Uhkarohkeutta vai vittuilun iloa

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Dakota
Viestit: 644
Liittynyt: Ke 07.03.2007 19:17

Uhkarohkeutta vai vittuilun iloa

Viesti Kirjoittaja Dakota » Ke 30.12.2009 00:45

Intiaanipäälliköistä tulee juuri dokumentti (Viasat history).

Kesken sotimisen/rynnäkön tjsp. Sitting Bull kyseli kuka tulee polttamaan piippua hänen kanssaan. Kourallinen nuoria laskeutui hevosten selästä ja istuutui hänen vierelleen sotilaiden ampuessa heitä kohti, luotien kimmotessa maasta heidän ohitseen..

14-vuotiaana kävi hän koskettamassa vihollista ratsastaen tämän jälkeen karkuun..

Kertokaa lisää : )

Dokumentissa mm. Kuinka Custer sai käskyn tehdä hyökkäyksen Lakotoja vastaan sydäntalvella ja kuinka ne hyökkäsivät rauhallisen Cheyenne kylän kimppuun tämän sijasta. Garryowen soidessa sotilaat hyökkäsivät ja tappoivat naiset ja lapset. Jäljelle jääneet naiset marssitettiin jonnekkin joista Custer otti yhden naisen itselleen. Custer sai tästä kirjaluvan ja puolustellen kirjoitti nais/lapsi surmien ihmettelijöille, vaimojen ja nuorten intiaani poikien olevan yhtä vaarallisia kuin mies sotilaiden.

Ja kuinka Sitting Bull oli harmissaan valkoisten valheista. Hän ei ollut hyökännyt valkoista naista vastaan, ei juonut, ei lyönyt perhettään, ei rikkonut mitään lakia.. Kuka se villi täällä on.

Black hills ja kultakuume ym ym ym...
-D-
Takunl iciyunga wacin
Northern Cree
http://www.youtube.com/watch?v=5mQ9AFPKMn0
"ma wee bonnie lassie" XD

shamaani
Viestit: 1397
Liittynyt: Pe 07.09.2007 15:37

Re: Uhkarohkeutta vai vittuilun iloa

Viesti Kirjoittaja shamaani » Ke 30.12.2009 09:39

Dakota kirjoitti:
Ja kuinka Sitting Bull oli harmissaan valkoisten valheista. Hän ei ollut hyökännyt valkoista naista vastaan, ei juonut, ei lyönyt perhettään, ei rikkonut mitään lakia.. Kuka se villi täällä on.

Black hills ja kultakuume ym ym ym...
Bull oli todellinen suurmies, ei koskaan tehnyt mitään pahaa. Oikea pyhimys.

Chrystaltail

Viesti Kirjoittaja Chrystaltail » Ke 30.12.2009 09:49

AWW

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Re: Uhkarohkeutta vai vittuilun iloa

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » Ke 30.12.2009 13:12

shamaani kirjoitti:
Dakota kirjoitti:
Ja kuinka Sitting Bull oli harmissaan valkoisten valheista. Hän ei ollut hyökännyt valkoista naista vastaan, ei juonut, ei lyönyt perhettään, ei rikkonut mitään lakia.. Kuka se villi täällä on.

Black hills ja kultakuume ym ym ym...
Bull oli todellinen suurmies, ei koskaan tehnyt mitään pahaa. Oikea pyhimys.
Siinähän se vika olikin. Kaatotili jäi pieneksi ja karismakin mielestäni aika valjuksi. On aina ollut hiukan epäselvää, että mitä Sitting Bull loppujen lopuksi sai aikaan. Häneltä ei myöskään ole jäänyt mitään nasevaa sanottavaa jälkimaailmalle. Olen aina ollut enempi Geronimon kannattaja.

shamaani
Viestit: 1397
Liittynyt: Pe 07.09.2007 15:37

Re: Uhkarohkeutta vai vittuilun iloa

Viesti Kirjoittaja shamaani » Ke 30.12.2009 15:06

Simo Hankaniemi kirjoitti:Olen aina ollut enempi Geronimon kannattaja.
Murhamiehistä pro-1850 vetoavat eniten ehkä Victorio ja Set'angya.

Suurempi määrä "idoleja" löytyy tietysti ajalta ennen 1850-lukua, Kilpikonna esimerkkinä. Monista aikaisemmista vain on tehty turhan humaaneja. Victorion ja Geronimon hirmuteot tehtiin aikana joka on paremmin dokumentoitu, eikä näitä myöhemmän ajan sankareita pysty siksi vakavalla naamalla romantisoimaan.

