pahkinoita purtavaksi

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Vastaa Viestiin
Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » To 02.11.2017 13:51

2. Jatketaan John Dunn Hunterin edesottamuksia.Oletetaan että hän otti lähdöt Kickapoiden luota v. 1816 l. 19-20.vuotiaana nuorena miehenä ja matkusteli ensin Yhdysvalloissa ja sitten Englantiin sekä sai tuolloin hyvää koulutusta ja opiskelua ja oppi englannin kielen kunnolla niin puhumaan kuin lukemaan.Englannissa hän otti hyväntekijänsä John Dunnin nimen omakseen ja lisä siihen myöhemmin Intiaanien tyylisen nimensä Hunter joka tuli siitä että hän oli taitava liikkumaan maastossa niin metsästäessä kuin takaa-ajossa.

Englannissa,Lontoossa v.1824 hän teki ja kirjoitti tämän kirjan ja tilityksen elämästään Intiaanien vankina nimellä: Memoirs of a Captivity Among the Indians of North America.Kirja sai aika hyvän vastaanoton.Lontoossa hän tapasi erään aikakautensa suuren keksijän,tehtaan omistajan ja yhteiskunnallisen uudistajan Robert Owenin, jolla oli paljon eri visioita päässään ja mies matkustikin Yhdysvaltoihin v.1824 ja perusti siellä 1 000 jäsentä käsittävän kommuunin/siirtokunnan Wabash-joella Indianassa ja antoi nimen New Harmony.Utopistinen yhteiskunta oli tavoite.Takasin John Dunn Hunteriin jolla oli siis vihdoin oma nimi käytössä ja salaperäinen Hunter nimike myös.V.1825 aina levoton tulisielu John Dunn matkusti takaisin Yhdysvaltoihin ja matkusti Itä-Texasiin Cherokeiden pariin.Hänet tunnettiin Cherokeiden parissa mahtipontisella nimellä Doctor Hunter.

Joulukuussa-1825 hän lähetti Cherokee johtaja Richard Fieldsin jatkamaan neuvotteluja Meksikon Hallituksen kanssa Cherokeiden omasta maasta Texasissa(Itä-Texas).Hunter saapui itse Meksikoon, Mexico Cityyn Maaliskuun,19.päivänä 1826 ja sai lupauksen Meksikon Hallitukselta että yksittäiset Cherokeet saisivat uudistilallisten tapaan maa-alueen.Hän epäonnistui kuitenkin siinä että Meksikon Hallitus ei myöntänyt Cherokeille autonomista itsemääräytymisoikeutta eikä muillekkaan Kansoille/Heimoille.Hunter palasi Itä-Teksasiin Cherokee-kylään toukokuussa-1826 ja aloitti Päällikkö Fieldsin kanssa neuvottelut Martin Parmerin kanssa, joka oli tuomari, Texasin autonomisen Tasavallan lainsäätäjä ja tästä alkoi v. 1826-Joulukuun odotus joka puhkesi esiin......Jatkuu

D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » To 02.11.2017 17:10

Hiukan ltietoa Hunterin persoonaan ja koulutukseen. Minun toisen lähdekirjani mukaan (kertoo lähinnä eräästä cherokee-päälliköstä) Hunter jätti intiaanielämän vuonna 1816 ja aloitti aloitti työnsä turkiskauppiaiden parissa. Hieman myöhemmin hän kävi koulua Mississippin Pearl Riverillä ja opetteli englanninkielen ja kirjoittamisen ohella laskentoa. Vuonna 1821 hän matkusti New Yorkiin, jossa hän aloitti kokonaan uudentyylisen elämän. Lontoon matkallaan 1823 - 24 hän kohtasi paljon filosofeja, aatelisia, filantrooppeja ja lehtimiehiä, jotka pitivät häntä äärimmäisen mielenkiintoisena persoonana.

Mutta millainen mies Hunter sitten lopulta oli? Ulkonäöltään hän oli enemmänkin vaikuttavan voimakaspiirteinen kuin komea. Hänellä oli selvä taipumus lihoamiseen . Itse asiassa hän oli hyvin vaitelias heppu, mutta kun puhe kääntyi intiaaneihin, hän innostui ja sanoja tuli vuolaasti. Vaikuttikin, että kaikki hänen energiansa oli kohdistettu yhteen ja samaan asiaan: intiaanien koulutuksen ja yleisen hyvinvoinnin parantamiseen. Hän mainitsi päätehtäväkseen sivistyksen levittämisen ennenkaikkea quapawien ja muiden Arkansasin intiaanien keskuuteen.

Mutta mitä tapahtui hänen tultuaan takaisin Yhdysvaltoihin. Potkivatko quapawit ja osaget hänet pihalle asuinmailtaan vai miksi Hunter vaelsi Texasiin. Hän oli asunut joskus cherokeiden luona, mutta miksi hän palasi takaisin heidän luokseen? Lähdekirjani heittää kommentin, että Hunter oli joko A. harvinaisen ihmisrakas lähimmäinen, joka oli aina valmis auttamaan (Tässä tapauksessa cherokeet tarvitsivat apua ja Hunterilla oli kielitaitoa) Tai B. hän oli yksi ovelimmista juonittelijoista, joka on koskaan astunut Texasin kamaralle. Nimittäin Hunterin toiminta Texasissa jättää muutaman tärkeän asian arvailun varaan.


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » To 02.11.2017 18:52

Löysin aika pitkän tarinan John Dunn Hunterista ja kerron vain tiivistelmän.
V.1822 astui New Yorki kaduille nuori mies,pienimuotoinen,ohuet hiukset,kevyet silmät, ja ihmiset kunniottivat häntä koska hänellä oli mielenkiintoista kerrottavaa ja hän oli jollain tapaa karismaattinen.Hänen lapsuudessa kun hän asui kaukaisella läntisten siirtokuntien rajalla,hänet ja kaksi muuta lasta ottivat Kickapoot vangiksi.Toinen lapsi tapettiin ennen kuin hän edes ehti huomata mutta hänet ja yhden lapsen he jättivät henkiin.Aluksi häntä pilkattiin Intiaanien parissa mutta pikku hiljaa hän kasvoi Intiaaniksi ja hänet hyväksyttiin leiriin.

