pahkinoita purtavaksi

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Vastaa Viestiin
Voyageur
Viestit: 493
Liittynyt: Ke 07.04.2010 01:25

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Voyageur » Ti 27.09.2016 19:10

Tässähän ollaan Charles Bent'in jäljillä. Mies tosiaan syntyi Brooken piirikunnassa nykyisen Länsi-Virginian alueella mainittuna vuonna 1799.
Trapperi ja kauppamies ytimiä myöden. Santa Fen kaupan pioneeri yhdessä veljensä Williamin ja Ceran st Vrainin kanssa.

Kakkoskohtaan voisi laittaa että hänestä tuli Kit Carsonin lankomies. syynä moiseen se että Charles Bentin vaimon Maria Ignacia Jaromillon pikkusisko
Josefa Jaromillo avioitui Kit Carsonin kanssa.

Kolmoskohdan tapahtumia edelsi Uuden Meksikon väestön tyytymättömyys uusiin vallanpitäjiin. Mainittakoon esimerkkinä Taosin lähellä sijainneiden suurten laidun ja metsästysmaiden privatisointi uusien vallanpitäjien käyttöön. Mm Charles Bent'in ollessa yksi edun saajista.
Eikä mielipahaa varmaankaan helpottanut Charles Benti'n asenne meksikolaisiin. Eräässä kirjeessä hän kuvaili heitä seuraavasti
" The Mexican character is made up of stupidity, obstinacy, ignorance, duplicity and vanity."

Tammikuun 14 1847 Bent lähti Santa Fe'stä kotiin Taosiin, saavuttuaan kotiin sinne hyökkäsi Pablo Montoyan ja Tomas Romeron johtamat kapinalliset ja tappoivat Charles Bent'in, Seriffi Stephen Leen, Tuomari Cornelio Vigilin Asianajaja J W Lealin ja nuoren Narciso Beaubien'in.
Eversti Pricen johtamat joukot ottivat tehtäväkseen kapinan kukistamisen ja kohtapuoleen kapinan johtajat siirrettiin pikatuomion seurauksena ajasta iäisyyteen niin kuin on tapana sanoa. kapina kokonaisuutena kesti vielä puolisen vuotta. Tuossa pääpiirteet.

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Ke 28.09.2016 10:23

Voyageur kirjoitti:Tässähän ollaan Charles Bent'in jäljillä. Mies tosiaan syntyi Brooken piirikunnassa nykyisen Länsi-Virginian alueella mainittuna vuonna 1799.
Trapperi ja kauppamies ytimiä myöden. Santa Fen kaupan pioneeri yhdessä veljensä Williamin ja Ceran st Vrainin kanssa.

Kakkoskohtaan voisi laittaa että hänestä tuli Kit Carsonin lankomies. syynä moiseen se että Charles Bentin vaimon Maria Ignacia Jaromillon pikkusisko
Josefa Jaromillo avioitui Kit Carsonin kanssa.

Kolmoskohdan tapahtumia edelsi Uuden Meksikon väestön tyytymättömyys uusiin vallanpitäjiin. Mainittakoon esimerkkinä Taosin lähellä sijainneiden suurten laidun ja metsästysmaiden privatisointi uusien vallanpitäjien käyttöön. Mm Charles Bent'in ollessa yksi edun saajista.
Eikä mielipahaa varmaankaan helpottanut Charles Benti'n asenne meksikolaisiin. Eräässä kirjeessä hän kuvaili heitä seuraavasti
" The Mexican character is made up of stupidity, obstinacy, ignorance, duplicity and vanity."

