Valokuvia menneisyydestä

[Witko]

Tsaari on aina Tsaari ja vallankin kun omistaa yli puolet sen aikaisesta maapallosta.Rajaton valta kuin muinaisilla Rooman Keisareilla jolloin lähes kaikki tunnettu väestö eli,kuoli ja syntyi heidän lakiensa alla.Nyt Koni lopeat jaaritukset Roomasta.

Kaikista tehdään eri tilastoja ja sodat eivät ole ainakaan poikkeus, niin tässä viimeinen Amerikan Sisällissodassa kuollut sotilas. Unionin riveissä palvellut
sotamies John J.Williams ja kuolinpäivä on Toukokuun 13.päivä,1865.Tapahtuma Battle of Palmito Ranch.Ikä vajaa 22.vuotias.Komppania B,34.Rykmentti Indianan Jalkaväki.Unionin riveihin hän oli liittynyt Syyskuussa-1863 Andersonissa,Indiana.Hänen rykmenttinsä palveli pääsääntöisesti vartiointitehtävissä ja eri varuskunta alueilla.Kohtalon ivaa että ensimmäisen taistelutoiminnan hän näki vasta tuossa Battle of Palmito Ranch.
Siinä on perikuntaa takuulla kalvanut näin mystinen kuoleminen viimeisellä hetkellä Sisällisodan päättymistä ja ensimmäinen taistelu kahden vuoden palveluksen lopulla ja mies on vainaa.Kotipuolen tytöt ja kaikki Indianan osavaltion neidot,immet sekä vosut ovat takuulla itkeneet perään näin salskean miehen kuolemasta.Ei sentään D.Witkon tasoa???



D.Witko

[Witko]

Tässä kiven alta haettu kuva kahdesta Intiaanista"ei nimiä,ei mitään tietoa" mutta olisivatko ainakin Pro-Union sotilaita.Cherokee vai Creek en osaa sanoa vai Michiganin Rykmentin miehiä ?



D.Witko

[Haukka]

Kyllähän siellä tietoa on. Ovat menomiineja tai stockbridgen intiaaneja. Yhdysvaltain sisällissodan aikana menomiinit lähettivät sotureitaan liittymään Unionin armeijaan. Siellä nämä menominee-sotilaat palvelivat turvallisuus- ja vartiointitehtävissä erilaisissa tilaisuuksissa kuten oikeudenkäynnit ja teloitukset. Jäyhänpuoleisia jätkiä ja kivenkovia vartiomiehiä.

[Haukka]

Nimittäin tuo Witkon kuva johtaa tähän sivustoon, jossa luetellaan kaikki Amerikan sisällissotaan osallistuneet menomineet ja stockbridgen intiaanit:
http://www.rootsweb.ancestry.com/~wisha ... e+External

Jos asiasta on enemmän kysyttävää, tiedustelut voi lähettää Cathe Ziereisille Wisconsinin Clintonvilleen. Nuori ja verevä Cathe tietää Shawanon piirikunnasta ja sen entisistä (miksei nykyisistäkin) intiaaneista kaiken tietämisen arvoisen. Aihe on Cathelle mieleinen ja alkuun päästyään hän ei meinaa malttaa lopettaa ollenkaan (siis puhumista).

Ja vielä Wisconsinin menominejä ankealta 1930-luvulta:

[Witko]

Hakeva löytää ja katsos vaan Cathe tyttönen??? on tehnyt oikein urakan ja Haukan hyvästä linkistä löytyy joka soturi ja vielä aakkosjärjestyksessä ja tiedot päälle.Ei sovi Daavidin lyödä Cathea sillä kovan työn on mimmi tehnyt.Haukalla on jo vuosia sitten kehittynyt ihmeellinen kuudes aisti, jos vain joku asia on netissä niin tuo pirulainen kaivaa sen esiin.On yli seitsemän vuoden kokemus tästä asiasta.