Hän jatkoi elämäänsä Intiaanien parissa ja he matkustivat ympäri eri territorioita ja kävivät Tyynemeren rannikolla ja rajalla.Hän saapui lopulta Kickapoiden kanssa Osage intiaanien maille Arkansasiin.Siellä hän tapasi valkoisia kauppiaita ja yksi miehistä oli hänelle hyvin ystävällinen nimeltään Eversti Watkins.Watkins houkutteli häntä jättämään Intiaani elämän ja palaamaan takasin sivistyksen piiriin.John oli kuitenkin kiintynyt Intiaaneihin,jotka olivat adoptoineet hänet. Saatuaan kuulla että Intiaanit suunnittelivat Eversti Watkinsin ja kauppiaiden tappamista niin hän halusi varoittaa heitä ja tämän johdosta he pelastuivat Intiaanien hyökkäykseltä.Hän tunsi silti inhoa itseään kohtaan kun hän oli pettänyt Kansansa.Hän matkusti kuitenkin Watkinsin kanssa aina Arkansas-joen lähelle Mississippin liittymää.Täällä hän jätti heidät kuitenkin ja halusi liittyä johonkin toiseen Intiaani Kansaan, jotka eivät tunteneet Osageita jotka hän oli pettänyt.Sen jälkeen alkaa niin pitkä tarina että tiivistän sen näin.Hänellä oli kivääri,runsaasti ammuksia,veitsi ja tomahawk ja nyt alkoi Hunter-nimen saaminen.Hän vaelteli pitkin erämäita,metsästi,vaelteli kuin Intiaani.

Nyt poikkean tyylistäni ja laitan tähän linkin mitä kaikkea hän tapasi ja miten elämä meni eteenpäin sivistyksen pariin.Ei jaksa Witko-setä kirjoittaa koko tarinaa
http://bennetdictionary.com/john-dunn-hunter/

D.Witko

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » To 02.11.2017 19:27

Sen verran laitan tuosta linkistä että Hunterin kertomuksissa eivät kaikki asiat ja teot sovi yhteen.Hän opiskeli kolmisen vuotta,tapasi Mr. Jeffersonin ja tämä elo Osage ja Kansas Intiaanien kanssa ei jotenkin sovi aikajanaan.V.1816 mies otti pitkät intiaanien parista ja vaelteli pitkin ja poikin Amerikkaa,opiskeli,metsästeli,kävi Englannissa ja siellä tapasi niin aatelisia kuin muitakin vaikutusvaltaisia ihmisiä.Tempaisi kirjan ohimennen ja sitten Amerikka taas kutsui ja siellä rakkaat Cherokeet odottivat Hunteria suurella ilolla.Chief Bowles olisi kyllä halunnut keittää helvetin isossa padassa John Demon Dunn Hunterin mutta Cherokee naiset valitsivat Demonille elämän.Sitten hän aloitti helvetinmoisen kansankiihoituksen ja alkoi valmistella muutaman kumppaninsa kanssa kunnon Vallankumousta mutta siellä tuli tämä mies vastaan ja Hunterin Jokken elämä sai karun lopun.

Se miksi hän ei palannut Osagein pariin johtuu varmasti tästä petoksesta ja Cherokeet lukuunottamatta Diwalia odottivat häntä kuin kuuta nousevaa.

Tämä jätkä näytti Hunterille mistä kana kusee......
Kuva

Jatkan toki nro 1 ja 3 pähkinän vastauksia koska aihe on hyvin mielenkiintoinen ja pähkinöihin on aina vastattava koska se kiinnostaa Witkoa aina myös.Hunterin Jokke heittää kyllä aika paljon lapinlisää tarinaansa sillä miehen lyhyt elämä ei olisi riittänyt näin hektisiin hetkiin ja missä on muuten Hunterin Jokken seksielämä selitetty koska kyllä noin lipevä jätkä olisi kellistänyt naista kuin kania tai sitten oli väärän osaston miehiä.Kyllä jokaisen seikkailijan elämään kuulu paljon panoja ja todella monien naisten kaatoja tai sitten asia oli niin kuin epäilen: John Dunn Hunter oli Osagein seksiorjana koko ajan l. panopuuna koko kylän edestä.Tiedä häntäää.....

D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » To 02.11.2017 22:01

Nyt ehdin lukea Witkon laittaman artikkelin. Puoliseniili ex-pressa Thomas Jefferson on suurin syyllinen siihen, että John Dunn Hunterin hieno erämiehen elämä koki nolon lopun. Jeffersonhan oli nuoresta pitäen ihaillut näitä pitkien taipaleitten erämiehiä sun muita tutkimusmatkailijoita. Ei siis ollut ihme jos hän höynähti ystävänsä Jonn Dunnin juttuihin. Missähän jätkät olivat muuten tutustuneet? Ainakaan he eivät olleet samaa ikäpolvea, sillä Hunter oli suhteellisen nuori. No se ei ole tärkeää. Jefferson antoi ison pinon suosituskirjeitä Hunterille ja pyysi tämän näyttämään ne Washingtonissa. Hunter teki näin, eikä siinä sitten paljon muuta tarvittu. Jeffersonin sana painoi sen verran, että Hunteria alettiin katsoa ihailevilla silmillä. Hänen tietomääräänsä intiaaneista ihasteltiin ja New Yorkissa hänet houkuteltiin kirjoittamaan kirja.

Siitä se sitten alkoi. Hunter oli alun perin tullut New Yorkiin rehellisessä tarkoituksessa, mutta häneen kohdistetut imartelut saivat hänet aste asteelta siirtymään huijarin uralle. Tuosta on helppo päätellä, että kirjassa ja hänen puheissaan oli vain siteeksi totta. Englannin ja Skotlannin matkalla kaikki meni omalla painollaan ja kun kirja julkaistiin sikäläisillä markkinoilla, sen suosio oli melkoinen. Mikäs siinä oli paistatella suuren suosion parrasvaloissa. Hienot ladyt lähes pyörtyivät Hunterin nähdessään ja erämaiden karusta kulkijasta muotoutui viimeistä huutoa olleisiin muotivaatteisiin pukeutunut keikari.

