"Sama kaiku on askelten"

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Vastaa Viestiin
Voyageur
Viestit: 493
Liittynyt: Ke 07.04.2010 01:25

"Sama kaiku on askelten"

Viesti Kirjoittaja Voyageur » La 10.04.2010 00:01

"Tapa tuttu jo taattojen nyt on hoidossa poikasten"
Sand Creek 28.11.1864
Washita 27.11.1868
WK 29.12.1890
My lai 16.3.1968
Nämä Sillanpään marssilaulun sanat tulivat hakematta mieleen kun. kun on lueskellut tätä foorumia. muistellut lukemiaan kirjoja ja viime päivien TV- ohjelmia
Näissä mainituissa, ja monissa muissa ennen ja jälkeen on yhteisenä se huolestuttava piirre että ihminen ULKOISTAA ja alistaa oman kriittisen ajattelunsa kaikenlaisille ns korkeammille päämäärille. on näiden Lebens(t)raum harhojen nimenä sitten
Manifest destiny, Äiti Venäjä/suuri isänmaallinen sota. suur Suomi. Nuorturkkilaisuus
tms. esimerkkejä kyllä on. Oma arvostelukyky katoaa niin kuin My lai dokumentin sotilas sanoi että hehän olisivat menneet vaikka helvettiin jos kapteeni Medina olisi käskenyt, no onneksi mukana oli joku tolkun mieskin kuten helikopterilentäjä
Thompson ja se haastateltu jonka nimeä en nyt saa päähäni.

"Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin, mikä retkemme tänne toi, ilomielin me riensimme sinne päin missä yhteinen kutsu soi"

Ltn Calleylle tämä tosin ei ollut hänen omien sanojensa mukaan valjennut.
Näitä tämäntapaisia hengen nostatus ja motivointilauluja on varmaan laulettu alun esimerkki tapaustenkin yhteydessä tai niissä joukko osastoissa.
The photographic history of the civil war. osa 5 The Armies and leaders
poetry and eloquence. kirjassa on melkoinen määrä samanhenkisiä lauluja kuin
tämän kirjoituksen lainauksissa.
Ei tule koskaan aliarvioida musiikin indoctrinoivaa merkitystä.
Mutta kun karvas totuus paljastuu ja hurmahenkisyys haihtuu alkaa laulujen sanatkin
muuttua
After all

The apples are ripe in the orchard,
The work of the reaper is done,
And the golden woodlands redden
In the blood of the dying sun.

At the cottage-door the grandsire
Sits pale in his easy-chair,
While the gentle wind of twilight
Plays with his silver hair.

A women is kneeling beside him;
A fair young head is pressed,
In the first wild passion of sorrow
Against his aged breast.

And far from over the distance
the faltering echoes come
Of the flying blast of trumpet
and the rattling roll of drum

And the grandsire speaks in a whisper:
"The end no man can see;
But we give him to his country,
And we give our prayers to Thee."

The violets star the meadows,
The rose-buds fringe the door,
And over the grassy orchard
The pink-white blossoms pour.

But the grandsire`s chair is empty,
The gottage is dark and still;
There`s a nameless grave in the battle-field
And a new one under the hill.

And a pallid, tearless woman
By the cold hearth sits alone;
And the old clock in the corner
Ticks on with a steady drone.

Tämän tapaisia tuntoja oli William Winter:illä
kun kampanjan Between states 1861-1865
inventaarin aika tuli.

tämä kirjoitus olisi pääosin varmaan kuulunut osioon yleinen keskustelu
mutta kun tulen enemmän tutuksi tämän foorumin teknisen puolen kanssa
niin koitetaan saada paremmin asianmukaisille kohdin.
Väliin katosi koko helahoito bitti avaruuteen enkä meinannut löytää takaisin.

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » La 10.04.2010 01:37

Eihän tuo My Lai ollut asiallisesti hoidettu homma, kuten ei koko Vietnamin sotakaan. Toisaalta, missähän on käyty sota ilman sössimistä ja eettisesti kyseenalaisia tempauksia. Pohjois-Vietnamin kommunistihallinnon takana oli Maon Kiina. Olisiko Etelä-Vietnam pitänyt jättää näiden tahojen vapaaksi pelikentäksi? Kyllä siellä veri virtasi myös näiden toimesta. Mao tapatti pelkästään omia kiinalaisiaan 70 miljoonaa uransa aikana. Ja muun maalaisia siihen päälle.

Etelävietnamilaisilla ei ollut kunnen tsempistä maansa puolustamiseen, eikä täyttä motivaatiota löytynyt jenkeiltäkään. Etelä-Vietnamin hallintokin oli mätä ja tilannetta vaikeutti maan monietnisyys ja pöitkä historia siirtomaavaltoja vastaan sotimisesta.

Olisiko Maon pitänyt antaa vapaasti viedä vallankumoustaan kaikkialle maailmaan? Nostattaa pikku-maoja esiin eri maissa kuten Kamputseassa.

Jenkit olivat liian velttoja, moraalittomia, pop-renkutuksen, huumeiden ja teknisen ylivoiman avulla eteen päin meneviä tyhjäpäitä. My Lain luutnantille ei ollut selvinnyt vielä vuosia myöhemminkään, että miksi hän oikeastaan oli ollut Vietnamissa.

Jenkkien hyväksi on kuitenkin todettava, että he kaivelevat itse esiin nämä omat likapyykkinsä ja levittävät ne koko maailman pällisteltäviksi. Vaikea kuvitella, että japanilaiset tekisivät koskaan dokumenttifilmiä esim. niin sanotusta Nankingin raiskauksesta.