Tämä Unionin Kenraali oli kokenut kovia mm. kolme kertaa haavoittui Antietamissa,Gettysburgissa mies huhtoi,Frederickburg,Salemin kirkko ym.Kaikissa verisissä koitoksissa mies ehti heilua, mikä osoittaa suurta terhakkuutta jopa Sisällissodan mittakaavassa.Silti mies jäi historiaan sanoillaan:Että he eivät osuisi norsuunkaan tuolta etäisyydeltä.Jäi hän myös yhdestä toisesta asiastakin myös Sisällisisodan veriseen historiaan.


D.Witko(selvänä)

[Haukka]

O la laa, kesä on tullut. Hui hitto, jotkut muodokkaamman sukupuolen edustajat olivat jo heittäneet turhat kuteet nurkkaan. O la laa, Kyllä tässä vanhakin nuortuu silmissä...

Ja David Witkon heittoon pieni lisuke. Kysymyksessä on tietenkin kenraalimajuri John Sedgwick, joka oli oikein pidetty mies sotilaiden keskuudessa. Hän nautti myös upseerien arvostusta ja esimerkiksi tuleva presidentti kenraalimajuri Ulysses Grant kunnioitti häntä suuresti. Olihan Sedwickillä kokemusta sodista, sillä hän oli monien koitosten ohella käynyt läpi verisen seminoli-sodan.

Yhdysvaltain sisällissodassa Sedwick sortui kohtalokkaaseen virhearviointiin tai oikeastaan vastustajan osumatarkkuuden aliarvioimiseen. Sellaista ei koskaan saisi tehdä, sillä sotakentillä moinen kömmähdys saattaa maksaa hengen. Niinkuin tässäkin tapauksessa. Sedwickin viimeiset hetket kirjoitettiin verellä Spotsylvanian käräjätalon taistelussa Virginiassa 9. toukokuuta 1864. Konfederaatin tarkka-ampujat olivat pippuroineet aluetta koko aamun ja haavoittameet muun muassa kenraali William Morrisia . Esikuntaupseerit varoittivat Sedgwickiä lähestymästä ampumalinjoja, mutta hän viis veisasi varoituksista. Muutaman minuutin kuluttua kun oli jo taistelulinjoilla selvittämässä kuka siellä uskalsi mesota suureen ääneen. Kun hänen miehensä varoittivat häntä suojautumaan, Sedgwick vastasi pilailemalla, "Ne eivät osu edes elefanttiin tuolta etäisyydeltä".

Tämä lausahdus jäi historiaan, sillä se oli kaikessa ylimielisyydessään hyvin mieleenjäävä. Tuntui kuin vihollisen tarkka-ampujat olisivat kuulleet kenun sanat. Vain muutamaa sekuntia myöhemmin erään tarkka-ampujan luoti osui Sedwickin vasemman silmän alle . Hän kaatui eteenpäin lähimmän sotilaan käsivarsille ja yhdessä miehet lyyhistyivät maahan. Sedwickin kohdalla tämä kaatuminen oli viimeinen, sillä hän ei noussut enää omin voimin ylös. Sielu oli jo paennut ruumiista. Kun kenraalimajuri Grant kuuli uutisen, hän pystyi tuskin uskomaan sitä. "Onko hän todella kuollut?" hän toisteli typertyneenä ja totesi myöhemmin että Sedgwickin kuolema oli Unionille paha isku!

Sedwick muuten kuoli taistelun toisena päivänä. Vaikka taistelut välillä taukosivatkin, ne jatkuivat vielä lähes kaksi viikkoa. Unionin komentaja Grant kokeili erilaisia taktiikoita saadakseen kenraali Leen Konfederaatiolaiset ajetuksi pois hyvin linnoitetuista asemistaan, mutta Grant ei täysin onnistunut aikeissaan. Menetykset kummallakin puolella taisivat olla koko sisällissodan suurimmat. Myös Grantin alkoholinkäyttöön puututtiin. Eräs hänen lähimmistä miehistään juorusi pressa Abe Lincolnille Grantin voimakkaista päihdetiloista, mutta pressa ei ollut millänsäkään näistä väitteestä, vaan viittasi vanhaalla taisteluhanskallaan koko asialle. Grant on hyvä upseeri ja jos hänen elimistönsä vaati alkoholipitoista voitelua, niin hittoako siitä!