Tammikuun 14 1847 Bent lähti Santa Fe'stä kotiin Taosiin, saavuttuaan kotiin sinne hyökkäsi Pablo Montoyan ja Tomas Romeron johtamat kapinalliset ja tappoivat Charles Bent'in, Seriffi Stephen Leen, Tuomari Cornelio Vigilin Asianajaja J W Lealin ja nuoren Narciso Beaubien'in.
Eversti Pricen johtamat joukot ottivat tehtäväkseen kapinan kukistamisen ja kohtapuoleen kapinan johtajat siirrettiin pikatuomion seurauksena ajasta iäisyyteen niin kuin on tapana sanoa. kapina kokonaisuutena kesti vielä puolisen vuotta. Tuossa pääpiirteet.
******************************************************
Vogy oli täysin oikeassa pähkinöissä.Charles Bentistä oli kyse ja velipoika ja tämän lapset olivat myöhemmin Tasankoilla melkoisen kuuluisia ja Cheyennet olivat mukana niin Sand Creekissä kuin muissakin tapahtumissa.Charles ja Kit olivat kovin nuorien ja tummien sekä jumalattoman kauniiden Meksikolais-tytöjen perään.William ja tämän pojat olivat taas Cheyenne neitojen perässä.Eksoottisia vaimo valintoja. Taosissa kävi muuten huonosti paitsi Bentin perhe pelastui sillä kapinalliset eivät halunneet tappaa heitä.He pääsivät vähän myöhemmin karkuun salista salaisen oven/reän kautta ja yli muurien turvaan.
Charles Bent
Kuva
_____________
Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 28.09.2016 14:33

Taosissa kävi muuten huonosti paitsi Bentin perhe pelastui sillä kapinalliset eivät halunneet tappaa heitä.He pääsivät vähän myöhemmin karkuun salista salaisen oven/reän kautta ja yli muurien turvaan.
Aamulla 14. tammikuuta 1847 samoileva joukko meksikolaisia ja pueblo-intiaaneja saapui Taosiin. Jotkut ryhmän miehistä olivat terästäneet olotilaansa viskillä. Taosissa porukka hajaantui niin, että meksikolaisen kapinallisen Pablo Montoyan johtama ryhmä otti kohteekseen kuvernööri Charles Bentin talon. Häneen yhtyi myös joukko puebloja, joita johti Tomasiksi kutsuttu intiaani. Kapinalliset koputtivat kohteliaasti ovelle ja Bent kiiruhti katsomaan kuka tulija oli. Avatessaan oven hän sai tervehdykseksi kolme nuolta kasvoihinsa. Bent perääntyi horjahdellen ja onnistui telkeämään oven takanaan. Voimakas kiroilu ja huuto kantautui sisätiloihin kapinallisten jyntätessä oven takana. Bentin lisäksi paikalla olleet naiset ja lapset (hänen vaimonsa ja lapsensa sekä Kit Carsonin ja Thomas Boggsin vaimot) kyyristyivät kauhuissaan olohuoneen nurkkaan, joka oli kauempana ulko-ovesta.

Kapinalliset eivät tyytyneet lähtemään pois, vaan hajottivat katon, jonka kautta oli helppo pääsy sisätiloihin. Naisten ja lasten silmien edessä roistot skalpeerasivat elossa olevan Bentin. Muihin ei koskettu, vaan heidät jätettiin huoneeseen. Kit Carsonin vaimon johdolla naiset tekivät rei'än savitiiliseinään ja tunkeutuivat naapuriin. Bent oli vielä elossa, mutta eräs kapinallisista kävi surmaamassa hänet. Naisiin ja lapsiin ei koskettu.

Verilöyly raivosi kahden päivän ajan ja kapinalliset tuhosivat amerikkalaisten asunnot ja tappoivat niiden haltijat.. Sheriffi Stephen Lee yritti piileskellä roistoja katolla, mutta erään kapinallisen luoti tavoitti hänet ja Leen taivallus päättyi siihen. Huonosti kävi myös niille kahdelle teinipojalle, jotka olivat piiloutuneet erään vesi-kaukalon alle. Muuan kapinallisten joukkoon kuulunut pueblo-nainen näki pojat ja huusi: Tappakaa pojat koska muuten niistä kasvaa miehiä, jotka tulevat tappamaan meidät! .
Pueblot retuuttivat pojat pois piilopaikastaan ja keihästivät heidät. Toinen pojista oli Narcisso Beaubien, tuomari Charles Beaubienin poika.

Muutamaa mailia pohjoisempana kapinalliset ympäröivät erästä myllyä, jonne he ampuivat 7 amerikkalaista. Pakoon päässeistä John Albertista ja Tom Tobinista on täällä kirjoitettu juuri hiljattain. Äijät kahlasivat syvässä lumessa karkuun ja selvisivät hengissä parinsadan kilometrin matkan

Taosin verilöylyn tapahtumapaikka.