Mutta paluu Yhdysvaltoihin herätti Hunterin todellisuuteen. Hänen olisi ollut helppo tehdä lisää rahaa, mutta jokin hänen sisimmässään laittoi vastaan.

Tuossa sitten tullaankin jo aikaan, jolloin Hunter saapui cherokeiden maille Texasiin.
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Pe 03.11.2017 12:48

.V.1825 aina levoton tulisielu John Dunn matkusti takaisin Yhdysvaltoihin ja matkusti Itä-Texasiin Cherokeiden pariin.Hänet tunnettiin Cherokeiden parissa mahtipontisella nimellä Doctor Hunter.

Joulukuussa-1825 hän lähetti Cherokee johtaja Richard Fieldsin jatkamaan neuvotteluja Meksikon Hallituksen kanssa Cherokeiden omasta maasta Texasissa(Itä-Texas).Hunter saapui itse Meksikoon, Mexico Cityyn Maaliskuun,19.päivänä 1826 ja sai lupauksen Meksikon Hallitukselta että yksittäiset Cherokeet saisivat uudistilallisten tapaan maa-alueen.Hän epäonnistui kuitenkin siinä että Meksikon Hallitus ei myöntänyt Cherokeille autonomista itsemääräytymisoikeutta eikä muillekkaan Kansoille/Heimoille.Hunter palasi Itä-Teksasiin Cherokee-kylään toukokuussa-1826 ja aloitti Päällikkö Fieldsin kanssa neuvottelut Martin Parmerin kanssa, joka oli tuomari, Texasin autonomisen Tasavallan lainsäätäjä ja tästä alkoi v. 1826-Joulukuun odotus joka puhkesi esiin......Jatkuu

D.Witko

***************************************************************
*

3. Nyt jatketaan John Dunn Hunterin seikkailuja Itä-Texasissa.Vapauduttuaan aikanaan Osagein seksiorjana olemisesta niin tämä koko Osage-leirikunnan yleinen panopuuna oleminen vuosikausia sekoitti Hunterin todellisuudentajun ja samoin tietysti anatomistakin puolta l. fyysisesti mies oli täysin rikki ja loppuunajettu.Cherokeet piristivät Hunterin olemuksen uuteen vireeseen ja miehen todellisuudentajunta parani lähes 100%.Chief Bowles ei syttynyt tästä Kapina hankkeesta mutta toinen Päällikkö Richard Fields suostui mukaan liittymään.
Neuvottelut Martin Parmerin kanssa etenivät siihen pisteeseen että tämän liittoutuneet lähtivät mukaan liikkeensä kanssa joka johti Kapinaan.Järjestelyt tehtiin Sand Springissä eteläisen Ruskin piirikunnan alueella jakamalla Texas-Intiaanien ja Anglo-Amerikkalaisten uudistillallisten kanssa välisellä linjalla joka alkaa näistä lähteistä ja kulkee länteen Rio Grandeen.

Tässä vaiheessa astui mukaan Peter Ellis Bean joka saapui Itä-Texasiin Meksikon Hallituksen edustajana.Hän houkutteli Cherokeita olemaan puolueettomana tämän kapinan alkaessa.Hänet oli nimitetty Intaani agentiksi v.1823 ja hän palveli Meksikoa.Beanin vaikutusvallan takia Cherokee-neuvosto hylkäsi koko kapinan ja kieltäytyi lähettämästä sinne miehiä avustamaan kapinallisia.Päällikkö Richard Fields ja John Dunn Hunter pakenivat Cherokee-neuvoston oikeudenkäynnin jälkeen jossa heidät tuomittiin kuolemaan ja jäivät kiinni Helmikuun alussa v.1827 ja teloittivat ja hakkasivat bajoneteilla Hunterin ruumiin täyteen pistoja ampumisen jälkeen.Meksikon miliisi jahtasi John Dunn Hunteria Peter Ellis Beanin johdossa ja samoin teloittivat.Sen verran että Richard Fields tapettiin oman Kansan toimesta.Vain John Dunn Hunter ammuttiin Meksikon militian puolelta.

Toisessa lähteessä oli että molemmat tuomittin kuolemaan Cherokeiden-neuvoston päätöksestä ja tapettiin Helmikuun alussa v.1827.
Nyt tietysti puutu se tärkein pähkinä nro 1 jossa kerrotaan että mistä ja minkä nimisestä Kapinasta oli kyse ja keitä kaikkia siihen osallistui.Vastataan viikonlopun aikana viimeistään tähän nro 1.Tietysti tuo jää kaivelemaan miksi John Dunn Hunter oli niin halukas tähän kapinahankkeeseen l. oliko hän todellinen idealisti vai huijari keplottelija.Siinä minusta mielenkiintoinen kysymys?

D.Witko

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Pe 03.11.2017 13:25

Löysin eräästä kirjasta tälläinen tiedon että Tammikuun 3.päivänä Cherokee-neuvosto tuomitsi Richard Fieldsin ja John Dunn Hunterin kuolemaan ja heidät teloitettiin 3.päivänä Toukokuuta,1827. Tässä taas toinen kirja väittää että heidät molemmat teloitettiin Helmikuun alussa v.1827 ja paikka oli mikäs muu kuin Nacogdoches,Texas.Hunterilla oli kuulemma useita lapsia Cherokee naisen kanssa ja siksi hänet liitettiin Cherokee Kansan jäseneksi.Hunter koki jonkinlaisen herätyksen Cherokeiden parissa ja ehkä tämä oli yksi syy tähän kapinan auttamis hankkeeseen.Fields olisi yrittänyt paeta Lousianaan liitymään isänsä ja veljiensä kanssa mutta hänet saatiin kiinni ja tapettiin Sabine-joen Texasin puolella ja paikkana oli juuri Nacogdoches.Cherokee-neuvosto halusi näyttää Meksikon Hallituselle että heidän Heimo-neuvostonsa tuomitsi nämät kapinalliset kuolemaan joten he saivat Meksikon suosion.