Ehkä myös vihollinen näytti paremmalta lasinpohjan läpi katsottuna. (Vaikka eipä taskumatin kanssa lasia tarvi)

[Witko]

Sedgwickin tappavan luodinetäisyydestä on kovaa väitettä eri asetuntijoiden kuin historioitsijoiden kesken kovaa vääntöä paljonko oli tuon Konfederaation snaipperin ampumaetäisyys.Laaja on haarukka alkaen 1000 jaardista n.914 metriä aina 550 jaardista l. 500 metristä alkaen ja sitäkin voi jo pitää todella onnekkaana laukauksena.Sedgwick sai luodian vasemman silmän alapuolella ja valui vertavuotavana ja kasvot lähes murskattuina tunnistemattomaksi miestensä jalkoihin.Tuskin tuota etäisyyttä saadaan koskaan selvitettyä mutta oli se sitten 550 metristä alkaen, niin oli se tosi onnistunut snaipperin osuma ja tarkka, koska silmän alapuolle osunut laaki tiesi samantien kuolemista.Sedgwick oli muuten korkea-arvoisin Sisällisissodassa kuollut komentaja.

Sitten vielä tuohon viimeiseen lauseeseen niin tämä Elefantti slogan ei ollut oikeasti se viimeinen lause, vaan vimeiset sanat olivat: All right,my man,go to your place.Kenraali McMahon joka oli myös yksi silminnäkijä sanoi että tuo Elefantti slogan oli niin paljon osuvampi että tämä arkipäiväinen ja lakoninen lause Selvä on miehet mennään teidän paikalle ei jäänyt historiaan.

Tässä Konferaation"Senaween Taisteleva Piispa"Kenraaliluutnantti Leonidas Polk sai myöskin v.1864 Heinäkuussa hyvin pitkältä lähteneen räjähtävän 76 mm panoksen niin että mies meni melkein kahtia. Battles of Marietta oli tämä viimeinen laaki.Tästäkin etäisyydestä kiisteellään kovasti edelleen vaikka ei tässä snaipperia niin paljon tarvittu.

Senaween firabeli Piispa ja Kenraalilutikin


Sama jätkä univormussa ja ei se ulkonäkö paljon parantunut univormustakaan l. jouti sitten pahan puutteessa kuolemaan.Itse en pidä Mr. Polkista ja siksi hän näyttää tässä kuvassa minusta joulupukin ja hampin mixiltä.


D.Witko

P.s. Tämä Polk vihani johtuu hyvin vanhoista sukuriidoista ja verikoston syövereistä alkaen jo 1830-luvulla D.Witko klaanin vihasta Polkin hamppi klaania kohtaan.

[Haukka]

Polk oli eräs niistä monista, jotka pitivät orjia. Itse asiassa hän hankki maata ja orjia avioliittonsa kautta naimalla rikkaan ranskalaisen tytön. Polk oli koko elämänsä myös hyvin pidetty mies ja minunkin on helppo yhtyä hänen fan-clubiinsa toisin kuin Witko, joka kuuluu Polkin pahimpiin vastustajiin.

Polk oli muuten West Pointin sotilasakatemiaa käydessään varsin ongelmallinen tapaus, sillä hän oli täysin kuriton. Tietenkin siellä on ollut lukuisia hänen kaltaisiaan ilkimyksiä, mutta tulevalta hengenmieheltä kuitenkin aika ronskia käytöstä. Kirkon piirissä ja varsinkin Louisianan piispana hän oli enemmän omassa elementissään kuin sotakentillä, jossa hän oli lähinnä katastrofi. Jo hänen Columbus-toilailunsa saivat monet upseerit läkemään punaista syksyllä 1861, eikä hänen myöhemmätkään sotasaavutuksensa herättäneet varsinaista kehujen ryöppyä.

