mielenkiintoisia väittämiä

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Vastaa Viestiin
Voyageur
Viestit: 493
Liittynyt: Ke 07.04.2010 01:25

Viesti Kirjoittaja Voyageur » Ke 23.01.2013 20:19

Haukka kirjoitti:Hän on tämä mies ja tietojen mukaan yankton-sioux.

Kuva

Kuva
Hämmästyttävää yhdennäköisyyttä! ihmiskasvothan on periaatteessa hyvin symmetriset ellei
jotain vammoja tai syntymämerkkejä luomia tai syyliä tms oteta lukuun.

Tuo vanhemman miehen versio eli nuorempi kuva näyttäisi olevan pahville liimattu "oikea valokuva" eli tehty läpivalotettavasta negasta toisin kuin tuo vanhemp ferrotyyppi.
eli ne voisivat periaatteessa olla toistensa peilikuvia siis tuota miestä ajatellen.
Onko mitään tekniikkaa joka toimisi tietokoneella, tehdä jommasta kummasta peilikuva eli tulisiko ne vielä lähemmäs toisiaan. tuli vaan mieleen.
Mitä mieltä ovat J.T ; H ja W

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Ke 23.01.2013 20:41

Voyageur kirjoitti:
Haukka kirjoitti:Hän on tämä mies ja tietojen mukaan yankton-sioux.

Kuva

Kuva
Hämmästyttävää yhdennäköisyyttä! ihmiskasvothan on periaatteessa hyvin symmetriset ellei
jotain vammoja tai syntymämerkkejä luomia tai syyliä tms oteta lukuun.

Tuo vanhemman miehen versio eli nuorempi kuva näyttäisi olevan pahville liimattu "oikea valokuva" eli tehty läpivalotettavasta negasta toisin kuin tuo vanhemp ferrotyyppi.
eli ne voisivat periaatteessa olla toistensa peilikuvia siis tuota miestä ajatellen.
Onko mitään tekniikkaa joka toimisi tietokoneella, tehdä jommasta kummasta peilikuva eli tulisiko ne vielä lähemmäs toisiaan. tuli vaan mieleen.
Mitä mieltä ovat J.T ; H ja W
Tuossa laittamassa linkissäni on nuo niin sanotun CH:n kasvot myös peilikuvana, jolloin jakaus hiuksissa on myös havaittavissa.

En osaa sanoa, oikeastaan mitään tästä valokuvasta.
Vannoinhan itselleni aikoinaan myös erästä Butch Cassidy valokuvvaa Vanhaksi Cassidyksi, joka myöhemmin osoittui feikiksi.

Jari
Jari Teilas

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 23.01.2013 21:56

Vaikka jätettäisiin kasvot kokonaan pois ovat myös vartalon mittasuhteet ja jalkaterien asento täsmälleen samat.

Yanktonin naama näyttää hieman isommalta, mutta kyseessä on optinen harha. Tätä yanktonia ei ole koskaan pystytty tunnistamaan, vaan hän on jäänyt nimettömäksi orvoksi. Kuva on otettu noin 1875.

Tästä kaikesta voimme tehdä sen pikaisen yhteenvedon, että kysymyksessä saattaa edelleenkin olla Crazy Horse. Etsintä jatkuu vielä, sillä näin mielenkiintoista aihetta ei voi vielä kokonaan hylätä.
Haukka

Voyageur
Viestit: 493
Liittynyt: Ke 07.04.2010 01:25

Viesti Kirjoittaja Voyageur » Ke 23.01.2013 22:05

Tässä kun on nyt viimepäivinä puhuttu yhdennäköisyyksistä ym vastaavasta.
Niin aina kun olen huomannut Cherokee John Ross;in valokuvan minulle tulee mieleen yksi
Amerikkalainen elokuvanäyttelijä mutta nyt en saa sitä millään mieleeni.
Välillä kieron miehen rooleja välillä rehellisemmänkin. Katsokaas ja hierokaa harmaita aivosoluja kuten Hercule Poirot.

