta hänellä oli kyky sopeutua kaikkeen. Myöhään 1700-luvun lopulla ja seuraavan alkupuolella Fidler matkusti ristiin rastiin Kanadan rajaseutuja ja oppi tietämään kaiken tietämisen arvoisen intiaaneista ja turkisyhtiöiden keskinäisistä kilpailuista Kanadan rajamailla.

Tänä päivänä Fidler on lähes unohdettu, mutta 1700-luvun loppupuolen turkiskauppaa käsittelevissä kirjoissa hänen nimensä vilahtelee tiuhaan tahtiin.

Kuva

Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Witko » To 23.11.2017 12:52

Oikeassa olet Haukka että ei ollut minullakaan pahemmin tietoa tästä Hudson Bay Companyn palveluksessa olevasta todellisesta monitoimimiehestä.Peter Fidler on jäänyt nykyisessä historiassa melko taka-alalle mutta kun luin tästä tutkimusmatkailijasta,Brittiläinen maanmittari,kartoittaja ja tärkein turkiskauppias HBC:llä.Miehen ansiot ovat olleet melkoiset.Tosiaan Mary Mackagonnen-nimisen Cree naisen otti vaimokseen ja heillä oli 14.lasta yhdessä.Vuonna 1786 hän aloitti toimensa HBC:llä ja osoitti heti tärkeän maineensa joka teki todella paljon eri työtä.Hän joutui luopumaan vuonna 1806 työstään kun kilpailija North West Company oli kimpussa.

Yksi vähän unohdettu ansiokas mies Kanadan historiassa.

Tässä memorian Peter Fidler
Kuva

D.Witko

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » La 25.11.2017 19:46

Witko kirjoitti:Oliskohan tästä tosi vanhasta yhtiöstä kyse Hudson Bay Company vuonna 1670 perustettu.

Tässä Creet käyvät kauppaa Hudson Bay Companyn reippaiden kauppiaiden kanssa.Valokuvan numerot henkilöissä kuuluvat Kanadan lottoon l. miehet ovat saanet voittoja.
Kuva

D.Witko
Siinähän komeilevat creet Four Sky Thunder, Sky Bird, Natoose (istumassa), Napasis, sekä itse Big Bear vuonna 1884, juuri ennen 1885 sotaa siis... Kuva löytyy kirjasta Loyal till Death.

Muutamia turkiskauppakirjoja olisi hyllyssä vielä lukematta, Karamanskin opus ehkä kiinnostavin:


KuvaKuva

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 26.11.2017 10:25

T. Tienpää kirjoitti:Siinähän komeilevat creet Four Sky Thunder, Sky Bird, Natoose (istumassa), Napasis, sekä itse Big Bear vuonna 1884, juuri ennen 1885 sotaa siis..
...Ja eiköhän kyseinen sota ollut Kanadan hallituksen aikaansaannos, sillä he rikkoivat toistuvasti creiden kanssa tekemiään sopimuksia. Creiden päällikkö Big Bear oli valmis neuvottelemaan uudelleen näistä sopimusehdoista, mutta kävi niin ikävästi, että metisit aloittivat kapinansa hallitusta vastaan juuri noihin aikoihin. Ei Big Bear halunnut aseellisia selkkauksia, mutta sen sijaan toinen päällikkö nimeltään Ayimisis (Little Bad Man) oli sitä mieltä, että kapina se on joka kannattaa. Biisonit olivat loppu ja creet näkivät nälkää. Valkoisten kauppapaikoilla heitä kohdeltiin halveksivasti ja jotkut räkivät heidän päälleen. Ei ollut siis ihme jos Little Bad Man oli kapinoinnin kannalla. Intiaaniagentti Quinn ja joukko muita amerikkalaisia pääsi hengestään Little Bad Manin johtaessa soturien ryhmää
Kuva
Haukka