D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Pe 03.11.2017 15:12



Áika lailla hämärän peittoon jää se mitä Hunter duunaili palattuaan Amerikkaan. Ehkä hän matkusti heti saavuttuaan cherokeiden luo Texasiin. Olihan Texas tulevaisuuden paikka, jossa kyvykäs mies saattoi ansaita hyvin. Hunterilla oli useita intiaanivaimoja, mutta itse en läytänyt mistään mainintaa olivatko he cherokeita. Tuo teloitusjuttu näyttäisi olleen helmikuussa 1827 ja sen suorittivat cherokeet päästäkseen meksikolaisten suosioon. Muitakin versioita on kuten kävi selväksi.

Tuo Texasin muotoutuminen on minun mielestäni kiinnostava AJANJAKSO siitä eteenpäin kun ensimmäiset amerikkalaiset saapuivat sinne. Aluehan kuului Meksikolle, mutta meksikolaisilla ei ollut riittävästi varoja eikä työvoimaa torjua comanchien säännöllisiä hyökkätyksiä Texasiin. Niinpä Meksikon hallitus sääti yleisen asuttamislain, joka salli kaikkien halukkaiden muuttavan Texasiin -rodusta tai statuksesta riippumatta. Näin sinne alkoi virrata yhtä langlo-amerikkalaisia siirtolaisia kuin intiaanejakin. Cherokeita, shawneita, delawareja....

Varhain 1820.luvulla meksikolaiset olivat luoneet näppärän empresario-järjestelmän, jossa amerikkalaiset maa-agentit saivat tuoda mukanaan siirtolaisia ja asettua näiden kanssa eri puolille Teksasia. Tämä oli nokkelaa maahanmuuttopolitiikkaa, sillä tulevien siirtolaisten oli vastineeksi suojeltava Texasia comanchien ja näiden liittolaisten hyökkäyksiltä. Tunnetuin näistä empresarioista oli Stephen Austin, mutta hänen lisäkseen rajan yli tuli yli 20 empresariota, joilla kaikilla oli noin 100 siirtolaista matkassaan. Eräs näistä empresarioista ei ollut tyytyväinen Texasin intiaaneihin eikä meksikolaiseen väestöön, vaan alkoi periä näiltä vuokraa omista maistaan. Eipä siis ihme jos texasin meksikolainen hallitus pörhisteli niskakarvojaan. Tässä vaiheessa John Dull Hunter astui näkyvämmin esiin Texasin historiassa, sillä hän uskoi pystyvänsä saavuttamaan jotakin suurta.

Witko jatkaakin tästä kapinahommasta myöhemmin

Empresarioilla oli vaatimuksia ja kaikki heistä eivät tulleet jäädäkseen


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » La 04.11.2017 16:34

Olit Haukka sitten oikeassa että konjakin kanssa ei saa juoda mitään muuta sekaisin sillä tänään on ollut melkoinen kohmelo.Eikö kaakki ikinä opi.Nyt vasta alkaa olo helpottua.Tämä aluspuhe siksi että pähkinä Ykköseen ei pysty kunnolla vastaamaan tänään vaikka aihe on todella mielenkiintoinen ja laaja tapahtumaketju.Tätä kapinaa on sanottu myöhemmin Texasin Vallankumouksen Preludiksi ja tällä pieleen menneellä kapinalla v.1826-joulukuussa-Tammikuu 1827 oli kauaskantoiset seuraukset.

Tässä kapinallisten lippu ja vaikuttava viesti

Itsenäisyys Vapaus ja Oikeus
Kuva

D.Witko krapulan kourissa

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » La 04.11.2017 18:01

Ja tämä missourilainen intiaani-taistelija oli nimetty Fredonian presidentiksi. Epäonnistuneen valtaannousun jälkeen häntä ei teloitettu, mutta hän pysytteli Texasista pois kymmenkunta vuotta. Noin niinkuin varmuuden vuoksi. Kun Texasin tasavalta itsenäistyi 1830-luvulla, oli tämä samainen heppu taas tiiviisti kuvioissa mukana. Mutta ei sentään presidenttinä.

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Ti 07.11.2017 16:39

Haukka kysyi eräästä harvinaisesta Tasavallasta

1. Jo kymmenen vuotta ennen kuin Texasin tasavalta näki päivänvalon, itäiseen Texasiin suunniteltiin omaa tasavaltaa, jossa piti olla valkoisten ja intiaanien yhteishallitus. Mikä oli tämän tasavallan nimi ja miten tasavallalle kävi?
******************************************************

1. Tämä kapina jäi historiaan nimellä Fredonian Kapina joka käytiin Itä-Teksasissa 21.12.1826-23.01.1827.Tämä kapinaa edeltävä kiista oli Edwardsin veljesten aikaansaama kiistasta Meksikon Hallituksen kanssa jossa Anglo siirtokunta halusi erota Meksikosta ja perustaa oman itsenäisen Tasavallan.Empresasio Hayden Edwards ja velipoika Benjamin Edwards julistivat itsenäisyystensa Meksikon Texasista ja perustivat Fredonian Tasavallan lähellä Nacogdochesia.Haden Edwards sai jo 14.Huhtikuuta v.1825 perinnöllisen apurahan/lahjan.Hänellä oli mahdollisuus ja oikeus asettua 800. perheen kanssa laajalle alueelle Nacogdochesiaan ja ympärille Itä-Texasia.Kaikkien empression oikeuksin hän sai myös Espanjan ja Meksikon Hallitusten hyväksymät maa-avustukset ja tarjosi kaikille siirtotyöläisille turvan ja suojeluksen sekä Meksikon Hallituksen nimeämän maakomissaarin.

