pahkinoita purtavaksi

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Witko
Viestit: 7617
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Su 14.10.2018 17:33

Helppoja, mutta menköön.

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?


****************************************************************

3. Kimurantti ja hyvin taidokkaasti laadittu pähkinä, pakko myöntää.
Tässä on todennäköisesti kyse paikasta joka jäi historiaan nimellä Adobe Walls. Paikka oli pohjoiseen Canadian-joesta, Koilis-Huctchinson County, Texas joka sai nimen Adobe Walls, mistä tietää että rakennukset on rakennettu savitiilestä. Tätä paikkaa William Bent, Ceran St. Vrain ja kumppanit tarkastelivat uutena kauppapaikkana ja juuri sijainnin puolesta Comanchet ja Kiowat haluttaisiin asiakkaiksi. Vuosi oli 1843 tälle rakentamisen alkuun saamiseksi. Yhtiön tärkein kauppapaikka oli Bent's Fort joka sijaitsi lähellä nykypäivän La Juntaa, Colorado. Syy miksi tätä uutta kauppa-asemaa haluttiin, oli juuri se että Bent's Fortissa vierailivat ja tekivät kauppaa Cheyennet ja Arapahot ja he olivat verivihollisia juuri Comancheille ja Kiowille.

Nyt uusi haarakonttori l. kauppa-asema sai nimen Bent Creek. Täällä komppania kauppiaita asui teltoissa.tipiissä ja vähän myöhemmin he saivat rakennettua hirsitalot. Syyskuussa, 1845 Luutnantti James B. Abert ja hänen maanmittausporukkansa jättivät Canadian-joen ja matkustivat kaakkoiseen Nort Forkiin Red Riverille. The Canadian River Valley oli aikaisin 18. vuosisadalla Comanchein suosima leiripaikka ja 19.vuosisadalla mm. Yamparika Comanchet suosivat paikkaa ja heillä oli useita leirejä joen varrella. He tekivät kauppaa puhvelin lihalla, piilottelivat espanjalaisten ja Pueblo Intiaanien hevosia ja kävivät näistä kauppaa Comancherojen kanssa, jotka vierailivat usein heidän kylissään. Charles ja William Bent sekä St.Vrain rakensivat ensimmäisen kauppapaikan aikasin 1840-luvulla. Itse paikka ei toiminut montaa vuotta kauppapaikkana ja siihen oli tärkeät syynsä. Paikka sai juuri tästä tuon nimen aluella Adobe Walls.

Vuonna 1842 William Bent lähetti kaksi alaistaan John Hatcherin ja Robert Fisherin Eteläiselle osalle Canadian-jokea ja saivat käskyn perustaa toissijaisen kauppapaikan Eteläisille Kansoille. Uudisasukkaat tunsivat myös paikan myöhemmin Adobe Walls.
Jatkuu vielä.................................huomenna!


Witko

Haukka
Viestit: 6171
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Ma 15.10.2018 09:23

Väliin pikku juttu. Yhtä asiaa minä en ymmärrä näissä kirjoissa, jotka tästä Texasin kauppa-asemasta kirjoittavat. Kuten Witkokin totesi, cheyennien ja arapahojen kerrotaan olileen tuolloin 1840-luvulla edelleen comanchien ja kiowien vihollisia.[

Tämä ei sovi tippaakaan yhteen sen rauhan kanssa, jotka nämä kansat tekivät vuonna 1840. Monessa lähteessähän sanotaan, että tuo rauha tai liitto ei koskaan enää hajonnut. Miksi siis comanchet ja kiowat pelkäsivät yhä cheyennejä ja arapahoja ja päinvastoin? Tuo liitto oli siis ilmeisesti sellainen, että nämä kansat olivat valmiit liittymään yhteen vain ulkopuolisen uhan edessä. Missään nimessä se ei koskenut kaupankäyntiä, Jos siis comanchet ja kiowat olisivat menneet norkoilemaan Bentin linnakkeen läheisyyteen Big Timbersiin, he olisivat saaneet ex-verivihollisensa cheyennet ja arapahot edelleen kimppuunsa. Näin se on nähtävä. Kansoilla siis piti olla oma erillinen kauppa-asemansa vaikka he olivat tehneet keskinäisen rauhan. Joku kirja tämän rauhan "hienouksista" taisi mainita jotakin, mutta enpä muista äkkipäätä mikä kirja se olisi voinut olla.

Ratsastavia cheyennejä


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7617
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Ma 15.10.2018 10:05

Haukka kirjoitti:Väliin pikku juttu. Yhtä asiaa minä en ymmärrä näissä kirjoissa, jotka tästä Texasin kauppa-asemasta kirjoittavat. Kuten Witkokin totesi, cheyennien ja arapahojen kerrotaan olileen tuolloin 1840-luvulla edelleen comanchien ja kiowien vihollisia.[

Tämä ei sovi tippaakaan yhteen sen rauhan kanssa, jotka nämä kansat tekivät vuonna 1840. Monessa lähteessähän sanotaan, että tuo rauha tai liitto ei koskaan enää hajonnut. Miksi siis comanchet ja kiowat pelkäsivät yhä cheyennejä ja arapahoja ja päinvastoin? Tuo liitto oli siis ilmeisesti sellainen, että nämä kansat olivat valmiit liittymään yhteen vain ulkopuolisen uhan edessä. Missään nimessä se ei koskenut kaupankäyntiä, Jos siis comanchet ja kiowat olisivat menneet norkoilemaan Bentin linnakkeen läheisyyteen Big Timbersiin, he olisivat saaneet ex-verivihollisensa cheyennet ja arapahot edelleen kimppuunsa. Näin se on nähtävä. Kansoilla siis piti olla oma erillinen kauppa-asemansa vaikka he olivat tehneet keskinäisen rauhan. Joku kirja tämän rauhan "hienouksista" taisi mainita jotakin, mutta enpä muista äkkipäätä mikä kirja se olisi voinut olla.

Ratsastavia cheyennejä


Kuva


*************************************************************
Sitä minäkn ihmettelen ja kahdessa kirjassa jankutetaan tätä että Cheyennet ja Arapahot eivät sopineet Bentin linnakkeelle jos siellä olisi samaan aikaan Comancheja ja Kiowia ja tämän johdosta Bent olisi hakenut uutta paikkaa jossa Comanchet ja Kiowat voisivat käydä kauppaa ilman vihollisiaan. Vuoden 1840 rauhansopimus onkin pelkää sanan helinää. Samoin on tuosta uuden linnakkeen rakentamis ajankohdassa melkoisia heittoja 1840-1843.
Tiedä nyt mitä lähdettä uskoo Hydeä, Lavenderia, James Brooksin Captives & Cousins
Kuva

Witko

Witko
Viestit: 7617
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Ti 16.10.2018 20:34

Witko kirjoitti:
Helppoja, mutta menköön.

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?


****************************************************************

3. Kimurantti ja hyvin taidokkaasti laadittu pähkinä, pakko myöntää.
Tässä on todennäköisesti kyse paikasta joka jäi historiaan nimellä Adobe Walls. Paikka oli pohjoiseen Canadian-joesta, Koilis-Huctchinson County, Texas joka sai nimen Adobe Walls, mistä tietää että rakennukset on rakennettu savitiilestä. Tätä paikkaa William Bent, Ceran St. Vrain ja kumppanit tarkastelivat uutena kauppapaikkana ja juuri sijainnin puolesta Comanchet ja Kiowat haluttaisiin asiakkaiksi. Vuosi oli 1843 tälle rakentamisen alkuun saamiseksi. Yhtiön tärkein kauppapaikka oli Bent's Fort joka sijaitsi lähellä nykypäivän La Juntaa, Colorado. Syy miksi tätä uutta kauppa-asemaa haluttiin, oli juuri se että Bent's Fortissa vierailivat ja tekivät kauppaa Cheyennet ja Arapahot ja he olivat verivihollisia juuri Comancheille ja Kiowille.