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » Ke 30.12.2009 18:18

Victorion "vikana" on mielestäni persoonan kaksiulotteisuus, miehestä ei oikein saa kiinni. Maine perustuu yksipuolisesti siihen lyhyeen jaksoon 1870- ja 1880-lukujen vaihteessa. Lisäksi Victorion epäonnistuminen Tres Castillosin yhteydessä mustaa pahasti mainetta.

Set´angya oli kova jätkä ja loppukin on legendaarinen. Hänen elämäntarinansa olisi varmasti ollut mielenkiintoinen, jos se olisi yksityiskohtaisesti tallennettu ennen kuolemaa tai hyvin pian sen jälkeen. Valitettavasti jäljelle jäi vain fragmentteja.

shamaani
Viestit: 1397
Liittynyt: Pe 07.09.2007 15:37

Re: Uhkarohkeutta vai vittuilun iloa

Viesti Kirjoittaja shamaani » Su 03.01.2010 11:23

Simo Hankaniemi kirjoitti: On aina ollut hiukan epäselvää, että mitä Sitting Bull loppujen lopuksi sai aikaan. Häneltä ei myöskään ole jäänyt mitään nasevaa sanottavaa jälkimaailmalle. Olen aina ollut enempi Geronimon kannattaja.
Satutko omistamaan Thrappin Juh-kirjaa?

Mitäs kovia juttuja Juhista löytyy?

Yksi mielenkiintoinen tyyppi 1800-luvun loppupuoliskolta olisi Paiute Howlark, tai Bigfoot-nimellä ehkä valkoisten maailmassa tunnettu. Tyyppiä pidettiin aaveena, vain muutama amerikkalainen uskoo nähneensä äijän parissa "suuremmassa" taistelussa. Howlark oli helppo erottaa hieman kauempaakin koska miehen pituudeksi oli arvioitu 6"10", eli lähes 210cm, ja mokkasiinin jäljen sanottiin olevan 40cm tai 16 tuumaa.

Isoja jalanjälkiä löytyi usein lähistöltä kun nopea yllätysisku tai hevos/karjavarkaus oli tapahtunut. Howlarkia alettiin pitää taruolentona kun 1868 eräästä yllätetystä paiute/bannock-leiristä löytyi kepin päästä iso heinällä täytetty mokkasiini, jolla saatiin painettua Howlarkin mittojen mukaisia jälkiä.

Chrystaltail

Viesti Kirjoittaja Chrystaltail » Su 03.01.2010 18:37

Mil mittaril se on yli kaks metrii?

shamaani
Viestit: 1397
Liittynyt: Pe 07.09.2007 15:37

Viesti Kirjoittaja shamaani » Su 03.01.2010 20:42

Chrystaltail kirjoitti:Mil mittaril se on yli kaks metrii?
Millä mittarilla yli kaksi metriä ei ole yli kaksi metriä?

Vai mitä tämä kysymys nyt tarkoittaa? Mittanauhaako kysyt? Se on sellainen härveli johon on merkitty usein sekä tuumat että sentit. Ja kyseessä siis pituusyksikkö, ei valuutta.

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » Su 03.01.2010 20:55

En ole koskaan edes nähnyt tuota Juh-kirjaa, mutta se pitäisi hommata joskus. Juh oli ilman muuta henkilönä kiinnostavinta A-ryhmää. Vahinko, ettei miehestä ole valokuvaa olemassa.

Tuo mainittu paiute on minulle täysin uusi hahmo. Sivistyksessäni on näköjään yllättävän "iso" aukko. Tiedätkö mitään enempää tästä yli kaksimetrisestä sankarista? Kepin päässä oleva heinillä täytetty mokkasiini oli mitä todennäköisimmin jousiammuntamaali. Vanhoja mokkasiineja käytettiin tällaisissa harjoituksissa.

Chrystaltail

Viesti Kirjoittaja Chrystaltail » Su 03.01.2010 21:38

Onks niil paiuteil mtn tekemist rämeikön kans?

heko heko shamaani, niinko kuus ja kymmene mil asteikol käännettynä on yli kaks metrii, ei kompaa.

shamaani
Viestit: 1397
Liittynyt: Pe 07.09.2007 15:37

Viesti Kirjoittaja shamaani » Su 03.01.2010 23:08

Kuusi jalkaa, kymmenen tuumaa. Jalka = 30,45cm, ja tuuma = 2,54cm.
Tuosta siis noin 208cm.