Haden saapui kuin kuolon enkeli Nacogdochesiaan 25.syyskuuta,1825 ja julkaisi kadunkulmissa ilmoituksia aiemmille maanomistajille joihin ei eräs Mr. Hawk-Kuk-Keli niminen puoli Cherokee ja puoli laama saanut sanansijaa.Sitten takaisin historian kirjoille ja tämä julistus sisälsi että vanhoilla uudisasukkailla täytyy olla lainmukaiset omistuskirjat ja kun niitä ei löytynyt niin uuden Fredonian Tasavallan uudisasukkaat saivat maata itselleen ja tämä oli tietysti katkeraa kalkkia vanhoille uudisasukkaille.Edwarsien apuraha/lahja sijaitsi vaikeimmassa osassa Teksasia.Idässä oli neutraalia maata l. osa Louisianaa aivan rajalla Texasin jonka asukkaat olivat pakolaisia ja karkureita,pohjoiseen ja länteen taas olivat Intiaanit, etelään oli taas Austinin siirtomaakunta.Nacogdochesiassa oli taas aikaisempien eri retkikuntien jäänteitä jotka olivat epäonnistuneet l. Suo siellä Vetelä täällä.

Todellisuudessa lahjoitusten ja apurahan saanti oli ollut hyvin matalaa tarjontaa ja vain joitain maa-alueita oli saatu ostettua.General Land Officen mukaan vain 33 myyntiä oli tehty ennen v.1825.Sitten Joulukuussa-1825 alkoivat Alalde-vaalit ja tämä tarjosi erilaisten henkilöiden kantaanotot.Samuel Norris joka oli Haw-Kuk-Kelin entinen uimaopettaja, asettui vanhojen uudisasukkaiden ehdokkaaksi ja taas Chichester Chaplin joka oli Hayden Edwarsin vävypoika tuki uusia uudisasukkaita.Näistä vaalien tuloksesta puhkesi kova riita kun Norrisin kannattajat väittivät että Chaplin oli muutellut tuloksia.Seuraavana astui sitten esiin Cherokeiden Kansakunta jonka kanta tuli yllätyksenä Edwardseille vaikka John Dunn Hunter ja Cherokee Päällikkö Richard Fields olivat Fredonian Kapinan tukijoita.

Jatkuu pian....................................

Tässä taiteilijan näkemys Fredonian Kapinan taisteluista.
Kuva

D.Witko

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Ti 07.11.2017 19:18

[quote="Witko"][quote]Haukka kysyi eräästä harvinaisesta Tasavallasta

1. Jo kymmenen vuotta ennen kuin Texasin tasavalta näki päivänvalon, itäiseen Texasiin suunniteltiin omaa tasavaltaa, jossa piti olla valkoisten ja intiaanien yhteishallitus. Mikä oli tämän tasavallan nimi ja miten tasavallalle kävi? [/quote][/quote]

******************************************************

1. Tämä kapina jäi historiaan nimellä Fredonian Kapina joka käytiin Itä-Teksasissa 21.12.1826-23.01.1827.Tämä kapinaa edeltävä kiista oli Edwardsin veljesten aikaansaama kiistasta Meksikon Hallituksen kanssa jossa Anglo siirtokunta halusi erota Meksikosta ja perustaa oman itsenäisen Tasavallan.Empresasio Hayden Edwards ja velipoika Benjamin Edwards julistivat itsenäisyystensa Meksikon Texasista ja perustivat Fredonian Tasavallan lähellä Nacogdochesia.Haden Edwards sai jo 14.Huhtikuuta v.1825 perinnöllisen apurahan/lahjan.Hänellä oli mahdollisuus ja oikeus asettua 800. perheen kanssa laajalle alueelle Nacogdochesiaan ja ympärille Itä-Texasia.Kaikkien empression oikeuksin hän sai myös Espanjan ja Meksikon Hallitusten hyväksymät maa-avustukset ja tarjosi kaikille siirtotyöläisille turvan ja suojeluksen sekä Meksikon Hallituksen nimeämän maakomissaarin.

Haden saapui kuin kuolon enkeli Nacogdochesiaan 25.syyskuuta,1825 ja julkaisi kadunkulmissa ilmoituksia aiemmille maanomistajille joihin ei eräs Mr. Hawk-Kuk-Keli niminen puoli Cherokee ja puoli laama saanut sanansijaa.Sitten takaisin historian kirjoille ja tämä julistus sisälsi että vanhoilla uudisasukkailla täytyy olla lainmukaiset omistuskirjat ja kun niitä ei löytynyt niin uuden Fredonian Tasavallan uudisasukkaat saivat maata itselleen ja tämä oli tietysti katkeraa kalkkia vanhoille uudisasukkaille.Edwarsien apuraha/lahja sijaitsi vaikeimmassa osassa Teksasia.Idässä oli neutraalia maata l. osa Louisianaa aivan rajalla Texasin jonka asukkaat olivat pakolaisia ja karkureita,pohjoiseen ja länteen taas olivat Intiaanit, etelään oli taas Austinin siirtomaakunta.Nacogdochesiassa oli taas aikaisempien eri retkikuntien jäänteitä jotka olivat epäonnistuneet l. Suo siellä Vetelä täällä.

Todellisuudessa lahjoitusten ja apurahan saanti oli ollut hyvin matalaa tarjontaa ja vain joitain maa-alueita oli saatu ostettua.General Land Officen mukaan vain 33 myyntiä oli tehty ennen v.1825.Sitten Joulukuussa-1825 alkoivat Alalde-vaalit ja tämä tarjosi erilaisten henkilöiden kantaanotot.Samuel Norris joka oli Haw-Kuk-Kelin entinen uimaopettaja, asettui vanhojen uudisasukkaiden ehdokkaaksi ja taas Chichester Chaplin joka oli Hayden Edwarsin vävypoika tuki uusia uudisasukkaita.Näistä vaalien tuloksesta puhkesi kova riita kun Norrisin kannattajat väittivät että Chaplin oli muutellut tuloksia.Seuraavana astui sitten esiin Cherokeiden Kansakunta jonka kanta tuli yllätyksenä Edwardseille vaikka John Dunn Hunter ja Cherokee Päällikkö Richard Fields olivat Fredonian Kapinan tukijoita.

Jatkuu pian....................................

Tässä taiteilijan näkemys Fredonian Kapinan taisteluista.

