Ranskan vallankomouksen pyörteissä

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Vastaa Viestiin
Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Ranskan vallankomouksen pyörteissä

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 05.04.2015 11:35

Täytyy panna muutama rivi tuosta Ranskan vallankumouksesta, joka seurasi hyvin pian Amerikan vallankumousta, vain joitakin vuosia myöhemmin. Tämäkin kesti vuosia ja levisi ympäristöönsä. Alkutapahtumat sijoittuivat vuoteen 1789.

Tuo naisten marssi Versaillesiin oli kova juttu lokakuussa 1789. Se oli Ranskan vallankumouksen alkusoittoa, eikä kysymyksessä ollut mikään kevyen luokan päivävierailu, vaan ruoanpuutteeseen tympääntyneen hameväen muodostama agressiivinen joukko. Heillä ei nimittäin ollut vara ostaa leipää lapsilleen. Eikä leipä ollut yksinomaan kallista, vaan sitä oli saatavana perin niukasti. Talouskriisi oli ravistellut Ranskaa jo pitkään ja ainainen nälkä johti tuohon tapahtumaan.

Naiset kerääntyivät suureksi joukoksi ja päättivät esittää valituksensa kuninkaalle, joka noihin aikoihin oli Ludvik XVI. Pariisin vallankumoukselliset ryhmät päättivät hyödyntää naisten vihaa ja yllyttivät näitä pistämään kunkku ahtaalle. Eukoilla tarjottiin rohkaisuryyppyjä ja kannustushuutoja. Naiset innostuivat tästä entistä enemmän ja aloittivat pitkän marssinsa Versaillesin linnaan. He ottivat mukaansa mitä erilaista aseistusta heinähangoista ja kirveistä lähtien, olipa joillakin puukkoja ja puntareitakin. Osa naisista työnsi perässään tykkejä. Mukaan liittyi joitakin miespuolisia pariisilaisia, ja monet kapinallisiset kittasivat sisuksiinsa väkijuomaa, joka sopivasti lisäsi agressioita kuningasta ja hänen hoviaan kohtaan. Pirullinen sade kasteli marssijat, mutta he viis veisasivat kastumisestaan. Nälän ja vihan ja alkoholin nostattama raivo liekehti yhä kuumempana heidän sisällään.

Rumpujen säestyksellä naiset lauloivat tappavan monotoonista hittiä leipää, leipää, antakee leipää ja heiluttivat silmät leimuten aseitaan. Sisällä linnassa kunkku ja hänen vihattu Marie Antoinette-puolisonsa mässäilivät yltäkylläisillä herkuilla ja hyville viineillä samanaikaisesti kun "leipäjono" lähestyi Pariisin suunnasta. Naiset ja heidän vallankumouksellisen seuralaisensa tunkeutuivat linnaan ja kohdistivat suurimman osan vihastaan Marie Antoinetteen, joka kuitenkin pääsi pakenemaan salaista käytävää pitkin vainoojiltaan.

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Witko » Su 05.04.2015 19:04

Pakko sanoa heti alkuunsa Octave Aubryn kirja La Revolution Francaise on todella mielenkiintoinen kirja Ranskan Vallankumouksesta .

Menen tässä vähän taaksepäin mistä tämä kaikki alkoi.Maanantaina Toukokuun 4.päivänä,v. 1789 koko Pariisi on Versaille'sissa ja Pariisin mukana ovat Ranskan ajatukset.
Juhlava kulkue eteni Valtionsäädyille ja vartioinnista huolehtivat kaksinkertainen rivi ranskalaisia sotilaita ja sveitsiläisä kaartilaisIa pakottavat väen pysymään talojen seinustalla sillä vielä tässä vaiheessa Kansa tottelee sotilaita mutta ei kauaa.

Kreivi Mirabeu joka näyttää leveäharteiselta hirviöltä, jolla on suunnaton tukkalaite ja kamalia rokonarpia kasvoissaan joka on elänyt hurjaa elämää maaseudulla niin hänet on valittu kolmannen säädyn edustajaksi Aixin piiristä. Samainen kreivi sanoi Marie Antoinettesta osuvan lauseen"että tämä on hovin ainoa mies". Kuningatar oli kaunis,kopea,oikukas ja tuhlaavainen ja ei ymmärtänyt mitään tavallisen Ranskalaisen elämästä."Itävallatar" oli yksi hyvä syy tähän Versaillesin naisjoukon tunkeutumisen syy. Naisten joukossa oli muuten paljon miehiä jotka olivat naisten vaatteissa ja humalassa sekä veritekoja oltiin jo tehty ennen Versaillessiin tulemista.

Takaisin vielä tuohon kulkueeseen niin siellä jossain piileskeli väkijoukossa huomaamaton,kissanaamainen ja siististi pukeutunut lakimies nimeltään Robespierre Artois'n edustaja kolmannelle säädylle. Tämä Maxmilian Roberpierre tuli kyllä vähän myöhemmin maailman tietouteen ja verisesti ystävineen. Samassa kulkueessa tuli Markiisi La Fayette,Amerikan sodan sankareita ja Mr. George Washingtonin henkilökohtainen ystävä ja hän on Auvergnen edustajien rivissä. Danton,Camilles,Saint Just ja monta muuta tärkeää henkilöä oli tuon kulkueen sisällä ja monet heistä joutuisivat kovan veritekojen tekijiksi tai uhreiksi.Vielä he olivat tuntemattomia mutta ei pitkään.

