Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Vastaa Viestiin
Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja Haukka » La 29.10.2016 12:27

Iriadamanttien johtajana toimi kanadalainen micmac-juurinen Apjoilne (Norman Williams), joka halusi yhteisönsä käyttävän micmac-kielisiä nimiä. Hänen lisäkseen monissa muissa Iriadamantissa virtasi ainakin ripaus intiaaniverta.

Mutta miksi idiadamantit valitsivat juuri Suomen pohjoiset metsät? No siksi, että Oulun yliopisto kutsui heidät Suomeen. Tarkoitus oli aloittaa seitsenvuotinen SEEDS-selviytymisprosessi. Hanke oli kunnianhimoinen ja alku näytti erinomaiselta.

Alkuperäiseksi leirintäpaikaksi valittu Saarijärvi hylättiin viime hetkellä, koska Kittilän Lainiolla aloittanut lomayhtiö Polartrio halusi hyödyntää !inkkareita" mainosmielessä ja kutsui heidät asumaan lomakylänsä läheisyyteen. Tästä tehtiin kirjallinen sopimus ja sopimuksen osapuolet vaikuttivat tyytyväisiltä. Jatkossa matkaan tuli mutkia sillä alun perin hankkeesta vastannut professori Pulliainen päätti vetäytyi koko projektista. Näin ollen seitsenvuotinen SEEDS kutistui yksivuotiseksi miniprojektiksi. Pulliaisen päätöksen kuultuaan ulkomaalaisvirasto katsoi tutkimustyön päättyneen, eikä halunnut jatkaa elämäntapaintiaanien oleskelulupaa. Asiaan ei pystynyt vaikuttamaan myöskään Eino Iriadamant-tuliyhdistys, joka perustettiin vastaamaan intiaanien hyvinvoinnista.

Vastatuuleen joutumisesta huolimatta iriadamanteilla oli myös omat suosijansa. Näistä voi mainita monet naistenlehdet, jotka palvoivat maata Kittilän vaihtoehtoihmisten alla ja hehkuttivat monin korulausein heidän maanläheistä ideologiaansa Sen sijaan niin sanotut sensaatiolehdet pyörittivät paljon järeämpää myllyä, jossa yhdistettiin faktat ja fiktiot jäätäväksi kokonaisuudeksi. Näiden uutisten mukaan iriadamentit olivat seksuaalisia irstailijoita ja pedofiilejä, joille mikään ei ollut kylliksi.

Tilanne ajautui pisteeseen, jossa lukijat eivät enää tienneet mihin uskoa ja mihin ei. Tämä puolestaan johti armottomaan ajojahtiin, jonka kohteena oli Kittilän intiaaniyhteisö.

Ja koska kinkereilläkin on hyvä nojata lähteistettyyn tietoon, niin siinä sitä on:

http://www.kolumbus.fi/matti.sarmela/iriadamant.pdf

Vasemmalla elämäntapaintiaanien itseoikeutettu ja karismaattinen johtaja Norman Williams


Kuva
Haukka

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » La 29.10.2016 15:43

Olin itse suorittamassa asevelvollisuutta näiden elämäntapaintiaanien haahuilujen aikaan, joten silloin aihe meni oikeastaan kokonaan ohi, toki myöhemmin lukenut huijauksesta jotain. Kiitokset Haukalle HS-jutusta, ihan mielenkiintoinen.

Sivuhuomiona voisi todeta ensiksi yksipuolisen ruokavalion (ie. kasvisruoka ym.) olevan yhtä kuin ongelma, kuten tuosta jutustakin ilmeni. Toiseksi pohjoisen havumetsävyöhykkeen luonnonrikkautta tietysti suomalaisnäkökulmasta helposti ylistetään, mutta koitappa tosiaan elää oikeasti jokseenkin köyhässä ja pimeässä ekosysteemissä, ei vain onnistu, eikä varsinkaan mitään luonnonkasviksia popsimalla. Sekopäistä touhua puuhaan lähteneiltä...

Tulevaan Kajo'-lehteen palautin juuri etnobotaniikka-sarjan kolmannen osan jossa hieman pintakosketusta syvänne-Kalifornian sekä lounaisalueen etniseen kasvitieteeseen ja maankäyttöön, ensi vuonna sitten sarjan viimeinen osa käsittelee juuri subarktista yhdessä luoteisrannikon ja Columbian ylängön kanssa.