Howlark, Howluck, Bigfoot jne. Olen törmännyt aikaisemminkin johonkin sivumainintoihin miehestä, en muista missä, mutta Snake War-kirjassa oli hieman enemmän tietoa. Painoksikin oli ilmoitettu noin 300 paunaa (Ct. tuo on noin 135 kiloa). Mistä nämä mitat ovat peräisin on täysin epäselvää.

Howlarkista kuitenkin tohistiin ilmeisesti paljonkin syvänteen paiute-shoshonien keskuudessa 1860-luvulla. Kaveria pidettiin haavoittumattomana, tietysti jos mitat pitävät vähääkään kutinsa, niin sankarin viitta oli melko selviö.

Howlarkin päästä oli luvattu palkkio, mutta kokoisekseen äijä vältti tehokkaasti takaa-ajajat. Yhden tai kaksi kertaa armeija yllätti leirin jossa Howlarkin tuntomerkkeihin sopiva kaveri vilkutti kantapäitään sotilaille. Useimmiten Howlark kuitenkin toimi ilmeisesti yksin, ja iskut tapahtuivat pimeässä. Ainoa mitä miehestä yleensä nähtiin oli jättimäiset mokkasiinien jäljet. Eipä tuon kokoista ruhoa tietysti kannattanut päivänvalossa vihollisaseille esitellä.

Joitain kuolonuhreja ja useita hevos-ja karjavarkauksia on painettu Howlarkin ansiolistalle. Tuon talvella 1868 paiute-bannock-leiriin tapahtuneen hyökkäyksen jälkeen ei Howlarkista juuri kuultu, siksi löytyneiden suurten "keppimokkasiinien" uskotaan olleen jonkun Howlark-copy catin touhuja. Voihan olla että sankari oli menettänyt henkensä jo aikaisemmin.

Paiute-snake-johtajista yleensä näkee mainittavan Winnemuccaa, Wewahwewaa, ja Paulinaa, mutta Egan ja Oytes näyttäisivät olleen ahkerimmat kiusankappaleet. Egan soti valkoisia vastaan jostain 1850-luvulta aina vuoteen 1878. Oytes pysytteli erossa sotahommista jonnekkin 1865 tienoille, jolloin amerikkalaiset tappoivat miehen tyttären verilöylyssä.

Chrystaltail

Viesti Kirjoittaja Chrystaltail » Ma 04.01.2010 12:03

shamaani kirjoitti:Kuusi jalkaa, kymmenen tuumaa
Oukki dou, kiitti :)

Brazos
Viestit: 556
Liittynyt: Ke 07.03.2007 22:00
Paikkakunta: Yön pimeät kujat

Viesti Kirjoittaja Brazos » Ma 04.01.2010 12:44

Todellinen geneettinen takapakki tuohon maailman aikaan ollut Paiute Howlark. En ole ikinä kuullut hepusta, mikä ei nyt tietysti iso ihme ole, mutta miten on onnistunut jallittamaan tuolla mitalla suurenmankin sukseen? voisi kuvitella, että olisi jutun juurta riittänyt.

shamaani
Viestit: 1397
Liittynyt: Pe 07.09.2007 15:37

Viesti Kirjoittaja shamaani » Ma 04.01.2010 15:44

Vanhan muisti aavistuksen petti, Howlarkin pituudeksi oli ilmoitettu 6"9", vain 205cm siis. Arviot kaviosta vaihtelevat väliltä 14½ - 17½...

Myöhemmin kuuluisa George Crook metsästi kovasti Isojalkaa. Myös totuuden torvi "Colonel" William Thompson, sama mies joka omien sanojensa mukaan tappoi enemmän modoceja kuin näitä edes oli, kertoi ampuneensa Howlarkin 1866. Silti mies nähtiin samana syksynä taistelussa Crookin joukkoja vastaan, ja sankarin kerrotaan haavoittaneen kersantti O'Toolea kuolettavasti kahdella nuolella O'Toolen törmätessä tähän.

Täältä löytyi muutaman sivun artikkeli legendasta itsestään:

http://www.idahohistory.net/Reference%20Series/0040.pdf

Vastaa Viestiin