pahkinoita purtavaksi

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Vastaa Viestiin
Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Pe 09.02.2018 15:57

Haukka julisti
Haukan uskomaton valokuva löytö veti Witkon täysin poikki l. itsehillintä petti oikein kunnolla.Yksi parhaimmista otoksista Kinkerien historiassa.Huumori on kaikkien diktaattorien pahin vihollinen.Olisiko itse Mark Twain sanonut tuon.

Delayneyllä meni lujaa. (kuten fiksummat tietävät pariisilainen Nicéphore Niépce keksi kameran jo 1800-luvun alussa)


Kuva
Tässä inhorealismia todella menneestä maailmasta.Daguerro tyyppinen valokuva ranskalaisesta prostitoidusta ja vuosi huikeat 1855.
Kuva

Tässä vähän kauniimpaa tyyliä.Korkean luokan ranskalainen kurtisaani Anne Marie Chassaigne syntynyt v.1870 ja 16.vuotiaana nuorena naimisissa(joutunut) oleva langennut kyyhkynen aloitti korkea luokan palvelut ja karisti aviomiehen kuin jänön makuulle.
Kuva

Tässä toinen kyyhkynen Englannista Cora Pearl taiteilijanimi.
Kuva

D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » La 10.02.2018 16:19

Kuten David Goljat Witkon kuvakavalkaadi osoittaa, prostituutio rehoitti kaikkialla. Se tunnettiin jo kaukaisessa muinaisuudessa ja prostituoitujen palveluksia käyttivät kaikki, tietenkin eniten ne joilla oli rahaa tai muuta maksuvälineeksi kelpaavaa. Eikö jo Raamatussa kolmimetrinen Goljat tapellut pikkuruista Davidia vastaan vain siksi, että herrat olivat ihastuneet samaan prostituoituun. No ehkä pyhä kirja kertoo asian hieman toisin, mutta joka tapauksessa yli puolta pienempi David linkosi jättikokoisen Goljatin ketoon, ellen väärin muista. Kuvassa Daavidin omahyväinen ilme kertoo, että takaa tulevalla Goljatilla ei ole mitään mahdollisuuksia.

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » To 22.02.2018 19:59

Laitan ensin pitkästä aikaa myös valokuva kysymyksen ja viikonloppuna 2-3 pähkinää Elizabeth A.H.Johnin kirjasta Storms Brewed in Other Mens's Worlds The Confrontation of Indians,Spanish,and French in the Southwest,1540-1795 on aikaväli.

Nyt mennään todella vanhaan valokuvaan ala' daguerrotypes ja kysymys kuuluu keitä intiaaneja kuvassa(ei nyt sentään intiaanien nimiä) on ja mistä delegaatio lähti ja minne oli matka sekä ketkä kolme valkoista miestä järjestivät tämän matkan ?.Kaikki kolme valkoista miestä olivat samaa lahkoa ?

Kuva

D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » To 22.02.2018 21:14

Noissa kuvissa on aina se vaara, että niiden alatekstit ovat kokonaan eri kuvasta. Palaan tähän huomenna, mutta näin äkkipäätä voi sanoa lähes varmaksi, että kuvassa on kahden kansan sotureita. Takanaolevan erittäin komeat ja tyylikkäät herrat vaikuttavat lähinnä cheyenneiltä ja nuo enemmän nuuttipukin näköiset vekkulit taas voisivat olla iowia, otoja tai omahia tai varauksella jopa pawneita. Mutta tää ei ole mikään vastaus, vain alustava kannanotto valokuvataiteen varhaisiin otoksiin. Kuvaajakin lienee puolituttu heppu, jonka nimi ei tule nyt mieleen. (Ja miksi hitossa cheyennet ja otot olisivat samassa delegaatiossa? Ei siinä ole järjen häivääkään. Mielenkiintoinen kysymys.)

Mutta palaillaan kuvan pariin myöhemmin.
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Pe 23.02.2018 13:48

Haukka kirjoitti:Noissa kuvissa on aina se vaara, että niiden alatekstit ovat kokonaan eri kuvasta. Palaan tähän huomenna, mutta näin äkkipäätä voi sanoa lähes varmaksi, että kuvassa on kahden kansan sotureita. Takanaolevan erittäin komeat ja tyylikkäät herrat vaikuttavat lähinnä cheyenneiltä ja nuo enemmän nuuttipukin näköiset vekkulit taas voisivat olla iowia, otoja tai omahia tai varauksella jopa pawneita. Mutta tää ei ole mikään vastaus, vain alustava kannanotto valokuvataiteen varhaisiin otoksiin. Kuvaajakin lienee puolituttu heppu, jonka nimi ei tule nyt mieleen. (Ja miksi hitossa cheyennet ja otot olisivat samassa delegaatiossa? Ei siinä ole järjen häivääkään. Mielenkiintoinen kysymys.)