www.en.wikipedia.org/wiki/John_Ross_(Cherokee_chief)

taaskan ei linkki toimi kunnolla mutta siitä John Ross luettelosta löytyy oikea

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Ke 23.01.2013 22:39

Voyageur kirjoitti:Tässä kun on nyt viimepäivinä puhuttu yhdennäköisyyksistä ym vastaavasta.
Niin aina kun olen huomannut Cherokee John Ross;in valokuvan minulle tulee mieleen yksi
Amerikkalainen elokuvanäyttelijä mutta nyt en saa sitä millään mieleeni.
Välillä kieron miehen rooleja välillä rehellisemmänkin. Katsokaas ja hierokaa harmaita aivosoluja kuten Hercule Poirot.

www.en.wikipedia.org/wiki/John_Ross_(Cherokee_chief)

taaskan ei linkki toimi kunnolla mutta siitä John Ross luettelosta löytyy oikea
Sun täytyy tarkoittaa Magnum .44-leffan poliisipäällikkö näytellyttä Hal Holbrookia.

Jari
Jari Teilas

Voyageur
Viestit: 493
Liittynyt: Ke 07.04.2010 01:25

Viesti Kirjoittaja Voyageur » Ke 23.01.2013 23:58

Hal Holbrook se täytyy olla juu, tuo Lt Briggsin rooli saattaa olla yksi joka on jäänyt mieleen.

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Haukka » To 24.01.2013 09:24

Kuva

Jos joku olisi näyttänyt minulle tätä John Rossin kuvaa olisin vastannut epäröimättä, että Yhdysvaltain pressa Andrew Johnson. Metsään olisi mennyt. Eivät edes niin kovin saman näköisiä, mutta muisti pettää.

Kuva
Haukka

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Pe 25.01.2013 17:53

Pohdinta jatkuu.

Miksi Custer lähti Luce Ridgreltä kohti Nye-Cartwright Ridgeä?

Tämä on ikuinen mysteeri.

Mahdollisesti hän pystyi hahmottamaan kokonaistilanteet sieltä paremmin.

Toisaalta, koska hän oli lähettänyt vasemman siiven kohti alhaalla laaksossa lepäävää kylää (Medicine Tail Coulee), saattoi hyvinkin olla, että hän tahtoi olla lähellä takaa lähestyvää kuormastoa (joka ei koskaan saapunut).

Nye-Cartwright Ridgeltä hän pystyi vaivatta näkemään Cedar Couleen huipun, koska oletti että Benteen tulisi miehineen sieltä (Tässä vaiheessa velipoika Boston oli jo palannut. Keskustellut trumpetisti Martinin kanssa (Custerin viimeisen viestin kuriirin hommia toimittanut ja huonosti enkkua hallitseva italialainen emigrantti, ja oletti että Benteen oli tulossa avuksi).

Ei ole olemassa mitään pitävää todistetta sille, että Custer olisi nähnyt naisten ja lasten paon leiristä ja lähtenyt heidän peräänsä, siinä toivossa, että mahdollisilla vangeilla pystyisi hallitsemaan ”ottelua”.

Joten, siirtyminen Luce Ridgreltä, Nye-Cartwright Ridgeä on yksi taistelun suurimmista mysteereistä edelleen…….

Jari

PS. Tuikkaan tilanteesta mukaan kuvaliitteen, jotta pohdintani aukeaisi edes jotenkin.



Kuva
Jari Teilas

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 27.01.2013 09:39

Olen joskus pohtinut tätä seikkaa. SB ei tietääkseni ollut silminnäkijänä Custerin kuolemalle, vaan hän oli toisaalla huolehtimasta naisista ja lapsista. Moni kirja kertoo tämän faktana.

Jotkut valkoisethan syyttivät SB:tä jopa pelkuruudesta tämän vuoksi.. Eivätkä vain valkoiset. Oglalapäällikkö Low Dogin sanottiin vähätelleen SB:n roolia taistelussa. Näistä jutuista voisi vetää johtopäätöksen, että SB:n auktoriteetti sotajohtajana oli jo kadonnut tai ainakin muuttanut muotoaan. Kuitenkin hän jossakin artikkelissa tai kirjassa kuvaili Custerin viimeisiä hetkiä kuin olisi itse ollut paikalla ja kertoi tämän nauraneen hullun lailla vain hieman ennen loppuaan. (Näyttelijä Richard Mulligan teki juuri näin Pienessä Suuressa miehessä)