Kuva
Haukka

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 28.09.2016 15:05

Ja kuten Vogy jo tuli maininneeksi, Bentillä oli melko kovia heittoja. Meksikolaiset tuskin riemastuivat tästä hänen kuvailustaan, joka on vuodelta 1846:

Ne ovat turmeltuneita, rahattomia, saamattomia ja oppimattomia eikä niitä kannattaisi pitää vapaina. Koko meksikolainen luonne on tehty tyhmyydestä, jukuripäisyydestä, osaamattomuudesta, kaksinaamaisuudesta ja turhamaisuudesta

Minulla ei ole aihetta epäille, etteikö Bent olisi tiennyt mistä puhui. Mutta tuolla letkautuksellaan hän saattoi sinetöidä kuolemantuomionsa.


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Ma 03.10.2016 19:11

Tässä pähkinöitä tuolta turkiskaupan synnystä erään sotaisan Kansan kanssa ja muuta sekalaista.

1. 24.päivänä Helmikuussa,1680 La Salle oli saanut rakennettua Fort Crevecouerin lähellä Peoriaa,Illinois.Hän vieraili Intiaani ryhmän luona jotka kutsuivat itseään nimellä Chas.Nämät pyysivät La Sallea tulemaan heidän kotiinsa jossa oli runsaasti majavia ja muita turkiksia. Tämä Kansa jonka La Salle näki oli yli 300 mailin päässä kodeistaan Ylä-Missourilta.

Mistä tämä Kansa oli alunperin kotoisin ja mikä oli tämä Kansa ?

2. Tämä mies syntyi Dumfiressä Skotlannissa v.1765. Hän sai lempinimen Mascotapah tai Red-Hair-Man ja saapui työskentelemään Mackinac Islandille ja avioitui v.1797 Helen/Towin-nimisen naisen kanssa joka oli erään Päällikön tytär ja sisko erään Nakota päällikön.Hänelle tuli neljä lasta avioliitosta.

Minkä nimiset olivat nämät kaksi Päällikköä ?

3. Tästä Red-Hair-Manista tuli hyvin vaikutusvaltainen mies kauppiaana ja hänen valtansa oli suuri erään Sodan aikana.
Mistä Sodasta on kyse ja miten hän siihen vaikutti ?

4. Hänet adoptoitiin erään suuren Kansan jäseneksi ja hänen vaikutusvaltansa kaupankäynnissä ylsi aina Great Lakesin alueelta länteen päin ja kenestä miehestä puhutaan nyt ?

_________
Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ti 04.10.2016 15:37

1. 24.päivänä Helmikuussa,1680 La Salle oli saanut rakennettua Fort Crevecouerin lähellä Peoriaa,Illinois.Hän vieraili Intiaani ryhmän luona jotka kutsuivat itseään nimellä Chas.Nämät pyysivät La Sallea tulemaan heidän kotiinsa jossa oli runsaasti majavia ja muita turkiksia. Tämä Kansa jonka La Salle näki oli yli 300 mailin päässä kodeistaan Ylä-Missourilta.

Mistä tämä Kansa oli alunperin kotoisin ja mikä oli tämä Kansa ?
Se oli vain niin päin, että nämä chaat vierailivat vastarakennetussa Fort Crevecouerissa. He olivat cheyennejä. Tuolloin 1600-luvulla cheyennien kotimaana pidettiin läntisen Wisconsinin ja lounaisen Minnesotan rajamaata. Siis Mississippijoen yläjuoksua, Ei yläMissouria. Se on lännempänä. Cheyennet kutsuivat LaSallea vierailulle kyliinsä Suuren joen rantaan. Tuo joki oli Minnesota river, jonne kartantekijä Jean Baptiste Louis Franquelin paikallisti heidät vuonna 1688. Tuolloin cheyennien lähinaapureina asuivat otot ja iowat, jotka puhuivat siouxmurteita, mutteivat kuuluneet siouxien heimoihin. Kun ranskalaiset joitakin vuosia myöhemmin kyselivät varsinaisilta siouxeilta keitä Minnesotajoen varrella asui, siouxit vastasivat, että heidän lisäkseen vain otoja ja iowia. Cheyennet oli siis jo silloin joko omasta tahdostaan tai pakon alla muuttaneet pois jokivarren kylistään.

