Intiaanit suomenkielisessä mediassa
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
http://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajill ... ntiaanista
Tuosta artikkelista löytyy tällainenkin kohta:
Luottamus elää yhä
Vielä nykyisinkin suomalaiset saattavat saada intiaaneilta osakseen erityishuomiota. Jokunen vuosi sitten abenakit olivat käynnistämässä hirsitalorakentamiseen perustuvaa liiketoimintaa omassa reservaatissaan Mainen osavaltiossa. Ideana oli markkinoida hirsitaloja niin Yhdysvaltoihin kuin Kanadaan.
Abenakit kutsuivat alan isoja yrityksiä kauppaneuvotteluihin. Mukaan tuli yksi eurooppalainenkin, ja se oli Suomesta.
Neuvottelut olivat tiukat. Lopulta abenakit päättivät solmia kauppasuhteet suomalaisyrityksen kanssa, vaikka rahtimatkat valtameren yli tiesivät huomattavaa rahanmenoa. Tiedotustilaisuudessa toimittajat ihmettelivät, miksi abenakit valitsivat näin ”epäedullisen” kauppasuhteen. Heimon päällikkö vastasi yksikantaan, että suomalaiset suhtautuivat heihin kaikissa neuvotteluvaiheissa kunnioittaen ja tasavertaisesti – ja vain he katsoivat suoraan silmiin. Se ratkaisi.
Traditionaalinen abenaki-maja vasemmalla, uusi koti oikealla
Tuosta artikkelista löytyy tällainenkin kohta:
Luottamus elää yhä
Vielä nykyisinkin suomalaiset saattavat saada intiaaneilta osakseen erityishuomiota. Jokunen vuosi sitten abenakit olivat käynnistämässä hirsitalorakentamiseen perustuvaa liiketoimintaa omassa reservaatissaan Mainen osavaltiossa. Ideana oli markkinoida hirsitaloja niin Yhdysvaltoihin kuin Kanadaan.
Abenakit kutsuivat alan isoja yrityksiä kauppaneuvotteluihin. Mukaan tuli yksi eurooppalainenkin, ja se oli Suomesta.
Neuvottelut olivat tiukat. Lopulta abenakit päättivät solmia kauppasuhteet suomalaisyrityksen kanssa, vaikka rahtimatkat valtameren yli tiesivät huomattavaa rahanmenoa. Tiedotustilaisuudessa toimittajat ihmettelivät, miksi abenakit valitsivat näin ”epäedullisen” kauppasuhteen. Heimon päällikkö vastasi yksikantaan, että suomalaiset suhtautuivat heihin kaikissa neuvotteluvaiheissa kunnioittaen ja tasavertaisesti – ja vain he katsoivat suoraan silmiin. Se ratkaisi.
Traditionaalinen abenaki-maja vasemmalla, uusi koti oikealla
Haukka
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
Tuossa onnellinen abenaki-pariskunta odottaa innoissaan uutta suomalaisvalmisteista hirsimajaa, joka tuodaan valmiiksi koottuna kotipihaan. Onkohan se autokuski eksynyt...pitäisikö pamauttaa vähän tamburiinilla kutsumerkkiä...
Haukka
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
https://www.auchaletenboisrond.com/en/c ... nt/abenaki
Ja koska abenakit ovat melkein kuin suomalaiset, jatketaan. Abenakeilla on tarjolla myös vuokramökkejä, esimerkiksi tämä Des Coutres-järven rantamökki Pohjoisessa Quebecissä. On muun muassa oma yksityisranta, langaton nettiyhteys, oma pelihuone ym. mukavaa. Tosin kotieläinten tuonti on kielletty koska lähistössä saattaa liikkua villejä abenakeja, jotka edelleen pyydystävät mielellään kaikenlaista riistaa. Artikkelin monet pikkukuvat paljastavat enemmän mökin hienouksista, joita riittäää joka lähtöön.
Ja tuossa 1920-luvun abenaki-pariskunta, joka joutui tyytymään eurooppalaistyyliseen kolhoosimajoitukseen
Ja koska abenakit ovat melkein kuin suomalaiset, jatketaan. Abenakeilla on tarjolla myös vuokramökkejä, esimerkiksi tämä Des Coutres-järven rantamökki Pohjoisessa Quebecissä. On muun muassa oma yksityisranta, langaton nettiyhteys, oma pelihuone ym. mukavaa. Tosin kotieläinten tuonti on kielletty koska lähistössä saattaa liikkua villejä abenakeja, jotka edelleen pyydystävät mielellään kaikenlaista riistaa. Artikkelin monet pikkukuvat paljastavat enemmän mökin hienouksista, joita riittäää joka lähtöön.
