Taas Witko kertoo Tazasta ja nyt oli kirjana Edwin R. Sweeneyn From Cochise To Geronimo The Chricahua Apaches 1874-1886.
Noche, tämä valokuva on usein väärintunnistettu Tazaksi. Kuvan chricahua apache scout Noche oli luutnantti Britton Davis'sin ja kapteeni Emmet Crawfordin luotto scoutti 1885-1886. Tämä kuva Nochesta on otettu Washingtonin delegaation aikana v. 1886, jota johti päällikkö Loco. Noche kuoli v. 1914.
Witko
Valokuvia menneisyydestä
Re: Valokuvia menneisyydestä
Uskotaan Nochen valokuvan suhteen tuota Witkon mainitsemaa kirjaa, vaikka kirjat eivät missään nimessä ole uskottavuuden tae. Kymmenissä alan kirjoissa on kuvasekoiluja, mutta valokuvattavien nimet kuvan alla ovat useimmin vaihtuneet jo aiemmin.
Esitellään tähän perään kaksi apache-rouvaa, joista ainakin jälkimmäinen on chiricahua. Kumpikin rouva on tehnyt aviorikoksen ja joutunut maksamaan tekosestaan raskaan hinnan. Heidät on toki esitelty kinkereillä jo vuosia sitten, mutta tänne tulleet uudet lukijat eivät heidän kuviaan ole kenties vielä nähneet.
Kummatkin naiset ovat menettäneet suurimman osan nenästään, eikä tämä rangaistusmuoto esiintynyt pelkästään apachien keskuudessa. Nenänpoistoa suosittiin myös tasangoilla ja Suurilla järvillä. Jälkimmäisessä kuvassa poseeraava chiricahua on nimeltään Nal-tzuk-ich, mutta hänet tunnettiin myös mielikuvituksettomalla Cut Nosen-nimellä. Kenraali George Crookin väitetään käyttäneen tätä ex-rouvaa vakoilijana Sierra Madrella lymyilevien chiricahua-apachien joukossa. Saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Crook osasi asiansa ja rouva Cut Nose oli varmaan valmis palveluksiin pienemmästäkin summasta.
Ensimmäinen tieto nenättömistä intiaaninaisista taisi tulla preussilaiselta prinssi Maximilialta, joka heilutteli pensseliään 1830-luvulla blackfeetien ja muiden pohjoisempien tasankojen kansojen parissa. Maximilian oli nähnyt blackfeetien kylissä paljon nenänsä menettäneitä naisia. Toisinaan blackfeetit saattoivat leikata myös petollisen vaimonsa hiukset niin ettei yksikään mies enää kajoaisi tähän. Apachien lisäksi ainakin siouxit, navajot ja creekit harjoittivat tätä käytäntöä vielä 1870-luvullakin.
Creekejä lukuunottamatta Kaakkoisilla kulmilla oli lempeämmät käytäntötavat. Esimerkiksi cherokeemiehet tyytyivät vain ajamaan naisensa pois, jos tämä jäi kiinni muhinoinnista toisen miehen kanssa. Myös tasankojen crowt arvostivat naisiaan enemmän kuin naapurit ja petollisetkin naiset saivat pitää nenänsä. Tuosta tulikin mieleen, että eräällä naispuolisella crow-päälliköllä oli parikymmentä puolisoa. En tiedä kumpaa sukupuolta puolisot olivat, mutta ei kai sillä sen enempää väliä ole. Nenäänsä he eivät menettäneet, vaikka olisivat pistäytyneet välillä naapuripäällikönkin tiipiissä nopealla vierailulla.
Esitellään tähän perään kaksi apache-rouvaa, joista ainakin jälkimmäinen on chiricahua. Kumpikin rouva on tehnyt aviorikoksen ja joutunut maksamaan tekosestaan raskaan hinnan. Heidät on toki esitelty kinkereillä jo vuosia sitten, mutta tänne tulleet uudet lukijat eivät heidän kuviaan ole kenties vielä nähneet.
