Seminole- sodat

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Vastaa Viestiin
Vieras

Seminole- sodat

Viesti Kirjoittaja Vieras » Ti 16.03.2010 01:15

Seminolet olivat todella "peräänantamattomia". Aloittivat Yhdysvaltoja
vastaan sodan jo 1800-luvun alkupuolella ja muodollinen rauha
solmittiin YK:n välityksellä vasta v.1955. Se oli muuten Yhdysvaltain
kaikkien aikojen pisin sota. V. 1828 Valkoisen talon isännäksi valittu
Andrew Jackson päätti, että Floridan maa hankitaan voimalla.

Ensinmäistä seminole-sotaa hän oli johtanut kenraalina, toista seminole-sotaa hän johtaisi preidenttinä. Jacksonin molemmat presidenttikaudet vain kuluivat umpeen ennen kuin sota loppui.

Huhtikuussa vuonna 1835 astui seminolien remmiin seitsemän seminoli-päällikon lisäksi nuori Creek-soturi, jonka maailma muistaa nimellä Osceola. Siinä tuli Floridan räme-alueet melkoisen kalliiksi Yhdysvalloille. Jatketaan lisää suoturpeen alle painetuista sotilasjoukoista ja seminolien sissitaktiikasta.


Ei ole tapana myydä maata, jolla ihmiset kävelevät.

Thasunke Witko, Oglala-Lakota

Wequashim
Viestit: 463
Liittynyt: Ke 07.03.2007 20:49

Viesti Kirjoittaja Wequashim » Ti 16.03.2010 10:38

Jenkeille ei riittänyt se, että seminolet oltaisiin viety länteen, vaan vaati myös heimon luovuttamaan afro-jäsenensä takaisin orjanomistajille.

Vieras

Seminole-sodat

Viesti Kirjoittaja Vieras » Ti 16.03.2010 19:45

Wequashim kirjoitti:Jenkeille ei riittänyt se, että seminolet oltaisiin viety länteen, vaan vaati myös heimon luovuttamaan afro-jäsenensä takaisin orjanomistajille.

Witko:

Totta on, että Florida oli useiden vuosien ajan ollut karanneiden neekeriorjien turvapaikka. Seminolet olivat jatkuvasti kieltäyneet luovuttamasta heitä takaisin valkoisille omistajille. Sen sijaan he olivat tehneet näistä omia orjiaan.

Orjan osa seminole-yhteisössä oli kuitenkin verratomasti parempi kuin
valkoisten näännytys-plantaaseilla. Seka-avioliittoja solmittiin ja ennen pitkää monilla seminole-perheillä oli neekeriverta suonissaan.

Vuoden 1832 ns. Paynen maihinnoususopimus oli vihattu asiakirja.
Yhdysvaltain hallitus lisäsi siihen ns"neekerilisäyksen". Se tarkoitti sitä,
että se ei sallisi yhdenkään neekerin tai neekerin jälkeläisen muuttamaan seminolien mukana Oklahomaan, vaan heidät otettaisiin valkoisten
orjiksi. Se sai seminolet vastustamaan sitä kiivasti, koska sen noudattaminen olisikin merkinnyt monen seminole-perheen hajoamista
ja monen ystävän menetystä.

Yhdysvaltain hallitus painosti kaikkia seminoleja hyväksymään sen.
Syynä oli se, että seitsemän seminole-päällikköä oli allekirjoittanut sopimuksen v.1832 ja eräät muut seuraavana vuonna.
Huhtikuussa v.1835 kenraali Wiley Thompson kutsui seminole-heimon
johtohenkilöt neuvotteluun. Useimmat sopimusta vastustavat seminolet seisoivat hiljaisina ja kieltäytyivät koskettamasta kynää, mutta nuori Osceola iski sopimuspaperiin veitsensä kieltäytyen koskaan allekirjoittamasta sitä.
Veitsivälikohtauksen jälkeen kenraali Thompson tyyppilliseen Yhdysvaltalaiseen tapaan vangitutti Osceolan ja pisti hänet rautoihin.
Ajan hengen mukaisesti nuorta Osceolaa pahoinpideltiin julmasti.
Tästä kertoi varuskunnassa ollut jesuiittapappi Daniel Lacrosse myöhemmin.Tätä tapahtumaa Osceola ei todella unohtanut.
(Kenraali Thompson kohtasi Luojansa pian).