Monet cheyenneistä ja siouxeista kertoivat jälkeenpäin etteivät he tunnistaneet Custeria lainkaan koska tämä oli leikkauttanut pitkät hiuksensa eikä näyttänyt omalta itseltään. Skalppia ei otettu joko siksi, ettei hulluna pidetyn miehen päänahkaan haluttu kajota (kirja Son of The Morning Star kertoi, että cheyennet pitivät Custeria hulluna) tai siksi, että hiustenkasvu oli muuttunut hyvin harvaksi ja ohueksi. Tai oliko syynä se, että hän ampui itsensä eikä kukaan halunnut pelkurin päänahkaa? Kuten monet tietävät niin useat eri intiaanit kertoivat surmanneensa Custerin, mutta itsemurhaakaan ei ole pystytty täysin sulkemaan pois.

Eikä tätäkään voi ohittaa kokonaan:
Jari kirjoitti:Don Weibert ( hän asui ranchillaan lähellä taistelukenttää) rakensi kirjassaan ” Sixty-Six Years in Custer’s Shadow” tällaisen salaliittoteorian:
Hän yritti vierittää Custerin kuoleman tiedustelija Mitch Boyerin nimiin.
Weibert väitti kirjassaan, että Boyer oli liittoutunut siouxien kanssa. Hän teki vain viimeisenä päivänään lyhyen tiedustelu-tripin, kääntyi takaisin, puki ylleen siox-liivin jo0ka hänellä oli yllään taistelussa.
Sen jälkeen kun hän oli eronnut Custerin kolonnan kärjestä. Boyer oli ratsastanut läheiselle kukkulalle, josta näkyi kylä. sillä hän oli ampunut merkkilaukauksia, jotta siouxit tiesivät, että Custer oli hyökkäämässä kylään pohjoisesta. Näin siouxit saivat tietää, ettei majuri Renon joukko olisi ollutkaan ainoa ryhmittymä, joka oli aloittanut hyökkäyksen laaksossa, jossa kaikki soturit odottivat piiloutuneina hyökkäystä.
Myöhemmin Boyer itse tappoi Custerin revolverilaukauksella. Weibertin teorian mukaan sotilaat surmasivat Mitch Boyer.
Jos sotilaat tappoivat Boyerin välittömästi nähtyään tämän ampuneen Custerin, niin miksi Boyerin ruumista ei löytynyt kuolleen Cussen läheltä? Itse asiassa Boyerin oletettu kallo löytyi vasta 1980-luvun kaivauksissa, en muista kaukaako taistelupaikalta.
Haukka

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Su 27.01.2013 10:58

Haukka kirjoitti:Olen joskus pohtinut tätä seikkaa. SB ei tietääkseni ollut silminnäkijänä Custerin kuolemalle, vaan hän oli toisaalla huolehtimasta naisista ja lapsista. Moni kirja kertoo tämän faktana.

Jotkut valkoisethan syyttivät SB:tä jopa pelkuruudesta tämän vuoksi.. Eivätkä vain valkoiset. Oglalapäällikkö Low Dogin sanottiin vähätelleen SB:n roolia taistelussa. Näistä jutuista voisi vetää johtopäätöksen, että SB:n auktoriteetti sotajohtajana oli jo kadonnut tai ainakin muuttanut muotoaan. Kuitenkin hän jossakin artikkelissa tai kirjassa kuvaili Custerin viimeisiä hetkiä kuin olisi itse ollut paikalla ja kertoi tämän nauraneen hullun lailla vain hieman ennen loppuaan. (Näyttelijä Richard Mulligan teki juuri näin Pienessä Suuressa miehessä)

Monet cheyenneistä ja siouxeista kertoivat jälkeenpäin etteivät he tunnistaneet Custeria lainkaan koska tämä oli leikkauttanut pitkät hiuksensa eikä näyttänyt omalta itseltään. Skalppia ei otettu joko siksi, ettei hulluna pidetyn miehen päänahkaan haluttu kajota (kirja Son of The Morning Star kertoi, että cheyennet pitivät Custeria hulluna) tai siksi, että hiustenkasvu oli muuttunut hyvin harvaksi ja ohueksi. Tai oliko syynä se, että hän ampui itsensä eikä kukaan halunnut pelkurin päänahkaa? Kuten monet tietävät niin useat eri intiaanit kertoivat surmanneensa Custerin, mutta itsemurhaakaan ei ole pystytty täysin sulkemaan pois.