Ja tuossa 1920-luvun abenaki-pariskunta, joka joutui tyytymään eurooppalaistyyliseen kolhoosimajoitukseen
Haukka
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
Olen aina pitänyt Abenakeja"Armottomia" suosikki Kansanani ja tässä tuli lisää luottoa kun saivat suomalaisetkin tunnustusta.
Tuosta vuokramökistä olisi melkoinen kiinnostus koska takuulla on kalaisa järvi jonka rannalla tuo nk. mökki on.Kanadasta tuo jalokalan saaminen on jokapäiväistä herkkua.
Margaree River ja aika kivan kokoinen Lohi sedällä ompi.
Witko
Tuosta vuokramökistä olisi melkoinen kiinnostus koska takuulla on kalaisa järvi jonka rannalla tuo nk. mökki on.Kanadasta tuo jalokalan saaminen on jokapäiväistä herkkua.
Margaree River ja aika kivan kokoinen Lohi sedällä ompi.
Witko
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
No niin, pian sitä saa taas suoraan Suomen vesistä.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... la/5976168
Karjalankannakselta pyydystettiin vuonna 1934 lähes 180-kiloinen sampi, ja Kokemäenjoesta puolestaan vedettiin 1900-luvun alussa kuiville 152 kiloinen siika. Suomen tiettävästi suurin lohi sen sijaan on painanut vain hieman yli 30 kiloa.
Tästä on lyhyt matka Suurten järvien intiaaneihin, joiden vedenalaisia herkkuja olivat lohi, siika ja sampi. Tai merilohi ei asunut Suurilla järvillä, mutta sateenkaarirautu asui. Varsinkin Michiganissa ja Huronissa uiskenteli jättiläishaukia, jotka kaatoivat kevyesti intiaanikanootin ja söivät niin kanootin kuin miehistönkin. Isä Marquette näki Illinoisjoen rannalla jättikokoisen Häränpää-Monnin, joka käveli rantapolulla kuin kotonaan.
Mutta monet intiaanikansat pelkäsivät merenalaista maailmaa. Santee-siouxeilla oli joku järvi, jota he karttoivat kuin ruttoa siellä asuvien määrättyjen kalojen vuoksi. Suurin osa Tasankojen intiaaneista söivät kalaa vain äärimmäisessä hädässä ja apacheista vain lipanit pistivät kalanlihaa suuhunsa.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... la/5976168
Karjalankannakselta pyydystettiin vuonna 1934 lähes 180-kiloinen sampi, ja Kokemäenjoesta puolestaan vedettiin 1900-luvun alussa kuiville 152 kiloinen siika. Suomen tiettävästi suurin lohi sen sijaan on painanut vain hieman yli 30 kiloa.
Tästä on lyhyt matka Suurten järvien intiaaneihin, joiden vedenalaisia herkkuja olivat lohi, siika ja sampi. Tai merilohi ei asunut Suurilla järvillä, mutta sateenkaarirautu asui. Varsinkin Michiganissa ja Huronissa uiskenteli jättiläishaukia, jotka kaatoivat kevyesti intiaanikanootin ja söivät niin kanootin kuin miehistönkin. Isä Marquette näki Illinoisjoen rannalla jättikokoisen Häränpää-Monnin, joka käveli rantapolulla kuin kotonaan.
Mutta monet intiaanikansat pelkäsivät merenalaista maailmaa. Santee-siouxeilla oli joku järvi, jota he karttoivat kuin ruttoa siellä asuvien määrättyjen kalojen vuoksi. Suurin osa Tasankojen intiaaneista söivät kalaa vain äärimmäisessä hädässä ja apacheista vain lipanit pistivät kalanlihaa suuhunsa.
Haukka
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
Sampi sehän siinä köllöttää tai paremminkin sinisampi.Kokemäenjoesta on saatu suurin sampi v.1914 ja painoa epelillä oli 152 kiloa.
Saatiin Lukkarinsannasta lähellä Witkon nykyistä asumusta n.900 metriä.