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 26.11.2017 12:08

Jatkan omaani. Tuo yllämainittu intiaani-agentti Thomas Trueman Quinn oli yksi kaikkien aikojen huonoimmista valinnoista kyseiseen hommaan. Hän oli puoliverinen sioux ja hänen inhonsa kaikkia intiaaneja kohtaan juonsivat jo Minnesotan sioux-kapinan ajoilta, jolloin hänen isänsä oli iskostanut hänen päähänsä lähtemättömän intiaanivihan. On siis käsittämätöntä, että tällaisesta hepusta leivottiin intiaani-asiamies. Eniten Tosimies Quinnin hampaissa oli cree-päällikkö Big Bear. Näytttääkseen miten mahtava mies oli, Quinn uhkaili toistuvasti lopettaa Big Bearin creille tarkoitettujen ruoka-annosten jakelun. Quinn vastasi kyseisestä hommasta, joten hänen oli helppo uhota. Samalla hän kuitenkin kaivoi omaa hautaansa, sillä eräiden creiden silmissä hän oli "merkitty mies".

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Witko » Su 26.11.2017 18:57

Tuo Cree-sota vuonna 1885 on tuttu tapaus ja taisin lukea siitä jo Fromholdin tai jostain muusta Cree-kirjasta joskus.Tuo niljake Thomas Trueman Quinn ryömi tynnyrissä Minnesota-joen Yellow Medicine Agencyn ohi ja onnistui pääsemään ko. kauppapaikan läpi piilossa ja vuosi oli 1862.Hän onnistui pakenemaan Minnesotan Verilöylyä ja Dakotoita jotka olisivat tappaneet tämän petollisen agentin heti.Tämän miehen elämästä löytyy mystistä taikaa sillä hän oli kahden Verilöylyn mies Minnesota ja Kanadassa Cree-sota jossa onni loppui 23.vuotta jälkeen Minnesotan Verilöylyn.Vuonna 1885 l. 23. vuotta myöhemmin miehen onni loppui ja noutaja tuli 3.päivänä huhtikuuta,1885 Frog Laken Verilöylyssä,Saskatchewassa Big Bearin ja hänen Cree-soturien muodossa.

Quinnin kummallinen läsnäolo kummassakin Verilöylyssä on tuota historian ironiaa ja on vain yksi hätkähdyttävistä yhtäläisyyksistä näiden molempien verilöylyjen tapahtumissa.Vaikka Kanada kerskui olevansa paljon sivistyneempi valtio Intiaanien tuhoamisessa kuin Yhdysvallat, niin tämä ei pitänyt paikkaansa tuossa v.1885-sodassa.Samat luvatut sopimukset ruuan jakamisessa ja korvauksissa kävi sama kuin Minnesotassakin vuonna 1862.Ja tuo oli tärkein pointti että kummassakin ykkösosaa näytteli Nälkä.Biisonit olivat loppuneet ja Creet,Mestikset näkivät nälkää.Kummassakin tapauksessa naispuoliset vangit kertoivat kokemuksistaan ja samoin oikeudenkäynneissä oli epäreilu tuomio hävinneille Nativeille.Exe Chief Poundmaker joka oli todellinen rauhantekijä Creissä niin vankilaan mies laitettiin ja hän kuoli vain seitsemän kuukauden vankeuden jälkeen keuhkojen sisäiseen verenvuotoon.

Sama yhteensattuma oli Andrew Myrickillä vuonna 1862-Minnesotassa jossa Dakotat pistivät Myrickin syömään ruohoa,Quinn myös härskinä agenttina sai Kanadassa tuntea kuoleman Frog Lakella.Hänen ruumistaan ei koskaan löydetty ja ei tullut edes kukaan kysymään joten ei ole ollut Canadan Hall of Famessa vuonna 1885 eikä sen paremmin myöhemmin postuumista.Molemissa sodissa alkoi samalla tavalla ensin olivat Intiaanit voitokkaita mutta ratkaisu taistelussa iski eripura.Frog Lakesta pistettiin Creitä hirteen ilmaan mitään todistusta olivatko ko. soturit tappaneet edes valkoisia tuolla.Kanadassa oli ainoa ero Minnesotan että hirtettyjen määrä oli pienempi mutta systeemi oli sama että kaikki Creet pistettiin yhtäaikaa hirteen roikumaan rakennustelineessä.Tiivistin tarinaa aika paljon koska tapahtumia oli runsaasti ja jälkipuinti seurasi Minnesotan kaavaa myös.

Tässä rauhantekijä Cree Päällikkö Poundmaker
Kuva

D.Witko

Vastaa Viestiin