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 30.10.2016 13:10

T. Tienpää kirjoitti:Sivuhuomiona voisi todeta ensiksi yksipuolisen ruokavalion (ie. kasvisruoka ym.) olevan yhtä kuin ongelma, kuten tuosta jutustakin ilmeni. Toiseksi pohjoisen havumetsävyöhykkeen luonnonrikkautta tietysti suomalaisnäkökulmasta helposti ylistetään, mutta koitappa tosiaan elää oikeasti jokseenkin köyhässä ja pimeässä ekosysteemissä, ei vain onnistu, eikä varsinkaan mitään luonnonkasviksia popsimalla. Sekopäistä touhua puuhaan lähteneiltä...
Niin oli, mutta ota huomioon, että SEEDS-projekti (Seed Seattle Experts on Environment Development and Civilisation) oli nähnyt päivänvalon jo 1970-luvun lopulla ja projektiin kuuluvilla oli suora yhteys luontoon. Eli heillä piti olla käytännön kokemusta. Tietenkin porukka vaihtui ja Kittilään tuli uusia Williamsin opetuslapsia. Eläminen omavaraistaloudessa metsän antimilla on kuitenkin aina hatunnoston arvoinen idea.
Tuo SEEDS oli muuten ranskalainen ilmiö ja keskieuroopan talvet eivät tietenkään ole verrattavissa Suomen talviin. Micmaceilta oppinsa saanut Norman Williams oli liittynyt näiden luonnonmukaisten ihmisten liikkeeseen jo varhain 1980-luvulla Hän oli ideoinut 16-vuotta kestävän projektin ja vuonna 1984 ja ensimmäinen projektiryhmä oli lähtenyt matkaan tuona samana vuonna. Williams itse eleli herroiksi samaan aikaan kun hänen koekaniininsa näkivät nälkää. Hesarin kuukausiliitteen artikkeli Christian Mauchauffeesta vahvistaa, että professori Erkki Pulliainen kiinnostui näistä Williamsin intiaaneista ja kutsui nämä Suomeen. Tuolloin projektista oli jäljellä 7 vuotta.
[quote="Matti Salmela"]Käyttäen nykyaikaisen tieteen keinoja ja luonnonvaraisten kansojen viisautta iriadamanteilla oli tarkoitus luoda mahdollisimman omavaranen yhteisö ja siirtää sen henkinen perintö eteenpäin. He halusivat kasvattaa lapsensa elämään todella sopusoinnussa luonnon kanssa ja opettaa muut näkemään, ettei moderni teollinen kulttuuri voinut olla ainoa mahdollinen elämäntapa. Iriadamantit saapuivat Suomeen kävellen Euroopan halki. Lähtiessään kesällä 1993 he kävelivät halki Suomen aina Utsjoelle saakka ja katosivat. Tuo pitkä marssi oli nimeltään ”Kävelevä puhe”, heidän puheensa suomalaisille. He valmistivat ruokansa pää-asiassa matkan varrelta keräämistään kasveista ja keskustelivat paikallisten ihmisten kanssa.[/quote]
Kittilän iriadamant-huhuissa tulivat nopeasti vastaan samat pelot kuin siirtolaisia ja pakolaisia koskevissa valtaväestön puheissa ja mediassa. Oman ympäristön menettämisen pelko tunkeutui yhä useamman ajatuksiin. Asukkaiden mielikuvissa ulkomaalaisten erilaisuus on pelottava ja kun heitä muuttaa maahan, he kilpailevat työpaikoista ja asunnoista ja tunkevat sosiaalihuoltoon, kanta-asukkaiden naapuruuteen ja uhkaavat alkuperäisen väestön turvallisuutta ja identiteettiä.

Voimistuvien pelkojen myötä elämäntapaintiaaneista tuli piikki Lapin kapakoiden miehisissä sankaritarinoissa ja jäyhien metsä- ja poromiesten elinympäristössä. Eniten kaunaa kantoivat ranger-asusteiset maastoautomiehet. Iriadamant-yhteisön selviytymisleiri tuntui tekevän hieman värittömiksi kaikki moottorikelkkasafarit, eloonjäämis-kurssit ja koko laajan survival-bisneksen. Tällaista ei missään nimessä voitu sallia. Suomalaiset pitivät itseään yhä metsien kansana eivätkä hyväksyneet, että jotkut ulkomaalaiset pellet tunkeutuisivat heidän metsiinsä ja kansantaruihinsa.