Nyt uusi haarakonttori l. kauppa-asema sai nimen Bent Creek. Täällä komppania kauppiaita asui teltoissa.tipiissä ja vähän myöhemmin he saivat rakennettua hirsitalot. Syyskuussa, 1845 Luutnantti James B. Abert ja hänen maanmittausporukkansa jättivät Canadian-joen ja matkustivat kaakkoiseen Nort Forkiin Red Riverille. The Canadian River Valley oli aikaisin 18. vuosisadalla Comanchein suosima leiripaikka ja 19.vuosisadalla mm. Yamparika Comanchet suosivat paikkaa ja heillä oli useita leirejä joen varrella. He tekivät kauppaa puhvelin lihalla, piilottelivat espanjalaisten ja Pueblo Intiaanien hevosia ja kävivät näistä kauppaa Comancherojen kanssa, jotka vierailivat usein heidän kylissään. Charles ja William Bent sekä St.Vrain rakensivat ensimmäisen kauppapaikan aikasin 1840-luvulla. Itse paikka ei toiminut montaa vuotta kauppapaikkana ja siihen oli tärkeät syynsä. Paikka sai juuri tästä tuon nimen aluella Adobe Walls.

Vuonna 1842 William Bent lähetti kaksi alaistaan John Hatcherin ja Robert Fisherin Eteläiselle osalle Canadian-jokea ja saivat käskyn perustaa toissijaisen kauppapaikan Eteläisille Kansoille. Uudisasukkaat tunsivat myös paikan myöhemmin Adobe Walls.
Jatkuu vielä.................................huomenna!


Witko

Witko
Viestit: 7617
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Ti 16.10.2018 20:39

Witko kirjoitti:
Helppoja, mutta menköön.

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?


****************************************************************

3. Kimurantti ja hyvin taidokkaasti laadittu pähkinä, pakko myöntää.
Tässä on todennäköisesti kyse paikasta joka jäi historiaan nimellä Adobe Walls. Paikka oli pohjoiseen Canadian-joesta, Koilis-Huctchinson County, Texas joka sai nimen Adobe Walls, mistä tietää että rakennukset on rakennettu savitiilestä. Tätä paikkaa William Bent, Ceran St. Vrain ja kumppanit tarkastelivat uutena kauppapaikkana ja juuri sijainnin puolesta Comanchet ja Kiowat haluttaisiin asiakkaiksi. Vuosi oli 1843 tälle rakentamisen alkuun saamiseksi. Yhtiön tärkein kauppapaikka oli Bent's Fort joka sijaitsi lähellä nykypäivän La Juntaa, Colorado. Syy miksi tätä uutta kauppa-asemaa haluttiin, oli juuri se että Bent's Fortissa vierailivat ja tekivät kauppaa Cheyennet ja Arapahot ja he olivat verivihollisia juuri Comancheille ja Kiowille.

Nyt uusi haarakonttori l. kauppa-asema sai nimen Bent Creek. Täällä komppania kauppiaita asui teltoissa.tipiissä ja vähän myöhemmin he saivat rakennettua hirsitalot. Syyskuussa, 1845 Luutnantti James B. Abert ja hänen maanmittausporukkansa jättivät Canadian-joen ja matkustivat kaakkoiseen Nort Forkiin Red Riverille. The Canadian River Valley oli aikaisin 18. vuosisadalla Comanchein suosima leiripaikka ja 19.vuosisadalla mm. Yamparika Comanchet suosivat paikkaa ja heillä oli useita leirejä joen varrella. He tekivät kauppaa puhvelin lihalla, piilottelivat espanjalaisten ja Pueblo Intiaanien hevosia ja kävivät näistä kauppaa Comancherojen kanssa, jotka vierailivat usein heidän kylissään. Charles ja William Bent sekä St.Vrain rakensivat ensimmäisen kauppapaikan aikasin 1840-luvulla. Itse paikka ei toiminut montaa vuotta kauppapaikkana ja siihen oli tärkeät syynsä. Paikka sai juuri tästä tuon nimen aluella Adobe Walls.

Vuonna 1842 William Bent lähetti kaksi alaistaan John Hatcherin ja Robert Fisherin Eteläiselle osalle Canadian-jokea ja saivat käskyn perustaa toissijaisen kauppapaikan Eteläisille Kansoille. Uudisasukkaat tunsivat myös paikan myöhemmin Adobe Walls.
Jatkuu vielä.................................huomenna!


Witko

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?

Witko kirjoitti:
Helppoja, mutta menköön.

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

****************************************************************

3. Kimurantti ja hyvin taidokkaasti laadittu pähkinä, pakko myöntää.
Tässä on todennäköisesti kyse paikasta joka jäi historiaan nimellä Adobe Walls. Paikka oli pohjoiseen Canadian-joesta, Koilis-Huctchinson County, Texas joka sai nimen Adobe Walls, mistä tietää että rakennukset on rakennettu savitiilestä. Tätä paikkaa William Bent, Ceran St. Vrain ja kumppanit tarkastelivat uutena kauppapaikkana ja juuri sijainnin puolesta Comanchet ja Kiowat haluttaisiin asiakkaiksi. Vuosi oli 1843 tälle rakentamisen alkuun saamiseksi. Yhtiön tärkein kauppapaikka oli Bent's Fort joka sijaitsi lähellä nykypäivän La Juntaa, Colorado. Syy miksi tätä uutta kauppa-asemaa haluttiin, oli juuri se että Bent's Fortissa vierailivat ja tekivät kauppaa Cheyennet ja Arapahot ja he olivat verivihollisia juuri Comancheille ja Kiowille.

Nyt uusi haarakonttori l. kauppa-asema sai nimen Bent Creek. Täällä komppania kauppiaita asui teltoissa.tipiissä ja vähän myöhemmin he saivat rakennettua hirsitalot. Syyskuussa, 1845 Luutnantti James B. Abert ja hänen maanmittausporukkansa jättivät Canadian-joen ja matkustivat kaakkoiseen Nort Forkiin Red Riverille. The Canadian River Valley oli aikaisin 18. vuosisadalla Comanchein suosima leiripaikka ja 19.vuosisadalla mm. Yamparika Comanchet suosivat paikkaa ja heillä oli useita leirejä joen varrella. He tekivät kauppaa puhvelin lihalla, piilottelivat espanjalaisten ja Pueblo Intiaanien hevosia ja kävivät näistä kauppaa Comancherojen kanssa, jotka vierailivat usein heidän kylissään. Charles ja William Bent sekä St.Vrain rakensivat ensimmäisen kauppapaikan aikasin 1840-luvulla. Itse paikka ei toiminut montaa vuotta kauppapaikkana ja siihen oli tärkeät syynsä. Paikka sai juuri tästä tuon nimen aluella Adobe Walls.

Vuonna 1842 William Bent lähetti kaksi alaistaan John Hatcherin ja Robert Fisherin Eteläiselle osalle Canadian-jokea ja saivat käskyn perustaa toissijaisen kauppapaikan Eteläisille Kansoille. Uudisasukkaat tunsivat myös paikan myöhemmin Adobe Walls.
Jatkuu vielä.................................huomenna!

Witko



3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?