Jos kenttäkelpoisuus osoittautuikin Polkin akilleen kantapääksi, niin karismaattisuudellaan hän onnistui hankkimaan aseveljiensä suosion. Ehkä hän oli hauska seuramies, joka kertoili kaksimielisiä tarinoita kirkkohistorian syövereistä. Ikävää, että vihollisen kranaatti silpoi hänet pois päiviltä. Sadat, kenties tuhannet ihmiset jäivät kaipaamaan mukavaa miestä

[Witko]

Tässä mies jonka ehkä leppoisa ulkonäkö pettää sillä yksi tappavin yhden miehen armeija Konfederaation puolella Sisällissodan aikana.John W."Jack"Hinson ,mutta tunnettin myös nimillä"Old Jack".Mies oli hyvin vauras plantaasinomistaja Stewartin Countystä,Tennesseestä.






Miehestä on tehty kaksikin kirjaa. Amazonissa on esillä.368.sivua.Hyvät arvostelut saanut 5.tähteä.


Tässä miehen kivääri jolla yli sata Unionin miestä sai lopullisen voitelun.Hyvin special kivääri 50 kaliberinen Kentucky Riffle painava vähän yli 18 paunaa, kahdeksankulmainen piippu joka oli tilaustyönä tehty 41 tuumaa pitkällä piipulla varustettu "miehentappaja".Alunperin tämä skotti-irlantilainen jäärä mies ei halunnut osallistua sisällissotaan ja liittyä Konfederaation joukkoihin ja eikä mihinkään muuhunkaan armeijaan.Hän oli leppoisa "neutraali" jänkä, mutta kun hänen kahden poikansa irtileikatut päät tuotiin hänen kotiinsa, koska Unionin sotillaat olivat epäilleet heidän olevan Konfederaation bushwackereissa,niin sitä alkoi tappava "Yhden Miehen Armeija".Jack tilasi tämän special-kiväärin ja niin alkoi melkoinen vendetta Unionin sotilaita kohtaan.Ampumaetäisyys oli oli tappavan tarkkana yli 1/2 mailin matkalla ja olihan mies myös todistettavasti tappanut yhden Unionin Kapteenin lähes 1 000 metrin etäisyydeltä.Hän alkoi ensin lahdata Unionin sotilaita kun nämät kuljettivat lasteja jokiveneillä ja tykkiveneet oivat erityinen kohde hänellä pitkin Tennesee-Cumberland jokia tappaen yli sata Unionin sotilasta.Cumberlandin Vuoristossa mies vasta kunnostauttui tappavana snaipperina ja maastontuntemus oli omaa luokkaanssa vuoristossa.

Hinson toimi mm. oppaana Nathan Bedford Forrestille tämän hyökättyä Unionin armeijan kimppuun Johnsonvillen Taistelussa,Tennesseessä,1864 jonka Konfederaatio voitti. Häntä kohtaan oli yksi suurimpia ihmisjahteja koko Yhdysvaltain sisällissodassa järjestetty,sillä neljä rykmenttiä koko Unioni elementeistä haki häntä kuin täitä kammalla mutta Old Jack tunsi alueen kuin taskunsa ja yksikään Etelänmielinen ei suostunut kertomaan mitään hänestä edes suurta rahapalkkiota vastaan, jonka Union lupasi hänestä.Mies oli niin suuri"sankari"koko Etelälle että ei löytynyt petturia yhtään.Hän kuoli vasta 28.04.1874 luonnollisista syistä.



D.Witko

[Haukka]

Ja valokuvia menneisyydestä putkahtelee esille: Kysynpä vain, että missä hemmetissä luurasi Abramam Lincolnin henkivartija John Frederick Parker silloin kun Abe murhattiin. Ei muuten näkynyt Parkeria mailla eikä halmeilla. Etelävaltioiden kannattaja John Wilkes Booth sai rauhassa hiipiä Aben aitioon ja antaa derringerin puhua. Lipevänä veikkona henkivartija Parker tietenkin keksi poissaololleen hyvän selityksen : "Mä kuulkaa olin läheisessä tavernassa, jonne Abe itse päästi mut menemään teatteriesityksen väliajalla. Joo, siellä mä istuin hetkosen Aben vossikkakuskin kanssa!”

Aben vossikkakuski saattoi vahvistaa väitteen. En tiedä, ehkä kummallekin oli annettu sopiva summa rahaa siitä hyvästä, etteivät olleet paikalla.

