Kyllä tämä Jari hyvä vinkki on. Nuo kirjat eivät kuitenkaan ehkä kerro sitä olennaista tietoa mitä kaipaisin vähän enemmän. Vuodet 1806 - 1812 tutkimusmatkan jälkeen. Yhdysvaltain suhteet olivat britteihin aika heppoiset, espanjalaisiin samoin ja venäläisetkin vielä kummittelivat taustalla.
Eivätkä herrat tutkimusmatkaajat onnistuneet levittämään kovinkaan hyvin sanomaansa intiaaneille. Samat tasankojen sodat jatkuivat eikä turkiskauppakaan käynnistynyt niin kuin suunniteltiin.
Samaan aikaan kun retkikunta palasi niin Thomas Jeffersonin varapresidentti Aaron Burr oli löytänyt helvetin hyvän rahoittajan suunnittelemalleen palkka-armeijalle ja aikoi tehdä invaasion Meksikoon. Louisianan territorion kuvernööri J. Wilkinson oli taas yrittänyt pysäyttää Lewisin ja Clarkin matkan espanjalaisten sotilaitten ja comanchien avulla. Mutta hanurilleen pyllähtivät niin Burrin kuin Wilkinsoninkin hienot suunnitelmat. Äijillä oli tarkoitus perustaa kokonaan uusi valtio, jota he itse olisivat johtaneet. Siinä olisi ollut taas amerikkalaisille uusi vihollinen.
Tästä kaikesta huomaa,että samaan aikaan tutkimusretken kanssa tapahtui paljon, mutta retkikunta vain varasti huomion. Sekä Burr että Wilkinson joutuivat sotaoikeuteen maanpettämisestä, mutta kummankin syytteet raukesivat todistusten puutteesta.
Kun tällaisiin juttuihin törmää intiaanikirjoissa niin nistä lukisi mielellään enemmänkin. Ihan vain hetkellisen mielenkiinnon vuoksi. Meriwether Lewis joutui kuvernöörinä hääriiessään pahammanluokan konnalauman silmätikuksi, sillä hänen vastustajakseen nousi myös mies nimeltään John Smith Tennessee joka oli tappanut 15 miestä kaksintaistelussa ja kantoi aina mukanaan neljää pistoolia, bowie-puukkoa ja kivääriä. (Hepusta tuli kuuluisa Missourin lyijykuningas).
Lewis joka ei istunut muutenkaan kuvernööriksi joutui pahemman kerran altavastaajaksi Smithin ja Wilkinsonin kaltaisten vaikutusvaltaisten lurjusten keskellä. Hyvin monet uskovat, että juuri tämä kaksikko järjesti pikaisen äkkilähdön Lewisille. Smith kävi joko tappamassa Lewisin henkilökohtaisesti tai sitten työn teki kenraali Wilkinsonin talutusanuorassa ollut chickasawien "intiaaniagentti" J. Neelly, joka poltti ja hautasi Lewisin ruumiin.
Tämä hieno herra Irlannista elikkä Harmann Blennerhassett rahoitti varapressa Burrin ja kenraali Wilkinsonin yli 1000 miehen palkka-armeijan, joka aikoi vallata Meksikon.