***************************************************************

4. Adobe Walls ja pitää sisällä kaksi merkittävää tapahtumaa historiassa ja minusta tämä ensimmäinen on merkittävämpi, vaikka historia on enemmän toistanut tuota myöhempää tapahtumaa johtuen myös kuuluisista miehistä jotka olivat tuolloin läsnä. Oli niitä ensimmäisessäkin minun mielestäni. William Bentin hylätty Adobe Wallsin linnake jos näin voi kutsua toimi näyttämönä 25.11.1864 Canadian-joella nykyisessä Hutchinsonin Piirikunnassa. Ehkä syynä oli verinen Amerikan Sisällisota jota käytiin Idän tappotantereilla ja myös Sand Creekin verilöyly joka käytiin vain neljä äivää myöhemmin Coloradossa, mutta tämä Adobe Wallsin ensimmäinen taistelu jäi vähemälle huomiolle suurelta yleisöltä.
[size=85]3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?[/size]
Witko kirjoitti:
Helppoja, mutta menköön.

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

****************************************************************

3. Kimurantti ja hyvin taidokkaasti laadittu pähkinä, pakko myöntää.
Tässä on todennäköisesti kyse paikasta joka jäi historiaan nimellä Adobe Walls. Paikka oli pohjoiseen Canadian-joesta, Koilis-Huctchinson County, Texas joka sai nimen Adobe Walls, mistä tietää että rakennukset on rakennettu savitiilestä. Tätä paikkaa William Bent, Ceran St. Vrain ja kumppanit tarkastelivat uutena kauppapaikkana ja juuri sijainnin puolesta Comanchet ja Kiowat haluttaisiin asiakkaiksi. Vuosi oli 1843 tälle rakentamisen alkuun saamiseksi. Yhtiön tärkein kauppapaikka oli Bent's Fort joka sijaitsi lähellä nykypäivän La Juntaa, Colorado. Syy miksi tätä uutta kauppa-asemaa haluttiin, oli juuri se että Bent's Fortissa vierailivat ja tekivät kauppaa Cheyennet ja Arapahot ja he olivat verivihollisia juuri Comancheille ja Kiowille.

Nyt uusi haarakonttori l. kauppa-asema sai nimen Bent Creek. Täällä komppania kauppiaita asui teltoissa.tipiissä ja vähän myöhemmin he saivat rakennettua hirsitalot. Syyskuussa, 1845 Luutnantti James B. Abert ja hänen maanmittausporukkansa jättivät Canadian-joen ja matkustivat kaakkoiseen Nort Forkiin Red Riverille. The Canadian River Valley oli aikaisin 18. vuosisadalla Comanchein suosima leiripaikka ja 19.vuosisadalla mm. Yamparika Comanchet suosivat paikkaa ja heillä oli useita leirejä joen varrella. He tekivät kauppaa puhvelin lihalla, piilottelivat espanjalaisten ja Pueblo Intiaanien hevosia ja kävivät näistä kauppaa Comancherojen kanssa, jotka vierailivat usein heidän kylissään. Charles ja William Bent sekä St.Vrain rakensivat ensimmäisen kauppapaikan aikasin 1840-luvulla. Itse paikka ei toiminut montaa vuotta kauppapaikkana ja siihen oli tärkeät syynsä. Paikka sai juuri tästä tuon nimen aluella Adobe Walls.

Vuonna 1842 William Bent lähetti kaksi alaistaan John Hatcherin ja Robert Fisherin Eteläiselle osalle Canadian-jokea ja saivat käskyn perustaa toissijaisen kauppapaikan Eteläisille Kansoille. Uudisasukkaat tunsivat myös paikan myöhemmin Adobe Walls.
Jatkuu vielä.................................huomenna!

Witko



3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?


***************************************************************
4. Adobe Walls ja pitää sisällä kaksi merkittävää tapahtumaa historiassa ja minusta tämä ensimmäinen on merkittävämpi, vaikka historia on enemmän toistanut tuota myöhempää tapahtumaa johtuen myös kuuluisista miehistä jotka olivat tuolloin läsnä. Oli niitä ensimmäisessäkin minun mielestäni. William Bentin hylätty Adobe Wallsin linnake jos näin voi kutsua toimi näyttämönä 25.11.1864 Canadian-joella nykyisessä Hutchinsonin Piirikunnassa. Ehkä syynä oli verinen Amerikan Sisällisota jota käytiin Idän tappotantereilla ja myös Sand Creekin verilöyly joka käytiin vain neljä äivää myöhemmin Coloradossa, mutta tämä Adobe Wallsin ensimmäinen taistelu jäi vähemälle huomiolle suurelta yleisöltä.
Nyt meni pitkä pätkä avaruuteen jatketaan huomenna..........................
Aivan sekaisin tekstit menivät nyt

Witko

Witko
Viestit: 7617
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Ke 17.10.2018 18:07

Haukka kysyi kahdesta merkittävästä tapahtumasta

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?

Witko kirjoitti:
Witko kirjoitti:
Helppoja, mutta menköön.

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?


****************************************************************

3. Kimurantti ja hyvin taidokkaasti laadittu pähkinä, pakko myöntää.
Tässä on todennäköisesti kyse paikasta joka jäi historiaan nimellä Adobe Walls. Paikka oli pohjoiseen Canadian-joesta, Koilis-Huctchinson County, Texas joka sai nimen Adobe Walls, mistä tietää että rakennukset on rakennettu savitiilestä. Tätä paikkaa William Bent, Ceran St. Vrain ja kumppanit tarkastelivat uutena kauppapaikkana ja juuri sijainnin puolesta Comanchet ja Kiowat haluttaisiin asiakkaiksi. Vuosi oli 1843 tälle rakentamisen alkuun saamiseksi. Yhtiön tärkein kauppapaikka oli Bent's Fort joka sijaitsi lähellä nykypäivän La Juntaa, Colorado. Syy miksi tätä uutta kauppa-asemaa haluttiin, oli juuri se että Bent's Fortissa vierailivat ja tekivät kauppaa Cheyennet ja Arapahot ja he olivat verivihollisia juuri Comancheille ja Kiowille.

Nyt uusi haarakonttori l. kauppa-asema sai nimen Bent Creek. Täällä komppania kauppiaita asui teltoissa.tipiissä ja vähän myöhemmin he saivat rakennettua hirsitalot. Syyskuussa, 1845 Luutnantti James B. Abert ja hänen maanmittausporukkansa jättivät Canadian-joen ja matkustivat kaakkoiseen Nort Forkiin Red Riverille. The Canadian River Valley oli aikaisin 18. vuosisadalla Comanchein suosima leiripaikka ja 19.vuosisadalla mm. Yamparika Comanchet suosivat paikkaa ja heillä oli useita leirejä joen varrella. He tekivät kauppaa puhvelin lihalla, piilottelivat espanjalaisten ja Pueblo Intiaanien hevosia ja kävivät näistä kauppaa Comancherojen kanssa, jotka vierailivat usein heidän kylissään. Charles ja William Bent sekä St.Vrain rakensivat ensimmäisen kauppapaikan aikasin 1840-luvulla. Itse paikka ei toiminut montaa vuotta kauppapaikkana ja siihen oli tärkeät syynsä. Paikka sai juuri tästä tuon nimen aluella Adobe Walls.

Vuonna 1842 William Bent lähetti kaksi alaistaan John Hatcherin ja Robert Fisherin Eteläiselle osalle Canadian-jokea ja saivat käskyn perustaa toissijaisen kauppapaikan Eteläisille Kansoille. Uudisasukkaat tunsivat myös paikan myöhemmin Adobe Walls.
Jatkuu vielä.................................huomenna!


Witko

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?

Witko kirjoitti:
Helppoja, mutta menköön.