Eikä tätäkään voi ohittaa kokonaan:
Jari kirjoitti:Don Weibert ( hän asui ranchillaan lähellä taistelukenttää) rakensi kirjassaan ” Sixty-Six Years in Custer’s Shadow” tällaisen salaliittoteorian:
Hän yritti vierittää Custerin kuoleman tiedustelija Mitch Boyerin nimiin.
Weibert väitti kirjassaan, että Boyer oli liittoutunut siouxien kanssa. Hän teki vain viimeisenä päivänään lyhyen tiedustelu-tripin, kääntyi takaisin, puki ylleen siox-liivin jo0ka hänellä oli yllään taistelussa.
Sen jälkeen kun hän oli eronnut Custerin kolonnan kärjestä. Boyer oli ratsastanut läheiselle kukkulalle, josta näkyi kylä. sillä hän oli ampunut merkkilaukauksia, jotta siouxit tiesivät, että Custer oli hyökkäämässä kylään pohjoisesta. Näin siouxit saivat tietää, ettei majuri Renon joukko olisi ollutkaan ainoa ryhmittymä, joka oli aloittanut hyökkäyksen laaksossa, jossa kaikki soturit odottivat piiloutuneina hyökkäystä.
Myöhemmin Boyer itse tappoi Custerin revolverilaukauksella. Weibertin teorian mukaan sotilaat surmasivat Mitch Boyer.
Jos sotilaat tappoivat Boyerin välittömästi nähtyään tämän ampuneen Custerin, niin miksi Boyerin ruumista ei löytynyt kuolleen Cussen läheltä? Itse asiassa Boyerin oletettu kallo löytyi vasta 1980-luvun kaivauksissa, en muista kaukaako taistelupaikalta.
Voi hyvinkin olla, että SB:n auktoriteetti johtajana taistelussa oli jo hiipumassa. Ehkäpä myös hänen kuntonsa oli jo ”vanhanmiehen-kunto”? Tärkeä rooli hänellä joka tapauksessa on ollut taistelussa, yrittäessään suojella naisia ja lapsia.
Ja varmasti nuotion äärellä näitä taistelukertomuksia on käyty lävitse vielä paljon myöhemminkin, joten SB:llä on taatusti ollut melko hyvä näkemys siitä kuinka taistelua vietiin eteenpäin.

***
Myös minua itseäni ”viehättää” ajatus siitä, että Custer surmasi itsensä. Toisaalta, eräät aprikoivat (myös tämä on mielenkiintoinen juttu), että kenraalia olisikin ammuttu päähän hänen molemmilta puoliltaan. Eikä ulostuloreikää siis ollutkaan…..

***
Two Moons kertoi, että taistelun loppuvaiheessa sotilaita johti urhea upseeri, joka ratsasti kastanjanruskealla hevosella, jolla oli ”valkeaturpa” ja ”vaaleat sukat”. Hän ratsasti ympäriinsä, jakoi komentoja, kannusti ja suojasi miehiään.
Two Moons muisteli, että miehellä oli yllään peurannahkainen paita. Hänellä oli pitkät mustat hiukset ja suuret viikset.
Ei sovin kovin hyvin Custeriin, vaikkakin siouxit kertoivat, että mies oli kuuluisa Custer.

Tämä puserojuttu, toimisi hyvin kahteen tummaan upseeriin; Lt. Donald McIntoshiin ja 2nd Lt. James Sturgisiin. Tosh kuoli kuitenkin jo Renon mukana taistelussa laaksossa ja Sturgis oli E-komppanian ”juniori-upseeri”, joka luultavammin ei vielä arvoasteikossa toiminut hajalle lyödyn seiskan kipparina (ellei sitten ollut viimeinen elossa ollut upseeri).

Jäljelle jää Tom Custer. Vaatetus ja viikset sopivat kuvaan, muttei Tomppakaan ollut tummahiuksinen! Ehkä Two Moons oli muistanut hiusten värin väärin??????
White Shield näki miehen kun hänet oli riisuttu ja silvottu. Hän oli kiinnittänyt erityistä huomiota miehen käsivarressa olevaan siniseen merkkiin (Tom Custerilla tiedettiin olleen tatuointeja).