Kittilän kunnanjohtaja kertoi Ilta-Sanomille helmikuussa 1993 antamassaan haastattelussa, että "kunta on maksumiehenä intiaanien touhuissa". Kysymykseen, kuinka paljon kunta oli joutunut maksamaan inkkarien kuluja, hän ei virkamiehenä voinut vastata. Toimittajan tekstin mukaan " Iriadamanteista oli Kittilän kunnalle muodostunut näkyvä ongelma, joka maksoi rahaa jokaisen kittiläläisen pussista." Elämäntapaintiaanit kävivät terveyskeskuksissa hoidattamassa huonokuntoisia hampaitaan ja elivät yhteiskunnan kustannuksella ja tarvitsivat jatkuvasti hyvinvointivaltion palveluita. Suomalaisessa mediassa iriadamantit leimattiin syyllisiksi ainakin lahkolaisuuteen, huumeiden ja aidsin levittämiseen, pedofiliaan ja muuhun epäsiveellisyyteen, petoksiin ja jopa terrorismiin.

Ulkomailta kantautuvien tietojen mukaan Williamsin leirikunta oli joutunut lähtemään monista Euroopan leireistään viranomaisten ja omien epäselvyyksiensä vuoksi. Ei siis ihme jos yhteisön johtaja Norman Williams laitettiin tiukkaan syyniin. Lopulta tehtiin yhteenveto, että Kittilän elämäntapaintiaanit olivat aivopestyjä raukkoja, jotka tekivät mitä Williams tahtoi. Väitteiden mukaan hän oli hypnotisoinut koko yhteisönsä ja pystyi tämän joukkosuggestion ja luomiensa rituaalien avulla hallitsemaan idiamadantien leiriä. Ja Williams tahtoi paljon: muun muassa yhteisönsä jäsenien rahat. Hehän eivät tarvinneet omaa rahaa koska he eivät saaneet olla yhteydessä ulkomaailmaan. Paitsi tuo hesarin heppu Mauchauffee, joka oli yhteisön tärkein yhteyshenkilö. Monien silmissä koko hieno tieteellinen tutkimustyö vaikutti pelkältä naamiolta, jonka takana oli hyvä harjoittaa mahdollisimman epätieteellisiä asioita. Kaipa professori Pulliainen huomasi tämän seikan hyvinkin pian ja sanoutui irti koko hommasta.

Itse olen sitä mieltä, että SEEDS-projekti oli hyvällä asialla. Olihan Williams todennäköisesti huijari, mutta kyllä hänen niskoilleen kumottiin myös paljon turhia syytöksiä. Ja monet iriadamantit ottivat homman ihan tosissaan. Suomen luonto vaan esitti huonot puolensa ja kääntyi projektia vastaan.

Ugh, me tulemme!

Kuva
Haukka

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Su 30.10.2016 14:38

Haukka kirjoitti:Niin oli, mutta ota huomioon, että SEEDS-projekti (Seed Seattle Experts on Environment Development and Civilisation) oli nähnyt päivänvalon jo 1970-luvun lopulla ja projektiin kuuluvilla oli suora yhteys luontoon. Eli heillä piti olla käytännön kokemusta. Tietenkin porukka vaihtui ja Kittilään tuli uusia Williamsin opetuslapsia. Eläminen omavaraistaloudessa metsän antimilla on kuitenkin aina hatunnoston arvoinen idea.
!
Totta kai, mutta pohjoisilla leveysasteilla ravintoon kuuluu pakostakin myös eläinproteiinia, mikä tuosta ajatusmallista vaikutti puuttuvan.
Kasvatan itsekkin mm. sipulia, kurkkua, salaattia, porkkanaa ym. Kasvukausi on aavistuksen pidentynyt Suomessa, ja esim. porkkanoita saa marraskuuhun asti ulkona olevista kohopenkeistä. Omavaraisuus on toivottavasti tulevaisuutta ja idea ikuisesta talouskasvusta yhtä toivottavasti kohta menneisyyttä.

Asiasta toiseen, Intiaaniyhdistyksen tarkoituksena on järjestää 40-vuotis juhlavuonna 2017 intiaaniaiheinen elokuvasarja Helsingissä. Katselkaahan yhdistyksen sivuja, mikäli oikein kiinnostava pätkä osuu sopivaan kohtaan, niin hurautan todennäköisesti itsekkin Hesaan...


http://www.intiaaniyhdistys.net/ajankohtaista.htm

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja Haukka » La 05.11.2016 12:42

Mielenkiintoinen juttu tuokin: Yli puolitoista miljoonaa ihmistä on Facebookissa klikannut sijainnikseen Standing Rockin intiaanireservaatin.