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

****************************************************************

3. Kimurantti ja hyvin taidokkaasti laadittu pähkinä, pakko myöntää.
Tässä on todennäköisesti kyse paikasta joka jäi historiaan nimellä Adobe Walls. Paikka oli pohjoiseen Canadian-joesta, Koilis-Huctchinson County, Texas joka sai nimen Adobe Walls, mistä tietää että rakennukset on rakennettu savitiilestä. Tätä paikkaa William Bent, Ceran St. Vrain ja kumppanit tarkastelivat uutena kauppapaikkana ja juuri sijainnin puolesta Comanchet ja Kiowat haluttaisiin asiakkaiksi. Vuosi oli 1843 tälle rakentamisen alkuun saamiseksi. Yhtiön tärkein kauppapaikka oli Bent's Fort joka sijaitsi lähellä nykypäivän La Juntaa, Colorado. Syy miksi tätä uutta kauppa-asemaa haluttiin, oli juuri se että Bent's Fortissa vierailivat ja tekivät kauppaa Cheyennet ja Arapahot ja he olivat verivihollisia juuri Comancheille ja Kiowille.

Nyt uusi haarakonttori l. kauppa-asema sai nimen Bent Creek. Täällä komppania kauppiaita asui teltoissa.tipiissä ja vähän myöhemmin he saivat rakennettua hirsitalot. Syyskuussa, 1845 Luutnantti James B. Abert ja hänen maanmittausporukkansa jättivät Canadian-joen ja matkustivat kaakkoiseen Nort Forkiin Red Riverille. The Canadian River Valley oli aikaisin 18. vuosisadalla Comanchein suosima leiripaikka ja 19.vuosisadalla mm. Yamparika Comanchet suosivat paikkaa ja heillä oli useita leirejä joen varrella. He tekivät kauppaa puhvelin lihalla, piilottelivat espanjalaisten ja Pueblo Intiaanien hevosia ja kävivät näistä kauppaa Comancherojen kanssa, jotka vierailivat usein heidän kylissään. Charles ja William Bent sekä St.Vrain rakensivat ensimmäisen kauppapaikan aikasin 1840-luvulla. Itse paikka ei toiminut montaa vuotta kauppapaikkana ja siihen oli tärkeät syynsä. Paikka sai juuri tästä tuon nimen aluella Adobe Walls.

Vuonna 1842 William Bent lähetti kaksi alaistaan John Hatcherin ja Robert Fisherin Eteläiselle osalle Canadian-jokea ja saivat käskyn perustaa toissijaisen kauppapaikan Eteläisille Kansoille. Uudisasukkaat tunsivat myös paikan myöhemmin Adobe Walls.
Jatkuu vielä.................................huomenna!

Witko



3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?


***************************************************************

4. Adobe Walls ja pitää sisällä kaksi merkittävää tapahtumaa historiassa ja minusta tämä ensimmäinen on merkittävämpi, vaikka historia on enemmän toistanut tuota myöhempää tapahtumaa johtuen myös kuuluisista miehistä jotka olivat tuolloin läsnä. Oli niitä ensimmäisessäkin minun mielestäni. William Bentin hylätty Adobe Wallsin linnake jos näin voi kutsua toimi näyttämönä 25.11.1864 Canadian-joella nykyisessä Hutchinsonin Piirikunnassa. Ehkä syynä oli verinen Amerikan Sisällisota jota käytiin Idän tappotantereilla ja myös Sand Creekin verilöyly joka käytiin vain neljä äivää myöhemmin Coloradossa, mutta tämä Adobe Wallsin ensimmäinen taistelu jäi vähemälle huomiolle suurelta yleisöltä.
[size=85]3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?[/size]
Witko kirjoitti:
Helppoja, mutta menköön.

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

****************************************************************

3. Kimurantti ja hyvin taidokkaasti laadittu pähkinä, pakko myöntää.
Tässä on todennäköisesti kyse paikasta joka jäi historiaan nimellä Adobe Walls. Paikka oli pohjoiseen Canadian-joesta, Koilis-Huctchinson County, Texas joka sai nimen Adobe Walls, mistä tietää että rakennukset on rakennettu savitiilestä. Tätä paikkaa William Bent, Ceran St. Vrain ja kumppanit tarkastelivat uutena kauppapaikkana ja juuri sijainnin puolesta Comanchet ja Kiowat haluttaisiin asiakkaiksi. Vuosi oli 1843 tälle rakentamisen alkuun saamiseksi. Yhtiön tärkein kauppapaikka oli Bent's Fort joka sijaitsi lähellä nykypäivän La Juntaa, Colorado. Syy miksi tätä uutta kauppa-asemaa haluttiin, oli juuri se että Bent's Fortissa vierailivat ja tekivät kauppaa Cheyennet ja Arapahot ja he olivat verivihollisia juuri Comancheille ja Kiowille.

Nyt uusi haarakonttori l. kauppa-asema sai nimen Bent Creek. Täällä komppania kauppiaita asui teltoissa.tipiissä ja vähän myöhemmin he saivat rakennettua hirsitalot. Syyskuussa, 1845 Luutnantti James B. Abert ja hänen maanmittausporukkansa jättivät Canadian-joen ja matkustivat kaakkoiseen Nort Forkiin Red Riverille. The Canadian River Valley oli aikaisin 18. vuosisadalla Comanchein suosima leiripaikka ja 19.vuosisadalla mm. Yamparika Comanchet suosivat paikkaa ja heillä oli useita leirejä joen varrella. He tekivät kauppaa puhvelin lihalla, piilottelivat espanjalaisten ja Pueblo Intiaanien hevosia ja kävivät näistä kauppaa Comancherojen kanssa, jotka vierailivat usein heidän kylissään. Charles ja William Bent sekä St.Vrain rakensivat ensimmäisen kauppapaikan aikasin 1840-luvulla. Itse paikka ei toiminut montaa vuotta kauppapaikkana ja siihen oli tärkeät syynsä. Paikka sai juuri tästä tuon nimen aluella Adobe Walls.

Vuonna 1842 William Bent lähetti kaksi alaistaan John Hatcherin ja Robert Fisherin Eteläiselle osalle Canadian-jokea ja saivat käskyn perustaa toissijaisen kauppapaikan Eteläisille Kansoille. Uudisasukkaat tunsivat myös paikan myöhemmin Adobe Walls.
Jatkuu vielä.................................huomenna!

Witko



3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?


***************************************************************
4. Adobe Walls ja pitää sisällä kaksi merkittävää tapahtumaa historiassa ja minusta tämä ensimmäinen on merkittävämpi, vaikka historia on enemmän toistanut tuota myöhempää tapahtumaa johtuen myös kuuluisista miehistä jotka olivat tuolloin läsnä. Oli niitä ensimmäisessäkin minun mielestäni. William Bentin hylätty Adobe Wallsin linnake jos näin voi kutsua toimi näyttämönä 25.11.1864 Canadian-joella nykyisessä Hutchinsonin Piirikunnassa. Ehkä syynä oli verinen Amerikan Sisällisota jota käytiin Idän tappotantereilla ja myös Sand Creekin verilöyly joka käytiin vain neljä äivää myöhemmin Coloradossa, mutta tämä Adobe Wallsin ensimmäinen taistelu jäi vähemälle huomiolle suurelta yleisöltä.
Nyt meni pitkä pätkä avaruuteen jatketaan huomenna..........................
Aivan sekaisin tekstit menivät nyt

Witko


Haukka kysyi kahdesta merkittävästä tapahtumasta

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?

Witko
Viestit: 7617
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Ke 17.10.2018 18:09

Witko kirjoitti:
Haukka kysyi kahdesta merkittävästä tapahtumasta

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?