***
Jos Mitch Boyer petti Custerin, (mikä olisi aika herkullinen juttu myös) en oikein usko, että sotilaat olisivat ampuneet hänet siihen paikkaan. Tai sitten Boyer onnistui haavoituneena pakenemaan aina Deep Ravineen saakka, josta hänen kallonsa vuosia myöhemmin löydettiin.

Curly kertoi, että Boyer oli vaikeasti haavoituttuaan sanonut hänelle, että nyt jalat alle ja häivy paikalta vielä kun pysty, sillä olet vielä liian nuori kuolemaan. Curlyn sanojen mukaan Mitchin peli oli jo pelattu, eikä hän pystynyt seuraamaan nuorta ”oppilastaan”.
Tämä stoori voisi viitata tuohon oletettuun Medicine Tail Coulee –jupakkaan…..olisiko Boyer tuolla täräyttänyt Custerin hengiltä ja saanut lyijyä itseensä siinä samassa hässäkässä???????
Itse uskon enemminkin, että jos hän petti Custerin, siouxit pettivät hänet kuitenkin lopullisesti, sillä petturi on aina petturi, ovat intiaanit saattaneet ajatella.

Jari
Jari Teilas

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 27.01.2013 11:43

Naissoturi Moving Robe Woman (hunkpapa-sioux) on hänkin yksi ehdokas siinä listassa, jossa on nimetty Custerin mahdolliset tappajat. Tämä nainen oli mukana Little Bighornin taistelussa, koska halusi olla kostamassa aiemmin kuolleen veljensä One Hawkin kuolemaa. Ehdokkaiden listaan kuuluvat itseoikeutetusti myös herrat Rain-in-the-Face ja ute-syntyinen cheyenne Yellow Nose.


Moving Robe Woman - yksi ehdokkaista.

Kuva
Haukka

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Su 27.01.2013 12:07

Haukka kirjoitti:Naissoturi Moving Robe Woman (hunkpapa-sioux) on hänkin yksi ehdokas siinä listassa, jossa on nimetty Custerin mahdolliset tappajat. Tämä nainen oli mukana Little Bighornin taistelussa, koska halusi olla kostamassa aiemmin kuolleen veljensä One Hawkin kuolemaa. Ehdokkaiden listaan kuuluvat itseoikeutetusti myös herrat Rain-in-the-Face ja ute-syntyinen cheyenne Yellow Nose.


Moving Robe Woman - yksi ehdokkaista.

Kuva
Herman J. Violan kirjassa ”Little Bighorn Remembered”, Alberta American Horse Fisher ja Dennis Limberhand kertoivat päällikkö Iron Shirtin (Albertan iso-iso-isä) kertoneen, että vaikka useat soturit sanoivat surmanneensa Custerin, todellisuudessa kaksi vanhaa naista olivat sen tehneet.

Jari
Jari Teilas

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 27.01.2013 13:28

Tulipa tuosta Jarin vastauksesta mieleen Son of Morning Starin viimeinen sivu, jossa Kate Bighead kertoi kahdesta eteläisiin cheyenneihin kuuluneesta naisesta:

Kun nämä kaksi naista taistelun tauottua menivät
tutkimaan taistelukenttää he näkivät Custerin. Naiset
tunsivat hänet hyvin ajalta, jolloin Custer oli vieraillut
Oklahomassa. He tunnistivat hänet heti vaikka hänen
hiuksensa olivat lyhyet ja kasvonsa likaiset. Naisten
katsellessa Custeria paikalle ratsasti joukko siouxeja,
joiden tarkoitus oli paloitella uhria. Naiset selittivät
merkkikielellä olevansa Custerin sukulaisia. He tekivät
tämän Meot-sin (Monatahin) vuoksi, ja kertoivat että
mies heidän edessään oli heidän sukulaisensa. Siouxit
tyytyivät leikkaamaan Custerilta yhden sormenpään ja
ratsastivat pois.
Jäätyään kahden naiset lävistivät ompelunaskalilla
Custerin tärykalvot. He tekivät tämän koska hän ei ollut
kyennyt kuulemaan mitä oli luvannut Oklahomassa seitsemän
vuotta aikaisemmin. Tuolloin Custer oli sanonut, että jos hän
rikkoisi rauhanlupauksensa ja kävisi vielä joskus sotaa
cheyennejä vastaan niin nämä tappaisivat hänet.