No tietenkään he eivät todellisuudessa asu Standing Rockin reservaatissa, vaan taustalla on öljyputken rakentamisesta noussut kohu:

http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/taman ... in-6595954

http://yle.fi/uutiset/3-9250661

Myös Washingtonin osavaltion yakima-heimon päälliköt vastustavat öljyputken rakentamista Standind Rockin siouxien maille.


Kuva
Haukka

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » To 15.12.2016 15:28

Tässähän tämä taas johdannon kera:

Viime aikoina eri yhteyksissä uutiskynnyksen on ylittänyt suomalaisten ja Pohjois-Amerikan intiaanien yhteydet ja yhteneväisyydet aina 1630-luvulta Uuden Ruotsin ajoista lähtien. Suomalaisten ja intiaanien on usein todettu tulleen hyvin toimeen keskenään ja syyksi siihen se, että meillä ja heillä olisi yhteisiä piirteitä. Tutkimuskirjallisuudessakin näitä yhteneväisyyksiä on pohdittu jonkin verran, ja selvimpinä esimerkkeinä niistä mainitaan yleensä saunaperinne ja suhde luontoon. Ojibwa-intiaanit ovat kutsuneet suomalaisia nimellä madoodoowininiwag eli valkoinen mies, jolla on hikoilumaja. Epäilemättä suomalaisten sauna ja intiaanien hikoilumaja − jotka molemmat ovat vanhaa ja perustavanlaatuista kulttuuriperinnettä molemmilla − ovatkin olleet tärkeä kulttuurinen side yhteiselon onnistumiseksi. Tämän lisäksi Uuden Ruotsin siirtomaahan saapuneet metsäsuomalaiset poikkesivat muista eurooppalaisista. Toisin kuin muut siirtolaiset, suomalaiset olivat metsässä kuin kotonaan. He metsästivät ja kalastivat, keräsivät marjoja ja muita hyötykasveja sekä harjoittivat kaskenpolttoa intiaanien tapaan.

Intiaanien hikoilukylpy on hyvin vanha perinne, jota on esiintynyt laajasti kautta Amerikan mantereen. Pohjois-Amerikan intiaanien parissa hikoilukylpyperinne on säilynyt hyvin vahvana aina näihin päiviin asti, ja se on myös sopeutunut erinomaisesti muuttuneisiin olosuhteisiin. Hikoilumajasta ja hikoilukylvystä on jopa tullut eräs ”intiaaniuden” symboleista ja etnisen identiteetin kulmakivistä Pohjois-Amerikan intiaanien parissa. Hikoilukylpy on hyvin tärkeä osa intiaanien kulttuureita ja uskontoja, sillä siinä ei ole kyse niinkään fyysisestä peseytymisestä vaan henkisestä puhdistautumisesta. Hikoilumajassa on rukoiltu jumaluuksia ja henkiä, puhdistauduttu rituaalisesti, parannettu sairaita ja valmistauduttu tulevaan, mutta myös virkistäydytty.

Riku Hämäläinen tarkastelee artikkelissaan Pohjois-Amerikan intiaanien hikoilukylpyperinnettä, varhaisia kuvauksia siitä, sekä hikoilumajan rakenneta ja sen symboliikkaa. Erityinen huomio on lakota-intiaanien hikoilukylvyssä eli inipissä, koska siitä on eniten tietoa saatavilla ja lakotojen perinne on myös vaikuttanut suuresti hikoilukylvyn tulkintoihin niin intiaanien kuin muidenkin parissa.

Lakota-intiaanien kertomusperinteessä on myytti nimeltä Stone Boy, joka kertoo hyvin selkeästi inipin uudistavasta ja parantavasta vaikutuksesta. Inipin on sanottu edustavan uudestisyntymää, ja kertomuksessa kuolleet heräävät eloon hikoilukylvyn avulla. Riku Hämäläinen esittelee tästä myytistä version, joka kirjoitettiin muistiin 1900-luvun alussa.