Witko kirjoitti:
Witko kirjoitti:

****************************************************************


3. Kimurantti ja hyvin taidokkaasti laadittu pähkinä, pakko myöntää.
Tässä on todennäköisesti kyse paikasta joka jäi historiaan nimellä Adobe Walls. Paikka oli pohjoiseen Canadian-joesta, Koilis-Huctchinson County, Texas joka sai nimen Adobe Walls, mistä tietää että rakennukset on rakennettu savitiilestä. Tätä paikkaa William Bent, Ceran St. Vrain ja kumppanit tarkastelivat uutena kauppapaikkana ja juuri sijainnin puolesta Comanchet ja Kiowat haluttaisiin asiakkaiksi. Vuosi oli 1843 tälle rakentamisen alkuun saamiseksi. Yhtiön tärkein kauppapaikka oli Bent's Fort joka sijaitsi lähellä nykypäivän La Juntaa, Colorado. Syy miksi tätä uutta kauppa-asemaa haluttiin, oli juuri se että Bent's Fortissa vierailivat ja tekivät kauppaa Cheyennet ja Arapahot ja he olivat verivihollisia juuri Comancheille ja Kiowille.

Nyt uusi haarakonttori l. kauppa-asema sai nimen Bent Creek. Täällä komppania kauppiaita asui teltoissa.tipiissä ja vähän myöhemmin he saivat rakennettua hirsitalot. Syyskuussa, 1845 Luutnantti James B. Abert ja hänen maanmittausporukkansa jättivät Canadian-joen ja matkustivat kaakkoiseen Nort Forkiin Red Riverille. The Canadian River Valley oli aikaisin 18. vuosisadalla Comanchein suosima leiripaikka ja 19.vuosisadalla mm. Yamparika Comanchet suosivat paikkaa ja heillä oli useita leirejä joen varrella. He tekivät kauppaa puhvelin lihalla, piilottelivat espanjalaisten ja Pueblo Intiaanien hevosia ja kävivät näistä kauppaa Comancherojen kanssa, jotka vierailivat usein heidän kylissään. Charles ja William Bent sekä St.Vrain rakensivat ensimmäisen kauppapaikan aikasin 1840-luvulla. Itse paikka ei toiminut montaa vuotta kauppapaikkana ja siihen oli tärkeät syynsä. Paikka sai juuri tästä tuon nimen aluella Adobe Walls.

Vuonna 1842 William Bent lähetti kaksi alaistaan John Hatcherin ja Robert Fisherin Eteläiselle osalle Canadian-jokea ja saivat käskyn perustaa toissijaisen kauppapaikan Eteläisille Kansoille. Uudisasukkaat tunsivat myös paikan myöhemmin Adobe Walls.
Jatkuu vielä.................................huomenna!


Witko

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?

Witko kirjoitti:


3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja [size=85]perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?


***************************************************************

4. Adobe Walls ja pitää sisällä kaksi merkittävää tapahtumaa historiassa ja minusta tämä ensimmäinen on merkittävämpi, vaikka historia on enemmän toistanut tuota myöhempää tapahtumaa johtuen myös kuuluisista miehistä jotka olivat tuolloin läsnä. Oli niitä ensimmäisessäkin minun mielestäni. William Bentin hylätty Adobe Wallsin linnake jos näin voi kutsua toimi näyttämönä 25.11.1864 Canadian-joella nykyisessä Hutchinsonin Piirikunnassa. Ehkä syynä oli verinen Amerikan Sisällisota jota käytiin Idän tappotantereilla ja myös Sand Creekin verilöyly joka käytiin vain neljä äivää myöhemmin Coloradossa, mutta tämä Adobe Wallsin ensimmäinen taistelu jäi vähemälle huomiolle suurelta yleisöltä.
[size=85]3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?[/size]
Witko kirjoitti:[size=85]


3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?


***************************************************************
4. Adobe Walls ja pitää sisällä kaksi merkittävää tapahtumaa historiassa ja minusta tämä ensimmäinen on merkittävämpi, vaikka historia on enemmän toistanut tuota myöhempää tapahtumaa johtuen myös kuuluisista miehistä jotka olivat tuolloin läsnä. Oli niitä ensimmäisessäkin minun mielestäni. William Bentin hylätty Adobe Wallsin linnake jos näin voi kutsua toimi näyttämönä 25.11.1864 Canadian-joella nykyisessä Hutchinsonin Piirikunnassa. Ehkä syynä oli verinen Amerikan Sisällisota jota käytiin Idän tappotantereilla ja myös Sand Creekin verilöyly joka käytiin vain neljä äivää myöhemmin Coloradossa, mutta tämä Adobe Wallsin ensimmäinen taistelu jäi vähemälle huomiolle suurelta yleisöltä.
Nyt meni pitkä pätkä avaruuteen jatketaan huomenna..........................
Aivan sekaisin tekstit menivät nyt

Witko


Haukka kysyi kahdesta merkittävästä tapahtumasta

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?

Haukka kysyi kahdesta merkittävästä tapahtumasta

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?

Witko
Viestit: 7617
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Ke 17.10.2018 18:30

Nyt meni hermot. Vastaukset ovat aivan sekaisin ja kirjoitin juuri pähkinä nro neljään ensimmäisen vastauksen. The First Battle of Adobe Walls 25.11.1864. Tallensin ja kopioin ja sitten liitin mutta ei näkyviin tullut. Nyt on taikauskoisen Witkon pakko myöntää että pieni aikalisä ja itseni kokoaminen ja viikonloppuna uudelleen puhtaalta pöydältä pähkinä nro 4. täydellinen vastaus niin I ja II The Battles of Adobe Walls.

Ei ole ennen näin suurta sekoilua tullut ja vielä selvin päin.

Witkoa v.......ttaa!

Witko
Viestit: 7617
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » To 18.10.2018 18:50

Haukka kysyi mitä tapahtui kahdella eri vuosikymmenellä ?

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?


**********************************************************

4. Tämä ensimmäinen Taistelu Adobe Walls jäi jotenkin vähän unholaan tuon toisen Adobe Wallsin Taistelun jälkeen. 25.11.1864 Kiitospäivänä vietettiin kaikkea muuta kuin rauhaisaa yhdessäoloa. Syitä oli ehkä verinen Yhdysvaltain Sisällissota jota oli käyty jo kolmatta vuotta ja rauhasta ei ollut tietoakaan. Samoin vain neljää päivää myöhemmin 29.11.1864 käytiin Sand Creekin Verilöyly Coloradossa. Tarkka paikka oli William Bentin hylkäämä savitiilinen kauppapaikka ja saluuna nimeltään Adobe Walls pohjoisellapuolella Canadian-jokea 17 mailia koiliseen Stinnett Hutchison Countysta. Tämä Ensimmäinen Taistelu Adobe Wallsissa käytiin Yhdysvaltain armeijan ja Intiaanien välillä. Comanchet, Kiowat ja Kiowa Apachet ajoivat Armeijan retkikunnan ulos taistelukentältä. Armeija reagoi vahvasti siihen että Intiaanien hyökkäyset olivat ajaneet siirtolaiset lounaaseen. Vaikka itse taistelussa ei ollut suuret uhriluvut, niin osapuolten massiivinen lukumäärä teki siitä yhden suurimmista taisteluista Suurilla Tasankoilla.

Taistelu syttyi oikeastaan siitä että Uuden-Meksikon armeijapiirin komentaja James Carleton halusi antaa Intiaaneille selkeän viestin ja rankaista heitä vahvasti , että vaikka Idässä sodittiin Sisällissotaa, niin armeijalla riitti kyllä sotilaita rankaisemaan Kiowia ja Comancheja emigranttien vaunukuljetusten kimppuun hyökkäyksistä Santa Fen reitillä. Intiaanit taas näkivät että emigranttien vaunujonot lahtasivat puhveleita ja häiritsivät Intiaanien normaalia elämistä ja kulkemista omilla maillaan. Tilanne paheni vuoteen 1863 mennessä, joten kenraali Carleton halusi tuhota tai ajaa pois nämät kaksi Eteläisten Tasankojen Kansaa. Siihen eivät kyllä rahkeet riittäneet tuolloin. Carleton oli luvannut antaa emigranteille täyttä suojelua, mutta ei se niin helposti mennyt. Hän valitsi tutun miehen eversti Christopher "Kit" Carsonin johtamaan retkikuntaansa Intiaanien kimppuun, koska Carson oli veteraani-intiaanitaistelija ja tunnettu tuhoisista iskuista Intiaanien kimppuun. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun Carson hyökkäsi syvälle Comancheriaan sillä vuonna 1858 tämä oli johtanut Antelope Hills Expedetionia.