Laitan tuohon alle herra John Surrattin kuvan, sillä hänkin kuuluu tähän kuvioon. Nimittäin Surratt oli sattumoisin heppu, jonka piti kidnapata Abe yhdessä John Wilkensin kanssa. Wilkens kuitenkin päätti ettei ole mitään aihetta kidnappaukseen, kun kerran on mahdollisuus tehdä Abesta vainaa. Derringer kohosi äänettömästi tappajan kädessä ja sen piipin tyly silmä suuntautui suoraan Aben takaraivoon. Homma oli sillä selvä ja pahaa-aavistamaton Abe siirtyi presidentiksi taivaallisiin piireihin, josko siellä pressalla mitään käyttöä oli.

Mutta tuossa hilpeä heppuli nimeltään John Surratt, vahvasti juonessa mukana:

[Witko]

Ja valokuvia menneisyydestä putkahtelee esille: Kysynpä vain, että missä hemmetissä luurasi Abramam Lincolnin henkivartija John Frederick Parker silloin kun Abe murhattiin. Ei muuten näkynyt Parkeria mailla eikä halmeilla. Etelävaltioiden kannattaja John Wilkes Booth sai rauhassa hiipiä Aben aitioon ja antaa derringerin puhua. Lipevänä veikkona henkivartija Parker tietenkin keksi poissaololleen hyvän selityksen : "Mä kuulkaa olin läheisessä tavernassa, jonne Abe itse päästi mut menemään teatteriesityksen väliajalla. Joo, siellä mä istuin hetkosen Aben vossikkakuskin kanssa!”

Aben vossikkakuski saattoi vahvistaa väitteen. En tiedä, ehkä kummallekin oli annettu sopiva summa rahaa siitä hyvästä, etteivät olleet paikalla.

Laitan tuohon alle herra John Surrattin kuvan, sillä hänkin kuuluu tähän kuvioon. Nimittäin Surratt oli sattumoisin heppu, jonka piti kidnapata Abe yhdessä John Wilkensin kanssa. Wilkens kuitenkin päätti ettei ole mitään aihetta kidnappaukseen, kun kerran on mahdollisuus tehdä Abesta vainaa. Derringer kohosi äänettömästi tappajan kädessä ja sen piipin tyly silmä suuntautui suoraan Aben takaraivoon. Homma oli sillä selvä ja pahaa-aavistamaton Abe siirtyi presidentiksi taivaallisiin piireihin, josko siellä pressalla mitään käyttöä oli.

Mutta tuossa hilpeä heppuli nimeltään John Surratt, vahvasti juonessa mukana:

********************************************************
Verrattoman näköinen atleetti ja jynkijä Jumalan Armosta tuo Surrattin on ollut.Ei Etelällä lujaa mennyt kun moisen tuhlaluukun tilasi salamurhaajaksi tai siis kaveriksi.Kamelikuski tai muuliin sekaantuja olisi paremmat ammatit Herra Surrattille.
Jossain väitettiin että henkivartija John Parkerista ei ole edes valokuvaa mutta tuollaisen pullaposken löysin.Mies kuoli keuhkokuumeeseen 1890 ja hänen ja vaimonsa sekä lastensa haudat ovat nimettöminä ja ei ole löytynt paikkaa missä trokari Parker perheineen lepää.Jossain päin Washingtonia,Glenwoodin hautausmaalla.

John"Buffalo Cody"Parker ja tenukeppi.


D.Witko

[Haukka]

Ei ole Witkon kuvassa oleva mies John Frederick Parker , mutta eipä kovin kauas tarvitse mennä. Kysymyksessä nimittäin on Aben "mielitietty" eli hänen rakkain henkivartijansa nimeltään Ward Hill Lamon. Tämä heppu oli fyysisesti hyvin vaikuttava eli suomeksi sanottuna melkoinen järkäle. Hän tuli kuvioihin jo silloin, kun Abe matkasti junalla virkaanastujaisiinsa Washingtoniin. Vanha kunnon Allan Pinkerton oli paljastanut Abea vastaan suunnitellun murhayrityksen, jonka piti tapahtua Baltimoressa. Näin ollen matkasuunnitelma muuttui ja Abe matkusti Washingtoniin keskiyön pikajunalla - ei siinä päiväjunassa, jota oli aiemmin suunniteltu. Yöllisellä matkalla Abella oli vain yksi henkivartija, nimittäin tuo kuvan mies Ward Hill Lamon (joka varmuuden vuoksi tarjosi Abelle revolveria ja Bowie-puukkoa.)