Mutta palaillaan kuvan pariin myöhemmin.
***********************************************************
Sen verran on pakko antaa helppiä että kaksi Kansaa on kyseessä jos nyt voin luottaa noihin kolmeen eri tarinaan ja aikaan mitä tämän Daguerrotypes kuvan takana on ja vuosi on 1852.Hiipi itselleni epävarmuus teksteistä kuvien liitteenä.

Tässä eri kuva mutta sama aika ja yksi Kansa kyseessä.Ei ole pähkinä tämä kuva.
Kuva


D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Pe 23.02.2018 18:30

Kuvatekstin mukaan kaikki ovat omahia. (ei varmaa, sillä myös kolmikkoa Potawatomit, ojibwat ja ottawat on tarjottu. Ei kylläkään taida olla.) Takarivissä vasemmalla on puoliverinen omaha-tulkki Louis Sanssoucci . (Hän on todellinen henkilö, mutta oliko hän juuri tuon näköinen) Oletetun Sansscoussin vierellä on kuvatekstin perusteella kaksi naista, jotka ovat todennäköisesti eturivissä vasemmalla istuvan Yellow Smoken vaimoja. Näitä naisia luulin äkkivilkaisulla cheyenne-miehiksi hiustyylin perusteella.

Delegaatiolla oli kaksi eri tarkoitusta, joista ensimmäinen oli vaatimus Liittovaltion suolelusta tulevaisuuden takaamiseksi. Omahat nimittäin olivat menettäneet paljon siouxien, pawneiden ja osagien aiheuttamissa iskuissa samoin kuin Kalifornian kultakentille matkaavien siirtolaisten karavaanien kulkiessa heidän maittensa läpi. Toisekseen he vaativat talousapua ja työkaluja maanviljelyksen ylläpitoon. Näitä vetoomuksiaan omahat esittivät useassa eri kaupungissa. Valtuuskunta matkusti Iowasta Illinoisiin ja ylitti Mississippijoen. Chicagoon omahat tulivat lokakuun lopulla 1951 ja Detroitiin ja Clevelandiin hieman myöhemmin. Kiertueellaan omahat antoivat monia esityksiä, joissa he lauloivat, tanssivat ja esittelivät notkeuttaan. Sanomalehdet hehkuttivat räikein otsikoin hurmaavista villeistä, jotka olivat osa kiehtovaa luontoa.

Washingtoniin Omahat saapuivat 21. tammikuuta 1852 ja tapasivat presidentti Millard Fillmoren helmikuun 2. päivänä. Tuo valokuva on sikäli mysteeri, että sen ottamispäivästä ei ole aavistustakaan. Se on otettu tämän valtuuskunnan matkan varrella. Paikka ei välttämättä ole Washington, vaan kuva voi olla otettu jo ennen Washingtoniin saapumista. Kaiken lisäksi ei ole varmaa, että kuvattavat olisivat juuri omahia. Toisen tutkimuksen mukaan kysymyksessä ovat omahat, pawneet ja otot. Kun päälliköiden erilaista ulkoasua tutkii, tuo voisi pitää paikkansa. D.C. Joseph Ellis Johnson, Henry W. Miller ja Francis J. Wheeling sponsoroivat valtuuskuntaa, Kolmikko itse edusti mormonien veljeskuntaa.


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Pe 23.02.2018 19:33

Haukka kirjoitti:Kuvatekstin mukaan kaikki ovat omahia. (ei varmaa, sillä myös kolmikkoa Potawatomit, ojibwat ja ottawat on tarjottu. Ei kylläkään taida olla.) Takarivissä vasemmalla on puoliverinen omaha-tulkki Louis Sanssoucci . (Hän on todellinen henkilö, mutta oliko hän juuri tuon näköinen) Oletetun Sansscoussin vierellä on kuvatekstin perusteella kaksi naista, jotka ovat todennäköisesti eturivissä vasemmalla istuvan Yellow Smoken vaimoja. Näitä naisia luulin äkkivilkaisulla cheyenne-miehiksi hiustyylin perusteella.