Eversti Carson otti komentoonsa Uuden-Meksikon Vapaaehtoisten 1. rykmentin ratsuväenosaston. Hän antoi käskyn joukoille määräten nämät etsimään Comanchein ja Kiowain talvileirit, joiden tiedettiin olevan jossain Palo Duro Kanjonin eteläpuolella Panhadlen alueella eteläpuolella Canadian-jokea. 10.11.1864 Carson lähti Fort Bascomista mukanaan 260. ratsuväensotilasta, 75. jalkaväensotilasta ja 70. Ute ja Jicarilla Apace taistelijaa scoutteina, jotka hän oli värvännyt Lucien Maxwellin ranchilta Cimaronnissa lähellä Uutta-Meksikoa. 12.11.1864 Carsonin armeijaan liitttyi kaksi"howitzersiä" jotka olivat haupitseja ja kovan tulivoiman omaavia, sillä niillä pystyi ampumaan niin sirpale-ja rypälepommeja kuin räjähtäviä ammuksia. Näitä oli käytetty menestyksekkäästi Sisällissodassa ja ne aiheuttivat järkyttävää jälkeä repien kaikki mitä niiden tielle osui. Nämät haupitsit olivat luutnantti George Pettsin johdossa/komennossa, mukaanlukien 27 vaunua ja ambulanssia ja 45. päivän ruoka-annokset sekä jatkoivat kulkuaan alas Canadian-jokea Texasin Pandhaleen. Carson päätti verestää muistoja ja marssi Adobe Wallsiin, joka oli tuttu paikka kun hän oli yli kaksikymmentä vuotta sitten ollut siellä Bentin palveluksessa. Carson oli pitkään tuntenut Utet ja Jicarillat ja luotti heihin täysin.

He suojasivat Carsonin sivustaa ja aikaisin aamulla kaksi heistä ratsasti kauempana etsien Comanchein-ja Kiowain leirintäpaikkoja. Sateinen ja kurja sää teki matkanteosta hidasta, mukaan lukien aikaisin alkaneen lumi-ja räntäsateen. 24.11.1864 Ensimmäinen Ratsuväkirykmentti saapui
Mule Springsiin,Mooren Countyyn noin 3. mailia länteen Adobe Wallsista. Samana iltapäivänä jäätävässä räntäsateessa Intiaani scoutit ilmoittivat löytäneen suuren Intiaanikylän. Carson jätti taakseen jalkaväen vartioimaan ja suojelemaan vaunujonoa ja määräsi ratsuväen ja tykistöyksikön yömarssille. Hän ratsasti tavaravaunut mukanaan Utein ja Jicarillain kanssa. Seuraavana aamuna hän määräsi kaksi haupitsia liittymään tavavaunun mukaan. Tultaessa helposti ylitettävälle kahlaamolle Canadian-joen mutkassa, hän asetti yhden ratsuväenkomppanian pohjoispuolelle ja jatkoi loppujoukkojen kanssa etelään. Noin klo 08.30 aamulla hän hyökkäsi ratsuväen kanssa Dohosanin 150. asumuksen Kiowa-leiriin, mutta sitten meni kaikki pieleen kun saapui Texasin Rankkuri ja Carson heitettiin välittömästä rankkurin lukittuun vaunuun..................

Jatkuu huomenna miten Kit pelastui Rankkurin kynsistä ?


Witko

Haukka
Viestit: 6171
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Pe 19.10.2018 13:57

sitten meni kaikki pieleen kun saapui Texasin Rankkuri ja Carson heitettiin välittömästä rankkurin lukittuun vaunuun..................

Jatkuu huomenna miten Kit pelastui Rankkurin kynsistä ?


Tarkoitat varmaan erään tunnetun texasilaisen lihanjalostamon alaisuudessa toimivia rankkurijoukkoja, joiden tärkein tehtävä oli kerätä tasangoilta mahdollisimman suuri määrä kulkukoiria. Nämä rankkurit olivat kaikenlaisissa vesissä liotettuja ex-rangereita, jotka eivät kavahtaneet intiaanisotiakaan. Kit "Hauva" Carson osui sopivasti rankkurien jalkoihin ja heitettiin koirana muiden koirien joukkoon, ellen erehdy. No Witko saa kertoa totuuden.

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7617
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Pe 19.10.2018 16:37

Haukka tietää kaiken jopa Texasin rankkureista ja aivan oikeaa oli tieto. Ex-rangerit olivat pirullisen pelottavaa joukkoa ja jopa Comanchetkin pelkäsivät kyliensä vartiohaukkujen puolesta. Kitillä oli tiukka paikka rankkurin metallisessa umpivaunussa ja nyt oli kiire sillä Kiowat antoivat maistaa jo taistelua ja Dohosan oli mies jonka kanssa ei leikitty. Kit kumisutteli rankkurin kopin etuosaa ja huuteli saatanoita ja rankkuri tuli ulos ja aukaisi peräovet ja kysyi että mikä saatanan koira sinä olet kun huutelet minulle. Kit sanoi nopeasti että Herra Rankkuri olen kyllä koira mutta Yhdysvaltain armeijan militantti Haukku ja arvoni on eversti sinä kenopää! Rankkuri kuunteli äimänä tätä juttua ja teki virheen kun kääntyi selin Kitiin ja tämä salamannopeana koirana iski helvetinmoisella Bowie-veitsellä rankkuria niskaan ja scalppasi hänet vanhasta tottumuksesta ja antoi vielä kiukkuisena monoa pitkin kuolevaa rankkuria, niin että tämän kyljet kumisivat Kitin bootsien potkuista ja viimeinen korahdus tuli kun Kit antoi saatanallisen potkun suoraan muniin ja lujaa. Sitten Kit Carson liittyi takaisin hyökkäykseen.

Tässä kuva wanhan lännen julmista rankkureista ja näiden kynsiin Kit Carsonkin joutui.
Kuva

Witko

Jatkan Adobe Wallsin Ensimmäistä Taistelua myöhemmin..................

Haukka
Viestit: 6171
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » Pe 19.10.2018 19:17

Pysytäänpä aiheessa vielä hetki. Oli siis viittä vaille, ettei Kit "Hauva" Carsonista tehty lihapullia. Texasilainen lihanjalostusfirma Meat Grinder Companyllä oli kulkukoirille paljonkin käyttöä ja niillä käärittiin suuret voitot. Yhtiö erikoistui biisonipyöryköihin, mutta arvatkaapa mikä oli biisonipyöryköiden raaka-aine. No olihan niissä 5 – 10 prosenttia sitä itseään eli biisonia, mutta muu jauheliha tuli kulkukoirista. Ei lainkaan huono bisnes. Nämä rikkaiden herkuksi tarkoitetut pyörykät menivät kuin kuumille kiville ja rankkurit pyydystivät tasangoilla koiria urakkapalkalla. Siinä menivät kiowien ja comanchienkin koirat ja Meat Grinder Companyn pomot käärivät yhä suurempia voittoja taskuunsa. Tietenkin kaikki hyvä päättyy aikanaan ja tässäkin tapauksessa petos paljastui. Mutta päähuijarit luiskahtivat virkavallan katiskasta ja matkustivat suurine voittorahoineen yli Meksikon rajan.

