Teemalla tiistaisin: Kertomuksia intiaaneista.
Puolen tunnin katselu riitti näin aluksi, loput tallennukseen. En ole oikein ikinä päässyt cherokeiden makuun. Tätä katsoessa tuli ikävä tasankojen sulkapäisiä ratsumiehiä, jotka näyttivät intiaaneilta ja käyttäytyivät kuin intiaanit. Tämä dokumentti ei lisää ihmisten kiinnostusta intiaaneihin, sillä cherokeet eivät vastaa sitä mielikuvaa. joka ihmisillä on Amerikan alkuperäisväestöstä.
Ei aiheessa mitään vikaa ole, enemmänkin henkilökohtaisissa mieltymyksissäni, jotka ovat hieman suppeat intiaanien suhteen.
Ei aiheessa mitään vikaa ole, enemmänkin henkilökohtaisissa mieltymyksissäni, jotka ovat hieman suppeat intiaanien suhteen.
Haukka
Teemalla tiistaisin:Kertomuksia intiaaneista
Witko lausahtelee myös:Anonymous kirjoitti:Kun Jimi Hendrix mainitaan jossakin, silloin pitää aina yrittää jotenkin kommentoida. Mieshän oli epäilemättä humanoidi tehtävänään uudistaa rockmusiikki maapallolla. Henkilökohtaisella tasolla en ole vieläkään toipunut Band of Gypsy'n soundeista(Jimi, Buddy Miles, Billy Cox).Haukka kirjoitti:
Vanhasta kunnon Hendrixin Jimistä tämän olen tiennyt pitkään, .
Muuten eikös tuolla The Bandin Robbie Robertsonillakin virtaa suonissa cherokee-verta?
-J
Joopa, joo. Olette aivan oikeassa siinä, että monet näyttelijät tuntuvat
mainostavan tätä esim. Cherokee-verta mm. Burt Reynolds . Buffy-Sainte-Marie on(folk-laulaja) sentään täysiverinen Canadan-Cree.
Tulipas mieleen että tietääkö kukaan R. Altmanin loistavan satiirisen
elokuvan"Buffalo Bill and Indian or Sitting Bullin History Lesson" SB:n
roolin esittäjän Frank Kaggittsin heimoa. Oli hyytävän hyvä näyttelijä
suoritus, kun ajattelee etä oli miehen ensimmäinen ja viimeinen kerta elokuvissa. Ei ole tietoa mikä oli mies heimoltaan.
Ei ole tapana myydä maata, jolla ihmiset kävelevät.
Tashunke Witko, Oglala-Lakota.
Miust ko tuntuu et joilki inkkareil ja siul o samat toiveet... Aika ennen valkossii...Haukka kirjoitti: Tätä katsoessa tuli ikävä tasankojen sulkapäisiä ratsumiehiä, jotka näyttivät intiaaneilta ja käyttäytyivät kuin intiaanit.
Mut ois kyl hyvä kattoo semmossii dokkareit mis kuvataan vanhoi elämäntapoi
Onks dokumentin tarkotus lisätä kiinnostust inkkareihin vai kertoo jtn reaalimaailmast? Niinko mitä tapahtu ja sillei.. Lähinnä just oikasta jtn harhakuvii...? Jos valkoset on sössiny siel 500 vuotta ni ehkä ne kuiteski on ihan oikeit inkkareit edellee...Haukka kirjoitti:Tämä dokumentti ei lisää ihmisten kiinnostusta intiaaneihin, sillä cherokeet eivät vastaa sitä mielikuvaa. joka ihmisillä on Amerikan alkuperäisväestöstä.
Haukka kirjoitti: Ei aiheessa mitään vikaa ole, enemmänkin henkilökohtaisissa mieltymyksissäni, jotka ovat hieman suppeat intiaanien suhteen.
Niin o miulkin, pitkä tukka, aika suppee
..Miul tuli mielee jot Karjalan evakoil ja Cherokeil on jtn yhteist...
