Pekka Hämäläinen

[Frank]

Oks tuttu kirjan kirjoja?
http://yalepress.yale.edu/book.asp?isbn=9780300126549

[shamaani]

Hämäläinen on saanut parhaalle historian kirjalle annettavan Bancroft-palkinnon. Kirja on toki kerännyt muitakin palkintoja. Suomen Kuvalehdessä on pieni juttu Hämäläisestä, kirjasta, ja tulevaisuuden kirjoitussuunnitelmista.

Osui mukavasti Lapointe-jutun kanssa, sillä yllättäen kaikki comanche-verta omaavat eivät ole kirjasta riemastuneet. Valkoinen poika ei tiedä mitään ja miksei nyky-comancheista ole kirjoitettu jne. muut vakio valitukset.

Joku sentään osannut työtä arvostaa, hyvä niin.

Pakkohan tämä on jossain vaiheessa hankkia. Seuraavaksi käsittelyyn meneekin toinen suomalainen, ja tässä tapauksessa suomeksi kirjoitettu, eli Rani Anderssonin Lakotat. Siitä lisää omassa topicissa, kunhan teos luettu...

[Chrystaltail]

Jostain keskaripalstalta luin comanchen mielipiteen että kirja olisi intiaanivastainen.

Tosin joidenkin mielestä valkoisten hengittäminenkin toisella puolella maapalloa on intiaanivastaista joten ihan sama taas

Millon toi käännetään suomeks?

[Rikkis]

Oks tuttu kirjan kirjoja?

Oltiin 80-90-lukujen taitteessa molemmat hissan laitoksella Hesan yliopistossa ja väkerrettiin erilaisia seminaaritöitä ja graduja inkkareista. Riku on ollut enemmän Pekan kanssa tekemisissä viime aikoina, minä en ole varmaan edes nähnyt 15 vuoteen. Tuskinpa edes tunnistaisin jos tulisi kadulla vastaan. No toisaalta, kuva aina auttaa:

[Frank]

Ka pershe, onhan toi mullekkin tuttu naama "jostain".... ei vaan mitn hajua mistä... oisko jostain nuotiolta joskus sata vuotta sitten tms?

[Frank]

btw, toi kirjan kansikuva... Onko tietoa mist se on? Ei kai se oo vaan niitä missä "eräät" piti joskus jotain kuvaussessioita jossain ihme aulassa... hitto ku en muista tarkemmin, mut siel oli Masaa ja Mikaa ja ja ja kaikkia... oisko ollu jotain kuvia PLS:ää varten tms? Niit ois hieno nähä. Sähän voisin Riksténi laittaa tänne jonkun old school topicin ja niit sinne vai mitä .

[Frank]

Hmm...ei toi kyl Suomalainen tos kuvas oo ku tarkemmin katto... mutat paa silti jotain vanhoja poseerauskuvia tänne jos sul on jotn.

[Chrystaltail]

Se on sen saman comanchen kaveri joka sano kirjaa intiaanivastaiseksi jotta kaipa se ei ole kauheen kuraverinen

[Simo Hankaniemi]

Olen lukenut joitakin vuosia sitten Pekka Hämäläisen väitöskirjan, johon tämä suuremmalle yleisölle tarkoitettu kirja perustuu. PH kirjoittaa mielestäni harvinaisen hyvää tekstiä ja hänellä on tuoreita näkemyksiä. Mutta termin "imperiumi" (valtioita hallitseva valtio) liittäminen comancheihin on vahvaa liioittelua. PH tulkitsee yleisesti tunnettuja historian tapahtumia ja sopimuksia yltiömäisen comanche-myönteisellä tavalla, mutta heimon vaikutuksen romahdus jää sitten jotenkin selittämättä. Mutta mielestäni PH:n teksti on ehkä parasta suomalaisen kirjoittamaa intiaanitutkimusta.

Kirjan kansikuva on korni, eikä liity kirjan aiheeseen.

[Chrystaltail]

Must se näyttää japanilaiselta geishalta .. En tajunnu yhtään mitä ne selitti tuosta kuvasta jossain foorumilla. Mikä se niin ku on?

[Frank]

toi kuva näyttäs aika nykypäivän powwow tanssijalta. En tiedä tekeekö sen toi "pyrstö" asetelma vai noi överikirkkaat värit. Mut outo kuva se on. Se vois olla ihan "aidon olonen" mut sit silti ei. Siin on kai jotain liikaa.

[Nanook]

Kirjassa kyllä pyritään selittämään romahduskin.