Viisas ja ovela Creek-soturi tuli kuitenkin katumapäälle. Hän pyysi nöyrästi anteeksi käyttäytymistään, kertoi muuttaneensa mieltään, lupasi auttaa Thompsonia allekirjoitusten hankkimisessa ja taivutti valkoiset vapauttamaan itsensä.

Sen jälkeen alkoi tapahtua, sillä heti vapauduttuaan Osceola organisoi
seminolet vastarintaan, joka johti Yhdysvallat sen historian pisimpään sotaan. Jouluaattona v. 1835 majuri Francis l. Dale johti yli sata jalkaväen
ja tykistön miestä Fort Kingin varuskunnasta vangitsemaan Osceolaa.
Tämä väijyi miehineen palmujen siimeksessä ja viattomien lasten
päivänä tuhosi Daden kolonnan. Vain kolme haavoittunutta jäi henkiin.
Heistä kahden onnistui vihdoin palata takaisin linnakkeeseen.

Tämä oli vasta esimakua Osceolan-seminolien sissisotataktiikasta.

Ei ole tapana myydä maata, jolla ihmiset kävelevät.

Thasunke Witko, Oglala-Lakota.

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Seminole-sodat

Viesti Kirjoittaja Witko » Ke 17.03.2010 00:49

Anonymous kirjoitti:
Wequashim kirjoitti:Jenkeille ei riittänyt se, että seminolet oltaisiin viety länteen, vaan vaati myös heimon luovuttamaan afro-jäsenensä takaisin orjanomistajille.

Witko:

Totta on, että Florida oli useiden vuosien ajan ollut karanneiden neekeriorjien turvapaikka. Seminolet olivat jatkuvasti kieltäyneet luovuttamasta heitä takaisin valkoisille omistajille. Sen sijaan he olivat tehneet näistä omia orjiaan.

Orjan osa seminole-yhteisössä oli kuitenkin verratomasti parempi kuin
valkoisten näännytys-plantaaseilla. Seka-avioliittoja solmittiin ja ennen pitkää monilla seminole-perheillä oli neekeriverta suonissaan.

Vuoden 1832 ns. Paynen maihinnoususopimus oli vihattu asiakirja.
Yhdysvaltain hallitus lisäsi siihen ns"neekerilisäyksen". Se tarkoitti sitä,
että se ei sallisi yhdenkään neekerin tai neekerin jälkeläisen muuttamaan seminolien mukana Oklahomaan, vaan heidät otettaisiin valkoisten
orjiksi. Se sai seminolet vastustamaan sitä kiivasti, koska sen noudattaminen olisikin merkinnyt monen seminole-perheen hajoamista
ja monen ystävän menetystä.

Yhdysvaltain hallitus painosti kaikkia seminoleja hyväksymään sen.
Syynä oli se, että seitsemän seminole-päällikköä oli allekirjoittanut sopimuksen v.1832 ja eräät muut seuraavana vuonna.
Huhtikuussa v.1835 kenraali Wiley Thompson kutsui seminole-heimon
johtohenkilöt neuvotteluun. Useimmat sopimusta vastustavat seminolet seisoivat hiljaisina ja kieltäytyivät koskettamasta kynää, mutta nuori Osceola iski sopimuspaperiin veitsensä kieltäytyen koskaan allekirjoittamasta sitä.
Veitsivälikohtauksen jälkeen kenraali Thompson tyyppilliseen Yhdysvaltalaiseen tapaan vangitutti Osceolan ja pisti hänet rautoihin.
Ajan hengen mukaisesti nuorta Osceolaa pahoinpideltiin julmasti.
Tästä kertoi varuskunnassa ollut jesuiittapappi Daniel Lacrosse myöhemmin.Tätä tapahtumaa Osceola ei todella unohtanut.
(Kenraali Thompson kohtasi Luojansa pian).

Viisas ja ovela Creek-soturi tuli kuitenkin katumapäälle. Hän pyysi nöyrästi anteeksi käyttäytymistään, kertoi muuttaneensa mieltään, lupasi auttaa Thompsonia allekirjoitusten hankkimisessa ja taivutti valkoiset vapauttamaan itsensä.

Sen jälkeen alkoi tapahtua, sillä heti vapauduttuaan Osceola organisoi
seminolet vastarintaan, joka johti Yhdysvallat sen historian pisimpään sotaan. Jouluaattona v. 1835 majuri Francis l. Dale johti yli sata jalkaväen
ja tykistön miestä Fort Kingin varuskunnasta vangitsemaan Osceolaa.
Tämä väijyi miehineen palmujen siimeksessä ja viattomien lasten
päivänä tuhosi Dalen kolonnan. Vain kolme haavoittunutta jäi henkiin.
Heistä kahden onnistui vihdoin palata takaisin linnakkeeseen.