Kun Kuningatar saapuu ylellisissä vaatteissa voi vain aistia väkijoukon vihamielisyyden.Kansa huutaa Eläköön Orleans(!(Orleansin herttua vihaa kuningatarta ja panettelee häntä joka käänteessä). Marie Antoinette kalpenee ja pureksii huulensa vahingossa verille ja väkijoukko huutaa Lisää verta,lisää verta.[/i!] Kuningatar horjahtaa ystävättärensä herttuatar Lamballen käsivarrelle. Vain muutamia kuukausia myöhemmin Lamballen herttuatar makaa alastomana ja silvottuna Pariisin kaduilla terrorin riehuessa.

Kun Pariisi ottaa Kuninkaan haltuunsa 5.päivänä,lokakuuta 1789 jolloin Pariisin Hallien naiset valmistautuvat marssiin Versaillesiin niin Kirjuri Stanilas-Marie Maillard kansanjoukkojen arvoituksellinen johtaja joka otti osaa niin Bastiljin valtaukseen niin hän johti naisten retkeä Versaillessiin. Tämä Maillard oli hyvin ristiriitainen luonne valmis järjettömään väkivaltaan ja terroriin ja kuitenkin esti jotain tihutöitä puuttumatta toisiin. Maillard on todella kammottava hahmo. Hän hirttää erään papin Isä Lefebvrellen jo 14.päivänä heinäkuuta mukamas syy että pappi jakoi ruutia armeijalle. Papilla on hyvä onni koska muuan nainen katkaisee veitsellä köyden ja pappi putoaa 25. jalkaa, mutta säilyy hengissä. Maillard jättää papin rauhaan.
Tämä oli vain näitä alkulyöntejä Vallankumoukselle mutta Marie Antoinette edusti sitä aristokraatti tyyppiä jota Kansa vihasi eniten. Ludwig XVi oli paljon suositumpi henkilönä koska hän oli lempeä mies ja valittevasti myös nahjus sekä hän oli liian heikko johtamaan Ranskaa. Häntä kiinnosti vain perhe ja lukkotyöt. Oli mestari avainten ja lukkojen teossa. Ludviwgin harrastus jobi.

Tästä voidaan hyvin alkaa eteenpäin ja tuo Haukan Versaillesin tapahtuma oli hieno esimerkki kuinka pienessä ajassa tämä kaikki alkoi vyöryä eteenpäin..........Jatketaan Viva La Revolution [/i!merkeissä...................tässä oli vain pikku tiivitelmä alku-asioiden tapahtumissa.

Tässä Gabriellen piirros Stanilas-Marie Maillard,Musee Carnavalet'ssa.-
Kuva

Tässä Versaillesin linnassa oleva Marie Antoinetten salaovi huoneeseen jota pitkin hän pakeni rahvasta linnasssa. Henkivartiokaartin miesten päät olivat jo pistimissä ja heinähankoissa.
Kuva
____________
Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ma 06.04.2015 07:52

Tuosta Witkon kirjajutusta tuli mieleen vanha asia. Pikkupoikana selailin monia kertoja erään tuttavaperheen kirjahyllyssä ollutta kaksiosaista kirjasarjaa Ranskan vallankumouksesta. Kirjoissa oli aika lailla kuvia ja paljon tietoa. Kirjat olivat punaharmaita tai punamustia ja aika paksuja. En ole varma miksi tutkin niitä, sillä ei ole jäänyt mieleen että olisin ollut erityisen kiinnostunut aiheesta. Mutta muistaisin, että muuan pikku pimu, johon olin ihastunut, puhui usein Marie Antoinettesta. Ilmeisesti halusin tietää itsekin jotakin kyseisestä naisesta, ja etsin tietoa noista vallankumouskirjoista. Tuon aikakauden jälkeen en ole aiheesta ollut kiinnostunut ennen kuin nyt viimeisen vuoden aikana. Jotenkin se kai jäi elämään alitajuntaan.

Marie Antoinette on riittävän mielenkiintoinen henkilö tuon ajan Ranskassa, ja varmaan monet tuntevat hänet nimeltä. Hänen naitettiin Ranskan kuningas Ludvig XVI:lle ikäänkuin sinettinä Itävallan ja Ranskan rauhanliitosta vuonna 1770. Ranskalaiset ottivat kuningattaren hyvin vastaan, mutta suhteellisen nopeasti tilanne kääntyi huonompaan suuntaan. Marie Antoinette ei välittänyt tippaakaan ranskalaisten politiikasta tai taloudesta, vaan tuhlasi rahoja harkitsemattomasti ja käyttäytyi itsekkäästi. Mitä paskan väliä oli sillä miten ranskalaisilla meni, kunhan itsellä oli mukavaa.

Vallankumouksen puhjettua Marie Antoinette oli yhteydessä ulkovaltoihin, eikä juuri piitannut kuningaspuolisonsa mielipiteistä. Tavallaan kyllä ymmärrän kuningatarta ja hänen omavaltaisia toimiaan, sillä Ludvig-puoliso oli aika saamaton äijä ja aivan liian heikkotahtoinen kuninkaaksi. Hänellä ei ollut selkärankaa eikä kykyä hoitaa vaativia velvollisuuksiaan. Lisäksi kunkku kärsi masennuksesta ja oli välillä niin pahassa aallonpohjassa, ettei hänestä ollut juuri mihinkään. Marie Antoinette olisi voinut ottaa hommat hanskaansa, mutta hän teki virheen kohdellessaan nälkäisiä pariisilaisia mahdollisimman tylysti malliin Jos teillä ei hitto soikoon ole leipää syötäväksi niin mutustelkaa vaikka leivoksia.