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7617
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » La 20.10.2018 17:29

Haukka on mestari löytämään niin historian kuin gastronomian. Tähän olisi siis Militaristinen Kit Haukku joutunut ja The First Battle of the Adobe Walls olisi päättynyt täydelliseen Yhdysvaltain häviöön, sillä jos komentajasta tehdään makkaraa, niin se jos jokin syö miesten taistelutahtoa ja taikauskoiset Utet ja Jicarillat olisivat ottaneet heti ritolat, kun heidän pomonsa oli makkaralenkkeinä pitkin preeriaa.

Tähän laitteeseen Kit Koira Carson meinasi joutua...........

Kuva

Witko

Witko
Viestit: 7617
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Witko » Ti 23.10.2018 18:06

Witko kirjoitti:
Haukka kysyi mitä tapahtui kahdella eri vuosikymmenellä ?

3. William Bent päätti laajentaa kauppa-asema-toimintaansa 1840-luvun alussa. Hän matkusti valikoidun ryhmän kanssa uuteen ympäristöön ja perusti uuden kauppa-aseman alueelle, jossa se nopeasti herätti paikallisten intiaanien mielenkiinnon. Minne Bentin kauppa-asema siis rakennettiin ja mikä oli sen kohtalo?

4. Myöhemmin tämä samainen rakennus antoi nimensä kahdelle merkittävälle tapahtumalle kahdella eri vuosikymmenellä. Minkä nimisistä tapahtumista on kysymys ja millaisia ne olivat?


**********************************************************

4. Tämä ensimmäinen Taistelu Adobe Walls jäi jotenkin vähän unholaan tuon toisen Adobe Wallsin Taistelun jälkeen. 25.11.1864 Kiitospäivänä vietettiin kaikkea muuta kuin rauhaisaa yhdessäoloa. Syitä oli ehkä verinen Yhdysvaltain Sisällissota jota oli käyty jo kolmatta vuotta ja rauhasta ei ollut tietoakaan. Samoin vain neljää päivää myöhemmin 29.11.1864 käytiin Sand Creekin Verilöyly Coloradossa. Tarkka paikka oli William Bentin hylkäämä savitiilinen kauppapaikka ja saluuna nimeltään Adobe Walls pohjoisellapuolella Canadian-jokea 17 mailia koiliseen Stinnett Hutchison Countysta. Tämä Ensimmäinen Taistelu Adobe Wallsissa käytiin Yhdysvaltain armeijan ja Intiaanien välillä. Comanchet, Kiowat ja Kiowa Apachet ajoivat Armeijan retkikunnan ulos taistelukentältä. Armeija reagoi vahvasti siihen että Intiaanien hyökkäyset olivat ajaneet siirtolaiset lounaaseen. Vaikka itse taistelussa ei ollut suuret uhriluvut, niin osapuolten massiivinen lukumäärä teki siitä yhden suurimmista taisteluista Suurilla Tasankoilla.

Taistelu syttyi oikeastaan siitä että Uuden-Meksikon armeijapiirin komentaja James Carleton halusi antaa Intiaaneille selkeän viestin ja rankaista heitä vahvasti , että vaikka Idässä sodittiin Sisällissotaa, niin armeijalla riitti kyllä sotilaita rankaisemaan Kiowia ja Comancheja emigranttien vaunukuljetusten kimppuun hyökkäyksistä Santa Fen reitillä. Intiaanit taas näkivät että emigranttien vaunujonot lahtasivat puhveleita ja häiritsivät Intiaanien normaalia elämistä ja kulkemista omilla maillaan. Tilanne paheni vuoteen 1863 mennessä, joten kenraali Carleton halusi tuhota tai ajaa pois nämät kaksi Eteläisten Tasankojen Kansaa. Siihen eivät kyllä rahkeet riittäneet tuolloin. Carleton oli luvannut antaa emigranteille täyttä suojelua, mutta ei se niin helposti mennyt. Hän valitsi tutun miehen eversti Christopher "Kit" Carsonin johtamaan retkikuntaansa Intiaanien kimppuun, koska Carson oli veteraani-intiaanitaistelija ja tunnettu tuhoisista iskuista Intiaanien kimppuun. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun Carson hyökkäsi syvälle Comancheriaan sillä vuonna 1858 tämä oli johtanut Antelope Hills Expedetionia.

Eversti Carson otti komentoonsa Uuden-Meksikon Vapaaehtoisten 1. rykmentin ratsuväenosaston. Hän antoi käskyn joukoille määräten nämät etsimään Comanchein ja Kiowain talvileirit, joiden tiedettiin olevan jossain Palo Duro Kanjonin eteläpuolella Panhadlen alueella eteläpuolella Canadian-jokea. 10.11.1864 Carson lähti Fort Bascomista mukanaan 260. ratsuväensotilasta, 75. jalkaväensotilasta ja 70. Ute ja Jicarilla Apace taistelijaa scoutteina, jotka hän oli värvännyt Lucien Maxwellin ranchilta Cimaronnissa lähellä Uutta-Meksikoa. 12.11.1864 Carsonin armeijaan liitttyi kaksi"howitzersiä" jotka olivat haupitseja ja kovan tulivoiman omaavia, sillä niillä pystyi ampumaan niin sirpale-ja rypälepommeja kuin räjähtäviä ammuksia. Näitä oli käytetty menestyksekkäästi Sisällissodassa ja ne aiheuttivat järkyttävää jälkeä repien kaikki mitä niiden tielle osui. Nämät haupitsit olivat luutnantti George Pettsin johdossa/komennossa, mukaanlukien 27 vaunua ja ambulanssia ja 45. päivän ruoka-annokset sekä jatkoivat kulkuaan alas Canadian-jokea Texasin Pandhaleen. Carson päätti verestää muistoja ja marssi Adobe Wallsiin, joka oli tuttu paikka kun hän oli yli kaksikymmentä vuotta sitten ollut siellä Bentin palveluksessa. Carson oli pitkään tuntenut Utet ja Jicarillat ja luotti heihin täysin.

He suojasivat Carsonin sivustaa ja aikaisin aamulla kaksi heistä ratsasti kauempana etsien Comanchein-ja Kiowain leirintäpaikkoja. Sateinen ja kurja sää teki matkanteosta hidasta, mukaan lukien aikaisin alkaneen lumi-ja räntäsateen. 24.11.1864 Ensimmäinen Ratsuväkirykmentti saapui
Mule Springsiin,Mooren Countyyn noin 3. mailia länteen Adobe Wallsista. Samana iltapäivänä jäätävässä räntäsateessa Intiaani scoutit ilmoittivat löytäneen suuren Intiaanikylän. Carson jätti taakseen jalkaväen vartioimaan ja suojelemaan vaunujonoa ja määräsi ratsuväen ja tykistöyksikön yömarssille. Hän ratsasti tavaravaunut mukanaan Utein ja Jicarillain kanssa. Seuraavana aamuna hän määräsi kaksi haupitsia liittymään tavavaunun mukaan. Tultaessa helposti ylitettävälle kahlaamolle Canadian-joen mutkassa, hän asetti yhden ratsuväenkomppanian pohjoispuolelle ja jatkoi loppujoukkojen kanssa etelään. Noin klo 08.30 aamulla hän hyökkäsi ratsuväen kanssa Dohosanin 150. asumuksen Kiowa-leiriin, mutta sitten meni kaikki pieleen kun saapui Texasin Rankkuri ja Carson heitettiin välittömästä rankkurin lukittuun vaunuun..................

Jatkuu huomenna miten Kit pelastui Rankkurin kynsistä ?