Luonnossa liikkumisen ja siellä toimeen tulemisen perusedellytys on vahva ympäristön tunteminen: maaston muotojen ja sen vaikutusten, eläinten käyttäytymisen ja kasvien hyödyllisyyden tai haitallisuuden tuntemus. Amerikan manner on valtavan suuri maantieteellinen alue, jossa luonnonolot vaihtelevat suuresti. Amerikan alkuperäisasukkaat ovat perinteisesti sopeuttaneet elämänsä ja kulttuurinsa vallitseviin olosuhteisiin ja osanneet hyödyntää ympäristöään ja tulla toimeen paikoittain hyvin haastavissakin ympäristöissä.

Tommi Tienpää jatkaa artikkelisarjaansa Pohjois-Amerikan intiaanien kasvituntemuksesta ja luonnonhoitoperinteistä. Tässä numerossa hän tarkastelee kolmen kulttuurialueen intiaanien elinympäristön tuntemusta ja siinä toimeen tulemista. Suuren syvänteen intiaanit ovat asuneet haastavissa oloissa vuosituhansia ja menestyneet alueella, sillä he tunsivat elinympäristönsä täydellisesti. Ympäristön haasteista johtuen väentiheys oli harvaa ja metsästäjä-keräilijä-yhteisöt pieniä. Sen sijaan Kalifornia on biologisesti Yhdysvaltain monimuotoisin osavaltio. Siellä kehittynyt biodiversiteetti on luonut alueelle yhden maailman tiheimmin asutuista metsästäjä-keräilijä-kulttuureista. Intiaaneille alue tarjosi mahdollisuuksia keskittyä moninaisiin elinkeinoihin. Lounaisella kulttuurialueella historiallisen ajan pueblojen ja monien muiden kansojen juuret juontavat juurensa muinaisista kulttuureista, jotka kaikki harjoittivat maataloutta pääelinkeinonaan tai yhdessä keräilyn ja metsästyksen kanssa. Lounaisalueen kulttuuri kokonaisuudessaan ymmärretään nykyään elinkeinoiltaan joustavana keräilyn, metsästyksen ja maatalouden yhdistelmänä.

Suomalaisten ja intiaanien jälkeläisistä eli fintiaaneista ilmestyi viime kesänä kirja Fintiaanien mailla. Kirjailija Katja Kettu, valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja toimittaja Maria Seppälä ovat tehneet kulttuuriteon haastattelemalla monia fintiaaneja ja kertomalla heidän tarinansa kirjassa. Juha Hiltunen arvioi tämän mielenkiintoisen ja hienosti kuvitetun kirjan.


Kuva

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja Haukka » Pe 16.12.2016 11:04

Poikkean tänään kauppakeskus Jumbossa, jossa on sekä suomalainen että akateeminen kirjakauppa. Katson josko Kajoa löytyisi.

Näistä suomalaisten ja intiaanien saunahommista on kinkereilläkin kirjoitettu useampaan otteeseen. Tuossa näkymä Minnesotan ensimmäisestä suomalaisesta savusaunasta, jossa ensilöylyt heirtettiin vuonna 1868.
Kuva

Eipä Black Finnejä eli mustia suomalaisia vallan hyvällä silmällä katsottu:

"...Mutta kyllä nämä mustat suomalaiset hämmentävät. He eivät usko
kristinuskoon ensinkään. He uskovat noituuteen. Jokaisella perheellä on oma
noitatalonsa lähellä omaa asuinpaikkaansa. Ja yhtä usein kuin hyvä kristiltty
rukoilee, nämä mustat suomalaiset käyvät pienessä noitatalossaan. Onkin
hupaisaa nähdä koko perheen kääriytyneen valkoisiin lakanoihin ja menevän
tähän pieneen taloon rukoilemaan jotakin jumalaa. Ovathan nämä mustat
suomalaiset hyviä työntekijöitä, mutta me tiedämme heistä aivan riittävästi
pysyäksemme erossa koko porukasta".


Haiskahtaa pahemman luokan rasismilta. Suomalaisia ei hyväksytty piireihin. Eipä ihme, että nämä "likaiset" pohjoismaalaiset alkoivat veljeillä ympäristön intiaanien kanssa. Inkkareiden perinteessä tällainen käytös ei ollut mitenkään poikkeavaa. Minnesotan ojibwat solmivatkin satoja sekaliittoja suomalaisten kanssa.