Tuo oli lievää törkeämpää ilkeilyä ihmisille, jotka näkivät nälkää osittain siksi, että rouva kuningatar oli älyttömyyksillään saanut kansakunnan talouden entistä huonompaan jamaan.

Marie Antoinetten ivallinen ja välinpitämätön käytös johti siihen karuun tosiasiaan, että kansalaisten viha kohdistui yhä enemmän häntä itseään vastaan. Markiisi Lafayette teki paljon hänen eteensä, mutta pidemmässä juoksussa tämä ei riittänyt.

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Witko » Ma 06.04.2015 11:05

Haukka kirjoitti:Tuosta Witkon kirjajutusta tuli mieleen vanha asia. Pikkupoikana selailin monia kertoja erään tuttavaperheen kirjahyllyssä ollutta kaksiosaista kirjasarjaa Ranskan vallankumouksesta. Kirjoissa oli aika lailla kuvia ja paljon tietoa. Kirjat olivat punaharmaita tai punamustia ja aika paksuja. En ole varma miksi tutkin niitä, sillä ei ole jäänyt mieleen että olisin ollut erityisen kiinnostunut aiheesta. Mutta muistaisin, että muuan pikku pimu, johon olin ihastunut, puhui usein Marie Antoinettesta. Ilmeisesti halusin tietää itsekin jotakin kyseisestä naisesta, ja etsin tietoa noista vallankumouskirjoista. Tuon aikakauden jälkeen en ole aiheesta ollut kiinnostunut ennen kuin nyt viimeisen vuoden aikana. Jotenkin se kai jäi elämään alitajuntaan.

Marie Antoinette on riittävän mielenkiintoinen henkilö tuon ajan Ranskassa, ja varmaan monet tuntevat hänet nimeltä. Hänen naitettiin Ranskan kuningas Ludvig XVI:lle ikäänkuin sinettinä Itävallan ja Ranskan rauhanliitosta vuonna 1770. Ranskalaiset ottivat kuningattaren hyvin vastaan, mutta suhteellisen nopeasti tilanne kääntyi huonompaan suuntaan. Marie Antoinette ei välittänyt tippaakaan ranskalaisten politiikasta tai taloudesta, vaan tuhlasi rahoja harkitsemattomasti ja käyttäytyi itsekkäästi. Mitä paskan väliä oli sillä miten ranskalaisilla meni, kunhan itsellä oli mukavaa.

Vallankumouksen puhjettua Marie Antoinette oli yhteydessä ulkovaltoihin, eikä juuri piitannut kuningaspuolisonsa mielipiteistä. Tavallaan kyllä ymmärrän kuningatarta ja hänen omavaltaisia toimiaan, sillä Ludvig-puoliso oli aika saamaton äijä ja aivan liian heikkotahtoinen kuninkaaksi. Hänellä ei ollut selkärankaa eikä kykyä hoitaa vaativia velvollisuuksiaan. Lisäksi kunkku kärsi masennuksesta ja oli välillä niin pahassa aallonpohjassa, ettei hänestä ollut juuri mihinkään. Marie Antoinette olisi voinut ottaa hommat hanskaansa, mutta hän teki virheen kohdellessaan nälkäisiä pariisilaisia mahdollisimman tylysti malliin Jos teillä ei hitto soikoon ole leipää syötäväksi niin mutustelkaa vaikka leivoksia.

Tuo oli lievää törkeämpää ilkeilyä ihmisille, jotka näkivät nälkää osittain siksi, että rouva kuningatar oli älyttömyyksillään saanut kansakunnan talouden entistä huonompaan jamaan.

Marie Antoinetten ivallinen ja välinpitämätön käytös johti siihen karuun tosiasiaan, että kansalaisten viha kohdistui yhä enemmän häntä itseään vastaan. Markiisi Lafayette teki paljon hänen eteensä, mutta pidemmässä juoksussa tämä ei riittänyt.

Kuva
**************************************************

Takuulla Haukka on kyse II-osaisesta kirjasta ja Ranskan Suuri Vallankumous. Punaiset nahkakannet ja sivuja yhteensä n. 1.300. Eräs arvostetuin kirja Ranskan Vallankumouksesta. Todella paljon eri kuvia lähes joka sivulla. Parempaa kirja-sarjaa Ranskan Vallankumouksesta ei ole minun käsiini vielä tullut vaikka on muutama muukin kirja tästä aiheesta.Ludwig VI:sta voi vetää suoran kaaren Venäjän viimeiseen Tsaariin Nikolai II:seen. Kummatkin olivat hallitsijoina heikkoja l. selkärangattomia ja molempien puolisot olivat vihattuja ja antoivat Kansalle hyvän syyn sytyttää Vallankumous. Saksan maalta muuten tulivat naiset tai Marie Antoinette oli Itävallasta(melkein sama asia).

Tämä Ranskan Vallankumous on samanlainen aarreaitta eri henkilö- historioissa.Loputtomasti mitä mielenkiintoisempia henkilöitä ja kohtaloita.
Olen varmasti sanonut ennenkin tämän mutta Markiisi Lafayette vihasi Kuningatarta johtuen juuri hänen elämäntavoistaan. Markiisia ei Versaillesin hovielämä paljon sytyttänyt eikä myös hänen vaimoaan. Marie Antoinette vihasi Lafayttea koska tämän Aristokraatin sukupuu alkoi jo Ristiretkistä 1100-luvulta alkaen. Ei päässyt oikein Maria Teresian tytär kuittailemaan sukupuusta mitään. Lafayette pelasti ainakin kaksi kertaa Antoinetten elämän kirjaimillisesti mutta giljotiinalta ei enään.