Delegaatiolla oli kaksi eri tarkoitusta, joista ensimmäinen oli vaatimus Liittovaltion suolelusta tulevaisuuden takaamiseksi. Omahat nimittäin olivat menettäneet paljon siouxien, pawneiden ja osagien aiheuttamissa iskuissa samoin kuin Kalifornian kultakentille matkaavien siirtolaisten karavaanien kulkiessa heidän maittensa läpi. Toisekseen he vaativat talousapua ja työkaluja maanviljelyksen ylläpitoon. Näitä vetoomuksiaan omahat esittivät useassa eri kaupungissa. Valtuuskunta matkusti Iowasta Illinoisiin ja ylitti Mississippijoen. Chicagoon omahat tulivat lokakuun lopulla 1951 ja Detroitiin ja Clevelandiin hieman myöhemmin. Kiertueellaan omahat antoivat monia esityksiä, joissa he lauloivat, tanssivat ja esittelivät notkeuttaan. Sanomalehdet hehkuttivat räikein otsikoin hurmaavista villeistä, jotka olivat osa kiehtovaa luontoa.

Washingtoniin Omahat saapuivat 21. tammikuuta 1852 ja tapasivat presidentti Millard Fillmoren helmikuun 2. päivänä. Tuo valokuva on sikäli mysteeri, että sen ottamispäivästä ei ole aavistustakaan. Se on otettu tämän valtuuskunnan matkan varrella. Paikka ei välttämättä ole Washington, vaan kuva voi olla otettu jo ennen Washingtoniin saapumista. Kaiken lisäksi ei ole varmaa, että kuvattavat olisivat juuri omahia. Toisen tutkimuksen mukaan kysymyksessä ovat omahat, pawneet ja otot. Kun päälliköiden erilaista ulkoasua tutkii, tuo voisi pitää paikkansa. D.C. Joseph Ellis Johnson, Henry W. Miller ja Francis J. Wheeling sponsoroivat valtuuskuntaa, Kolmikko itse edusti mormonien veljeskuntaa.


Kuva
*****************************************************************
Täysin oikein ja löysit lähteen jossa kerrottiin kaikkien daguerro kuvien tarina.Omaha delegaatio oli todella kyseessä ja myös minua hämäsivät nämät naiset koska pidin heitä miehinä jolloin tuo cheyennet olivat lähes ainoa vaihtoehto kuvan perusteella sillä cheyennet olivat"Kaunista Kansaa joilla oli paljon myös hevosia".Tekstissä puhuttiin kyllä pelkästään omaha delegaatiosta ja nimetkin olivat esillä samoin kuin tuo hyvin pukeutunut tulkki.Itseäni hämäsi tämä pawnee,otoe ja omaha maininta ja jotenkin oli taas kerran hyvin vanhan valokuvan tarina melkoisen epäselvä tapaus.Se näissä vanhoissa valokuva pähkinöissä on juuri huono kun tieto voi olla täysin päin pieltä.Kolme mormoonia olivat matkan järjestäjinä.Yksi delegaatio omahista joutui itse maksamaan kulunsa matkasta.Ota nyt tuosta selko.Vastaus oli silti hyvä koska vaikea löytää netistä noin suoraan mitään tietoa.

Huomenna päästetään Ellu John sitten irti.

D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Pe 23.02.2018 21:58

Emme suinkaan, Witko ja minä, pidä cheyennejä naisellisina. Ei missään nimessä. Joskus vain nuo palmikoidut hiukset hämäävät kun miehillä ja naisilla saattaa olla molemmilla samanlaiset letitykset. Eikä tietenkään yksinomaan cheyenneillä. Naisillahan tapa oli yleinen heimosta riippumatta.

Ja cheyenneistä puheenollen laitetaan varhainen kuva kuuluisasta cheyennestä, joka piti sodassa espanjalaista haarniskaa. Hän oli tietenkin miesten mies ja naisten mies nimeltään Alights-on-a-cloud. Tuossa kuvassa hänen Kaverinaan on eurooppalainen hämähäkki-tanssijatar Lola Montez, jonka edesottamuksia seurattiin jopa kaukaisessa Suomessa. Lolan seura tyrmäsi miehet yhtä lailla kaikkialla minne hän meni. Tämän joutui toteamaan myös Alights-on-a-cloud. Tosin kerrotaan, että molempien vetovoima oli niin kova, että heitä oli lähes mahdoton eroittaa irti toisistaan . Kumpikin ikävä kyllä koki ankean lopun joskin Lola eli lähes parikymmentä vuotta pidempään Tuossa oli vielä kaikki hyvin:


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » La 24.02.2018 11:43

Haukka kirjoitti:Emme suinkaan, Witko ja minä, pidä cheyennejä naisellisina. Ei missään nimessä. Joskus vain nuo palmikoidut hiukset hämäävät kun miehillä ja naisilla saattaa olla molemmilla samanlaiset letitykset. Eikä tietenkään yksinomaan cheyenneillä. Naisillahan tapa oli yleinen heimosta riippumatta.