Jos Lamon olisi ollut tuona kyseisenä murhailtana teatterissa Aben henkivartijana , verityö olisi jäänyt tekemättä. Lamar olisi tehnyt John Wilkes Boothin korvista päälaelle ulottuvan rusetin ja laittanut hänet roikkumaan teatteriaition kattokruunuun. Mutta Aben epäonneksi Lamar oli asioilla Virginiassa ja hänet korvasi Metropolitanin poliisiosaston jokseenkin holtiton upseeri John Frederick Parker. Parkerista ei löydy kuvan kuvaa, siitä perikunta on pitänyt visusti huolen. Suvulleen häpeäksi koko äijä.

Mutta tuossa ylväs Lamar, nuorempana ja hieman vanhempana.

[Witko]

Olin kyllä myös skeptinen tämän valokuvan suhteen vaikka kuvahaku kertoi toista sillä kaikissa google-kirjoissa mitä luin,niin oli maininta että hänestä ei ole yhtään olemassaolevaa valokuvaa ja suvun häpeä on ollut kova, koska tämä koko perheen hautakivikin ja itse hauta ovat tuntemattomia.
Ainoastaan Washington D.C.,Glenwoodin hautausmaa on oletuspaikka.

Tässä kun Lincolnin Abesta puhutaan,niin minkäläinen oli hänen suhtautumisensa Nativeihin.Minnesotassa hän oli kyllä hyvin humaani kun 303.Dakotan tuomiot peruutettiin ja määrä putosi roimasti 38. hirtettyyn Dakotaan.Samaan aikaan oli hirveä paine päällä Abella kun Antietamin verilöyly ja kova tappio Fredricksburghissa painoivat Sisällissodassa.Abe ei ollut niin kovin Intiaanimielinen jos vertaa hänen suhtautumistaan mustiin joka oli paljon läheisempi hänelle.Olihan Abe ollut itsekin mukana Kapteenina Black Hawkin-sodan aikana v.1832.Esimerkkinä oli vaikkapa Joulukuussa-1863 Aben ilmoitus Intiaaneille että hylkäisivät pakanalliset uskontonsa ja heimokulttuurinsa ja kääntyisivät sivistyneiksi ja samalla kristinuskoon.Lincoln myös allekirjoitti tuhoisan Intiaaneille"Homestead Actin"v.1862 jolla Intiaanien maita meni ja ja Länteen ajaminen jatkui.

Kun tiedostettiin minkälaista korruptiota siviiliväen ja eri viranomaisten toimesta Intiaaneja vastaan käytettiin, niin Abe-setä reippaasti lupasi että jos sota voitetaan niin hän palauttaa oikeudenmukaisen lain Intiaaneille.Intiaanit kärsivät nälästä mm. ja viisi nk."Sivistynyttä Kansaa" luvattiin että kaikki asiat korjataan heti kun sota on voitettu.Abe valittiin-1864 uudestaan presidentiksi mutta lupaukset jäivät täytämättä ja huhtikuussa-1865 olikin mies jo vainaana teatterin Vip katsomossa ja se jos mikä, herätti pahaa vertaa teatterien siivojien keskuudessa koska he joutuivat pesemään ja keräilemään Aben aivon ja kallon kappaleita pitkät tovit pitkin katsomoa.