Lafayette olisi halunnut perustuslaillista Monarkiaa mutta Aateliset eivät oikein syttyneet silloin 1789 vuoden alussa tähän.Tämä säätyluokka oli surkea tekohengitys sillä ei kolmas sääty saanut mitään valtaa aatelistoon ja papistoon Säätytalolla.
Itseasiassa 1700-luvun Ranskan maalaisväestö eli paremmin kuin monet muut tuon ajan valtiot. Ruokaa riitti ja aina punkkuakin oli tarjolla.

Pariisissa elämä olikin jo kurjaa ja sieltä tämän Vallankumous alkoi. Toki maaseudulta tuli aatelisia jotka olivat valmiina nuolemaan kolmatta säätyä koska Kuningasta ja hänen kevytkenkäistä vaimoaan ei suosittu. Amerikan Vallankumouksessakin mukana ollut Kreivi Axel von Fersen oli todennäköisesti Anoinetten rakastaja ja Axel pojalla riitti vientiä hovissa kun mies oli komea ja jännittävä persoona kertoessaan Amerikan Vallankumouksesta ja vielä seikkailusta villien kanssa(intiaanien), siinä kyllä Axel poika heitti omiaan. Hän ei ollut mikään Lafayette ja Oneidat.

Tämä on koukuttava aihe koska tästä on monta aasinsiltaa Amerikan Vallankumoukseen.
Saint Just oli yksi jäätävimpiä hahmoja Ranskan Vallankumouksessa. Nuori ja komean näköinen Kuoleman Enkeli jolla ei ollut mitään tunteita vaan täysin kylmä ihminen. Eikä myöskään pelännyt mitään. Hänellä oli tapana pitäessään puheita tehdä kädellään samaan aikaan merkkejä samoin kuin giljotiinin terä liikkui. Robespierren lähin ystävä-ja luottohenkilö niin elämässä kuin kuoleman portilla.

______
Witko

Tässä hyveen ja kuoleman enkeli Saint Just
Kuva

Ja tässä hänen arkkivihollisensa Maria Antoinette uudelleen myös Ranskalaisen näyttelijättären tulkitsemana.
Kuva

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ti 07.04.2015 06:40

Tulipa kaiveltua yöllä muistin lokeroita, kun uni ei tullut. Mainitsin hiljattain lapsuuden tytön, joka ihaili Marie Antoinettea. Muistin hieman enemmänkin tuosta pikku pissiksestä.. Hän nimittäin myös pukeutui kuin Maria Antoinette ja häntä kutsuttiin "prinsessaksi". Monta hametta päälletysten kuin romaninaisilla, mutta ei hän ollut mustalainen. Todennäköinen nimi Sinikka.

Mutta pointti on se, että hän ei puhunut vain Marie Antoinettesta, vaan ihannoi myös markiisi De Sadea (ei La Fayette). Kun tarkemmin ajattelin, se oli juuri De Sade, josta pääasiassa etsin tietoja noista vallankumouskirjoista. En muista löysinkö kaipaamaani faktaa. Äitini varoitti, että se likka ei ole hyvää seuraa, ja käski pysytellä etäällä. En tiedä mistä hän sen voi tietää. Ehkäpä tulin maininneeksi kotona, että Sinikan miesihanne on markiisi de Sade, ja minäkin haluaisin olla samanlainen. Se aiheutti äkillisen reaktion.

Voi, että olin tyhmä ja tietämätön. Tuossa markiisi mielipuuhassaan;

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Witko » Ti 07.04.2015 09:50

Haukka kirjoitti:Tulipa kaiveltua yöllä muistin lokeroita, kun uni ei tullut. Mainitsin hiljattain lapsuuden tytön, joka ihaili Marie Antoinettea. Muistin hieman enemmänkin tuosta pikku pissiksestä.. Hän nimittäin myös pukeutui kuin Maria Antoinette ja häntä kutsuttiin "prinsessaksi". Monta hametta päälletysten kuin romaninaisilla, mutta ei hän ollut mustalainen. Todennäköinen nimi Sinikka.

Mutta pointti on se, että hän ei puhunut vain Marie Antoinettesta, vaan ihannoi myös markiisi De Sadea (ei La Fayette). Kun tarkemmin ajattelin, se oli juuri De Sade, josta pääasiassa etsin tietoja noista vallankumouskirjoista. En muista löysinkö kaipaamaani faktaa. Äitini varoitti, että se likka ei ole hyvää seuraa, ja käski pysytellä etäällä. En tiedä mistä hän sen voi tietää. Ehkäpä tulin maininneeksi kotona, että Sinikan miesihanne on markiisi de Sade, ja minäkin haluaisin olla samanlainen. Se aiheutti äkillisen reaktion.

Voi, että olin tyhmä ja tietämätön. Tuossa markiisi mielipuuhassaan;

Kuva
***********************************************
Ei ole ihme että äitisi ei fanittanut Markiisi de Sadea. Miehen kirjat olivat niin kovan luokan pornoa ja mitä ihmeellisempiä masokismi leikkejä ettei Witko edes pystynyt lukemaan niitä Toinen irstailun kunkku oli myöhemmin Ranskalainen kirjailija ja runoilija Apollinaire 1900-luvun taitteessa. oli pervessioiden suurmestari.

Pää Pervo tässä itse l. Apollinaire
Kuva

____________
Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ti 07.04.2015 13:22

Hieman on pervon näköinen heppu!