Yleinen ajattelutapa lienee noihin aikoihin ollut se, että kun suomalaiset kerran ahtautuivat tuollaiseen ahtaaseen savuiseen ja pimeään tilaan, heidän sielunsakin täytyi olla musta.
Haukka

Voyageur
Viestit: 493
Liittynyt: Ke 07.04.2010 01:25

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja Voyageur » Pe 16.12.2016 11:57

Haukka kirjoitti:Poikkean tänään kauppakeskus Jumbossa, jossa on sekä suomalainen että akateeminen kirjakauppa. Katson josko Kajoa löytyisi.

Näistä suomalaisten ja intiaanien saunahommista on kinkereilläkin kirjoitettu useampaan otteeseen. Tuossa näkymä Minnesotan ensimmäisestä suomalaisesta savusaunasta, jossa ensilöylyt heirtettiin vuonna 1868.
Kuva

Eipä Black Finnejä eli mustia suomalaisia vallan hyvällä silmällä katsottu:

"...Mutta kyllä nämä mustat suomalaiset hämmentävät. He eivät usko
kristinuskoon ensinkään. He uskovat noituuteen. Jokaisella perheellä on oma
noitatalonsa lähellä omaa asuinpaikkaansa. Ja yhtä usein kuin hyvä kristiltty
rukoilee, nämä mustat suomalaiset käyvät pienessä noitatalossaan. Onkin
hupaisaa nähdä koko perheen kääriytyneen valkoisiin lakanoihin ja menevän
tähän pieneen taloon rukoilemaan jotakin jumalaa. Ovathan nämä mustat
suomalaiset hyviä työntekijöitä, mutta me tiedämme heistä aivan riittävästi
pysyäksemme erossa koko porukasta".


Haiskahtaa pahemman luokan rasismilta. Suomalaisia ei hyväksytty piireihin. Eipä ihme, että nämä "likaiset" pohjoismaalaiset alkoivat veljeillä ympäristön intiaanien kanssa. Inkkareiden perinteessä tällainen käytös ei ollut mitenkään poikkeavaa. Minnesotan ojibwat solmivatkin satoja sekaliittoja suomalaisten kanssa.

Yleinen ajattelutapa lienee noihin aikoihin ollut se, että kun suomalaiset kerran ahtautuivat tuollaiseen ahtaaseen savuiseen ja pimeään tilaan, heidän sielunsakin täytyi olla musta.
Ja sitten nämä mustat suomalaiset heittivät pienellä kipolla vesiuhrin siihen mustaan kivikasaan ja kiitollisena kumarsivat kun löylyn henki suvaitsi vastata heidän anomukseensa

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Pe 16.12.2016 13:06

Voipi olla ettei Kajo' ole vielä lähtenyt painosta, tuo oli tuollainen ennakkomainos. Ensi viikolla saattaa olla toivoa.

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ti 27.12.2016 17:19

T Tienpää kirjoitti:Voipi olla ettei Kajo' ole vielä lähtenyt painosta, tuo oli tuollainen ennakkomainos. Ensi viikolla saattaa olla toivoa.
Ei helppo löydettävä. Kauppakeskus Jumbon kumpikaan kirjakauppa ei tiennyt lehdestä mitään. Sama tulos myös isommissa Prismoissa ja City-marketeissä, joissa on aika laajat valikoimat. Kuitenkin olen kerran eläissäni nähnyt Kajo' n jossakin lehtihyllyssä ja se oli sarjakuvien joukossa. Väittäisin, että paikka olisi ollut Tammiston City market Vantaalla, tai sitten Jumbon Prisma. Ilmeisestikään lehtien hyllyynasettaja ei ollut osannut sijoittaa lehteä oikeaan kategoriaan, joka olisi ollut tässä tapauksessa HISTORIA. Hesan keskustan jommasta kummasta isosta kirjakaupasta se löytyisi, mutta niillä nurkilla on ikuinen parkkipaikkaongelma. Katsotaan josko osuisi käteen ensi vuoden alkumetrien aikana.
Haukka

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Ti 27.12.2016 18:14

Haukka kirjoitti:Ei helppo löydettävä.
No eipä ole vielä jäsenillekkään pudonnut. Akateemisesta tuon ennen Turussa löysi, mutta luullakseni sekin on lehdestä luopunut, ja ainoa paikka mistä enää löytää on pääkirjasto. Päätoimittaja saattaa myydä irtonumeroita, yhdistyksen sivuilta löytyvällä sähkäpostilla voi vaikka kysellä.