Ja cheyenneistä puheenollen laitetaan varhainen kuva kuuluisasta cheyennestä, joka piti sodassa espanjalaista haarniskaa. Hän oli tietenkin miesten mies ja naisten mies nimeltään Alights-on-a-cloud. Tuossa kuvassa hänen Kaverinaan on eurooppalainen hämähäkki-tanssijatar Lola Montez, jonka edesottamuksia seurattiin jopa kaukaisessa Suomessa. Lolan seura tyrmäsi miehet yhtä lailla kaikkialla minne hän meni. Tämän joutui toteamaan myös Alights-on-a-cloud. Tosin kerrotaan, että molempien vetovoima oli niin kova, että heitä oli lähes mahdoton eroittaa irti toisistaan . Kumpikin ikävä kyllä koki ankean lopun joskin Lola eli lähes parikymmentä vuotta pidempään Tuossa oli vielä kaikki hyvin:


Kuva
*******************************************************************
Ei Cheyennejä voi pitää missään mielessä naisellisina vaan heitä kutsuttiin monen muun Kansan toimesta"Kaunis Kansa tai kauniita ihmisiä joilla on paljon hevosia".Tuo Lola ja pilviveikon valokuva daguerrotypes on muuten Haukka Top-5 kun haetaan valokuvien ikää vuosi 1852.
Cheyennien Dog Soldierit aka Hotamineot eivät kyllä naisellisia sotureita olleet.

Pretty Nose,Cheyenne nainen.Fort Keogh v.1878.
Kuva

Cheyenne soturi
Kuva

Armed Panther
Kuva

Pohjoisia Cheyenne sotureita 1870-luvulla
Kuva

D.Witko

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » La 24.02.2018 18:57

Heitetään kevyet kenttäpähkinät esiin ja pysytään tuolla Texasin suunnalla.

1. 1820-luvulla alkoi Itäinen-Texas täyttyä eri Intiaani Kansoista ja tämä johti tietysti eri konflikteihin.Texasissa oli asunut jo 11 000 vuotta eri Intiaani Kansoja ja nyt tuli uusia tulokkaita Cherokeet,Creekit,Delawaret,Kickapoot mm.Samaan aikaan alkoi yhä enemmän tunkea uusia tulokkaita anglo emigrantteja ja he tulivat jäädäkseen.

Heinäkuussa vuonna 1830 ylisellä Navasota-joen alueella saivat eräs Kansa kokea täyden hävityksen ja se iski heidän kaupungiinsa kuin myrsky.
Minkä Kansan kaupungiin hyökättiin ja keitä olivat hyökkääjät ja paljonko tuli uhreja ?

2. Vuosina 1828 ja 1829 oli hengenvaarallista aikaa asua uudisasukkaiden Brasosin ja Coloradon alueella koska Intiaanien hyökkäykset oli todella tiheitä noina aikoina.Talvella 1828-1829 avasi muuan rohkea uudistilallinen pienen farmin lähellä Bastroppia.Hän kuului kuuluisaan Moses Austinin 300 Oldin Colonyyn.Hän teki tuona kesänä 1829-Heinäkuussa yön pimeydessä teon jolla oli hyvin tuhoisat vaikutukset.

Mitä hän meni tekemään ja mitä siitä seurasi?

3. Kesällä-1828 Meksikon armeijan joukot mukana Luutnantti Jose' Maria Sanchez y Tapia joka kuului Mexion Boundary(raja) Commissioon tapasivat Cherokeet heidän omassa kylässään ja silloin Cherokeiden sotapäällikkö Gatunwali kertoi Tapialle tärkeän tiedon ja antoi samalla kovan varoituksen tulevasta.

Mitä Gatuwali kertoi ja mistä hän varoitti Tapiaa?