Kartantekijä Franquelin teki edelleen karttoja vuonna 1700 ja löysi tuolloin cheyennejä Sheyenne riveriltä pohjois-Dakotan alueelta. Siellä cheyennet asuivat edelleen maamajoissa ja harjoittivat maanviljelyä. Tietenkin he olivat jo löytäneet myös biisoninmetsästyksen ja jahtasivat näitä suuria eläimiä jalan. Olen joskus lukenut, että eräs hyvin vihamielinen naapurikansa tuhosi tämän Sheyennejoen suuren cheyenne-kylän ja asukkaat hajaantuivat eri suuntiin. Tuolloin myös maanviljely jäi taka-alalle ja useimmista cheyenneistä tuli kokopäivätoimisia biisoninmetsästäjiä, joille hevonen oli ainoa oikea liikkumaväline. Ranskalainen kauppias Jean Baptiste Truteau väitti kuitenkin vielä 1700-luvun lopulla, että cheyenneillä oli jokivarsilla joitakin kiinteitä kyliä, joissa viljeltiin maissia ja tupakkaa. Tietenkin voi olla, että Truteau naukkaili siksi taajaan tahtiin omia brandyjään, että hänen katseensa hämärsi ja hän piti arikaroja cheyenneinä. Tämä taas on paha loukkaus cheyennejä kohtaan, mutta annetaan tuo Truteaulle anteeksi.

Tämä kyseinen Truteau meinasi kerran päästä hengestään, kun hän ohitti Mississippillä omahien kylän ilman, että olisi kaupannut sinne mitään. (Truteaun tarkoitus oli säästää mandaneille parhaat kauppatavarat, mutta väitetään ettei hän koskaan päässyt mandanien luo kauppaamaan. Sen sijaan hänet oli bongattu arikarojen kylässä. Sinne hän oli joutunut paettuaan uhkaavasti käyttäytyneitä teton-siouxeja, siis lakotoja) Omahien legendaarinen päällikkö Blackbird oli hemmetin vihainen kuultuaan, ettei Trudeau halunnut kaupata hänen kylässään. No, selvisihän Trudeau jotenkuten Blackbirdin kynsistä, eikä edes tiennyt että hengenlähtö oli ollut lähellä. Blackbird oli nimittäin äijä, jolle ei yleensä sanottu EI silloin kun kaupankäynnistä oli kysymys. Eikä paljon muutenkaan. Hän raivasi tieltään kilpailijansa brittikauppiailta hankitulla myrkyllä ja hallitsi tyrannimaisin ottein 1700-luvun lopun turkistauppaa Mississippijoella.

No niin, cheyenneistä piti kirjoittaa mutta päädyinkin Blackbirdiin ja Trudeauhin. Truteaulla oli sponsorinaan Missouri Company, jonka nokkamiehenä hääri afro-haitilainen Jasques Clamorgan. Tosin Clamorgan oli vähän suuruudenhullu, sillä hän kuvitteli tosissaan Truteaun pystyvän avaamaan kauppasuhteet Tyynellemerelle asti. Plussana voi sanoa, että Trudeau solmi hieman myöhemmin hyvät kauppasuhteet omahiin.
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Ke 05.10.2016 11:06

Haukka kirjoitti:
1. 24.päivänä Helmikuussa,1680 La Salle oli saanut rakennettua Fort Crevecouerin lähellä Peoriaa,Illinois.Hän vieraili Intiaani ryhmän luona jotka kutsuivat itseään nimellä Chas.Nämät pyysivät La Sallea tulemaan heidän kotiinsa jossa oli runsaasti majavia ja muita turkiksia. Tämä Kansa jonka La Salle näki oli yli 300 mailin päässä kodeistaan Ylä-Missourilta.