Tämä oli vasta esimakua Osceolan-seminolien sissisotataktiikasta.

Ei ole tapana myydä maata, jolla ihmiset kävelevät.

Thasunke Witko, Oglala-Lakota.

T.Tienpää

Viesti Kirjoittaja T.Tienpää » Pe 19.03.2010 11:42

87 Kansasin shawneeta ja lenapea värväytyi Floridan-sotaan, kapteenina shawnee Josph Parks. Shawneet suostuttelivat mm. päälliikö Jumperin antautumaan. Muutaman vuoden ajan Kansasin lenape/shawnee-heimot pysyttelivät taka-alalla idän ja tasankoheimojen pan-intiaani-konferensseista pelätessään vaikutusvaltaisten seminolien reaktioita osallisuuteensa näiden karkoituksessa.

Floridan sotien lisäksi seminolien seikkailut lännessä ovat oma mielenkiintoinen tarinansa. Karkoitetut seminolet olivat yleensä hyvissä suhteissa kaikkiin lähistön kansoihin, tasankoheimot mukaanluettuina.

Vieras

Seminole- sodat

Viesti Kirjoittaja Vieras » La 20.03.2010 22:41

T.Tienpää kirjoitti:87 Kansasin shawneeta ja lenapea värväytyi Floridan-sotaan, kapteenina shawnee Josph Parks. Shawneet suostuttelivat mm. päälliikö Jumperin antautumaan. Muutaman vuoden ajan Kansasin lenape/shawnee-heimot pysyttelivät taka-alalla idän ja tasankoheimojen pan-intiaani-konferensseista pelätessään vaikutusvaltaisten seminolien reaktioita osallisuuteensa näiden karkoituksessa.

Floridan sotien lisäksi seminolien seikkailut lännessä ovat oma mielenkiintoinen tarinansa. Karkoitetut seminolet olivat yleensä hyvissä suhteissa kaikkiin lähistön kansoihin, tasankoheimot mukaanluettuina.
Witko kirjoitti: Dalen joukon tuho oli käynyt niin helposti ja nopeasti, että Osceola saattoi pienen soturijoukon kera välittömästi kiiruhtaa Fort Kingiin.
Kenraali Thompson"jota Osceola ei todellakaan ollut unohtanut" ruokaili
yhdeksän muun upseerin kanssa linnakkeen ulkopuolella sijaitsevassa
talossa, kun seminolet hyökkäsivät talon kimppuun. Thompson ja neljä muuta upseeria saivat surmansa. Kostoonsa tyytyväisenä Osceola salli
toisten paeta linnakkeen turviin.
Osceolan sissitaktiikka onnistui niin hyvin, että lukuisasti liittovaltion
sotilaita lähetettiin Floridan soille. Kuumus ja kosteus kiusasivat sotilaita
riitämiin. Seminolien ja ja neekerien yllätävät iskut upottivat sotajoukon
toisensa jälkeen suoturpeen alle. Kenraalit vaihtuivat, mutta seminolet
eivät lannistuneet. Kenraali Winfield Scottin (tähän kenraalin tutustaan lisää myöhemmin tasanko sodissa) onnistui laivata neljäsataa seminolea
Öklahomaan, mutta muut viisituhatta seminolea jatkoivat taistelua.
Valkoinen talo ilmoitti Osceolan kukistuvan milloin tahansa.
"Milloin tahansa" ei vain näyttänyt milloinkaan tulevan. Seminolien sissisota
jatkui edelleen.....

Ovat olleet myös nämä seminolet melkoisen sisukasta ja taitavaa porukkaa. Ihmettelen mitä Yhdysvallat näissä Floridan rämeissä näkivät,
että kannatti tapattaa n.1 500 sotilasta ja dollareita oli palanut lähes
sata miljoonaa. Tietääkseni ei nykyäänkään siellä asu muita kuin seminoleja ja joitain valkoisia sisäsiittoisia kriminaaleja ja tietysti alligaattoreita ja käärmeitä. Sama pätee myös karuihin lounaisalueisiin.
Olisi mielenkiintoista kuulla seminolien lännessä tapahneista seikkailuista.

Ei ole tapana myydä maata, jolla ihmiset kävelevät.

Thansunke Witko, Oglala-Lakota.