D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 25.02.2018 16:32

Laitan ensin pitkästä aikaa myös valokuva kysymyksen ja viikonloppuna 2-3 pähkinää Elizabeth A.H.Johnin kirjasta Storms Brewed in Other Mens's Worlds The Confrontation of Indians,Spanish,and French in the Southwest,1540-1795 on aikaväli.
Jotenkin tuntuu, että ei ole kysymykset tuosta kirjasta. Aikaväli ei sovi. Sen sijaan kysymykset ovat eräästä itsellenikin tutusta kirjasta, joten vastauksia on siis odotettavissa.
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Su 25.02.2018 17:15

Haukka kirjoitti:
Laitan ensin pitkästä aikaa myös valokuva kysymyksen ja viikonloppuna 2-3 pähkinää Elizabeth A.H.Johnin kirjasta Storms Brewed in Other Mens's Worlds The Confrontation of Indians,Spanish,and French in the Southwest,1540-1795 on aikaväli.
Jotenkin tuntuu, että ei ole kysymykset tuosta kirjasta. Aikaväli ei sovi. Sen sijaan kysymykset ovat eräästä itsellenikin tutusta kirjasta, joten vastauksia on siis odotettavissa.
*********************************************************************************

Vastasin jo tuolla "Mikä kirja menossa osiolla " ja oikeassa olet sinä koirankuonolainen että Elizabeth III A. H. Johnin (A ja H ovat nimien alkukirjaimet Aki Helena John )aikaväli ei sopinut sekä olisi tullut niin vaikeita pähkinöitä että et edes sinä kapinen päästäisen ja tukaanin välimuoto olisi löytänyt vastauksia.

Häppee silti !

D.Witko aka OIO

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 25.02.2018 18:17

Heitetään kevyet kenttäpähkinät esiin ja pysytään tuolla Texasin suunnalla.

1. 1820-luvulla alkoi Itäinen-Texas täyttyä eri Intiaani Kansoista ja tämä johti tietysti eri konflikteihin.Texasissa oli asunut jo 11 000 vuotta eri Intiaani Kansoja ja nyt tuli uusia tulokkaita Cherokeet,Creekit,Delawaret,Kickapoot mm.Samaan aikaan alkoi yhä enemmän tunkea uusia tulokkaita anglo emigrantteja ja he tulivat jäädäkseen.

Heinäkuussa vuonna 1830 ylisellä Navasota-joen alueella saivat eräs Kansa kokea täyden hävityksen ja se iski heidän kaupungiinsa kuin myrsky.
Minkä Kansan kaupungiin hyökättiin ja keitä olivat hyökkääjät ja paljonko tuli uhreja ?
Navasotajoen rantamilla olivat 1700-luvun lopulla asustelleet ainakin tonkawat, mutta tällä kertaa ei hyökätty tonkawien kylään. Tonkawat kuitenkin olivat rytinässä mukana noin niinkuin apumiehinä. Varsinaisen hyökkäyksen tekivät cherokeet, eivätkä he suinkaan olleet liikkeellä ihan omasta vapaasta tahdostaan. Nimittäin heitä oli yllytetty tähän verityöhön. Oikeastaan on vaikea sanoa varmaksi olivatko yllyttäjinä Texasin anglo-amerikkalaiset vaiko Meksikon hallituksen heput. Kumpikin osapuoli halusi eroon Texasissa asuvista intiaaneista ja mikä olikaan parempi keino kuin usuttaa intiaanit toistensa kimppuun. Meksikolaiset olivat kärsineet menetyksiä Navasotajoen tawakonien ja wacojen ryöstöretkien yhteydessä, joten tawaconit ja wacot piti vähintäänkin ajaa pois, mieluummin tappaa. Cherokeet pitivät jo vuonna 1829 eräänlaisia sotaharjoituksia, joiden kohteena olivat wacojen kylät. Myös alabamat, coushattat ja jopa choctawit tekivät iskuja wacojen leiripaikoille, joten kyllä tässä yhtä kansaa lyötiin oikein kunnolla köniin.

Ja niin, sitten tuli tuo kysymyksen vuosi 1830. Cherokeet (vähintään 100 soturia) olivat saaneet tuekseen muutaman tonkawan, jotka ilmeisesti olivat vahvistaneet itseään parilla pitkällä kulauksella hyvää meksikolaista tequilaa tai vaihtoehtoisesti vielä parempaa amerikkalaista viskiä. Kohteeksi otettiin tawakonien kylä, oli kai siellä wacojakin. Ainahan wacot luuhasivat tawakonien luona. Huomatessaan, ettei hyökkäys onnistuisi, cherokeet turvautuivat tulitikkuleikkeihin. Muutama soturi kävi tuikkaamassa tuleen tawakonien ruohomajat. Tämän jälkeen alkoi odotus, joka ei venynyt kovinkaan pitkäksi. Kun miehet, naiset ja lapset ryntäsivät ulos palavista majoista, ampuivat cherokeet heitä kuin pakenevaa karjaa. Lähteen mukaan 28 tawakonia kuoli tai haavoittui.