-
- Viestit: 231
- Liittynyt: Ke 01.08.2007 11:50
Viimeksi muokannut T. Juivanen, Ma 11.10.2010 22:58. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Witkon mielipide:Haukka kirjoitti:Puolen tunnin katselu riitti näin aluksi, loput tallennukseen. En ole oikein ikinä päässyt cherokeiden makuun. Tätä katsoessa tuli ikävä tasankojen sulkapäisiä ratsumiehiä, jotka näyttivät intiaaneilta ja käyttäytyivät kuin intiaanit. Tämä dokumentti ei lisää ihmisten kiinnostusta intiaaneihin, sillä cherokeet eivät vastaa sitä mielikuvaa. joka ihmisillä on Amerikan alkuperäisväestöstä.
Ei aiheessa mitään vikaa ole, enemmänkin henkilökohtaisissa mieltymyksissäni, jotka ovat hieman suppeat intiaanien suhteen.
Valitettavasti joudun myöntämään, että cherokeiden intiaanius(olipa outo
sananmuoto) ei purrut minuun myös. Täytyyy tietysti kyllä muistaa, että
cherokeet olivat jo lähes sadan vuoden ajan yrittänet toteuttamaan sopeutumistaan valkoisiin, ja esim. puoliverinen John Ross oli tästä oiva esimerkki. Kaipaan samoin apacheja, aina rakkaita nez percejä, lakotaja ja modoceita.(Lava Beds vetoaa aina minuun) ja ratsastaja mestareita comanchejä. Cherooket taistelivat myös Dixien puolella Stand Watien johdolla/alaisuudessa sisällissodassa, mutta ei se paljon heimon asemaa parantanut Appomottaxin jälkeen.
Ei ole tapana myydä maata, jolla ihmiset kävelevät.
Tashunke Witko, Oglala-Lakota.
-
- Viestit: 231
- Liittynyt: Ke 01.08.2007 11:50
Re: Teemalla tiistaisin:Kertomuksia intiaaneista
Viimeksi muokannut T. Juivanen, Ma 11.10.2010 22:57. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Cherokeet taitavat olla yksi niitä harvoja pohjoisamerikkalaisia isoja heimoja, joista en muista lukeneeni koskaan yhtään kirjaa. Pitäisi varmaan paikata aukko jossain vaiheessa.
Minusta filmi oli aika hyvä. Wes Studi oli erittäin vakuuttava roolissaan "majuri Ridgenä". Cherokeiden sekarotuisuus ja sulkapäähineiden puute ei minua haitannut, olin enempi kiinnostunut poliittisesta aspektista. Ihmettelin sitä, että eikö cherokeilla ollut organisoitua aseellista joukkoa, vaikka jonkinlaista rajavartiostoa. Heillähän olisi luullut olleen resursseja ja väestöäkin oli aika paljon, 18 000.
Georgia ei ehkä olisi niin innokkaasti alkanut havitella cherokee-maita, jos näillä olisi ollut 4 000 miehen raskaasti aseistetut ja treenatut joukot. Ahneet ovat yleensä aina pelkureita ja raskaiden tappioiden mahdollisuus olisi saattanut estää maiden valtaamisen. Jos cherokeet olisivat olleet hyvin varustautuneita, niin heidän olisi kannattanut ottaa sodan riski vastaan. Tässä se taas kerran nähtiin, ettei voima palvele kuvia. Pelkkä virsien veisaaminen, lukutaito ja kirjanoppineisuus eivät paljon merkitse totuuden hetkellä. Valtion tärkein instituutio on armeija ja cherokeet taisivat laiminlyödä tämän täysin.
Minusta filmi oli aika hyvä. Wes Studi oli erittäin vakuuttava roolissaan "majuri Ridgenä". Cherokeiden sekarotuisuus ja sulkapäähineiden puute ei minua haitannut, olin enempi kiinnostunut poliittisesta aspektista. Ihmettelin sitä, että eikö cherokeilla ollut organisoitua aseellista joukkoa, vaikka jonkinlaista rajavartiostoa. Heillähän olisi luullut olleen resursseja ja väestöäkin oli aika paljon, 18 000.