1. Väkiluvun pieneneminen tautien iskiessä 1840-luvulta eteenpäin. Selittää myöhäistä tautikosketusta comanchien eristyneisyydellä ja comancherian laajuudella. Kontaktit valkoisten kanssa siihen saakka heimon päämiehien kontrolloimia.
2. 1850-luvun kuivuus, joka olisi Hämäläisen mukaan vähentänyt eteläisten tasankojen biisonimäärää merkittävästi ja verottanut myös comanchien hevoslaumoja. Ei merkittävää nälänhätää, mutta vaikutti comanchien käymään biisoninvuotakauppaan ja suhteelliseen varallisuuteen naapureihin verrattuna ja sen myötä vaikutusvaltaan sekä sodankäyntikykyyn. Vaikka biisonilaumat elpyivätkin sateiden alettua 1860-luvulla, comanchien mahti ei palautunut samassa tahdissa.
3. Jokivarsien talvehtimisalueiden joutuminen uudisasutuksen kohteeksi 1850-luvulta lähtien. Tärkein Arkansasjoen laakso. Hämäläisen mukaan eteläisten tasankojen kantokyky elättää intiaaneja hevosineen ja toisaalta myös biisoneita riippui lähinnä kesän sateista ja suojaa tarjonneista jokilaaksojen cottonwood-metsiköistä. Puu oli sekä hevosten että biisonien talviravintoa. Myös Santa Fen tien käyttäjät kuluttivat talvehtimislaitumia.
4. Teksasilaisten ja etenkin liittovaltion 9. ratsuväkirykmentin comanche-alueelle ulottamat kampanjat kaikkina vuodenaikoina. Pitivät comanchet liikkeellä ja estivät metsästykseen keskittymisen ja varastojen täydentämisen.
5. Comanchit menettivät vaa'ankieli aseman Yhdysvaltojen saatua Texasin ja vallattua lounaiset osavaltiot 1840-luvun lopussa. Diplomatia ja kauppa vaikeutui.
6. Tärkeimpänä syynä Hämäläinen tuntuu pitävävän comanchien konservatiivisuutta ja kykenemättömyyttä sopeutua yllä mainittuihin muutoksiin.

[shamaani]

2. 1850-luvun kuivuus, joka olisi Hämäläisen mukaan vähentänyt eteläisten tasankojen biisonimäärää merkittävästi ja verottanut myös comanchien hevoslaumoja. Ei merkittävää nälänhätää, mutta vaikutti comanchien käymään biisoninvuotakauppaan ja suhteelliseen varallisuuteen naapureihin verrattuna ja sen myötä vaikutusvaltaan sekä sodankäyntikykyyn. Vaikka biisonilaumat elpyivätkin sateiden alettua 1860-luvulla, comanchien mahti ei palautunut samassa tahdissa.

Ei liity täysin aiheeseen, mutta otan tämän esille jotta ainakin tämän foorumin lukijat ymmärtävät ilmaston vaikutuksen.

1850-luvulla katsotaan "pikkujääkauden" olleen ohi, ja ilmasto alkoi vähitellen kuivua ja lämmetä. Kun "jääkauden" aikana ,c. 1350-1850, biisonit vaelsivat Meksikonlahden rannoilla ja Rio Granden eteläpuolella asti, pitkät sateettomat jaksot pakottivat laumat vähitellen pohjoisemmas laidunmaan kuivuessa karuksi aavikoksi.

Kun en ole vielä kirjaa lukenut, en tiedä puuttuuko Pekka ilmastonmuutokseen, mutta joku tietysti näytti amazonin arvosteluissa napisevan Pekan kirjoittaessa jokien jäätymisestä ja lumisista talvista. Jo DeVaca kirjoitti jäätyneestä Meksikonlahdesta.

Ennen kritiikkiä on syytä ymmärtää että ilmasto ei ole koskaan ollut mikään stabiili itseisarvo vaikka nykyaikana ihmisen aiheuttamaa muutosta tuputetaan joka läpeen, ja markkinatalouden voimat kiihkoilevia den gröönia hyväksi käyttäen tällä härskisti rahastavatkin...

[Simo Hankaniemi]

Enpä tiedä, onko kuivuuden ym. vaikutusten seurauksista varsinaista dataa, vai onko kyse pelkästä spekulaatiosta. Pitäisi olla lukuja vuota-, hevos- ja karjakaupan hiljenemisestä. Siitä on jo vuosia, kun kirjan luin, joten muistikuvat ovat hämärät, mutta en muista nähneeni diagrammeja alenevista luvuista. Pekka H. antaa ymmärtää vastoinkäymisistä huolimatta comanchien pärjänneen melko hyvin, kunnes kaikki hajoaa kuin kangastus.

[shamaani]

Enpä tiedä, onko kuivuuden ym. vaikutusten seurauksista varsinaista dataa, vai onko kyse pelkästä spekulaatiosta. Pitäisi olla lukuja vuota-, hevos- ja karjakaupan hiljenemisestä. Siitä on jo vuosia, kun kirjan luin, joten muistikuvat ovat hämärät, mutta en muista nähneeni diagrammeja alenevista luvuista. Pekka H. antaa ymmärtää vastoinkäymisistä huolimatta comanchien pärjänneen melko hyvin, kunnes kaikki hajoaa kuin kangastus.

Foster aivopesi minut. En juuri ole aikaisemmin ajatellut ilmaston muuttumista intiaanihommien kannalta, mitä nyt modoceissa vastaan tullut elinympäristön muuttuminen paikallaan pysyvää porukkaa koskien.

Yleensä ilmaston vaikutuksesta P-Amerikassa muistetaan mainita lounais-alueen kuivuus keski-aikaisen lämpimän kauden ja pikkujääkauden välillä c. 1370-1378, ja seurauksena anazasien mahdollinen rappio.

Ihan kiinnostava juttu, Foster tuota hoki kyllästymiseen asti, mutta teki näköjään tehtävänsä...