Kysymyksessä olivat tietenkin maa-alueet, jotka cherokeille oli luvattu. Kun hävitätte wacojen ja tawakonien kylät, maat ovat teidän. Ottakaa tai jättäkää!

Texasin wacoja


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Su 25.02.2018 20:53

Haukka kirjoitti:
Heitetään kevyet kenttäpähkinät esiin ja pysytään tuolla Texasin suunnalla.

1. 1820-luvulla alkoi Itäinen-Texas täyttyä eri Intiaani Kansoista ja tämä johti tietysti eri konflikteihin.Texasissa oli asunut jo 11 000 vuotta eri Intiaani Kansoja ja nyt tuli uusia tulokkaita Cherokeet,Creekit,Delawaret,Kickapoot mm.Samaan aikaan alkoi yhä enemmän tunkea uusia tulokkaita anglo emigrantteja ja he tulivat jäädäkseen.

Heinäkuussa vuonna 1830 ylisellä Navasota-joen alueella saivat eräs Kansa kokea täyden hävityksen ja se iski heidän kaupungiinsa kuin myrsky.
Minkä Kansan kaupungiin hyökättiin ja keitä olivat hyökkääjät ja paljonko tuli uhreja ?
Navasotajoen rantamilla olivat 1700-luvun lopulla asustelleet ainakin tonkawat, mutta tällä kertaa ei hyökätty tonkawien kylään. Tonkawat kuitenkin olivat rytinässä mukana noin niinkuin apumiehinä. Varsinaisen hyökkäyksen tekivät cherokeet, eivätkä he suinkaan olleet liikkeellä ihan omasta vapaasta tahdostaan. Nimittäin heitä oli yllytetty tähän verityöhön. Oikeastaan on vaikea sanoa varmaksi olivatko yllyttäjinä Texasin anglo-amerikkalaiset vaiko Meksikon hallituksen heput. Kumpikin osapuoli halusi eroon Texasissa asuvista intiaaneista ja mikä olikaan parempi keino kuin usuttaa intiaanit toistensa kimppuun. Meksikolaiset olivat kärsineet menetyksiä Navasotajoen tawakonien ja wacojen ryöstöretkien yhteydessä, joten tawaconit ja wacot piti vähintäänkin ajaa pois, mieluummin tappaa. Cherokeet pitivät jo vuonna 1829 eräänlaisia sotaharjoituksia, joiden kohteena olivat wacojen kylät. Myös alabamat, coushattat ja jopa choctawit tekivät iskuja wacojen leiripaikoille, joten kyllä tässä yhtä kansaa lyötiin oikein kunnolla köniin.

Ja niin, sitten tuli tuo kysymyksen vuosi 1830. Cherokeet (vähintään 100 soturia) olivat saaneet tuekseen muutaman tonkawan, jotka ilmeisesti olivat vahvistaneet itseään parilla pitkällä kulauksella hyvää meksikolaista tequilaa tai vaihtoehtoisesti vielä parempaa amerikkalaista viskiä. Kohteeksi otettiin tawakonien kylä, oli kai siellä wacojakin. Ainahan wacot luuhasivat tawakonien luona. Huomatessaan, ettei hyökkäys onnistuisi, cherokeet turvautuivat tulitikkuleikkeihin. Muutama soturi kävi tuikkaamassa tuleen tawakonien ruohomajat. Tämän jälkeen alkoi odotus, joka ei venynyt kovinkaan pitkäksi. Kun miehet, naiset ja lapset ryntäsivät ulos palavista majoista, ampuivat cherokeet heitä kuin pakenevaa karjaa. Lähteen mukaan 28 tawakonia kuoli tai haavoittui.

Kysymyksessä olivat tietenkin maa-alueet, jotka cherokeille oli luvattu. Kun hävitätte wacojen ja tawakonien kylät, maat ovat teidän. Ottakaa tai jättäkää!