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Ma 09.01.2017 17:29

Sain tänään Kajo 2/2016 tekijänkappaleeni, joten pitäisi alkaa kohtapuolin olemaan saatavilla niissä kirjakaupoissa mitkä sitä vielä mahdollisesti myyvät. Koristeeksi vaikka lehden kuvitusta:

Kuva

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ma 09.01.2017 20:30

Täytyy vilkaista joku kerta, kun sattuu liikkumaan kirjakaupan ohi. Sääli, että Kajo'n levikki on niin pieni. Syy löytyy tietenkin siitä, että intiaanit eivät juurikaan esiinny tämän päivän viihdeteollisuudessa. Nuorimmat sukupolvet eivät tiedä heistä juuri mitään. Korkeintaan sen mitä Tex Willer kertoo. Ja Willerkin taitaa kuulua enemmänkin vanhemmille sukupolville. Tässä tilanteessa ollaan oltu jo pitkään, eikä tulevaisuuskaan tähän helpotusta tuone. Minä ja muutamat muut kinkeriläiset edustamme siitä pienen pientä marginaaliryhmää, joka on perehtynyt tähän aiheesaeen. Kajo'n tekijätiimissä tietenkin on useampikin alan specialisti, mutta kansan syvissä riveissä kiinnostus intiaaneihin on pientä. Aika on toinen ja kiinnostuksen kohteet muuttuneet vuosikymmenien mukana.

En tiedä tarkalleen millaisia myyntilukuja intiaanikirjat tai Pohjois-Amerikan historia takovat maailmalla, mutta eiköhän kiinnostus ole suurinta juuri Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Ehkäpä myös keski-euroopassa tunnetaan kiinnostusta intiaanihistoriaan, sillä onhan ranskalaisilla ja saksalaisilla omat intiaanileirinsä, joissa jäljitellään hyvinkin tarkkaan lakotojen, kiowien ja comanchien elämäntyyliä. Tietenkin pienen pienin varauksin.

Tämän päivän Montanan vuosittaisilla crow-markkinoilla vierailijat saavat hyvän mielen ja paljon nähtävää. Tietenkin tapahtuma on puhtaasti kaupallinen juhla, mutta kuitenkin...


Kuva

Kuva
Haukka

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ti 10.01.2017 07:35

Ehkäpä olen sittenkin hieman väärässä. Muutama vuosi sitten luin netistä, että joissakin Helsinkin kouluissa oppilaat olivat valinneet historian pääaiheekseen "intiaanit". Joukkoon kuului niin tyttöjä kuin poikiakin. Artikkelia en enää löytänyt, mutta tämä kaavakuva kertoo, että suomi-wikipedian "Intiaaneissa" on käyty tämän verran viimeviikkojen aikana:

https://tools.wmflabs.org/pageviews/?pr ... =Intiaanit

Ruotsissa vastaavat lukemat ovat:

https://tools.wmflabs.org/pageviews/?pr ... s=Indianer

Englanninkieliset inkkarit kiinnostavat jo noin paljon:


https://tools.wmflabs.org/pageviews/?pr ... e_Americas
Haukka

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Ti 10.01.2017 10:24

Haukka kirjoitti:Ehkäpä olen sittenkin hieman väärässä. Muutama vuosi sitten luin netistä, että joissakin Helsinkin kouluissa oppilaat olivat valinneet historian pääaiheekseen "intiaanit". Joukkoon kuului niin tyttöjä kuin poikiakin. Artikkelia en enää löytänyt, mutta tämä kaavakuva kertoo, että suomi-wikipedian "Intiaaneissa" on käyty tämän verran viimeviikkojen aikana:
Ihan mielenkiintoista. Kyllä minäkin olen aika vahvasti siinä käsityksessä että intiaanitutkimus/harrastus on hieman jämähtänyt preeria/metsä-intiaaniteemoihin ja käsityöharrastukseen. Noita leirejähän on pidetty ainakin 1960-luvulta asti, kohtapuolin yhtä kauan kuin kuin koko ratsastava tasankokulttuuri kukoisti.
Otin tuon etnobotaniikka-teeman artikkelisarjan aiheeksi koska ajattelin sen kohdistavan huomion siihen että intiaaneja voi tutkia ja harrastaa oikeastaan mistä näkökulmasta vaan. Sittemmin on kyllä tullut olo että taitaa olla hieman turhaa työtä, mutta menkööt, tuleepahan yritettyä.

Eipä tunnu taas työkone oikein pelittävän fonteissa ym....

Vastaa Viestiin