Mistä tämä Kansa oli alunperin kotoisin ja mikä oli tämä Kansa ?
Se oli vain niin päin, että nämä chaat vierailivat vastarakennetussa Fort Crevecouerissa. He olivat cheyennejä. Tuolloin 1600-luvulla cheyennien kotimaana pidettiin läntisen Wisconsinin ja lounaisen Minnesotan rajamaata. Siis Mississippijoen yläjuoksua, Ei yläMissouria. Se on lännempänä. Cheyennet kutsuivat LaSallea vierailulle kyliinsä Suuren joen rantaan. Tuo joki oli Minnesota river, jonne kartantekijä Jean Baptiste Louis Franquelin paikallisti heidät vuonna 1688. Tuolloin cheyennien lähinaapureina asuivat otot ja iowat, jotka puhuivat siouxmurteita, mutteivat kuuluneet siouxien heimoihin. Kun ranskalaiset joitakin vuosia myöhemmin kyselivät varsinaisilta siouxeilta keitä Minnesotajoen varrella asui, siouxit vastasivat, että heidän lisäkseen vain otoja ja iowia. Cheyennet oli siis jo silloin joko omasta tahdostaan tai pakon alla muuttaneet pois jokivarren kylistään.

Kartantekijä Franquelin teki edelleen karttoja vuonna 1700 ja löysi tuolloin cheyennejä Sheyenne riveriltä pohjois-Dakotan alueelta. Siellä cheyennet asuivat edelleen maamajoissa ja harjoittivat maanviljelyä. Tietenkin he olivat jo löytäneet myös biisoninmetsästyksen ja jahtasivat näitä suuria eläimiä jalan. Olen joskus lukenut, että eräs hyvin vihamielinen naapurikansa tuhosi tämän Sheyennejoen suuren cheyenne-kylän ja asukkaat hajaantuivat eri suuntiin. Tuolloin myös maanviljely jäi taka-alalle ja useimmista cheyenneistä tuli kokopäivätoimisia biisoninmetsästäjiä, joille hevonen oli ainoa oikea liikkumaväline. Ranskalainen kauppias Jean Baptiste Truteau väitti kuitenkin vielä 1700-luvun lopulla, että cheyenneillä oli jokivarsilla joitakin kiinteitä kyliä, joissa viljeltiin maissia ja tupakkaa. Tietenkin voi olla, että Truteau naukkaili siksi taajaan tahtiin omia brandyjään, että hänen katseensa hämärsi ja hän piti arikaroja cheyenneinä. Tämä taas on paha loukkaus cheyennejä kohtaan, mutta annetaan tuo Truteaulle anteeksi.

Tämä kyseinen Truteau meinasi kerran päästä hengestään, kun hän ohitti Mississippillä omahien kylän ilman, että olisi kaupannut sinne mitään. (Truteaun tarkoitus oli säästää mandaneille parhaat kauppatavarat, mutta väitetään ettei hän koskaan päässyt mandanien luo kauppaamaan. Sen sijaan hänet oli bongattu arikarojen kylässä. Sinne hän oli joutunut paettuaan uhkaavasti käyttäytyneitä teton-siouxeja, siis lakotoja) Omahien legendaarinen päällikkö Blackbird oli hemmetin vihainen kuultuaan, ettei Trudeau halunnut kaupata hänen kylässään. No, selvisihän Trudeau jotenkuten Blackbirdin kynsistä, eikä edes tiennyt että hengenlähtö oli ollut lähellä. Blackbird oli nimittäin äijä, jolle ei yleensä sanottu EI silloin kun kaupankäynnistä oli kysymys. Eikä paljon muutenkaan. Hän raivasi tieltään kilpailijansa brittikauppiailta hankitulla myrkyllä ja hallitsi tyrannimaisin ottein 1700-luvun lopun turkistauppaa Mississippijoella.

No niin, cheyenneistä piti kirjoittaa mutta päädyinkin Blackbirdiin ja Trudeauhin. Truteaulla oli sponsorinaan Missouri Company, jonka nokkamiehenä hääri afro-haitilainen Jasques Clamorgan. Tosin Clamorgan oli vähän suuruudenhullu, sillä hän kuvitteli tosissaan Truteaun pystyvän avaamaan kauppasuhteet Tyynellemerelle asti. Plussana voi sanoa, että Trudeau solmi hieman myöhemmin hyvät kauppasuhteet omahiin.