Witko



***************************************************************

Kit Carson pääsi jatkamaan pitkäksi venähteneessä vastauksessa hyökkäystään Kiowa päällikkö Dohosanin leirikuntaan jossa oli 170 asumusta. Dohosanin Kiowat niin naiset kuin lapset lähtivät pakenemaan ja varoittamaan lähellä olevissa leireissä olevia Comancheita. Nyt sai taistelu aivan uuden käänteen, sillä sotureiden lukumäärä nousi n. 1 300 soturiin (ei niin kuin on väitetty 3 000 soturia). Guipago aka Lone Wolf joka kuului pelättyihin Koitsenkoihin, jotka olivat Kiowain eliittitaistelijoita, lähetti miehiä suojelemaan naisia ja lapsia.Marssiessaan kohti Adobe Wallsia Carson oli noin neljän mailin päässä Kiowa-leiristä ja kello kävi 10.00 aamupäivällä, niin hän määräsi yhden savitiilivallin taakse suojaan kenttäsairaalan. Silloin Carson kauhistui kuinka paljon oikein oli Intiaani-leirejä alueella ja yksi todella iso Comanche-leiri. Hän oli peloissaan/kauhistui, kun huomasi miten sotureita valui kuin virtana leireistä hyökkäykseen.

Heidän lukumääränsä oli yli kaiken sen mitä hän oli odottanut. Luutnantti Pettis joka teki virallisen raportin taistelusta, niin arvioi 1200-1400 Comanche ja Kiowa soturia hyökkäsivät heidän 330. sotilaan ja Intiaani scoutin kimppuun. 75 sotilasta olivat takana reservissä, mutta se tuntui nyt kovin pieneltä. Comanchet ja Kiowat leikkelivät veitsillään kauhistuneita sotilaita ja hakkasivat kirveillä heitä myös. Carson jalkautti ratsuväen ja kaivoi kuopat helposti liikuttettaville kahdelle haupitsille ja voi sanoa että nämät järkyttävää tuhoa kylväneet haupitsit antoivat niin suuren edun Carsonille, että ilman niiden räjähtävien ammusten voimaa, Yhdysvallat olisivat hävinneet koko taistelun ja pahasti. Intiaanit kutsuivat näitä Howitzereitä ase joka ampuu kahdesti.Humaani Carson tokaisi Luutnantti Pettsille että heitä tuonne joukkoon sekaan räjähtäviä sirpalepommeja, niin saavat tuntea kuoleman. Carsonin Intiaani scoutit kävivät julmaa lähitaistelua noin 200 Kiowa-ja Comanche soturien kanssa. Nämät olivat sotamaalissa ja asusteissa. Nämät maailman parhaimmat ratsastajat oli hevosten kylkien takana, ampuen nuolia kaulan alta ja roikkuivat kuin liima hevostensa selissä ja Intiaanit scoutit joutuivat perääntymään. Kiowille ja Comancheilla oli jonkin verran kivääreitä ja pistooleita joita he olivat ostaneet comancheroilta
.

Dohosan jota avusti Kiowain sotapäälliköt Satank, Lone Wolf ja Satanta ensimäisessä suuressa hyökkäysaallossa. Raivokkaassa taistelussa jossa oli mukana Kiowia, Kiowa Apacheita ja Comancheita hyökkäsi aaltona jatkuvasti Carsonin sotilaiden kimppuun. Satanta jonka muistamme messinkisestä armeijan torvesta puhalteli jatkuvasti vastaus singnaaleita Carsonin torvensoittajalle ja aiheutti täten suurta hämminkiä sotilaiden parissa. Carsonilla oli vain ainoana toivona näiden kahden haupitsin varassa joka repi Intiaaneja kappaleiksi. Vähäksi aikaa Kiowat ja Comanchet odottivat, mutta uusivat taas hyökkäyksen suuremalla lukumäärällä. Iltapäivällä kun taistelua oli käyty noin kuusi-kahdeksan tuntia, niin Carson määräsi haupitsien suojatulessa perääntymistä aina takaisin Kiowa-leirin taakse. Siinä pääsivät sotilaat tuhoamaan Intiaanien tiipiitä, ruokatarvikkeita, vaatteita ym. Kiowa Apachein päällikkö Red Shirt kuoli kylään, koska kieltätyi jättämästä tiipiitään. Intiaanit scoutit tappoivat neljä vanhusta Kiowilta ja silppoivat heidät pahasti.

Seuraavana päivänä Carson määräsi kaikki joukkonsa poistumaan ja pakenemaan taistelukentältä takaisin Uuteen-Meksikoon. Carson teki viisaan teon, sillä muuten olisi ollut custerit hänellä kohtalona. Se täytyy Carsonista sanoa että tämä myönsi rehellisesti että Yhdysvallat hävisivät vaikka Carleton yritti julistaa suurta voittoa. Intiaaneja kuoli ja haavoittui noin 60. soturia. Yhdysvallat menetti 25. kaatunutta mutta Intiaani scoutteja kuoli ainakin 20. Kiowain käsissä.

Tässä tämä tiivistelmä Adobe Wallsin Ensimmäisestä Taistelusta. Seuraavaksi jatketaan Toisesta Adobe Wallsin Taistelusta vuosikymmen myöhemmin. Haukka voi heittää jotain extraa tähän Ensimmäiseen Taisteluun Adobe Walssissa.


Witko

Haukka
Viestit: 6171
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

ViestiKirjoittaja Haukka » To 25.10.2018 15:18

Kuten hyviin tapoihin kuuluu kinkereille, niin aina voi laittaa vastauksiin pikku lisäyksiä. Näin tehdään nytkin:

Tuossa päällikkö Dohosanin johtamassa talvileirissä oli muuan erityinen piirre, joka teki heistä hieman altavastaajia tässä hyökkäyksessä. Nimittäin leiriin jääneissä miehissä suurimmalla osalla oli silmäsairaus nimeltään trakooma, jonka puolestaan oli aiheuttanut klamydia. Kaikki kynnelle kykynevät nuoret soturit olivat poistuneet ryöstöretkelle ja ikääntynyt Dohosan oli jäänyt leiriin trakooma-potilaiden kanssa. Ja trakooma levisi leirissä kulovalkean tavoin. Tämän asian panivat merkille ne ute- ja jacarilla-tiedustelijat, jotka oli lähetetty tutkailemaan maisemia. Nuo mainitut scoutit olivat tietenkin eversti Christoffer ”Kit” Carsonin palveluksessa. Hetken vakoiltuaan scoutit tekivät terävät päätelmän: Nuo kiowathan ovat melkein sokeita, he eivät näe kunnolla edes eteensä.

Tuosta tuo Witkon kertoma verilöyly sitten pyrähti käyntiin. Iso juttu, mutta syystä tai toisesta muiden sen ajan tapahtumien jalkoihin jäänyt. Carsonin joukot käsittivät 14 upseeria, 321 värvättyä miestä ja 75 jicarilla- ja ute-scouttia. Voi olla että intiaanien joukossa oli muidenkin heimojen tiedustelijoita, mutta nuo kaksi mainittua edustivat enemmistöä. Ja armeijan miehistön määrä tietenkin vaihtelee jonkin verran lähteestä riippuen.

Kun Carsonin armeija hyökkäsi, kiowat yrittivät paeta. Ute-scouttien mukana olleet vaimoihmiset käyttivät tilaisuuden hyödykseen ja ryntäsivät hihkuen tyhjentämään kiowien asumuksia irtaimesta omaisuudesta . Majoihin jääneet sokeutuneet kiowat eivät kyenneet vastarintaan. Sääliä tuntematta ute-naiset teurastivat puolustuskyvyttömät uhrinsa.


Edelläkerrotut tiedot otin kirjasta:


Kuva
Haukka


Palaa sivulle “Intiaanit”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa