Touché!shamaani kirjoitti:Jos tämä kommentti määrittelee normaaliksi ihmiseksi kommentin kirjoittajan, en välttämättä halua sellaisiin kuulua. En myöskään elävöitä historiaa kokeilemalla yhtään mitään, kuten pukeudu periodi-varustuksiin tms.Lewis Wetzel kirjoitti:
Jos hienointa elämässä on kokea se, että joku elää syömällä mätää puuta tai paskaa ja ihannoi sitä, niin normaali ihiminen (kautta maanosien) tuntee ehkä sääliä..
Jos siemenien paskasta ravinnoksi etsiminen tuottaa jotain iloa, niin eikö se pitäisi itse kokea? Näin tekevät OIKEAT historianelävöittäjät, eivätkä WANNABEET.
Mitä taas tulee coahuitecoiden elämiseen, niin ruokavalioon kuului suuremmaksi osaksi aivan muunlaista ravintoa mistä nyt kyse. Eivät suomalaisetkaan eläneet pelkällä puunkuorileivällä tai jäkälävellillä.
Laajenna hieman tietojasi niin ei tarvitse kohotella itsetuntoa inisemällä anonyymisti.
Herkkuja pöytään
En ole. Tosin olen suunnitellut kierrosta joka alkaisi lennolla Minneapolisiin, sieltä jotakuinkin siksakkia Pipestone Quarry - White Stone Hill - Sitting Bullin hauta - Killdeer Mountain - Black Hills - LBH - Yellowstone - ja tuolta Salt Lakeen josta koneeseen.Jari Teilas kirjoitti: Oleko käynyt Bighornilla?
Jari, joka elää toivossa että kohta tulee kovia tekijänpalkkoja, jotta voisi pistäytyä paikalla
Pitää joskus tarkemmin laskea matkan kestoa ettei tule taas hosuttua. Saa sitten nähdä toteutuuko tuo koskaan...
Niin, ja onnea vaan rikastumiseen. Toivottavasti saat omia unelmia toteutettua.
Tulee halvemmaksi jos menee ja tulee samasta paikasta. Sekä lentoliput että auton vuokraus edukkaampia siten.shamaani kirjoitti:olen suunnitellut kierrosta joka alkaisi lennolla Minneapolisiin, sieltä jotakuinkin siksakkia Pipestone Quarry - White Stone Hill - Sitting Bullin hauta - Killdeer Mountain - Black Hills - LBH - Yellowstone - ja tuolta Salt Lakeen josta koneeseen.
Pitää joskus tarkemmin laskea matkan kestoa ettei tule taas hosuttua. Saa sitten nähdä toteutuuko tuo koskaan...
Muutama vuos sitten toteutettiin siten että meno/lähtöpaikka oli Bismarck, ND. Se oli sopivast "lähellä" kaikkia noita mainitsemiasi. Suuressa osassa ehdittiin käydä kuukauden kuluessa. Tehtiin sellainen iso lenkki.
Bismarck kuulostaa hyvältä jo ehtii ympyrän ajaa. Viimeksi jäi harmittamaan kun tuli loppuvaiheessa kiire. Lava Beds jäi muutaman tunnin patikointiin ja autolla alueen kiertoon, Oregonin Crater-lake oli pakko jättää pois.Rikkis kirjoitti:
Tulee halvemmaksi jos menee ja tulee samasta paikasta. Sekä lentoliput että auton vuokraus edukkaampia siten.
Muutama vuos sitten toteutettiin siten että meno/lähtöpaikka oli Bismarck, ND. Se oli sopivast "lähellä" kaikkia noita mainitsemiasi. Suuressa osassa ehdittiin käydä kuukauden kuluessa. Tehtiin sellainen iso lenkki.
Ei ihan liity intiaani-otsikon alle, mutta eräs isäni kaveri kierteli 80-luvulla useilla eri matkoilla amerikkaa. Pisimmällä reissulla äijät lensi Alaskaan ja lähtivät siitä rannikkoa etelään. Seattlesta kääntyivät itään ja kävivät Yellowstonessa ja Black Hillsillä. Sieltä Salt Lakeen, Vegasiin, Yosemiteen, Crater Lakelle, ja takaisin rannikolle, jota pitkin etelään Baja Californian eteläkärkeen asti. Tuolta sitten lautalla yli ja Meksikon läpi aina Yukatanille.
Kävin usein kattomassa dia-kuvia tolta ja muilta reissuilta. Äijät yöpy paljon teltassa noilla matkoilla, nykyään ei ehkä yhtä turvallista.
Niin, ja tietty Grand Canyonissa poikkesivat. Muistaakseni baja oli kuvissa jonkinmoista kivi-aavikkoa, samankaltaista mitä Death-ja Panamint-laaksojen reunoilla..
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Kysyin Tuukka Kumpulaiselta tästä oletetusta Kalifornian niemimaan "toisesta sadonkorjuusta". Tuukalla kun on alan paras teos, jo aikaisemmin mainittu Campbellin tiiliskivi Kalifornian primitiivitaidoista. Olen itse lukenut sen vain paikoitellen. Tuukka mainitsi, ettei teoksessa ole mitään po. aiheesta Kalifornian niemimaan osalta tai muualtakaan. Campbell on tehnyt elämäntyönsä kerätessään alueen survival-tietoutta niin kirjallisista lähteistä kuin vielä hommat tuntevilta intiaaneilta. Hän ei kuitenkaan tunnu tietävän "kierrätyksestä" mitään. Olen siis edelleen sitä mieltä, että kyseessä on uutta muotisanaa käyttääkseni "faktoidi", totena kerrottu pötypuhe.shamaani kirjoitti:Maailma on täynnä kokeilemisen arvoisia harrastuksia, ei vain itsellä taitaisi tuo metusaleminkaan ikä riittää kaikkeen mikä kiinnostaa. Toisille tärkeää näyttäisi olevan muiden kiinnostusten kohteiden arvostelu, vakuudeksi omasta henkisestä tasapainosta nimimerkiksi sitten psykopaattisen murhamiehen nimi... Toistaiseksi itselle saa urheilun ohella tästä aiheesta kirjat riittää.Simo Hankaniemi kirjoitti:Historian elävöittämisessä ja kokeiluissa on ainakin se hyvä puoli, että saa omaa kokemusperäistä tietoa menneisyyden elämästä.
Tarkistelin vähän lähteitäni. De Vaca mainitsee peuran jätösten jälkeen "jotain nimeltä mainitsematonta saastaa" tms. Newcomb sitten yhdistää tämän baja californian asukkaiden "kierrätys"menetelmään, tähän mitään lähdettä mainitsematta. Äijän tutkielma tuntuu kuitenkin sen verran pätevältä etten usko juttua ihan hatusta vedetyksi.
Olenko näkevinäni paskapökäleen kaivelua?Simo Hankaniemi kirjoitti:
Kysyin Tuukka Kumpulaiselta tästä oletetusta Kalifornian niemimaan "toisesta sadonkorjuusta". Tuukalla kun on alan paras teos, jo aikaisemmin mainittu Campbellin tiiliskivi Kalifornian primitiivitaidoista. Olen itse lukenut sen vain paikoitellen. Tuukka mainitsi, ettei teoksessa ole mitään po. aiheesta Kalifornian niemimaan osalta tai muualtakaan. Campbell on tehnyt elämäntyönsä kerätessään alueen survival-tietoutta niin kirjallisista lähteistä kuin vielä hommat tuntevilta intiaaneilta. Hän ei kuitenkaan tunnu tietävän "kierrätyksestä" mitään. Olen siis edelleen sitä mieltä, että kyseessä on uutta muotisanaa käyttääkseni "faktoidi", totena kerrottu pötypuhe.
http://content.cdlib.org/ark:/13030/tf1 ... lDZa9ftp9/
http://content.cdlib.org/ark:/13030/tf3 ... lDZa9ftp9/
No vitsit sikseen, Newcombin teos vm-61. Homer Aschmann niminen tyyppi on kirjoitellut bajan asukkaista, yksi vihkonen keskittyy pelkästään sapuskan hankintaan. Valitettavasti ei näemmä saatavilla...
Mitenkäs sen Survival skills of native california-kirjan laita noin muuten on? Sisällysluettelosta en pystynyt ihan päättelemään kuinka paljon opus keskittyy niemimaalle?
Mikäli olettamuksesi on oikea ja "second harvest" on keksitty juttu, niin kyseessä täytyy olla kuulopuheesta/nähdystä syntynyt väärinymmärrys, ei varmaan harvinaista. Tuskinpa keneltäkään löytyy sen suurempia motivaatioita keksiä moisia juttuja merkityksettömistä marginaali-ryhmistä, toisin kuin vaikkapa puhvelisotilaista ja "supertaistelija"-legendoista.
Ja vielä Newcombiin palatakseni, äijä on saanut vähän kritiikkiäkin käyttäessään mm. "barbaric" ja "savage"-sanoja intiaanien kohdalla. Kyseessä on kumminkin sarkasmia ymmärtämättömien henkilöiden turhautuminen. Newcombin asenne lännen valloitukseen ei todellakaan mairittele eurooppalaisia...
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Siitä on muutama vuosi aikaa kun lueskelin tuota Campbellin kirjaa. En muista tarkasti, kuinka paljon siinä oli bajan alueelta. Hiirensyönnit siltä alueelta oli ainakin selostettu tarkkaan kuvien kera. Jotkut vielä asiaa harrastavat intiaanit näyttivät kädestä pitäen, miten tehdään pajusta jousi, metsästetään hiiri, kypsennetään kokonaisena suolineen ja nuijitaan se litteäksi ja pistellään poskeen. Campbellin kirja on aika vakuuttavan tuntuinen, täytynee tilata se itsellekin kun saa joskus aikaiseksi.shamaani kirjoitti:Olenko näkevinäni paskapökäleen kaivelua?Simo Hankaniemi kirjoitti:
Kysyin Tuukka Kumpulaiselta tästä oletetusta Kalifornian niemimaan "toisesta sadonkorjuusta". Tuukalla kun on alan paras teos, jo aikaisemmin mainittu Campbellin tiiliskivi Kalifornian primitiivitaidoista. Olen itse lukenut sen vain paikoitellen. Tuukka mainitsi, ettei teoksessa ole mitään po. aiheesta Kalifornian niemimaan osalta tai muualtakaan. Campbell on tehnyt elämäntyönsä kerätessään alueen survival-tietoutta niin kirjallisista lähteistä kuin vielä hommat tuntevilta intiaaneilta. Hän ei kuitenkaan tunnu tietävän "kierrätyksestä" mitään. Olen siis edelleen sitä mieltä, että kyseessä on uutta muotisanaa käyttääkseni "faktoidi", totena kerrottu pötypuhe.
http://content.cdlib.org/ark:/13030/tf1 ... lDZa9ftp9/
http://content.cdlib.org/ark:/13030/tf3 ... lDZa9ftp9/
No vitsit sikseen, Newcombin teos vm-61. Homer Aschmann niminen tyyppi on kirjoitellut bajan asukkaista, yksi vihkonen keskittyy pelkästään sapuskan hankintaan. Valitettavasti ei näemmä saatavilla...
Mitenkäs sen Survival skills of native california-kirjan laita noin muuten on? Sisällysluettelosta en pystynyt ihan päättelemään kuinka paljon opus keskittyy niemimaalle?
Mikäli olettamuksesi on oikea ja "second harvest" on keksitty juttu, niin kyseessä täytyy olla kuulopuheesta/nähdystä syntynyt väärinymmärrys, ei varmaan harvinaista. Tuskinpa keneltäkään löytyy sen suurempia motivaatioita keksiä moisia juttuja merkityksettömistä marginaali-ryhmistä, toisin kuin vaikkapa puhvelisotilaista ja "supertaistelija"-legendoista.
Ja vielä Newcombiin palatakseni, äijä on saanut vähän kritiikkiäkin käyttäessään mm. "barbaric" ja "savage"-sanoja intiaanien kohdalla. Kyseessä on kumminkin sarkasmia ymmärtämättömien henkilöiden turhautuminen. Newcombin asenne lännen valloitukseen ei todellakaan mairittele eurooppalaisia...
"Tupla-harvest" kuulostaa kuulopuheelta tai väärinkäsitykseltä, mikä ei ole harvinaista etnografisessa materiaalissa. Jos tuntee hyvin jonkin aiheen niin huomaa, että etnografisissa kuvauksissa on lähes aina virheitä, jotka johtuvat eri syistä, mm. tulkeista, haastattelijan tietämättömyydestä yms. Olen eniten penkonut jousiammuntakuvauksia ja täytyy sanoa, ettei juuri mikään kuvaus ole vailla kömmähdyksiä, vääriä yleistyksiä jne. Tupla-harvest voi olla myös jonkin tietyn kansan vihollisilta saatu "tieto". Vihollisten ruokavalio, seksuaalitavat ja lastenkasvatusmenetelmät muiden muassa kuvaillaan yleensä vähemmän myönteisessä sävyssä. Tämä pitää paikkansa vielä nykyäänkin. Kun olin ojibwoiden ja lakotojen parissa muutaman viikon 1985, niin aina uuteen porukkaan menoa suunnitellessani minua varoiteltiin näiden rikollisuudesta, väkivaltaisuudesta ja naisten turmiollisuudesta. Näin myös eri lakota-ryhmien välillä. Mitään ongelmia ei kuitenkaan tullut eteen.
Suureksi hämmästyksekseni törmäsin tähän siemeniä-ulosteesta -aiheeseen kun lueskelin Kjell Westön Missä kuljimme kerran -kirjaa (btw, tykkäsin, vaikkei todellakaan liity mitenkään tähän inkkari-länkkäri-osastoon). Siinä erästä 1918 valkoisten puolella taistellutta, vangiksi jäänyttä ja sisällissodan jälkeen punaisten teloituksiin osallistunutta miestä ripittää siskonsa näin (s. 256):
"Sinä tiedät hemmetin hyvin, Ce", hän sanoi käyttäen Cedin lapsuudenaikaista lempinimeä ihan niin kuin Cedi äsken, "ja te muutkin lyseolle joutuneet tiedätte että menitte ruikuttamaan Ruotsin konsulille jos juustoviipaleet olivat liian ohuita tai jos piipputupakka oli kostunutta. Ja vajaat puoli vuotta myöhemmin teidän vankinne ryömivät omassa ulosteessaan etsiäkseen siitä sulamattomia simeneiä joita..."
Noinkohan tuo tapa tai väite on laajempaakin perua. Ja kun muistelee oman faijan juttuja omasta faijastaan, joka oli punavankina Suomenlinnassa, niin ei toi siemenien etsiminen niin kaukaiselta kuulosta. Tollasia juttuja en kuullut, mutta kuulemma ennen nälkäkuolemaa ihminen sokeutuu, josta kai johtuu se sananlaskukin "niin nälkä että näköä haittaa".
"Sinä tiedät hemmetin hyvin, Ce", hän sanoi käyttäen Cedin lapsuudenaikaista lempinimeä ihan niin kuin Cedi äsken, "ja te muutkin lyseolle joutuneet tiedätte että menitte ruikuttamaan Ruotsin konsulille jos juustoviipaleet olivat liian ohuita tai jos piipputupakka oli kostunutta. Ja vajaat puoli vuotta myöhemmin teidän vankinne ryömivät omassa ulosteessaan etsiäkseen siitä sulamattomia simeneiä joita..."
Noinkohan tuo tapa tai väite on laajempaakin perua. Ja kun muistelee oman faijan juttuja omasta faijastaan, joka oli punavankina Suomenlinnassa, niin ei toi siemenien etsiminen niin kaukaiselta kuulosta. Tollasia juttuja en kuullut, mutta kuulemma ennen nälkäkuolemaa ihminen sokeutuu, josta kai johtuu se sananlaskukin "niin nälkä että näköä haittaa".
Matkapassissa vierailtiin tänään Kalifornian niemimaalla. Täällä oli hieman Bajasta juttua, ja ohjelman jälkeen voin todeta että Baja singahti juuri sen listan kärkeen mihin muuttaa kun taivaasta alkaa sataa rahaa...
Ian Wright teki järkevästi ja hoiti homman talvella. Kesällä on varmaan hikiset oltavat, mutta komeaa aavikkoaroa ja valtamerta riittää. Syrjemmällä ei naapureista ole vaivaksi. Sen verran karua luonto näytti keitaita lukuunottamatta olevan että elämäntapa-intiaanin ammatilla ei tule menestymään.
Ja räiskintäpyssyt taskuun ennen kuin innostutte. Meksiko ei taida maailman turvallisin paikka kuitenkaan olla.
Ian Wright teki järkevästi ja hoiti homman talvella. Kesällä on varmaan hikiset oltavat, mutta komeaa aavikkoaroa ja valtamerta riittää. Syrjemmällä ei naapureista ole vaivaksi. Sen verran karua luonto näytti keitaita lukuunottamatta olevan että elämäntapa-intiaanin ammatilla ei tule menestymään.
Ja räiskintäpyssyt taskuun ennen kuin innostutte. Meksiko ei taida maailman turvallisin paikka kuitenkaan olla.
-
- Viestit: 15
- Liittynyt: To 22.01.2009 19:23
- Paikkakunta: Oulu
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... &sk=t&sd=a
-Joku joogi kehuu linkissä kusta hyväksi janojuomaksi.
-Tuolla on myös pohdiskeltu veren käyttöä ravintona. Savolaisena mykyrokka on tuttu eväs, siinä on verestä ja ruisjauhosta tehdyt mykyt oleellinen osa, nam nam. Afrikan lehmänpaimentajakansat juo verta ihan sellasenaan ja maidon kera. Luulisi että intiaanitkin on käyttäneet saaliselukan veren hyväkseen.
-Saamelaiset syö poron peräsuolta herkkuna.
-Vielä 1700-luvulla on sivistysvaltioittenkin merenkulkijoilla ollut käytössä synkät arpajaiset äärimmäisessä haaksirikkotilanteessa. Kun on tarpeeksi pitkään oltu laivan upottua ilman ruokaa, on arvottu kuka tapetaan ja syödään. Luin yhden tutkimuksen aiheesta pari vuotta sitten. Tutkimuksessa kuvattiin, miten viikkoja nälkiintyneen ihmisen sisäelimetkin oli surkastuneet niin ettei niissä ollut paljon syömistä
-Ed.m. taustoituksena syötävän etsiminen ulosteista äärimmäisessä nälässä ei olisi mikään ihmejuttu.
-Joku joogi kehuu linkissä kusta hyväksi janojuomaksi.
-Tuolla on myös pohdiskeltu veren käyttöä ravintona. Savolaisena mykyrokka on tuttu eväs, siinä on verestä ja ruisjauhosta tehdyt mykyt oleellinen osa, nam nam. Afrikan lehmänpaimentajakansat juo verta ihan sellasenaan ja maidon kera. Luulisi että intiaanitkin on käyttäneet saaliselukan veren hyväkseen.
-Saamelaiset syö poron peräsuolta herkkuna.
-Vielä 1700-luvulla on sivistysvaltioittenkin merenkulkijoilla ollut käytössä synkät arpajaiset äärimmäisessä haaksirikkotilanteessa. Kun on tarpeeksi pitkään oltu laivan upottua ilman ruokaa, on arvottu kuka tapetaan ja syödään. Luin yhden tutkimuksen aiheesta pari vuotta sitten. Tutkimuksessa kuvattiin, miten viikkoja nälkiintyneen ihmisen sisäelimetkin oli surkastuneet niin ettei niissä ollut paljon syömistä
-Ed.m. taustoituksena syötävän etsiminen ulosteista äärimmäisessä nälässä ei olisi mikään ihmejuttu.
Hopeanuolikerhon jäsen nro 14441
-
- Viestit: 15
- Liittynyt: To 22.01.2009 19:23
- Paikkakunta: Oulu
Muistu mieleen yksi kylähulluista tehty kirja. Suomen ydinmaaseudulla on elellyt jos jonninmoista viheltäjää, joku on pukeutunut kuninkaaksi jne. jokaisella on ollut omalaatuisia vinkeitä. Eräs kylähullu oli kerjännyt taloista leivänkannikoita olkalaukkuunsa. Kun kannikat pääsi ehtymään, söi tyyppi ruuan "toiseen kertaan". Joku kyläläinen kävi siitä sitten kerran kyselemään, että eikös maistu pahalle. Kylähullu oli vastannut että ei paska pahhaa ole. Mutta paskan paska, voi helevetti kun se on pahhaa.
Hopeanuolikerhon jäsen nro 14441
Re: Herkkuja pöytään
Maan tai kuran syömiselle on nähtävästi ollut syynsä. Tietyistä paikoista kerätty maa-aines sisälsi mineraaleja jotka informantin mukaan auttoivat vatsavaivoihin.shamaani kirjoitti:Kulinaristien iloksi tässä muutamia esimerkkejä texasin ja mexicon coahuiltecan-kansojen menusta:
Mielenkiintoinen sekoitus oli myös mesquiten paiskaaminen maakuoppaan, tähän tiettyä herkku-maata päälle, vähän vettä, ja avot, päivällinen oli katettu...
Tämä vimonen sapuska aiheutti hieman vatsan turvotusta mikä sai coahuiltecot aikalaisten mukaan näyttämään kohtuu turpea-vatsaisilta.
Teksasin tejano-väestössä ja Meksikossa on edelleen ihmisiä jotka polveutuvat "coahuiltecaneista", payayat lienevät "suurin" vanhoista heimoista.