Kuva


D.Witko


Jatketaan Fredonian Kapinan syttymishetkistä.Kaakois-Meksikon empresario Stephen Austin varoitti Edwardsia nepotismsitä ja tämän aikomukset olivat yksinkertaisesti laittomat ja suistaisivat kaikki siirtokunnat sodan kurimukseen.Marraskuun 22.päivänä,1826 alkoi tapahtua kun 36.miestä kapinallisista pidätti kaikki viranomaiset Nacogdochesissa ja valloittivat Old Stone Fortin joka oli palvellut niin linnakkeena sekä erilaisten viranomaisten käytössä ja oikeustalonakin myös käytettynä.Rakennus oli rakennettu jo v.1779 alunperin merkanttien talona.Nyt kapinalliset räjäyttivät osan siitä ja samoin Pormestarin l. Alkalden.Siellä tehtiin tämä kuuluisa lippu Itsenäisyys,Vapaus ja Oikeus sanoin.He väittivät että tämä rakennus on uuden ja uljaan Fredonian Tasavallan pääkaupunki.Tämä lippu lyötiin esiin 21.12.1825 ja se oli samalla kapinallisten Itsenäisyysjulistus.Meksikon viranomaiset kun kuulivat tästä, niin raivo valtasi heidät.He lähettivät everstiluutnantti Mateo Ahumedan joukkoineen lopettamaan koko kapinan.

Stephen Austin oli huolissaan että Meksikolaiset olisivat vihaisia kaikile anglo siirtomaakunnille ja tämäkin mies hylkäsi oman maan miehet ja meni Meksikolaisten puolelle.Siis aika surkea esiintulo Austinilta.Austinin armeija ja Meksikon armeija kokoontuivat yhdessä San Felipeen.Edwardsille tuli lisää jobin postia kun Cherokeet eivät halunneet liittyä kapinallisiin ja tämä oli ehkä se tuhoisin takaisku kapinallisille. Ennen kapinan alkua Edwards oli ilmoittanut että 28. eri heimosta tulisi ainakin 400 soturia mukaan kapinaan mutta tämä oli täyttä utopiaa.Komentaja Ahumada oli lähtenyt San Antoniosta12.1826 kymmenen ratsuväenrykmentin ja 110. Jalkaväen sotilaan kanssa.Haden päätti lähteä hakemaan apua? Yhdysvalloista ja jätti velipoika Benjamin päälliköksi Fredoniaan.Ahumada päätti että hallitukselle työskentelee Stephen Austin ja vastaavasti lähetti meksikolaisen intiaani agentin Peter Ellisis Beanin Nacogdochesiin. 31.tammikuuta,1827 kapinallisten jäänteet pakenivat yli Sabine-joen Yhdysvaltoihin ja Cherokeet tappoivat Dunnin ja Fieldsin osoittaakseen Cherokee Kansan luottamusta ja uskollisuutta Meksikolaisiin.

Bustamante antoi yleisen armahduksen kapinallisille,lukuunottamatta Haden ja Benjamin Edwardsille.Martin Palmer tuomittiin samoin kuolemaan mutta hän pakeni Edwardsien kanssa Yhdysvaltoihin turvaan ja myyjä Adolphus Sterne tuomittiin kuolemaan mutta sai armahduksen kun lupasi juhlallisesti ettei koskaan osallistu mihinkään aseelliseen toimintaan Meksikoa vastaan.Joten Hunter ja Fields saivat maistaa kuolemaa.
Kun Fields ja Hunter teloitettiin ja viesti saavutti 28.02.1826 Itäisten sisäisten maakuntien Komentaja Anastasio Bustamanten, niin hän kiitti Cherokeita nopeasta oikeudenkäynnistä ja teloituksista.Tämä Fredonian kapinan jälkeen vihamielisten Kansojen ja siirtolaisten välille tuli lisää jännitteitä ja mm. Tawokonit ja Wacot tekivät rauhan Meksikon Hallituksen kanssa koska Bustamante oli aloittanut laajamittaiset hyökkäyset v.1827 Itä-Teksasissa vihamielisten Kansojen kimppuun.Penateka Comanchet suostuivat myös rauhaan joksikin aikaa.Comanchet jopa auttoivat palauttamaan vihamielisten Kansojen ryöstämiä karja-ja hevoslaumoja takaisin Meksikolaisille.Wacot ja Towakonit eivät kauaa rauhaan suostuneet vaan aloittivat uudelleen raidinsaTexasissa.

Jos ajattelee mielessä että jos Cherokeet ja exe. Kickapoot olisivat liittyneet kapinallisiin niin Meksikolaisilla olisi ollut melkoinent työ kapinan kukistamisessa.Siihen kun olisi vielä lyöty Comamchet mukaan niin Fredonian Tasavalta olisi ollut pitkäikäisempi.

Tässä tämä Kapinankeskus Old Stone Fort restauroituna
Kuva

D.Witko

P.s. Tässä Fredonin kapinassa ei sitten todennäköisesti kuollut paljoakaan ihmisiä koska ei löydy oikein kunnon kertomusta taisteluista.

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ti 07.11.2017 21:22


Oikein. Siis Vuonna 1825 liikemies Hayden Edwards teki sopimuksen Meksikon hallituksen kanssa ja toi 800 perhettä itäiseen Teksasiin. Seuraavana vuonna hallitus mitätöi sopimuksen huomattuaan, että Hayden pakotti röyhkeästi alueen intiaanit ja meksikolaiset asukkaat siirtymään etäämmäksi tai maksamaan hänelle vuokraa maista. Meksikon hallitus perui Edwardsin maaluvan ja tästä syntyi erimielisyyksiä. Edwards oli kuitenkin investoinut saamiinsa maa-alueisiin niin paljon rahaa, ettei hän voinut jättää maita noin vain.,

Miksikö cherokeet lähtivät mukaan Erwardsin touhuihin, laitetaan syyt. Kirjailija Todd E. Smithin From Dominance to Disappearance mukaan: Keväällä 1826 cherokeet olivat neuvotelleet Austinin siirtokunnan kanssa yhteishyökkäyksista wichitoja, wacoja ja tawakoneja vastaan. Ehdotus tähän oli tietenkin Meksikon hallitukselta, jota Austinin oli toteltava. Kaiken piti olla selvää ja cherokeet olivat puhuneet jopa delawaret ja shawneet mukaan hyökkäyksiin. Vähän ennen H-hetkeä sotakomissaari Mateo Ahumada perui hyökkäysmääräyksen koska ajankohta ei ollut paras mahdollinen. Cherokeet olivat syvästi pettyneitä koska heille oli luvattu tästä sota-operaatiosta hyvät lisämaat. Nyt he joutuivat etsimään muita keinoja lisämaiden toivossa.