*****************************************************************

1. Oikeassa olet Haukka mutta kirjailija Joseph Jablow ei ole niitä selvimpiä kirjailijoita vaikka kirja onkin hyvin mielenkiintoinen The Cheyenne in Plains Indian Trade Relations,1795-1840.Katsoin myös toisesta kirjasta ja tosiaan Cheyennet ne matkustivat 300 mailia La Sallen juuri perustamaan linnakkeeseen.Syynä oli tietenkin turvaaminen että Ranskalaiset kauppiaat pitäisivät tallessa aseet ja eivät myisi niitä muille Kansoille.No sitä monopolia eivät Cheyennet saaneet.Samalla tuli tämä kova mainospuhe La Sallelle etä heillä oli kotonaan paljon majavia-ja muita turkiksia myytävänä.Tuota Minnesotaa juuri hain josta he olivat alunperin kotoisin.1700-luvulla he siirtyivät luoteesta Sheeynne Riveriltä Pohjois-Dakotaan ja v.1780 oltiin jo Black Hillsin maisemissa jossa liittouduttiin Arapahojen kanssa.V.1770-1790 oli se tapahtuma mistä Haukka kertoi että vihamielinen Kansa tuhosi Sheyenne Riverillä Cheyennien koko kylän ja nämät terminaattorit olivat Chippewaita............
Tässä nyt pakollinen mainoskatko

Kuva

______
Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » To 06.10.2016 16:18

2. Tämä mies syntyi Dumfiressä Skotlannissa v.1765. Hän sai lempinimen Mascotapah tai Red-Hair-Man ja saapui työskentelemään Mackinac Islandille ja avioitui v.1797 Helen/Towin-nimisen naisen kanssa joka oli erään Päällikön tytär ja sisko erään Nakota päällikön.Hänelle tuli neljä lasta avioliitosta.

Minkä nimiset olivat nämät kaksi Päällikköä ?

3. Tästä Red-Hair-Manista tuli hyvin vaikutusvaltainen mies kauppiaana ja hänen valtansa oli suuri erään Sodan aikana.
Mistä Sodasta on kyse ja miten hän siihen vaikutti ?

4. Hänet adoptoitiin erään suuren Kansan jäseneksi ja hänen vaikutusvaltansa kaupankäynnissä ylsi aina Great Lakesin alueelta länteen päin ja kenestä miehestä puhutaan nyt ?
Puhutaan skottilaissyntyisestä Robert Dicksonista, jota dakotat kutsuivat nimellä Mascotapah eli juuri tuo Red Hair man. Hän oli naimisissa ojibwa-päällikkö chief Wanotin tyttären kanssa ja otti toiseksi vaimokseen Wahpeton Päällikkö Red Thunderin siskon. (Noista eri lähteet ovat kovastikin eri mieltä) Vuoteen 1812 mennessä Dickson oli yksi vaikutusvaltaisimmista kauppiaista Machinasin ympäristössä ja jopa suurten järvien alueella. Hän kävi kauppaa pääsääntöisesti Mississippijoelta lähteen espanjalaisten hallinnoimalla alueella. Samalla hän oppi tuntemaan paikallisten intiaanien tapoja ja kulttuuria. Dickson ja muut kanadalaiset turkiskauppiaat tunsivat kuitenkin suurta katkeruutta siksi, että amerikkalaiset tunkivat brittien hallitsemille kauppamarkkinoille. Sodan alkaessa Dicksonin ei tarvinnut miettiä sekuntiakaan mille puolelle rintamaa tulisi asettumaan.

Kun vuoden 1812 sota alkoi, Dickson värväsi yli sata soturia läntisistä heimoista Wisconsinin, Michiganin ja Illinoisin alueilta. Se oli hänelle helppo jobi koska läntiset heimot kunnioittivat häntä. Tämän jälkeen Dickson johti 400 soturin (dakotat, winnebagot, ojibwat, ottawat ja menomineet) muodostaman armeijan Machinasin saarelle, jossa he valtasivat varuskunnan amerikkalaisilta . Valtaaminen kävi vaivattomasti ilman sen suurempia koukeroita. Sota oli siinä mielessä turmiollinen Dicksonille että se tuhosi hänen uransa turkiskauppiaana. Sodan jälkeen hän pistäytyi Skotlannissa, mutta palasi takaisin Suurten järvien alueelle. Hänen suosionsa oli suuri päälliköiden ja soturien keskuudessa ja hän osallistui puhemiehen roolissa kymmeniin neuvotteluihin amerikkalaisten ja intiaanien välillä.