Usein jälkeenpäin olen ajatellut, että kun ratsastin Little
Bighornin taistelukentällä kuolleiden joukossa niin minun
ponini saattoi potkaista törkyä Custerin ruumiin päälle.


Näin siis Kate Bighead
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Witko » Su 27.01.2013 21:02

Mielenkiintoisia aiheita teillä taas on Jari ja Haukka kehissä.
Meikäläisen mieltä askarutaa taas nämät vähän makaaberit jutut.
Toisin sanoen ne vanhat valokuvat.

Olen miettinyt usein että Yhdysvaltain historian suurimmasta joukkohirttäjäisistä ei ole esillä mitään valokuvaa. Puhun tietysti Minnesota-1862-Kansannousun jälkilaskusta.
Siksi tuntuu oudolta että tästä ei ole Koston kirvoittamaa kuvaa otettu, sillä tunnelma oli tiukka lähes 900 Siirtolaista oli kuollut n. 2.kuukauden aikana.

Mankatossa Tapaninpäivänä 26. Joulukuuta vuonna 1862 klo 10.00 aamulla kiipesi 38. Santee-Siouxia erikoisen suurelle hirttopyörälle.
Historiassa sanotaan että yhden säätököyden löi yksi teurastaja(ammatti) l, vapaaehtoinen pyöveli poikki ja 38. Santeen kuolinlaulu katkesi siihen paikkaan.

Todellisuudessa koko hirttäminen oli surkean kamalaa söherrystä, lavalla seisoneita Santeeita heiteltiin kaikelle mahdollisella. 4. Santeen hirttoköysi oli liian pitkä ja heidä kuolemansa kesti lähes 1/2 tuntia. 2. hirtettiin uudestaan kun solmu petti ja Santeet rojahtivat jäiseen mutaan elävinä.
Ruumiiden kimppuun humalaiset kaupunkilaiset kävivät käsiksi ym. tms.

Paikalla oli sotilasrykmentti pitämässä järjestystä ?

Minun on vaikea uskoa että tästä teloituksesta ei ole valokuvaa, vaikka Sisällissodan tappotantereilla oli paljon kuvattavaa menossa siihen aikaan juuri Antietam ym., mutta kyllähän niit kuvaajia Lännessäkin oli silloin sentään.

Tämä piirros jonka olemme varmasti kaikki nähneet monta kertaa, näyttää olevan jotenkin valokuvainen pohja. Jari joka tietää myös Valokuvista paljon ,voisi sanoa onko mitään perää ajatuksessani.

Tässä vielä tämä kerran

Kuva

Taas vastaavasti Santeet Chief Shakopeen aka Little Six ja Chief Medicine Bottle hirttäjäiset vuonna 1864 Fort Snellingissä on valokuvattu, jossa näkyvät valmiit ruumisarkut myös.
Valitettavasti tämän kuvan nettikuva on suttuisempi ja pienempi kuin kirjassani Minnesota History Collection Vol II.
Tässä tämä kuva ja toinen harvinainen myös Minnesota-62 Kansannoususta.

Kuva

Tässä kuva Toinen Taistelu Fort Ridgley, puolustajien ottamana ja näkyy kaksi oikealla palavaa rakennusta.
Kuva

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Su 27.01.2013 21:19

Näin on, ja olen pitkälti samaa mieltä kanssasi Witko.

Yksi teoria olisi tällainen:

Tapahtuma oli siksi mittava, että varmasti valokuvaaja (ainakin yksi)oli paikalla.
Lännessä riehui 1800-luvulla valtavasti tulipaloja, joten yksi mahdollisuus on, että tällaiset lasinegat, jotka saattoivat siis olla olemassa, ovat palaneet tulipalossa. Tuossa piirroksessa on kyllä helkkaristi valokuvan ainesta.

Tähän samaan hengenvetoon totean, ettei Tombsonen katutaistelustakaan ole ainoatakaan valokuvaa (siis jälkitilanteesta), vaikka paikalla heilui itse Camillys Fly. Ei myöskään itse hautajaisista. ihmeellistä!

MUTTA se tiedetään, että Fly varasto paloi ja helvetinmoinen kasa negoja kylkiäisenä. miksei siis myös Minnesotassa olisi voinut käydä samoin??????

Hyvää pohdintaa!!!

Jari
Jari Teilas

Vastaa Viestiin