Jos palataan aiempiin aikoihin,niin sadisteja oli 1700-luvun ranskassa pilvin pimein. Markiisi de Sade oli vain yksi monista. Paremmista eli aatelisista piireistä löytyi sadoittain vanhoja elostelijoita, joille kaikki mahdolliset sänkykamarileikit olivat tuttuakin tutumpia. Palvelijattarat alistettiin seksileikkeihin väkisin, ja näistä tilaisuuksista muodostui parempien piirien suosittua ajanvietettä. Köyhiltä palvelustytöiltä ja -pojilta tuskin kysyttiin, haluatko tulla mukaan. Isäntien sana oli laki.

Onhan tuolta ajalta olemassa edelleen lukuisia mekaanisia laitteita ja muuta rekvisiittaa, jotka kertovat alan miesten ja naisten fantasialeikeistä ilman rajoja. Muistaisin, että myös markiisi Lafayette kannatti vapaamielisyyttä. Ei tietenkään tuossa mittakaavassa, mutta avioliitto ja rakkaus eivät hänen mielestään kuuluneet yhteen.

Mutta miten markiisi de Sade ja Marie Antoinette liittyvät toisiinsa, sitä en vielä tällä hetkellä tiedä. Jokin yhteys heillä täytyi olla koska porilainen 1960-luvun koulutyttö tiesi asian. Aihepiiri on minulle aika uusi, enkä tunne kovin hyvin tuon aikakauden tapahtumia Pariisissa. Tiedän, että de Sade oli vankina Bastiljin vankilassa 1789, mutta hänet siirrettiin sieltä psykiatriseen sairaalaan hieman ennen kuin vallankumoukselliset iskivät vankilaan. Vuotta myöhemmin hänet vapautettiin, mutta en tiedä pitikö hän mitään yhteyttä Marie Antoinetteen. Olettaisin kylläkin, että kuningatar ja de Sade olivat hieman niinkuin hengenheimolaisia keskenään. Ei de Sade ilman syytä kutsunut kuningatarta ”Pariisin ensimmäiseksi prostituoiduksi”. Se oli näiden kahden keskinäistä huumoria.

Täytynee tutkia asiaa. Ja naiskauneutta kehiin niljakkaan markiisin vastapainoksi. Vielä kerran Marie Antoinette.

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Witko » Ti 07.04.2015 18:38

Marie Antoinettesta eräs aikalainen kirjoitti kuvauksen:Marie Antoinette häikäisee olemuksellaan kun taas Kuningas Ludwig XVI on maalaisen näköinen hänen rinnallaan.
Hänen Marie Antoinetten hipiä on läpikuultava,suuret siniset silmät,korkean taaksepäin kaartuvan otsan yllä kohoavat hiukset ovat vaaleat.Hänen vartalonsa on sorea-kaula on siro ja huom! hänen naiselliset muodot ovat hyvin kehittyneet,jalat pitkät ja ruumis on sopusuhtainen. Majesteettisen kaunis mutta äly on pinnallinen eikä mikään suuri ajattelija,keimailija ja rakastaa kalliita koruja. Miestään hän on jo pitkään kutsunut"mies parka"ja unohtanut tämän ukko paran täysin.

Siis nykykielellä sanottuna Marie on ollut hyvin seksikäs pakkaus l. muotoja on löytynyt kunnolla. Silti Ranskan maaseudulla ihmiset elivät paremmin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Miksi sitten maa syöksyy Vallankumoukseen.Moet asiat mutta yksi on Amerikan Vallankumous ja sieltä tulleet Vapaamuurarit kuten Lafayette,Franklin ym. haluavat Ranskan kehittyvän ulkomaankaupassa ja Amerikan Vallankumous oli Ranskalle kallis koitos. Versaillesin rauhassa jouduttiin jo toisen kerran luovuttamaan Kanada ja vaatimatta Briteiltä mitään ja Kanada on nyt menettetty kaksikertaisesti ja ainaisesti menetty.

Ranskalle Amerikan Vallankumouksen päättyminen oli lähes pakkotilanne ja rauhaa kaivattiin kipeästi sillä Valtion kassa oli täysin tyhjä. Tämä on suuri syy joka ajoi Ranskaa Vallankumoukseen koska he Kansa näkivät että alamaiset(Patriootit) voittivat Tyrannin(Englanti) Tämä herätti vastakaikua koko kuningaskunnassa.Tapahtumassa nähtiin Vapauden Voitto tyranniasta,uudenaikaisen ajattelun voitto hämäristä perinteistä. Vapaamuurareille tämä oli se riemuvoitto ja heidän rivinsä kasvavat Ranskassa nopeasti. Veljeskunta ei varmaankaan tarkoita täydellistä kuningashallituksen rikkomista mutta he haluavat kuningaskunnasta perustuslaillisen ja joko nykyinen kuningas tai mielummin uusi. Se tahtoo erottaa kuninkuuden vanhasta perustastaan uskonnosta.

Tämä oli vähän tylsä esitelmä mutta tämä oli yksi suuri syy miksi tämä Vallankumous eteni niin nopeasti, koska siinä ei pelkkä Kansa kapinoinut vaan myös eri Aateliset omiin käyttötarkoituksineen. Ludwig XIV kohtalo oli tosiaan mies parka ja nahjus. Vaimo taas oli kaiken tuhlailun ja turhuuden esikuva. Sitä paitsi Kansa ei pitänyt kun Kuningatar oli Itävaltalainen sillä aito Ranskatar olisi ollut luotettavampi kuningatar kuin vanha vihollismaa. Kyllä tässä pian verityöt alkavat ja todellinen teurastamisen ja terrorin aikakausi.