Texasin wacoja


Kuva
***********************************************************
1. Haukka "Nuuttipukki" III vastasi kuin F. Todd Smith. Täysin oikea vastaus ja kyllä Wacoja sekä Tawakonia lyötiin koko ajan oikein olan takaa. Kyllä Wacojen ja Tawakonien hyökkäyksiä tuli myös. Talvella 1828, kuusitoista soturia tappoi Meksikon vakinaisia asukkaita Austinin Siirtomaakunnassa Colorado-joella. Militian armeija vastasi tähän takaisin hyökkäämällä perääntyneiden Tawakonien ja Wacojen kimppuun, tappaen kahdeksan Intiaania ja seitsemän kuolettavasti haavoitunutta. Aikaisin vuonna 1829, Tawakonit ja Wacot tekivät takaisin raidin Bexariin ja Goliadiin ja varastivat hevosia, muuleja ja taisi siinä tulla ryöstettyä muutamia uudisasutuksiakin.

Pian alkoivat Meksikolaiset, Amerikkalaiset ja emigrantti Kansat kuten Cherokeet miettiä puolustusta Wacojen ja Tawakonien raideilta. Laskin tuossa eräästä Itä-Texasin historiasta kertovasta kirjasta että näitä Wacojen ja Tawakonien hyökkäyksiä oli vuosina 1821-1839 toistakymmentä joissa oli kyllä mukana välillä Comancheja, Wacojen ja Tawakonien kimppuun vastaavana aikana oli viisitoista hyökkäystä vähintään.

Eivät siinä Cherokeet ja liittolaiset tarvinneet paljon yllytystä koska he halusivat maata itselleen enemmän ja tämä Wichitain sukulaiskansa ( kuuluivat Caddoan- kielikansaan ,Waco-murre) olivat kyllä pahassa alakynnessä koska vihollisia riitti joka taholta. Cherokeet tekivät jo Huhtikuussa-1829 hyökkäyksen Wacojen kimppuun, tappaen 55. soturia ennen kuin Tawakoni soturit ehtivät apuun. Muutama kuukausi myöhemmin Coushattas ja Alabamasit liittyivät Biloxien ja Yowani Choctawien hyökkäykseen ja kohteena oli tietysti Wacot. Taas vähän myöhemmin oli San Sabanjoen taistelu Austinin Kapteeni Kuykendallin ja Lipan Apache scoutti Flaccon johtama 100. miehen armeija ja kohteena oli Tawakonien metsästysleiri. Hyökkäykset Tawakonien ja Wacojen kimppuun kiihtyivät vain seuraavana vuonna. Vuonna 1830, Kesäkuussa yli sata Cherokeeta mukana Tonkawia ja Haukka se vastasi täysin oikein tämän Navasotajoen Tawakonien kylän tuhoamisen ja 26. Tawakonia lähti yläilmoihin ennenaikaisesti ja 28.haavoitunutta jäi makailemaan maan tasalla.

Meksikolaiset tulivat seuraavana vuorossa 119. miehen armeijalla Wacojen ja Tawakonien perään................Hyvin ohdakkeinen oli nuoren ja verevän Waco ja Tawakoni viiksenvetäjän tie.....Tämän loppulauseen voivat ihmiset unohtaa koska se on Haukan lyömistä vain, ei autenttista historiaa.

Wichitain kylä v.1904.
Kuva

D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ma 26.02.2018 16:37

3. Kesällä-1828 Meksikon armeijan joukot mukana Luutnantti Jose' Maria Sanchez y Tapia joka kuului Mexion Boundary(raja) Commissioon tapasivat Cherokeet heidän omassa kylässään ja silloin Cherokeiden sotapäällikkö Gatunwali kertoi Tapialle tärkeän tiedon ja antoi samalla kovan varoituksen tulevasta.

Mitä Gatuwali kertoi ja mistä hän varoitti Tapiaa?
Kyllä cherokeet tekivät Txasissa tapahtuneet hyökkäyksensä lähinnä anglo-amerikkalaisten ja meksikolaisten pyynnöstä. Varsinkin 1820-luvun puolivälissä. Kinkereilläkin käsitellyn Fredonian kapinan aikoihin angloilla ja cherokeilla oli suunnitteilla suuri sotakampanja wichitoja eli Brazosjoelle majoittuneita wacoja ja tawakoneja vastaan, siis kesällä 1826. Tuo kampanja ei toteutunut, sillä eversti Mateo Ahumada katsoi ajankohdan sopimattomaksi.