Olikohan Abella jäänyt trauma päälle kun Intiaanit tappoivat hänen isänsä Abraham Lincoln Sr:n heidän kotitilallaan keväällä-1786 Kentuckyssä pellolla ja hänen veljensä Thomasin pelasti hänen toinen veljensä Mordecai,joka ampui yhden Intiaaneista jotka hyökkäsivät.Mordecaista tuli todellinen "Intiaanin vihaaja" ja usein hän rehenteli kotipuolessa tästä Intiaanin ampumisesta.Abea painoi tämä isän kuolema Intiaanien käsissä ja aikuisena kyklooppina hän masentui usein kun näki tai edes kuuli Intiaanin.Koljooppi kirjoitti tästä tapauksesta vielä niinkin myöhään kuin 1860 omaelämänkerrassaan, joka on muuten ihan tylsä ja muutenkin surkea kirja.Levikki ja painos olivat surkeuden huippu.

Homo homini lupus l. Ihminen on ihmiselle susi.

Tässä taiteilijan näkemys Aben isän kuolemasta


D.Witko

[Haukka]

Jämerä kannanotto Witkolta. Hm, Aben suhde intiaaneihin. Varmaankin ristiriitainen kun ajattelee miehen omia juuria. Kovasti tummahipiäistä Abea on epäilty melungeenien (puolipäivä-arabien) jälkeläiseksi, mutta tässä vieläkin hätkähdyttävämpi esitys:

http://www.charlesmoorearchaeology.com/ ... m-lincoln/

[quote="Arkeologi Charles Moore"]Family history, as well as local legend, indicate that President Abraham Lincoln may have been one-fourth or more Cherokee Indian.
According to Mormon records, the author descended from the alleged father of Abraham Lincoln, Abraham Enloe (not Abraham Lincoln). To go back another generation, Abra-ham Enloe’s father was Enock Enloes, born 1741 in Baltimore County, Maryland, died in 1799, in York County South Carolina. Enock Enloes was married to Agnes Sprucebank (born 1734),[/quote]

Voi taivahan taatto, Abessa virtasi cherokee-veri.

Ugh, olen puhunut!

[Witko]

Haukka lyö Daavidia oikein olan takaa juuri kun olin haukkunut Abe-sedän, niin taas sieltä netin syövereistä Haukka-setä kaivoi esiin julman totuuden l. Lincoln oli Cherokee-verta omaava koljooppi.Olen yhtä lyöty kun Suomi Ranskan maalla tänäänkin.Luin Abesta että hän oli aika vähän tekemisissä mustien kanssa, koska hänen kotikonnuillaan ei paljon neekereitä heilunut.Intiaaneihin hänellä oli kokemusta ennen v.1832 ja sen jälkeen mm.Illinoisissa Black Hawk-sodan tiimellyksessä.

Kyllähän Abraham Lincoln oli todellisesti yksi Yhdysvaltain merkittävimpiä Presidenttejä koko historian ajan.Omatunnon ihminen jota eivät Sisällissodan veriset taistelut mitenkään innostaneet ja Sisällissodan jälkeen jos ei tuo ehtoopuolen näyttelijä John Wilkes Booth olisi salamurhannut häntä, niin Abe olisi jäänyt takuulla hyväksi jälleenrakentajaksi sodan repimän maan yhdistämisessä.Washington oli taas ikoninen presidentti joten Lincoln kyllä pitää paikkansa eturivissä Presidenttejä koko Yhdysvaltain historian ajan.Boothin kuolemasta ja jopa hengissä päässeenä olisi jatkanut elämää tuon palavan tupakkaladon tapauksessa on monta eri teoriaa kehitelty kuten aina tehdään kun joku tärkeä henkilö historiassa kuolee vähän epäselvissä olosuhteissa mutta luonnennäyttelijä verraton kyllä kuoli tuossa tupakkaladon piirityksessä eikä päässyt edes Oscar-ehdokkaaksi ikinä.

Tässä tämän kuuluisan Salaliiton jäsenten tilintekoa.Mary Surrat oli yhtä syyllinen kuin kumppaninsa vaikka naishenkilönä yritti saada sympatiaa, niin julman vihainen Syvän Etelän tuote oli kyllä 100%.


Tästä Lincolnin salamurhasta on tehty v.2011 sitten todella laadukas elokuva joten laitan sen tällä kertaa tänne vaikka ei tämä mikääm viihde-osio ole.


D.Witko