Tämä mies on koko Ranskan Vallankumouksen avainhenkilö ja itse Vallankumous

Maxmilien Francois Marie Isidore de Robespierre. Loppu oli kaamea.Vallankumous syö omat lapsensa sanotaan.

Kuva

_________
Witko

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Witko » Ti 07.04.2015 18:49

Korjaus ei siis Aurinkokuningas Ludwig IV Vaan Ludwig XVI. Aurinko Kununkaan aikana olisi koko Vallankumous ollut täysi mahdottomuus sillä Aurinkokuningas oli Jumalasta seuraava ja häntä kunnioitettiin ja pelättiin koska mies oli täysi despootti.

Tässä Herra ja Hidalgo Aurinkokuningas.
Kuva


_______-
Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 08.04.2015 08:43

On tuo Ranskan vallankumous aika outo tapahtuma, ketkähän siitä hyötyivät?

Kuten Witko totesi, vallankumous söi omat lapsensa. Kiduttaminen kiellettiin teloitusten yhteydessä, mutta pyöveleillä riitti töitä ja giljotiinin terä putosi monen monta kertaa. Käsittääkseni ihmisiä myös hukutettiin paljon. Kuinka moni päätyi Seineen kalojen ruoaksi , jää arvailujen varaan.

Surmatöissä kunnostautuivat myös naiset. Luostarikoulussakin opiskellut Charlotte Corday hautoi vallankumousmies Jean-Paul Maratin murhaa vuosien ajan. Marat iskuskeli tyylikkäässä kylpyammeessaan kun Charlotte-tyttönen hiipi paljun ääreen. Kylpy jäi Maratin viimeiseksi, sillä Charlotte iski veitsen hänen rintaansa. Maratin kuolinkorina oli kuitenkin siksi äänekästä, että hänen rakastajattarensa Simone Evrard pyyhälsi paikalle joidenkin tuttaviensa kanssa.

Charlotte ei päässyt karkuun, vaan joutui antautumaan tulijoille. Pidätetty joutui ex-kapusiinimunkki François Chabotin haltuun. Tämä oli joskus ollut hurskas uskonveli, mutta vallankumous oli syönyt hänestä turhan jumalallisuuden. Himokas kiilto pienissä siansilmissään ex-munkki kävi käsiksi murhaajatar-Charlotteen ja alkoi repiä tämän vaatteita. Paikalla olleet muut ranskalaiset estivät ex-munkin raiskaamasta naista. Chabot puolusteli tekoaan, ja väitti etsineensä Charlotten puvun alta sinne piilotettyua asiakirjaa. Kukaan ei uskonut hänen ontuvia selityksiä ja kiiluvasilmäinen munkki ajettiin matkoihinsa potkujen saattelemana.

Tämä Charlotten tekemä poliittinen murha herätti laajaa huomiota, ja lopputulos oli arvattavissa. Vallankumouksen aukiolla Charlotte nousi portaat ylväänä kuin kuningatar ja antoi sitoa itsensä paikalleen ilman inahdustakaan. Pyöveli vilkutti silmää jäähyväisiksi ja kansa kohahti, kun ja terä katkaisi Charlotten kaulan. Myöhemmin Charlotten pää vietiin korissa madame Tussaudin verstaaseen, ja siitä tehtiin kuolinnaamio.



Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Witko » Ke 08.04.2015 11:25

Kyllä oikeassa olet että ketkä oikeastaan hyötyivät tästä Vallankumouksesta.
Porvarit ja työläiset aika vähän, jotkut monarkistit kyllä, ajaen omia etujaan.
Maaseudun väestö ei ollut ollenkaan innostunut mutta nämät kiihkoilijat l. lyhtytolppien proletaarit ajoivat kiihekästi tätä Vallankumousta ja sen jälkeen loputonta terroria joka kääntyi sitten heitä vastaan kun tavallisten Ranskalaisten mitta tuli täyteen.

Hyvänä esimerkkinä näistä kiihkoilijoista on uuri tuo Jean-Paul Marat.
Hänen verenhimoisuudellaan ei ollut mitää rajaa. Kylpyammeesta käsin tämä
lääkäri mies ja jakobiini kirjoitti verisiä pamflettejaan. Syy miksi Marat oli kylpyammeessa jatkuvasti oli se että piileskellessään ennen Vallankumousta Pariisin viemäreissä Salaista Poliisia niin hän sai kiusallisen ihottuman jota hän kylvyssö ollessaan hoiti ja on väitetty että syöpäläisten aiheuttama ihottuma sai miehen tuskissaan kirjoittamaan verta hyytäviä kirjoituksia.

Marat se kirjoitteli lehdessää Kansan Ystävät että kuolemanrangaistus on lievin mitä näille ylimysteille on tehtävä ja heidät on teloitettava välittömästi.Marat hyväksyi v.1792 nämät hirveät joukkomurhat "vallankumouksen vihollisille. Hän perusti pahamaise Valvontakomissin

Jatkuu tuli asiakkaita.........

Witko

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Witko » Ke 08.04.2015 12:08

Olipas jäätävästi kirjoitusvirheitä.Sen siitä saa kun kirjoittaa nopeasti.
Marat teki nk. kuolemanlistoja joilla teloitettiin syyllisiä niin kuin syyttömiä.
Girondisti Charlotte Corday tuli Normandian maaseudulta ja kuului alhaisempaan Maalaisaatelistoon ja hän halusi tappaa Maratin juuri näistä julmista teoista. Tämä ex-kapusiinimunkki oli himokkaana kiinni varsin muodokkaan Charlotten kimpussa repien hänen pukunsa edestä auki jolloin Charlotten varsin muodokaat rinnat pullahtivat esiin. Sen jälkeen munkki sai ritolat.