Mukailen vielä Smithin kirjaa. Texasissa asui 1820-luvun puolivälissä noin 4300 intiaania, näistä puolet itäisiä intiaaneja: cherokeita, delawareja, shawneita ja kickapoita. Toinen puoli oli Texasin alkuperäistä verta kuten wacot ja tawaconit sekä vielä varhaiset maahanmuuttajat alabamat ja coushattat + joitakin alkuperäisiä texasilaisia caddo ryhmiä. Karankawat oli jo lyöty , siitä olivat pitäneet huolen Stephen F. Austinin siirtokunta ja heitä tukevat alabamat ja coushattat. Näin pelattiin intiaaneja sivuun heimo kerrallaan. Karankawat olivat aiheuttaneet eniten harmia, joten heidän vuoronsa oli ensimmäisenä tuhottavien listalla. Täytyy muistaa, että amerikkalaisten empresarioiden siirtokuntien tehtävä oli hoidella mahdolliset intiaanihyökkäykset Texasista, eikä tässä tarkoitettu yksinomaan comanchien hyökkäyksiä. Alabamojen ja coushattojen lisäksi cherokeet ja shawneet olivat valmiit näihin iskuihin wacoja ja tawaconeja vastaan. Myös Austinin siirtokunnan äijät osallistuivat likaiseen työhön, mutta pääasiassa työn tekivät juuri cherokeet ja muut itäiset maahanmuuttajat. Kaikille oli luvassa maata, mikäli he hoitaisivat iskunsa kunnolla. Vaikka siirtolaisia oli vähemmän he pystyivät Meksikon hallituksen tuella hoitamaan intiaanipolitiikkaa, joka oli lähinnä ylimääräisten heimojen häivyttämistä Texasista.

Kaikki ei ikävä kyllä käynyt niin kuin oli suunniteltu. Itäisen Texasin jakaminen aiheutti tiettyjä ongelmia, sillä jo vuonna 1826 intiaanien ja anglo-amerikkalaisten maat alkoivat mennä limittäin . Esimerkkinä tällaisesta Fieldsin veljesten ja cherokeiden maat. Oli jutulla hyvätkin puolensa: Fielsit alkoivat suunnitella Fredonian tasavaltaa, jossa hallitukseen tulisi kuulumaan myös muutama cherokee. Vuosisadan idea, mutta pieleen meni. Kickapoot eivät lähteneet tukemaan kapinaa ja cherokeistakin vain pieni osa allekirjoitti sopimuksen. Jos Fieldsit olisivat valmistelleet hommansa huolellisemmin, tasavalta olisi perustettu ja koko Texasin historia olisi muuttunut. Mutta kapina ryssittiin täysin.

Epäonnistuneen kapinan jälkeen Texasissa jatkui normaali elämä. Käväällä 1828 tilanne muuttui huonommaksi texasilaisten kannalta katsottuna, sillä wacot ja tawaconit saivat hevosia Dewittin ja Austinin siirtokuntiin pesiytyneiiltä laittomilta kauppiailta, Pari kuukautta myöhemmin cherokeet tarjosivat tukeaan luutnantti Maria Sanches y Tapialle, joka kuului Meksikon rajakomissioon. Cherokeiden sotapäällikkö Gatunvali informoi Tapiaa wacojen ja tawaconien sotaisasta käytöksestä ja ennusti, että hyvin pian Texasin maaperä muuttuu verestä punertavaksi. Myös shawneet, delawaret ja kickapoot varoittivat samasta asiasta ja alabamat ja coushattatkin yhtyivät edellisiin. Kaikki olivat valmiit puiolustamaan Texasia wichita-heimoja vastaan.

Asia kuitenkin jäi hautumaan yli kesän. Wacot ja tawaconit hyödynsivät ratsastustaitoaan ja tekivät talven tullen iskuja meksikolaisten asutuksille. Myös Alamon taistelusta tutuiksi tulleet Goliadin ja Bexarin pikkukaupungit joutuivat ryöstöretkien kohteeksi ja näillä retkillä vuodatettiin runsaasti verta. Austinin siirtokunnan joukkoja johtanut kapteeni Abner Kyykendaal keksi tawaconien leirin San Saba-joen suulla, mutta intiaanit ehtivät vaihtaa leiripaikkaa. Koko vuoden satonsa ja muut tarvikkeensa he menettivät Kyykendaalin porukoille.

Samoja Kyykendaaleja seuraavassa polvessa, tunnettiin ulkonevista korvistaan koko suku.

Kuva
Haukka

Vastaa Viestiin