Vieras

Sama kaiku on askelten

Viesti Kirjoittaja Vieras » La 10.04.2010 02:47

Simo Hankaniemi kirjoitti:Eihän tuo My Lai ollut asiallisesti hoidettu homma, kuten ei koko Vietnamin sotakaan. Toisaalta, missähän on käyty sota ilman sössimistä ja eettisesti kyseenalaisia tempauksia. Pohjois-Vietnamin kommunistihallinnon takana oli Maon Kiina. Olisiko Etelä-Vietnam pitänyt jättää näiden tahojen vapaaksi pelikentäksi? Kyllä siellä veri virtasi myös näiden toimesta. Mao tapatti pelkästään omia kiinalaisiaan 70 miljoonaa uransa aikana. Ja muun maalaisia siihen päälle.

Etelävietnamilaisilla ei ollut kunnen tsempistä maansa puolustamiseen, eikä täyttä motivaatiota löytynyt jenkeiltäkään. Etelä-Vietnamin hallintokin oli mätä ja tilannetta vaikeutti maan monietnisyys ja pöitkä historia siirtomaavaltoja vastaan sotimisesta.

Olisiko Maon pitänyt antaa vapaasti viedä vallankumoustaan kaikkialle maailmaan? Nostattaa pikku-maoja esiin eri maissa kuten Kamputseassa.

Jenkit olivat liian velttoja, moraalittomia, pop-renkutuksen, huumeiden ja teknisen ylivoiman avulla eteen päin meneviä tyhjäpäitä. My Lain luutnantille ei ollut selvinnyt vielä vuosia myöhemminkään, että miksi hän oikeastaan oli ollut Vietnamissa.

Jenkkien hyväksi on kuitenkin todettava, että he kaivelevat itse esiin nämä omat likapyykkinsä ja levittävät ne koko maailman pällisteltäviksi. Vaikea kuvitella, että japanilaiset tekisivät koskaan dokumenttifilmiä esim. niin sanotusta Nankingin raiskauksesta.
Witkon on taas Simo pakko vastata:

Maon ja Joe-Sedän tapatukset omaa kansaa kohtaan ovat kyllä ylivertaisia. Adi Veitikka oli vielä amätööri näissä oman kansansa tappo-
touhuissa jos vaikka vertaa Joe-Setään.Taisi mennä n. 35 mijoona rikki
30-luvulla puhdistuksissa, vankileirin saaristot mukaanlukien. Näin jälkeen
päin Suomen kansalle tämä oli pelastus talvisodassa. Kamputsean khmerit
olivat myös aika pitelemätöntä porukkaa n. 5 miljoonaa omaa kansalaista.
Utelin joskus vaimoltani Japanin toimintaa Indokiinan alueilla II maailmansodan aikoihin. Ei ollut puhehaluja tai kuulemma tietoa näistä ko. tapahtumista. Jenkit eivät kyllä ole minun mielestä paljon likapyykkiä
levittäneet,esim. Salvador, Nigaragua, ym. monet pikku banaavaltiot.
Puhumattakaan Lähi-Idästä. Totta kai Vietnamamista on jo pakko puhua,
sotahan loppui v. 1975 ja sen jälkeen on tullut paljon realistisia elokuvia
ko. sodasta. Oliver Stone nyt esim. etunenässä. Cimino taisi aloittaa
tämän sarjan. Nyt tuli minun mielestä Irakista kertova Oscar-palkittu
elokuva Heart Locker oli myös realistinen. Mutta hei Witko sekoilee myös
vielä selvinpäin myös väärällä foorumilla. Jos haluat voidaan vaihtaa
mielipiteitä yleissä foorumissa. Avaa aihe.

Thansunke Witko

T.Tienpää

Re: "Sama kaiku on askelten"

Viesti Kirjoittaja T.Tienpää » La 10.04.2010 08:31

Voyageur kirjoitti:"Tapa tuttu jo taattojen nyt on hoidossa poikasten"
Sand Creek
Washita
WK
My lai
.
Verilöylyjä on luonnollisesti pilvin pimein, useimmat vain ovat jääneet lähes täysin tuntemattomiksi. Kalifornian ja syvänteen kansat esimerkiksi eivät ole riittävän mediaseksikkäitä ilman tiipiitä ja kotkansulkapäähineitä herättääkseen mitään laajempaa kiinnostusta.

Listan voisi silti aloittaa Gnadenhuttenista 1782 jos vain Yhdysvaltojen suorittamat joukkomurhat huomioidaan. Gnadenhutten, tai Moravian verilöyly ei ollut vain ensimmäinen, vaan jotenkin erityisen törkeä täysin pasifistisiin ihmisiin kohdistunut mielipuolinen veriteko. Jopa oma henkinen sadistini heräsi kun luin pilkuntarkan kuvauksen lenapien kostosta eversti Crawfordille.

Sand Creekiä ennen pitäisi aina muistaa Boa Ogoi/Bear River 1863. Connor suunnitteli joukkomurhaa pitkään, ja antoi myöhemmin ohjeita Chivingtonille joka fanaattisessa hulluudessaan ei olisi välttämättä itse pystynyt pitkäjänteisesti suunnittelemaan täydellistä yllätystä, ja pitämään tätä suunnitelmaa niin hyvin salassa.

Vastaa Viestiin