Kaikenkaikkiaan siis hyvin aikaansaava ja neuvokas tyyppi ja yksi niistä harvoista valkoisista kenestä Suurten järvien intiaanit todella pitivät. Vaikka Dicksonin sodanaikaisista saavutuksista on vain niukasti tietoa, kukaan tuskin epäilee, etteikö hänen puolustuksensa ollut merkittävä etu Kanadalle.
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » La 08.10.2016 11:30

Ei ole mtään lisättävää Haukan täydelliseen ja tyhjentävään vastaukseen koska siinä oli kaikki oleellinen mitä tietoa tästä Siouxien adoptoimasta skotista löytyi ,vain ainoastaan vaimon nimestä on muutama eri nimi.Hyvin tiedetty ja Areena on vapaa.

Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » La 08.10.2016 11:54

Pitää pyörähtää keskustassa, mutta laitetaanpas nämä ikäänkuin muhimaan. Aihepiirikin tuttu..

1. Myöhään 1812 tai varhain 1813 brittiläiset intiaani-agentit Robert Dickson ja Robert McKay juonivat kolme aiemmin puolueettomana pysynyttä heimoa salaliittoon amerikkalsisia vastaan Keitä nämä heimot olivat ja millaisilla lahjoilla heidät houkuteltiin mukaan sotaan?

2. Keväällä 1814 nämä kaksi Robertia organisoivat näistä kolmesta heimosta hyvin aseistetun ja vahvan iskujoukon, jolla oli suurta käyttöä tulevissa kahakoissa. Mikä oli se suuri operaatio, johon nämä kolme heimoa osallistuivat heinäkuussa 1814 ja miten naiset osallistuivat kyseiseen operaatioon?

3 Vuodenvaihteen suurena juhlapäivänä 1865 tämä monisatapäinen ryhmä saapui eteläiselle Conchojoelle. He tiesivät, että Rio Grandeen oli enää vain muutaman päivän matka. Siellä he olisivat lopullisesti turvassa. Tätä ryhmää johtavat kolme päällikköä valitsivat kansansa leiripaikaksi laakean alueen, joka oli suojassa korkeiden rantatörmien ja jyrkänteiden takana. (Tämä oli eräänlaista ekoaluetta, jossa oli niin savannia, preeriaa kuin puustoakin) He ehtivät saada leirinsä kuntoon ennen kuin lumimyrsky pyyhki alueen yli.

3.. Keitä nämä kolme päällikköä olivat ja mikä oli tämä Rio Granden taa matkaava heimo?

4.. Lumimyrsky ei ollut ainoa vastus. Paljon pahempaa oli tulossa. Heimo viihtyi leiripaikallaan liian pitkään ja se kostautui. Mitä tapahtu, keiksi heitä alun perin luultiin ja miten tapahtuma vaikutti pitkälle tulevaisuuteen?


Kysymykset otettu yhdestä ja samasta kirjasta.
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » La 08.10.2016 20:13

Lukitsen Himalajalta K2 ja Annapurnan.Kaksi maailman vaarallisinta vuorta kiivetä.Jos nämät menivät väärin niin sitten mietin itse kiipeämistä molemille vuorille.Lumimyrskyt herättivät tämän linkin.

Witko Summit

P.s. Olikohan Witko väärässä aihepiirissä ja vastauksissa.

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 09.10.2016 08:42

Witko kirjoitti:Lukitsen Himalajalta K2 ja Annapurnan.Kaksi maailman vaarallisinta vuorta kiivetä.Jos nämät menivät väärin niin sitten mietin itse kiipeämistä molemille vuorille.Lumimyrskyt herättivät tämän linkin.

Witko Summit

P.s. Olikohan Witko väärässä aihepiirissä ja vastauksissa.
Nyt se selvisi. Porin laitamille on ilmestynyt epämääräinen kiipeilypuisto, jossa kaikki halukkaat saavat harjoitella kiipeilyä iästä riippumatta. Kuvassa Annapurnan tuleva "valloittaja" Witko tiukan ja vaativan harjoitteluohjelmansa parissa. Tuosta on enää lyhyt matka Annapurnan valloitukseen.