Tässä tuo Sampi
Tämän kuvan tai paremmin retusoidun väitetään olevan samasta sammesta. Enpä oikein tiedä uskoako vai ei?
Tässä yksi Kanadan järvien Jättiläis-Hauki ja oikealla poseeraus tyylillä saa exe. 6-7 kilon hauen näyttämään 10.kiloiselta.Paras on istuva asento ja hauki ojennettuna käsillä suoraan eteen.Roikotuskuva on huono samoin kuin rantaan makaamaan ja tulitukkurasia viereen.
Tämän jepen Hauki on kyllä lähellä 15. kiloa l. saatanmoinen vonkale.Utik Lake,Canada
Tässä on jäätävän kokoinen Hauki euroopasta l. Italiasta.135 cm ja painoa n.24 kiloa,Salto Lake,Italia
Witko
Saatiin Lukkarinsannasta lähellä Witkon nykyistä asumusta n.900 metriä.
Tässä tuo Sampi
Tämän kuvan tai paremmin retusoidun väitetään olevan samasta sammesta. Enpä oikein tiedä uskoako vai ei?
Tässä yksi Kanadan järvien Jättiläis-Hauki ja oikealla poseeraus tyylillä saa exe. 6-7 kilon hauen näyttämään 10.kiloiselta.Paras on istuva asento ja hauki ojennettuna käsillä suoraan eteen.Roikotuskuva on huono samoin kuin rantaan makaamaan ja tulitukkurasia viereen.
Tämän jepen Hauki on kyllä lähellä 15. kiloa l. saatanmoinen vonkale.Utik Lake,Canada
Tässä on jäätävän kokoinen Hauki euroopasta l. Italiasta.135 cm ja painoa n.24 kiloa,Salto Lake,Italia
Witko
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
Tuossa Kanadan äijillä 105-kiloinen sampi. (Pienihän tuo vielä on Kokemäenjoen siian rinnalla. Tosin luulen, että kokemäkeläisten siika on ollut sampi kuten Witkokin sanoi.)
Ja tuossa Brittiläisen Columbian Frazer-joelta pyydetty yli 200-kiloinen valkosampi (Oregon Sturgeon) Kanadalaisten väitteen mukaan heikäläiset ovat joskus saaneet yli 500 kiloisen sammen, mutta luulen, että kalavaleet ovat Kanadassa vielä suurempia kuin Suomessa.
Ja tuossa Brittiläisen Columbian Frazer-joelta pyydetty yli 200-kiloinen valkosampi (Oregon Sturgeon) Kanadalaisten väitteen mukaan heikäläiset ovat joskus saaneet yli 500 kiloisen sammen, mutta luulen, että kalavaleet ovat Kanadassa vielä suurempia kuin Suomessa.
Haukka
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
Myös isä Marquettea säikytellyt jättimonni saalistettiin, tosin paljon paljon myöhemmin
Haukka
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
Katselin tuossa illalla Antiikkia antiikkia lähetystä. Siinä eräs nainen oli tuonut näytille kirveen ja piipun, Ojibwayn seromoniaesineitä. Chanunpa tai Ojibwe kielellä o-pwa'-gun. Pesä näytti siltä että olisi catliniittia.
http://areena.yle.fi/1-2204722?autoplay=true
Tuo kohta on loppupuolella noin kohdassa min 21.54. Hyvä että tuossa saatiin oikaistua tuo "rauhanpiippu" käsite
ihan vaan seremoniapiipuksi
http://areena.yle.fi/1-2204722?autoplay=true
Tuo kohta on loppupuolella noin kohdassa min 21.54. Hyvä että tuossa saatiin oikaistua tuo "rauhanpiippu" käsite
ihan vaan seremoniapiipuksi
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
Komea katliniitti-piippu se oli, oikea kunnon seremoniasellainen. Ilmeisesti rouvan isoäidin mies oli ollut niinkutsuttu tasanko-ojibwa, biisonista päätellen.