Charlotte meni mestauslavalle hyvin tyynenä. Seineen hukutettiin niin aristokraatteja kuin pappeja ja ihan tavallisia ihmisiä jotka olivat listoilla.
Teloittajat olivat veneillä ja lautoilla pitkin ja poikin Seineä hakaten airoilla ja keihäillä pinnalle tulevia ihmisiä. Ruumiiita oli monen kilometrin säteellä pitkin Seineä. Kun terrori loppui niin Maratin kaikki patsaat hävitettiin ja hautaa siirrettiin. Vallankumous söi lapsensa.

Tässä toinen kuva hehkeästä Charlotte Cordaystä

Kuva

_______
Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 08.04.2015 13:44

Kun Ranskan suuresta vallankumouksesta puhutaan, ei ole syytä unohtaa Joseph-Ignace Guillotinia, jonka keksimä giljotiini oyettiin käyttöön keväällä 1792. Ensimmäinen giljotiinissa virallisesti teloitettu oli lainsuojaton kelmi ja murhamies Nicolas Jacques Pelletier.

Olivathan esigiljotiinit toki katkoneet uhriensa päitä Euroopassa jo vuosisatoja ennen Guillotin keksintöä, mutta juuri tämä Guilletin versio nimettiin giljotiiniksi – tietenkin hänen itsensä mukaan. En tiedä monessako paikassa giljotiineja oli vallankumouksen aikaan, mutta Conciergerien palatsi Pariisissa oli tuon aikakauden pelätyin vankila, jossa tuhannet vangit viettivät loppuaikansa odottaen kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa.

Yksi näistä vangeista oli syrjäytetty kuningatar Marie Antoinette. Joka elokuussa 1793 tuotiin tuohon pahamaineiseen vankilaan. Siellä istui hymyttömiä vallankumouksen vihollisia, joista suurimmalle osalle seuraava osoite oli giljotiini. Ex-kuningatar kulki ohi sellien, joihin oli vain muutaman neliömetrin alalle ahdettu viisi tai kuusi miestä. Jos oli riittävästi fyrkkaa, selliinsä sai mukavuuksia, joskus jopa oikean sängyn. Marie Antoinette sai kunnian majoittua koko vankilan suurimpaan selliin, jossa oli sänkyn lisäksi kirjoituspöytä, yöpöytä ja peili.

Vietettyään yli kaksi kuukaurtta sellissään Marie Antoinette kuljetettiin palatsin suureen halliin. Siellä häntä odottivat vallankumouksen vihollisille tuomioita jakavat tuikeailmeiset miehet: häntä syytettiin muun muassa orgioiden pidosta Versaillesin linnassa, tuhlailevaisuudesta, poikansa seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja vallankumousjohtajiin kohdistuvista murhasuunnitelmista. Oikeus mietiskeli syytöksiä päivän pari, ja antoi sitten tuomionsa; kuolema giljotiinissa.

Tuolta löytyi pahamaineinen Conciergerien vankila, jossa moni Ranskan vallankumous-ajan kuuluisuus vietti viimeiset hetkensä

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Witko » Ke 08.04.2015 14:18

Haukka kirjoitti:Kun Ranskan suuresta vallankumouksesta puhutaan, ei ole syytä unohtaa Joseph-Ignace Guillotinia, jonka keksimä giljotiini oyettiin käyttöön keväällä 1792. Ensimmäinen giljotiinissa virallisesti teloitettu oli lainsuojaton kelmi ja murhamies Nicolas Jacques Pelletier.

Olivathan esigiljotiinit toki katkoneet uhriensa päitä Euroopassa jo vuosisatoja ennen Guillotin keksintöä, mutta juuri tämä Guilletin versio nimettiin giljotiiniksi – tietenkin hänen itsensä mukaan. En tiedä monessako paikassa giljotiineja oli vallankumouksen aikaan, mutta Conciergerien palatsi Pariisissa oli tuon aikakauden pelätyin vankila, jossa tuhannet vangit viettivät loppuaikansa odottaen kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa.

Yksi näistä vangeista oli syrjäytetty kuningatar Marie Antoinette. Joka elokuussa 1793 tuotiin tuohon pahamaineiseen vankilaan. Siellä istui hymyttömiä vallankumouksen vihollisia, joista suurimmalle osalle seuraava osoite oli giljotiini. Ex-kuningatar kulki ohi sellien, joihin oli vain muutaman neliömetrin alalle ahdettu viisi tai kuusi miestä. Jos oli riittävästi fyrkkaa, selliinsä sai mukavuuksia, joskus jopa oikean sängyn. Marie Antoinette sai kunnian majoittua koko vankilan suurimpaan selliin, jossa oli sänkyn lisäksi kirjoituspöytä, yöpöytä ja peili.

Vietettyään yli kaksi kuukaurtta sellissään Marie Antoinette kuljetettiin palatsin suureen halliin. Siellä häntä odottivat vallankumouksen vihollisille tuomioita jakavat tuikeailmeiset miehet: häntä syytettiin muun muassa orgioiden pidosta Versaillesin linnassa, tuhlailevaisuudesta, poikansa seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja vallankumousjohtajiin kohdistuvista murhasuunnitelmista. Oikeus mietiskeli syytöksiä päivän pari, ja antoi sitten tuomionsa; kuolema giljotiinissa.