Kuva
Haukka

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 09.10.2016 09:09

Ja pieni varoituksen sana. Vallattomat kaksoisveljekset Andy ja Alfonso Walker olivat miehiä, jotka kävivät aina ennakkoluulottomasti uusien haasteiden kimppuun. Annapurnan rinteillä he pääsivät yli 6000:n metriin kunnes henkinen kantti petti. Veljekset eivät toipuneet koskaan täysin ennalleen.

Andy ja Alfonso

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Su 09.10.2016 13:31

Haukka kirjoitti:
Witko kirjoitti:Lukitsen Himalajalta K2 ja Annapurnan.Kaksi maailman vaarallisinta vuorta kiivetä.Jos nämät menivät väärin niin sitten mietin itse kiipeämistä molemille vuorille.Lumimyrskyt herättivät tämän linkin.

Witko Summit

P.s. Olikohan Witko väärässä aihepiirissä ja vastauksissa.
Nyt se selvisi. Porin laitamille on ilmestynyt epämääräinen kiipeilypuisto, jossa kaikki halukkaat saavat harjoitella kiipeilyä iästä riippumatta. Kuvassa Annapurnan tuleva "valloittaja" Witko tiukan ja vaativan harjoitteluohjelmansa parissa. Tuosta on enää lyhyt matka Annapurnan valloitukseen.

Kuva
*********************************************************************
Hemmetti vieköön

Eikö mikään pysy salassa Porin syntisessä yöelämässä kun joku on löytänyt Witko huippusalaisen harjoittelupaikan ja perusleirin.Olen jo päässyt Porissa aina arvaamattomille Herralahden Andeille ilman happipulloa ja vain pelkkä hakku oli välineenä. Herralahden Andit ovat jo miehen mitta kiipeilypiireissä sillä heilutaan n. 20 metrin korkeudessa

Witko ja Herralahden Andit. Huono keli ja 4.menehtyi retkikunnasta(olivat vain juoppoja ja huoria) lumeen ja kylmyyteen sillä pakkanen oli jopa -3 Ce
Kuva

Vähän alkoi Witkoa arveluttamaan K2 ja Annapurnan vuorille kiipeäminen koska Annapurnassa on 34% kuolleisuus aste ja K2 heilutaan yli 20%.Onneksi näille Himalajan 8 000 tonniselle ei talviaikaan kiivetä koska olosuhteet ovat kuolettavat.

Annapurna,aika rankan näköinen paikka.
Kuva

K2 ja ei tuokaan helpolta näytä ainakaan pelkän hakun kanssa koska 8 000 alkaa nk. Dead Zone.Onneksi on aikaa treenata ensi kesään asti.
Kuva

Witko

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Su 09.10.2016 13:45

Haukka kirjoitti:Ja pieni varoituksen sana. Vallattomat kaksoisveljekset Andy ja Alfonso Walker olivat miehiä, jotka kävivät aina ennakkoluulottomasti uusien haasteiden kimppuun. Annapurnan rinteillä he pääsivät yli 6000:n metriin kunnes henkinen kantti petti. Veljekset eivät toipuneet koskaan täysin ennalleen.

Andy ja Alfonso

Kuva

********************************************

Andy ja Alfonso ovat takuulla olleet liian pitkään Dead Zonella sillä veljesten naamoista paistaa melkoinen happikato ja näyttävät tuota noin Saatanan Pöljiltä. Andyn ja Alfonson kanssa en kiipeisi edes Yyterin hiekkakukkulalle sillä pojista paistaa myös syvä kannibalismin halu ja Witko menettäisi ainakin yhden jalan ja käden näiden velikultien kanssa. Onkohan veljeksillä lääkitys päällä sillä vähintään laatta 150mg Opamoxia on näiden miesten alkulääkitys ja vuorilla mennään vähintään Diapami ja Tenox-linjalle.

Tässä kolmas veljes vielä. Pat Walker ahdingossa.
Kuva

Witko

P.s. Haukan kuvat olivat todella hyviä.Witko jopa sekosi l. palasi normaaliin olotilaan.

Vastaa Viestiin