Jesuiitta Jacques Marquette oli eräs ensimmäisistä, joka mainitsi calumetin. Hän poltteli sellaista illinois-isäntiensä kanssa jo vuonna 1673. Myöhemmin calumetin tupruttelusta on paljon mainintoja siellä sun täällä. Ja tietenkin eurooppalaiset tekivät siitä oman hittituotteen, joka villitsi intiaanit 1700-luvun alussa. Sekä ranskalaiset, että britit toivat markkinoille oman versionsa rauhanpiipusta, johon oli yhdistetty tomahawki. Ranskalaistuotteen nimi oli edelleen calumet. Nimi vain johti harhaan, sillä samalla nimellä tunnettiin myös pelkkä rauhanpiippu. Englantilaisten piipputomahawk oli smoak. Näiden luxustuotteiden hinta oli moninkertainen tavallisiin tomahawkeihin verrattuna. Joku kirja niistä kertoi pitkät pätkät
Calumetteja Ja piippu-tomahawkeja
Jesuiitta Jacques Marquette oli eräs ensimmäisistä, joka mainitsi calumetin. Hän poltteli sellaista illinois-isäntiensä kanssa jo vuonna 1673. Myöhemmin calumetin tupruttelusta on paljon mainintoja siellä sun täällä. Ja tietenkin eurooppalaiset tekivät siitä oman hittituotteen, joka villitsi intiaanit 1700-luvun alussa. Sekä ranskalaiset, että britit toivat markkinoille oman versionsa rauhanpiipusta, johon oli yhdistetty tomahawki. Ranskalaistuotteen nimi oli edelleen calumet. Nimi vain johti harhaan, sillä samalla nimellä tunnettiin myös pelkkä rauhanpiippu. Englantilaisten piipputomahawk oli smoak. Näiden luxustuotteiden hinta oli moninkertainen tavallisiin tomahawkeihin verrattuna. Joku kirja niistä kertoi pitkät pätkät
Calumetteja Ja piippu-tomahawkeja
Haukka
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
Ihan ok tämä Kalifornian kultaryntäys-sarja, olisin kyllä toivonut Marshallin kultalöydön kohdalla mainittavan intiaanityöntekijöiden näyttäneen mistä kimaltavaa keltaista metallia löytyi.
Villi Kanada ihan odotetun kiinnostava, itse asiassa alkuperäisväestö suuremmassa roolissa mitä odotin. Hieman popularisoitua yksinkertaistamistakin esiintyi, mm. metsien poltto ei asiaa tutkineiden tulosten mukaan ollut ihan niin laajaa kuin on muodikasta antaa ymmärtää, ja suuri osa paloista vaikuttaa olleen luonnollisia.
Kyllä intiaanit polttivat, ei siinä mitään, mutta esim. Ontarion irokeesialueella prosentit antroposeeniselle ympäristönhoidolle olivat jotakuinkin kolmen ja neljän välillä. Luotetaan ennemmin paikan päällä tutkimuksensa suorittaneisiin kuin kotisohvien sankareihin.
Biisonien lukumäärästä ei onneksi esitetty mitään fantastisia arvioita, ja "ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen" sijaan pitäisi käyttää käsitteenä ihmisen kiihdyttämää ilmastonmuutosta, et voi käynnistää sellaista mikä on aina käynnissä. Hyvä sarja kuitenkin, pitää varmaan oikein muistaa kiittää Yleä.
Villi Kanada ihan odotetun kiinnostava, itse asiassa alkuperäisväestö suuremmassa roolissa mitä odotin. Hieman popularisoitua yksinkertaistamistakin esiintyi, mm. metsien poltto ei asiaa tutkineiden tulosten mukaan ollut ihan niin laajaa kuin on muodikasta antaa ymmärtää, ja suuri osa paloista vaikuttaa olleen luonnollisia.
Kyllä intiaanit polttivat, ei siinä mitään, mutta esim. Ontarion irokeesialueella prosentit antroposeeniselle ympäristönhoidolle olivat jotakuinkin kolmen ja neljän välillä. Luotetaan ennemmin paikan päällä tutkimuksensa suorittaneisiin kuin kotisohvien sankareihin.
Biisonien lukumäärästä ei onneksi esitetty mitään fantastisia arvioita, ja "ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen" sijaan pitäisi käyttää käsitteenä ihmisen kiihdyttämää ilmastonmuutosta, et voi käynnistää sellaista mikä on aina käynnissä. Hyvä sarja kuitenkin, pitää varmaan oikein muistaa kiittää Yleä.