Georgia ei ehkä olisi niin innokkaasti alkanut havitella cherokee-maita, jos näillä olisi ollut 4 000 miehen raskaasti aseistetut ja treenatut joukot. Ahneet ovat yleensä aina pelkureita ja raskaiden tappioiden mahdollisuus olisi saattanut estää maiden valtaamisen. Jos cherokeet olisivat olleet hyvin varustautuneita, niin heidän olisi kannattanut ottaa sodan riski vastaan. Tässä se taas kerran nähtiin, ettei voima palvele kuvia. Pelkkä virsien veisaaminen, lukutaito ja kirjanoppineisuus eivät paljon merkitse totuuden hetkellä. Valtion tärkein instituutio on armeija ja cherokeet taisivat laiminlyödä tämän täysin.
Samaa mieltä, kun odotukset intiaanidokumenteissa pitää tarpeeksi alhaisella tasolla. Nyt sentään saatiin oikeitakin tutkijoita kehiin.Simo Hankaniemi kirjoitti:Minusta tuo eka jakso oli suhteellisen hyvä, kun en oikeastaan odottanut yhtään mitään. Dokumentti oli silkkaa asiaa joitakin kitsi-juttuja lukuun ottamatta. Filmissä oli omalaatuinen tuoreuden tuntu, vaikka meikis on lukenut tuosta aiheesta jo 1970-luvun alkuvuosista saakka.
Massasoitin otsapanta olisi voinut koristella muunlaisella kuviolla tai panta jostain muusta kuin wampumeista. Matkittu Ninigretin maalauksesta.Visuaalinen puoli oli melko onnistunut. Lähinnä häiritsi vain antiikin Kreikan Artemis-veistoksista matkittu tapa pitää nuolikoteloa ylhäällä selässä, eikä lonkalla.
Haukka kirjoitti: Dokumentti ei ollut huono, mutta olisi voinut paneutua hieman enemmän pequot-sotaan, joka tapahtui aivan wampanoagien asuinalueiden liepeillä. No, olihan tapahtumasta maininta
Jakson heikkous oli siinä, että mahdutettiin liian pitkä ajanjakso reilu tunnin mittaiselle dokkarille. Pequot ja Philipin sodasta olisi saanut omat jaksonsa.
Aikalais tulkinnan mukaan sodassa olisi kuollut 3000 intiaania ja 600 englantilaista. Monet nykypäivän tutkijat toistavat näitä lukuja yllättävän kritiikittömästi. Muistaakseni Russell Bournen arvio tappioista olisi ollut 3000 englantilaista ja 9000 intiaania. Patrioottisia intiaaneja kuoli sodassa enemmän tauteihin kuin väkivaltaan. Siitäkin merkittävä osa taistellessaan mohawkeja, pequot-moheganeja ja monia kristittyjä intiaaneja vastaan.Itselleni tämä eilinen dokumentti ei tarjonnut mitään uutta. Hyvin tehty, mutta hieman turhan siloteltu lopputulos. Ilman mohawk-liittolaisiaan englantilaiset eivät olisi arvatenkaan selvinneet näin vähin menetyksin. Tosin tiedot brittien menetyksistä kuningas Philipin sodassa vaihtelevat aika paljon. Dokumentissa taidettiin puhua yli 2000 surmatusta valkoisesta, kun taas joidenkin lähdetietojen mukaan määrä olisi ollut vain 600.
-
- Viestit: 281
- Liittynyt: To 14.02.2008 13:55
Kyseiset joukkueet pelasivat finaalissa jo toissavuonnakin. Sen verran valveutunut mies kuin minäkin olen niin sen vain tajusi että nyt siellä pelaa kaksi vanhaa varuskuntakaupunkia.Charlie kirjoitti:Rikkiksen kanssa samaa mieltä, hauska historiallinen detalji. Mistä pirusta tuon huomasit?
Nykyään tulee seikkailtua noilla satelliittikuvilla ja myös sillä google mapsin street vjuu- toiminnalla. Niistähän noi asiat selvisi. Pistänkin pari esimerkkiä joista näkee kuinka hyvin tuttu kuvio näkyy ilmakuvista.