Tuolta löytyi pahamaineinen Conciergerien vankila, jossa moni Ranskan vallankumous-ajan kuuluisuus vietti viimeiset hetkensä

Kuva
*****************************************************

Kelpo lääkärimme kehitti tämän viistoteräisen giljotiinin koska se olisi kivuttomin ja nopein kuolema. Totta varmasti oli, mutta ei sinne niin kuin Haukka totesi niin Conciergerie vankila joka oli täynnä giljotiinin menijöitä niin ei siellä mitään kilpajuoksua tullut mestauslavalle. Sitä paitsi kuolintapanana se oli äärettömän verinen ja kivetykset olivat täynnä verta ja voi kuvitella kesähelteillä mikä on ollut haju. Maratin tappanut Charlotte Corday seisoi tyynesti mestauslavalla ja kun pää putosi koriin niin pyöveli otti pään korista ja antoi vielä väräjäville silmille päähän molemille poskille kunnon läimäykset ja sanoi Eläkään Vallankumous, mutta tämä ele ei tehnyt pyövelille positiivista palautetta vaan Kansa suuttui silmittömästi koska tämä teko oli liikaa sillä tyttö oli tavallinen nuori eikä aristokraatti ja pyöveli meinattiin lynkata. Ainostaan vartijajoukon ympäröimänä pyöveli pääsi pakoon ja piiloon.

Marie Antoinettea syytettiin mm. poikansa seksuualisesta hyväksikäytöstä ja tähän ainoaan syytökseen Maria Antoinette vastasi ja sanoi että kysymys on jokaiselle äidille luonnoton ja Hallien naiset jotka seurasivat oikeudenkäyntiä huusivat tuomarit hiljaiseksi. Kaikkea eivät Vallankumouksellisetkaan voineet sentään sietää. Loppua kohden mennessä Marie Antoinette nousi ylevämmälle tasolle ja silloin hän osoitti olevansa rohkea. Kaksi vuorokautta häntä oli pidetty hereillä ja ilman ruokaa ja sitten hän joutui kuuntelemaan seisaalta näitä syytöksiä.

_________
Witko


Marie Antoinettea tuodaan oikeuteen
Kuva

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Haukka » To 09.04.2015 11:14

Kuva

Tämä ylväs kreivi Ruotsinmaalta yhdistetään läheisesti Marie Antoinetteen. Kysymyksessä on kantrikinkerien kysssäreissäkin esiintynmyt Hans Axel von Fersen , jolla oli merittiä myös Amerikan vapausssodassa. Hän taisteli vuosina 1780 – 1781 Rochambeaun kreivin komennossa ja kunnostautui Yorktownin piirityksessä. Pistätyessään myöhemmin 1780-luvulla Versaillesin hovissa, Von Ferseniä ympäröivät melkoiset huhut. Kuten arvata saattaa komea ruotsalaismies yhdistettiin Marie Antoinetteen, ja kuningattaren poikaa Ludvig XVII:tä epäiltiin von Ferseenin tekeleeksi. En tiedä mitä kaikkea Marie Antoinetten järjestämissä peli-illoissa tapahtui, mutta ainakin siellä juotiin, syötiin, mässäiltiin ja pelattiin. Pelien kirjo oli varmaan laidasta laitaan ja panokset korkeat. Ehkä joiltakin lähti vain poikuus, piikuus tai omaisuus, mutta lähtikö joiltakin myös henki? Tiedän, että kuningatar oli tarkan silmälläpidon alaisena, mutta jotakin luvatonta saattoi silti tapahtua. Mahdolliset silminnäkijät maksettiin hiljaiseksi tai kärrättiin Seineen.

Kunkku itse pysyi mieluummiin erillään vaimostaan, eikä välittänyt paskaakaan hovielämästä. Mieluummin hän metsästeli, veisteli puutarhatonttuja tai askarteli lukkojen parissa. Jos Ludvig olisi syntynyt köyhempään perheeseen, hänestä olisi tullut Pariisin kuuluisin murtovaras, jota yksikään lukko ei olisi pidätellyt. Samalla hänestä olisi tullut virkavallan jahtaama rikollinen, joka olisi paennut Pariisin maanalaisissa viemäreissä. Myöhemmin hänestä olisi tullut suuri legenda, jota kansa olisi palvonut ja ihaillut.

Nyt Ludvig XVI oli vain kurja kuningas, joka hän suututti aateliset omilla uudistuksillaan, ja antoi valtakunnan johdon neuvonantajilleen. Näin hän menetti aateliston tuen, minkä seurauksena hän päätyi Versaillesin palatsissa pilkan kohteeksi (hovin jäsenet mm. levittelivät kirjoituksiaan, joissa Ludvigia pilkattiin vähä-älyiseksi) . Eihän se miehestä vähämielistä tee, jos ei ole kiinnostunut vaimostaan tai tanssimisesta. Mutta kuten sanottu "Suku on pahin" eli sukuasi et voi valita.

Voisi sanoa, että koko vallankumous onnistui vain Ludvigin hyväuskoisuuden ja passiivisuuden ansiosta. Hän ei vastannut kumouksellisten toimintaan koska ei halunnut lietsoa väkivaltaa vaan uskoi liikaa kansaansa. Jos hän olisi vastannut kumouksellisten toimintaan vastapropagandalla, koko vallankumous olisi saattanut jäädä toteutumatta tai mennä hanurilleen.

Mainettaan parempi ja fiksumpi mies, mutta väärällä alalla.

Kuva
Haukka

Vastaa Viestiin