Kummatkin naiset ovat menettäneet suurimman osan nenästään, eikä tämä rangaistusmuoto esiintynyt pelkästään apachien keskuudessa. Nenänpoistoa suosittiin myös tasangoilla ja Suurilla järvillä. Jälkimmäisessä kuvassa poseeraava chiricahua on nimeltään Nal-tzuk-ich, mutta hänet tunnettiin myös mielikuvituksettomalla Cut Nosen-nimellä. Kenraali George Crookin väitetään käyttäneen tätä ex-rouvaa vakoilijana Sierra Madrella lymyilevien chiricahua-apachien joukossa. Saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Crook osasi asiansa ja rouva Cut Nose oli varmaan valmis palveluksiin pienemmästäkin summasta.
Ensimmäinen tieto nenättömistä intiaaninaisista taisi tulla preussilaiselta prinssi Maximilialta, joka heilutteli pensseliään 1830-luvulla blackfeetien ja muiden pohjoisempien tasankojen kansojen parissa. Maximilian oli nähnyt blackfeetien kylissä paljon nenänsä menettäneitä naisia. Toisinaan blackfeetit saattoivat leikata myös petollisen vaimonsa hiukset niin ettei yksikään mies enää kajoaisi tähän. Apachien lisäksi ainakin siouxit, navajot ja creekit harjoittivat tätä käytäntöä vielä 1870-luvullakin.
Creekejä lukuunottamatta Kaakkoisilla kulmilla oli lempeämmät käytäntötavat. Esimerkiksi cherokeemiehet tyytyivät vain ajamaan naisensa pois, jos tämä jäi kiinni muhinoinnista toisen miehen kanssa. Myös tasankojen crowt arvostivat naisiaan enemmän kuin naapurit ja petollisetkin naiset saivat pitää nenänsä. Tuosta tulikin mieleen, että eräällä naispuolisella crow-päälliköllä oli parikymmentä puolisoa. En tiedä kumpaa sukupuolta puolisot olivat, mutta ei kai sillä sen enempää väliä ole. Nenäänsä he eivät menettäneet, vaikka olisivat pistäytyneet välillä naapuripäällikönkin tiipiissä nopealla vierailulla.
Haukka
Re: Valokuvia menneisyydestä
Oikeassa olet Haukka sinä kapinen samsonkettu. Itse pidän kyllä tuota Nochen kuvaa hyvin sopivana Tazalle, sillä mies on valokuvassa aika komeapiirteinen ja vaatteetkin on laitettu paremmasta päästä. Tietysti luottoscoutille on lyöty kunnon vermeet valokuvaa varten. Tämä valokuva sekoilu on kyllä niin epävarmaa tietoa täynnä, että en vanno 100% Sweeneynkään nimeen.
Tuo nenän silpominen oli todella laajasti eri Kansojen käytössä ja samoin tuo hiusten pätkiminen lyhyeksi oli myös kova rangaistus, sillä monella intiaani Kansoilla olivat pitkät hiukset lähes tabu.
Laitetaan kevennys noille kovia kokeneille apache-naisille.
Elsie Vance, Chricahua apache v. 1899.
Tästä kauniista naisesta ei ollut nimeä eikä aikaa tai Kansaa. Mutta kuka on se onnekas soturi v.1879 jonka vaimoksi väitetään tai morsiameksi.
Hattie Tom, Chiricahua apache v. 1889.
Tämä tyttö on kuuluisan miehen hyvin kaunis tytär, joka on syntynyt v. 1886 sotavankeudessa Fort Marion, St. Augistine, Florida, Lenna Geronimo v. 1900.
Witko
Tuo nenän silpominen oli todella laajasti eri Kansojen käytössä ja samoin tuo hiusten pätkiminen lyhyeksi oli myös kova rangaistus, sillä monella intiaani Kansoilla olivat pitkät hiukset lähes tabu.