Fort Stanwix:
http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=43.20 ... 3&t=h&z=16
Fort William Henry:
http://maps.google.fi/?ie=UTF8&t=h&ll=4 ... 07457&z=17
Fort Duquesne Pittsburghissa, kahden joen risteyksessä. Linnakkeesta ei tosin ole mitään jäljellä mutta kiveys näyttää missä se sijaitsi:
http://maps.google.fi/?ie=UTF8&t=h&ll=4 ... 05772&z=18
Ja lopuksi vähän lähempää: Hämeenlinna. Sama sälli suunnitellut kaikki nämä ?
http://maps.google.fi/?ie=UTF8&t=h&ll=6 ... 11544&z=17
Tarkoitat varmaan Everett Weedeniä t. Tall Oakia. 500 nations -sarjassa hänet luokiteltiin narragansettiksi. Netissä näkyy wampanoag-pequot.T.Tienpää kirjoitti:Wampanoagiksi tituleerattu intiaani jonka nimeä en huomannut, esiteltiin kyllä narragansettina jossain 80- tai 90-luvun dokumentissa, aikaan jolloin tukka oli hieman tuuheampi vaikka harmaa jo silloinkin. Greg joku taitaa kaverin nimi olla.
Kyllä se lopputekstien musa oli poikaa.T.Tienpää kirjoitti:Kyllä Tecumthan tarina sitä puritaani-jaksoa selvästi parempi oli, mutta pieni häiriötekijä on taustamusiikki, josta tulee lähinnä hautajaiset mieleen. Missä kitarasoolot ja ukkosen jyrinät? Hieman actionia tarvittaisiin lisää, mutta ihan ok muuten.
Jep. Taitaa olla jokseenkin yleinen tendenssi dokumenteissa, että intiaanien käymiin taisteluihin ei paneuduta samalla tehokkuudella, kuin yleisessä sotahistoriassa.Simo Hankaniemi kirjoitti:Taisteluita olisi voinut jotenkin havainnollistaa graafisten esitysten tai karttojen avulla. Muutaman miehen hyppiminen metsässä ei oikein anna kuvaa siitä, että missä mentiin.
Ekassa jaksossa ihon vaaleus aiheutti enemmän haittaa. Enemmän minua Tecumseh-jaksossa häiritsi lähikuvat. Ohjaaja oli ikäänkuin epäonnistunut versio Jouko Turkasta.Tecumseh oli hahmona lähes onnistunut, joskin vähän turhan kiltin oloinen urbaani poju oli roolissa. Soturit olivat turhan rasvaisia ja useimmat nolon vaaleita. Jos USA:sta ei enää löydy kunnolla tummia intiaaneja, olisi pitänyt hakea hahmot Meksikosta.
Toisaalta voidaan pohtia, millainen auktoriteetti T:llä oli kaikkiin brittien puolella taisteleviin intiaaneihin. Sota ei päättynyt Tecumsehin kuolemaan vaan jatkui edelleen. Myös intianien osalta.Filmissä jätettiin yllättävästi mainitsematta, että Tecumsehin ansiosta Pohjois-Amerikassa on itsenäinen valtio nimeltä Kanada. Ilman T:tä ja hänen sotureidensa panosta USA olisi ottanut Kanadan Englannilta vuoden 1812 sodassa. Eli ei voida sanoa, että Tecumsehin valtiolliset saavutukset olisivat olleet pienet tai epäonnistuneet.
Tall Oak kuullostaa tutulta kyllä. Vai costnerin kuningas-dokkarissa se olikin...Wequashim kirjoitti: Tarkoitat varmaan Everett Weedeniä t. Tall Oakia. 500 nations -sarjassa hänet luokiteltiin narragansettiksi. Netissä näkyy wampanoag-pequot.
Cherokee-pätkä oli ihan hyvä. Odottelin jännityksellä mainitaanko sanallakaan cherokeiden neekeri-orjia, ei pettänyt. Vaikka toiveissa olisi hieman laajempi dokumentti Indian Removal Actista, niin tähän oli saatu kivasti nippelitietoa mukaan. Laajassa yhteydessä tuo ei onnistuisi.
Intiaanien karkoitus idästä oli yksi merkittävimpiä tapahtumia intiaanien Pohjois-Amerikkalaisessa historiassa. Yksikään sota Mississippin länsipuolella ei kuulu edes samalle seinälle jos vertailla halutaan, joten Kyynelten Tietä voi sanoa varsin onnistuneeksi dokumentiksi.