Tuon kesän 1826 aikana Texasin cherokeiden maat menivät limittäin Edwarsdin siirtokunnan kanssa. Itse empresario Hayden Edward palasi Yhdysvaltoihin hakemaan rahallista tukea siirtokunnalle, mutta paikalle jäi isännöimään hänen veljensä Benjamin. Koska Edwardsin siirtokunta oli riitaantunut tejanojen (paikallisten espanjaa puhuvien asukkaiden) kanssa, Benjamin alkoi lietsoa kapinaa tejanoja ja Meksikon hallitusta vastaan. Joko ajatus oli hänen omansa tai sitten se oli lähtöisin cherokeiden pariin asettuneelta kulkuripoika John Dunn Hunterilta. Useammassakin kirjassa Hunter mainitaan koko kapinan pääsuunnittelijaksi. Kun vain 30 amerikkalaista siirtolaista osoitti lojaaliutta Edwardsien hankkeelle päätti Benjamin kääntyä neljännesverisen cherokee-päällikkö Richard Fieldin puoleen ja miehet tekivät sopimuksen. Kapinahankkeen puolestapuhujaksi intiaanien keskuuteen lähti John Dunn Hunter, joka yritti houkutella mm. kickapoita kapinallisten riveihin. Kickapoot olisivat sotataidoiltaan ja ominaisuuksiltaan olleet ihanteellisia liittolaisia, mutta he eivät halunneet lähteä mukaan. Hieman paremmin Hunter onnistui cherokeiden luona ja osa näistä ilmaisi halukkuutensa kapinaan.

Kun Hayden Edwards palasi takaisin talaisin Texasiin olivat hänen tukijansa valmiit kapinaan. Marraskuussa 1826 Edwardsit ja heidän runsaat 30 uskottua miestään valtasivat kivisen linnakkeen Nacogdochesissa ja julisti,vat että "Fredonian" uusi "Tasavalta" oli nyt riippumaton meksikolaisesta kontrollista. Pressaksi julistettiin Martin Parmer, missourilainen ex-intiaanitaistelija. Hayden Edwardsin mukaan hänen uusi valtionsa ulottui Sabine-joesta Rion Grande-jokeen, ja valtiota hallittaisiin "Itsenäisyyden, vapauden ja oikeuden" periaatteiden alla. Tasavallan julistamisen yhteydessä Joukukuun 21. päivänä useita cherokeitä liittyi Edwardsien kapinallisiin ja allekirjoitti ystävyyssopimuksen Fredonian tasavallan johtajien kanssa. Edwardsit lupasivat cherokeille suuret maa-alueet Nacogdochesta länteen aina Red riverin yläjuoksuille mikäli nämä avustaisivat fredonialaisia häätämään uuden tasavallan rajoilta pois kaikki kutsumattomat vieraat. Edwardsit lähettivät kutsun muun muassa Yhdysvaltain armeijalle Louisianaan, mutta armeija kieltäytyi auttamasta kapinassa. Samoin teki Austinin siirtokunta ja homma mutkistui entisestään kun suurin osa cherokeistakaan ei halunnut liittyä kapinallisiin.

Ilman cherokeiden tukea Fredonian tasavalta teki mahalaskun. Kun meksikolainen miliisi lähestyi Nacogdochesia tammikuun lopulla, Edwardsin huonosti suunniteltu vallankumous ja Fredonian tasavalta kaatuivat omaan mahdottomuuteensa. Samalla alue palautui meksikolaisten hallintaan.

Mielenkiintoisimman väitteen Hunterista heittää yhtenä lähdekirjajani ollut Mary W: Clarken Chief Bowles and the Texas Cherokees. Kirjan sivuilla hänet todistetaan moneen otteeseen huijariksi, joka kirjassaan oli käyttänyt vanhojen historioitsijoiden lähteitä + omaa mielikuvitustaan. Mutta tuohon mielenkiintoisimpaan heittoon: siinä kerrotaan maanmittaaja James Kerrin havainneen, että Hunter kävi neuvotteluita Texasiin siirtolaisena asettuneen britti-kenraali Arthur G. Wavellin kanssa. Tästä voi päätellä, että Hunter oli ehkä brittien vakooja, joka yritti käyttää cherokeita ja amerikkalaisia siirtolaisia hyväkseen. Kapinahankkeen todellinen suunnittelija siis oli Wavell tai mahdollisesti sekä hän että Hunter yhdessä. Uskallan veikata, että Hunter oli lähinnä pelkkä isompiensa pelinappula, jota käytettiin taivuttamaan intiaaneja kapinahankkeeseen.. Kun vallankumous olisi ohi ja Meksikon hallitus kukistettu olisi brittijoukkojen ollut helppo tulla Brazos-joelta ja kaataa Fredonian lyhytikäinen hallitus. Siellähän oli jo vähintään yksi heidän miehistään eli Hunter..Nyt koko Hunterin touhuihin tulee ihan uudenlaista aivan ideaa. Ehkä hänelle luvattu paikka täss' uudessa brittihallituksessa,ehkä peräti vara-presidenttinä..



https://books.google.fi/books?id=qohmS0 ... er&f=false

Fredonian tasavallan hallitus, jonka valtakausi jäi lyhyeksi.