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
T.Tienpää kirjoitti:Hieman popularisoitua yksinkertaistamistakin esiintyi, mm. metsien poltto ei asiaa tutkineiden tulosten mukaan ollut ihan niin laajaa kuin on muodikasta antaa ymmärtää, ja suuri osa paloista vaikuttaa olleen luonnollisia.
Kanada-ohjelmassa kerrottiin, että intiaanit polttivat vuosittain kymmeniä miljoonia hehtaaria maita. Tuo ei siis pidä ilmeisesti kutiaan. Olenhan minä näistä kulotuksista ja kaskiviljelystä lukenut ja mennyt sekaisin risririitaisuuksien takia. Kirjan The Ecological indian luku "Fire" kertoo laajalti näistä eri intiaanikansojen tulenkäyttötottumuksista, samoin Charles Mannin "1491"
Ja johan muinaiset metsäsuomalaiset olivat kuuluisia kaskenpoltostaan. Käsitin jopa, että he opettivat kaskiviljelyä delawareille. Ilmeisesti väite on perätön, sillä kyllähän delawaret ja muut koillisten metsien kansat osasivat kaskiviljelyn taidon jo kauan ennen kuin yksikään suomalainen oli näyttäytynyt Pohjois-Amerikassa. Suomalaiset siis tuskin opettivat muuta kuin hirsimökin tekoa.
Kaskiviljelyä suomalaisittain
Haukka
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
Aika kova luku koska tuo tosiaan tarkottaisi vähintään useita satoja tuhansia neliökilometrejä. Palosyklit eivät oikein anna aihetta olettaa intiaanien harrastaneen polttoa muutamien vuosien välein kuin hyvin harvoilla seuduilla.Haukka kirjoitti:Kanada-ohjelmassa kerrottiin, että intiaanit polttivat vuosittain kymmeniä miljoonia hehtaaria maita. Tuo ei siis pidä ilmeisesti kutiaan. Olenhan minä näistä kulotuksista ja kaskiviljelystä lukenut ja mennyt sekaisin risririitaisuuksien takia. Kirjan The Ecological indian luku "Fire" kertoo laajalti näistä eri intiaanikansojen tulenkäyttötottumuksista, samoin Charles Mannin "1491" ]
Erinomainen kirja kaikin puolin ja tästä muistaakseni saa jotain tietoa intiaanien luonnonhoitotavoista itäisessä P-Amerikassa:
https://books.google.fi/books?id=RKo12w ... is&f=false
Mann kirjoittaa monessa mielessä ennemmin siitä minkälaisen haluaisi Amerikan olleen, kuin mitä se oikeiden tutkijoiden mukaan oli. Totta kai ympäristöä manipuloitiin, mutta asutus oli harvaa ja väkiluku oikeasti varsinkin P-Amerikassa pieni (Übelaker saattaa olla lähellä, 1.8 - 2.7 miljoonaa), että ei ole syytä yliarvioida intiaanien vaikutuksia ympäristöön. Kylien ja kulotusten jäljet näkyvät luonnossa usein jopa 200 vuotta alueen hylkäämisen jälkeen.
Kyllä intiaanit tosiaan näyttävät harrastaneen puiden nestekierron katkaisua ja pystyyn kuivattamista, mikä yhdessä peltojen ja polttamisen kanssa on sama kuin kaskeaminen.
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
Selvennetään hieman heikkoa artikulointia; Minnisin kirjasta saa tietoa ja muistaakseni tuosta löytyy nimenomaa näistä kulotuksien vaikutuksista mm. irokeesikansojen alueelta, polttojen laajuutta, tehoa ja sen semmoista. Minnis on editoinut saman sarjan kirjan myös länsipuolen P-Amerikasta, mutta kieltämättä se jää tasoltaan selvästi itäosien kirjaa vaatimattomammaksi.T Tienpää kirjoitti:Erinomainen kirja kaikin puolin ja tästä muistaakseni saa jotain tietoa intiaanien luonnonhoitotavoista itäisessä P-Amerikassa:
asutus oli harvaa ja väkiluku oikeasti varsinkin P-Amerikassa pieni (Übelaker saattaa olla lähellä, 1.8 - 2.7 miljoonaa),
P-Amerikalla tarkoitan USA:n ja Kanadan aluetta, sanottaisiinko kulttuurista P-Amerikkaa. Pitäisi aina selventää koska maantieteellinen P-Amerikka käsittää tietysti suuren osan Mesoamerikasta.