Vieras

Re: Seminole- sodat

Viesti Kirjoittaja Vieras » La 20.03.2010 23:01

mikä oli uus
Chrystaltail kirjoitti:
Chrystaltail kirjoitti:
Anteeks mut
ja mikä
Chrystaltail kirjoitti:

kuka kirjotti mitä
vanha posti????

miult hajoo pää :shock:

Wequashim
Viestit: 463
Liittynyt: Ke 07.03.2007 20:49

Re: Seminole-sodat

Viesti Kirjoittaja Wequashim » Ma 22.03.2010 09:02

Anonymous kirjoitti:
Useimmat sopimusta vastustavat seminolet seisoivat hiljaisina ja kieltäytyivät koskettamasta kynää, mutta nuori Osceola iski sopimuspaperiin veitsensä kieltäytyen koskaan allekirjoittamasta sitä.
Veitsivälikohtauksen jälkeen kenraali Thompson tyyppilliseen Yhdysvaltalaiseen tapaan vangitutti Osceolan ja pisti hänet rautoihin.
Ajan hengen mukaisesti nuorta Osceolaa pahoinpideltiin julmasti.
Tästä kertoi varuskunnassa ollut jesuiittapappi Daniel Lacrosse myöhemmin.Tätä tapahtumaa Osceola ei todella unohtanut.
(Kenraali Thompson kohtasi Luojansa pian).
Tuo Osceolan veitsenheitto tapaus saattaa olla legendaa. Ainoastaan yksi silminnäkijäkertomus viittaa siihen. Olisiko juuri tämä Daniel Lacrosse?
Osceolan putkareissun pituudesta olen lukenut erilaisia versioita. Yhdestä, kahdesta päivään aina kuuteen päivään.
Sen jälkeen alkoi tapahtua, sillä heti vapauduttuaan Osceola organisoi
seminolet vastarintaan, joka johti Yhdysvallat sen historian pisimpään sotaan. Jouluaattona v. 1835 majuri Francis l. Dale johti yli sata jalkaväen
ja tykistön miestä Fort Kingin varuskunnasta vangitsemaan Osceolaa.
Tämä väijyi miehineen palmujen siimeksessä ja viattomien lasten
päivänä tuhosi Daden kolonnan. Vain kolme haavoittunutta jäi henkiin.
Heistä kahden onnistui vihdoin palata takaisin linnakkeeseen.
Osceola ei johtanut Daden armeijaa tuhonneita seminoleja, vaan kunnia kuuluu mm. Micanopylle, Alligatorille ja Jumperille. Osceola pian liittyi porukkaan, kun oli listinyt Thompsonin.

Vieras

Seminole- sodat

Viesti Kirjoittaja Vieras » Ti 23.03.2010 02:54

Witko vastaa:
Osceolan putkareissun kestosta ei ole minullakaan mitään tarkkaa tietoa.
Veitsivälikohtaus on todennäköisesti jesuiitta papin Daniel Lacrossen
silminnäkijä kertomus.Olen lukenut tästä Daden joukon tuhosta viattomien
lasten päivänä v. 1835 ja siinä annettiin Osceolan nimiin kaikki kunnia.
Todennäköisesti kirjoittaja piti Osceolaa nimenä paljon kuuluisampana,
kuin esimerkiksi päällikkö Alligaattoria, Micanopya ja muutamia muita chiefejä.
Löysin Osceolasta lisää tietoa ja siinä todettiin, että ensimmäisessä seminolesodassa hän taisteli päällikkö Micanopyn alaisuudessa.
Osceolan isoisä oli kuulemma britti. Äiti oli sentään creek.

Yhdysvaltain armeijan päämajoitusmestari Thomas Sidney Jesup marraskuussa v.1837 pyysi Osceolaa valkoisen lipun turvin saapumaan ehdottamalleen neuvottelupaikalle, kenraali vangitutti hänet ja hänen toverinsa. Paikalla olivat myös eversti William S. Harneys ja itse Zachary Taylor"Meksikon sodan tuleva patriootti ja Buena Vistan voittaja v.1847".
Vankina Osceola ei elänyt kauan. Vajaan kolmen kuukauden kuluttua hän kuoli 20.1. v.1836 malariaan. Hänet haudattiin Fort Moultrichen sotilas-
kunnianosoituksin vain 34 vuotiaana.

Ei ole tapana myydä maata, jolla ihmiset kävelevät.

Thansunke Witko, Oglala-Lakota.

Vastaa Viestiin