Laitetaan kevennys noille kovia kokeneille apache-naisille.
Elsie Vance, Chricahua apache v. 1899.
Tästä kauniista naisesta ei ollut nimeä eikä aikaa tai Kansaa. Mutta kuka on se onnekas soturi v.1879 jonka vaimoksi väitetään tai morsiameksi.
Hattie Tom, Chiricahua apache v. 1889.
Tämä tyttö on kuuluisan miehen hyvin kaunis tytär, joka on syntynyt v. 1886 sotavankeudessa Fort Marion, St. Augistine, Florida, Lenna Geronimo v. 1900.
Witko
Re: Valokuvia menneisyydestä
Heiluva kuva, mutta parempaa ei nopeasti löytynyt. Powellin mukana 1870-luvulla kulkenut Hillers kuvasi paiuteja, tämä on varsin mielenkiintoinen monessakin mielessä. Kuvassa moapa-paiuteja, ja jouset ovat enemmän tuollaista Coloradojoen mallia, useimmissa kuvissa paiuteilla on lyhyet vahvistetu jouset. Nuolikotelokin on jäätävän kokoinen, tai sitten äijät ovat melkoisia käppäniä. Vasemmalla oleva ukko kaipaisi uudet mokkasiinit.
Re: Valokuvia menneisyydestä
Tässä joitain kuvia menneestä maailmasta.
Tintypes valokuva ja todella vanha. Tuntematon Tasankojen nainen ja vuosi n. 1853.
Akicita Chikala, Ojibwe vuosi 1870.
Cheyenne soturi, William Soule vuosi 1860.
Tässä todella vanha daguerro types kuva, Omaha delegaatio vuosi 1852.
Witko
Tintypes valokuva ja todella vanha. Tuntematon Tasankojen nainen ja vuosi n. 1853.
Akicita Chikala, Ojibwe vuosi 1870.
Cheyenne soturi, William Soule vuosi 1860.
Tässä todella vanha daguerro types kuva, Omaha delegaatio vuosi 1852.
Witko
Re: Valokuvia menneisyydestä
Minusta on aina mielenkiintoista löytää joku ammoin sitten otettu valokuva, oli se daguerro, tiny tai luminous tyyppinen Nativeista. Aivan tuolta valokuvan syntymäajoilta.
Tässä delegaatio itään Tasankojen Kansoilta lakotat, cheyennet, arapahot, Horse Creekin sopimuksen valtuuskunta ja vuosi huikeat 1851.
Kuvassa toinen mies oikelata istumassa. Vähän on ajan patinaa. kuvassa.
Tässä ensimmäinen delegaatio Eteläisiltä Tasankoilta ja kyseessä on kiowa ja cheyenne delegaatio Washingtonissa vuosi 1863. Kuvassa myös Lone Wolfin vaimo Etla.
Tämä mies kuvassa olisi taas Eteläisten-cheyennien päällikkö Yellow Wolf joka kuoli Sand Creekissä vuonna 1864.
Dakota delegaatio ja kuvassa Little Crow aka Hawk that Walking Hunts ja His Own Thunder vuosi 1857.
Witko
Tässä delegaatio itään Tasankojen Kansoilta lakotat, cheyennet, arapahot, Horse Creekin sopimuksen valtuuskunta ja vuosi huikeat 1851.
Kuvassa toinen mies oikelata istumassa. Vähän on ajan patinaa. kuvassa.
Tässä ensimmäinen delegaatio Eteläisiltä Tasankoilta ja kyseessä on kiowa ja cheyenne delegaatio Washingtonissa vuosi 1863. Kuvassa myös Lone Wolfin vaimo Etla.
Tämä mies kuvassa olisi taas Eteläisten-cheyennien päällikkö Yellow Wolf joka kuoli Sand Creekissä vuonna 1864.
Dakota delegaatio ja kuvassa Little Crow aka Hawk that Walking Hunts ja His Own Thunder vuosi 1857.
Witko