Kulotusta on tutkittu selvästi paljon enemmän länsialueilta, tärkeitä teoksia aiheesta:
http://osupress.oregonstate.edu/book/in ... t/contents
https://www.amazon.com/Fire-Native-Peop ... homas+vale
Re: Intiaanit suomenkielisessä mediassa
Vieläkö joku muistaa heidät?
Niinpä, ei siouxeja, ei cheyennejä eikä edes Brittiläisen Columbian intiaaneja vaan Kittilän Iriadamanteja eli elämäntapaintiaaneja.
Nämä veitikat tavoittelivat luonnonmukaista elämää, ja heitä saapui Suomeen monesta eri maasta, pääosin Belgiasta ja Ranskasta. Tämä suuri kokoontuminen tapahtui Oulussa elokuussa 1991. Hetken pähkäiltyään he valitsivat pääpaikakseen Kittilän metsät. Joukossa oli puusepäntaitoisia miehiä, joten Kittilään saatiin pystytetyksi ihan kelvollinen intiaanikylä. Uteliaita riitti ja tavallisen kansan ohella kymmenet lehtimiehet pyörivät leirin murkissa tekemässä haastatteluja ja kuvaamassa uusintiaaneja. Tuleva talvi sattui kuitenkin olemaan siksi kylmä, että iriadamantet joutuivat näkemään nälkää ja vilua reippaasti yli kotitarpeen. Erähenki kuivui kummasti kokoon vaikka kallista luonnonmukaista ruokaa lähetettiin Ruotsista asti. Viranomaisille sateli lukuisia valituksia Kittilän intiaaneista ja jotkut uskoivat heidän kommuunillaan olleen yhteys kansainväliseen terrorismiin.
Elämäntapaintiaanit karkotettiin Suomesta vuonna 1993 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Syyksi kerrottiin ryhmän määräaikaisen oleskeluluvan päättyminen, mutta tietenkin taustalla oli paljon muuta.
Nyt eräs näistä iriadamanteista on palannut Suomeen. (Helsingin sanomien kuukausiliite 11/2016) Hän on nimeltään Christian Mauchauffée. Hän myöntää, että liikettä johtanut Norman William suuri oli huijari, mutta itse elämäntavan suunta oli oikea. Eläminen pohjoisessa metsässä vain oli liian vaikeaa
http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1477541523635
Niinpä, ei siouxeja, ei cheyennejä eikä edes Brittiläisen Columbian intiaaneja vaan Kittilän Iriadamanteja eli elämäntapaintiaaneja.
Nämä veitikat tavoittelivat luonnonmukaista elämää, ja heitä saapui Suomeen monesta eri maasta, pääosin Belgiasta ja Ranskasta. Tämä suuri kokoontuminen tapahtui Oulussa elokuussa 1991. Hetken pähkäiltyään he valitsivat pääpaikakseen Kittilän metsät. Joukossa oli puusepäntaitoisia miehiä, joten Kittilään saatiin pystytetyksi ihan kelvollinen intiaanikylä. Uteliaita riitti ja tavallisen kansan ohella kymmenet lehtimiehet pyörivät leirin murkissa tekemässä haastatteluja ja kuvaamassa uusintiaaneja. Tuleva talvi sattui kuitenkin olemaan siksi kylmä, että iriadamantet joutuivat näkemään nälkää ja vilua reippaasti yli kotitarpeen. Erähenki kuivui kummasti kokoon vaikka kallista luonnonmukaista ruokaa lähetettiin Ruotsista asti. Viranomaisille sateli lukuisia valituksia Kittilän intiaaneista ja jotkut uskoivat heidän kommuunillaan olleen yhteys kansainväliseen terrorismiin.
Elämäntapaintiaanit karkotettiin Suomesta vuonna 1993 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Syyksi kerrottiin ryhmän määräaikaisen oleskeluluvan päättyminen, mutta tietenkin taustalla oli paljon muuta.
Nyt eräs näistä iriadamanteista on palannut Suomeen. (Helsingin sanomien kuukausiliite 11/2016) Hän on nimeltään Christian Mauchauffée. Hän myöntää, että liikettä johtanut Norman William suuri oli huijari, mutta itse elämäntavan suunta oli oikea. Eläminen pohjoisessa metsässä vain oli liian vaikeaa
http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1477541523635
Haukka