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Ke 08.11.2017 12:26

Haukka kirjoitti

Mielenkiintoisimman väitteen Hunterista heittää yhtenä lähdekirjajani ollut Mary W: Clarken Chief Bowles and the Texas Cherokees. Kirjan sivuilla hänet todistetaan moneen otteeseen huijariksi, joka kirjassaan oli käyttänyt vanhojen historioitsijoiden lähteitä + omaa mielikuvitustaan. Mutta tuohon mielenkiintoisimpaan heittoon: siinä kerrotaan maanmittaaja James Kerrin havainneen, että Hunter kävi neuvotteluita Texasiin siirtolaisena asettuneen britti-kenraali Arthur G. Wavellin kanssa. Tästä voi päätellä, että Hunter oli ehkä brittien vakooja, joka yritti käyttää cherokeita ja amerikkalaisia siirtolaisia hyväkseen. Kapinahankkeen todellinen suunnittelija siis oli Wavell tai mahdollisesti sekä hän että Hunter yhdessä. Uskallan veikata, että Hunter oli lähinnä pelkkä isompiensa pelinappula, jota käytettiin taivuttamaan intiaaneja kapinahankkeeseen.. Kun vallankumous olisi ohi ja Meksikon hallitus kukistettu olisi brittijoukkojen ollut helppo tulla Brazos-joelta ja kaataa Fredonian lyhytikäinen hallitus. Siellähän oli jo vähintään yksi heidän miehistään eli Hunter..Nyt koko Hunterin touhuihin tulee ihan uudenlaista aivan ideaa. Ehkä hänelle luvattu paikka täss' uudessa brittihallituksessa,ehkä peräti vara-presidenttinä..



https://books.google.fi/books?id=qohmS0 ... er&f=false

Fredonian tasavallan hallitus, jonka valtakausi jäi lyhyeksi.


Kuva[/size]

*********************************************************
Erittäin hyvältä kirjalta vaikuttaa tuo Mary W. Clarken kirja: Chief Bowles and the Texas Cherokee.166 sivua.
Kuva

Mary tyttö kirjoitti John Dunn Hunterista enemmän kuin mikään muu lukemani lähde.Kansasien parissa Hunter ei ollut asunut ja sama päti Osageihin.Tämä nimen otto käyttöön ei ollut mikään suojelijan tai mesenaatin nimi.Miksi hän hylkäsi kiinostuksensa kohteen Quopawa Intiaaneista Arkansasista yhtäkkiä Cherokeihin.Kirjailija Grayn mukaan Hunter oli koonnut muistelmansa alkuperäisten tarinoiden pohjalta ja lisännyt itsensä näihin tapahtumiin ym. kivaa. Ei tuo Brittien vakooja väite ole ihan tuulesta temmattu sillä hän oli tosiaan Englannissa 1823-1824 ja on siellä jo voinut tutustua piireihin joilla oli valtaa ja intressit Englannin puolesta sillä v.1812-sota jurpi edelleen brittienn mieltä.William Clarkin ei uskonut hänen tarinoitaan eri matkoista pitkin Yhdysvaltoja.Mielenkiintoinen teoria Haukalla ja mielenkiintoinen mies mystinen on ollut John Dunn Hunter.

Jotenkin Fredonian Kapina jää tämän Hunterin takia taka-alalle.

D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 08.11.2017 13:54

Witko kirjoitti:.Kansasien parissa Hunter ei ollut asunut ja sama päti Osageihin.Tämä nimen otto käyttöön ei ollut mikään suojelijan tai mesenaatin nimi.Miksi hän hylkäsi kiinostuksensa kohteen Quopawa Intiaaneista Arkansasista yhtäkkiä Cherokeihin.Kirjailija Grayn mukaan Hunter oli koonnut muistelmansa alkuperäisten tarinoiden pohjalta ja lisännyt itsensä näihin tapahtumiin ym. kivaa. Ei tuo Brittien vakooja väite ole ihan tuulesta temmattu sillä hän oli tosiaan Englannissa 1823-1824 ja on siellä jo voinut tutustua piireihin joilla oli valtaa ja intressit Englannin puolesta sillä v.1812-sota jurpi edelleen brittienn mieltä.William Clarkin ei uskonut hänen tarinoitaan eri matkoista pitkin Yhdysvaltoja
Jotenkin Fredonian Kapina jää tämän Hunterin takia taka-alalle.

D.Witko
Nimenomaan. Hunter tutustui satoihin britteihin Englanti-Skotlanti-turneensa aikana. Vaikka suurin osa näistä briteistä oli vaarattomia filantrooppeja ja filosefeja, saattoi joukossa olla myös miehiä, jotka ymmärsivät Hunterin todellisen arvon. Hänestä voisi tehdä salaisen agentin, joka toimisi Yhdysvalloissa brittien laskuun. Todennäköisesti hunter piti kotimaahansa palattuaan kiinteää yhteyttä määrättyihin britteihin, jotka tavoittelivat menettämäänsä herruutta. Vuoden 1812 sota kaiveli yhä ja Texas tarjosi otollisen maaperän brittijoukoille. Heikäläiset eivät kuitenkaan olisi päässeet pitkällekään ilman intiaanien tukea ja siksi Hunter lähetettiin haistelemaan itäisen Texasin ilmanalaa. Hän oli kertonut briteille hyvistä suhteistaan cherokeihin ja tuosta oli hyvä jatkaa. Fredonian kapinan piti olla lähtölaukaus, joka lähettäisi britit Texasia kiertävälle radalle. Ikään kuin varmuuden vuoksi ex-brittikenu Wavell oli hankkinut Texasin meksikolaiselta hallitukselta enpressorion paperit ja tuonut omat siirtolaisensa jo valmiiksi lähelle tulevaa kapina-aluetta. Brazos-joen takana odotti 500 brittisotilasta valmiina tulemaan mukaan.

Mutta suunnitelman yksi osa petti ja se oli ikävä kyllä juuri Hunteri. Hän ei saanut puhuttua riittävää määrää intiaaniliittolaisia Fredonian tasavallan taakse. Ei ihme jos Hunterista tuli merkitty mies- Häntä vihasivat yhtä lailla cherokeet, amerikkalaiset siirtolaiset kuin espanjalaisetkin. Eikä siinä kaikki. Hän oli muuttunut hyödyttömäksi myös brittien silmissä. Ei ollut siis kiva ollas Hunterin housuissa, kun vihollisen joukot vaanivat kaikkialla.


Kuva
Haukka

Vastaa Viestiin