Canvas telttakangasta

Että siis täällä ostetaan, myydään & vaihdetaan...
Charlie
Viestit: 782
Liittynyt: Pe 02.09.2005 19:27
Paikkakunta: Nurmijärvi

Canvas telttakangasta

Viesti Kirjoittaja Charlie » Pe 25.01.2008 19:37

Jep, sitä kanvaasia jota aiemmin teetin ei enää saa. Mutta tilasimpa korviketta.

Sekoitussuhde 50/50 puuvilla/polyesteri, paino 300g/m2, leveys 150cm, Hinta 9,83 euroa plus alvit, eli 12 ekee metri.

Kangas on palosuojattua (Tein sytkätestit) ja pitää tosihyvin vettä (pussissa lämmintä vettä nyt 3 h, ei tule vieläkään läpi).

Käytännössä about samaa kamaa kuin HBC:n kangas (9,50€ plus rahti suomeen).

Eli nyt tätä olisi saatavailla jos on canvaasista tarvetta...
Hoka Hey!
mika at equstom.fi

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » La 26.01.2008 23:14

Saattaisin olla kiinnostunut. Pitäisi tehdä uusi kahni vielä kevään aikana. Miten paljon sinulla on kangasta, ei kai se heti lopu?

Charlie
Viestit: 782
Liittynyt: Pe 02.09.2005 19:27
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja Charlie » Su 27.01.2008 15:13

Sitä on pakkatolkulla, ei lopu heti.
Hoka Hey!
mika at equstom.fi

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » Su 27.01.2008 19:51

No hyvä, palataan asiaan tässä helmi- tai maaliskuun aikana.

ansssi
Viestit: 27
Liittynyt: Ma 29.10.2007 16:34

Viesti Kirjoittaja ansssi » Ti 18.03.2008 13:53

Ou, minäkin voisin olla kiinnostunut. Minkä verran muuten kangasta kuluu, jos tekee n. 4 metrin halkaisijaisen tipin? Onko hankalaa ommella tavallisella ompelukoneella, vai pitääkö värkätä käsipelillä?

Charlie
Viestit: 782
Liittynyt: Pe 02.09.2005 19:27
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja Charlie » Ti 18.03.2008 16:06

4 metrinen on niin pieni etten ole koskaan laskenut menekkiä, ja jenkkikirjoissa noi valmiiksi lasketut on aina väärillä leveysmitoilla. uskon että 4 metrisen saa tehtyä n 22 metrillä, 5 metriseen meneekin jotain 28 metriä.

Voit viritellä laskutoimintoja esim. http://simplydifferently.org/Tipi -sivuilla olevalla calculaattorilla. Muitakin simuja löytyy netistä, itse käytän ruutupaperia...

Ja joo, kyllä kangasta voi ommella tavallisella ompelukoneella, malttia vaan ja farkkuneuloja...
Hoka Hey!
mika at equstom.fi

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » La 22.03.2008 13:29

Laskin juuri äsken, että 5-metriseen menee 41 m kangasta, vähän reilusti mitaten. Muistaakseni 4-metriseen meni siinä 30 m, tarkkaa määrää en nyt muista. Meidän edellinen tipimme oli 4-metrinen.

Voit laskea tarkan määrän käyttämällä vähän peruskoulun geometriaa. Piirrät harpilla paperille puoliympyrän, jonka koko on esim. yhden suhde 50:een. Ja sitten vedät puoliympyrälle samassa suhteessa 150 cm levyisen kankaan viivat. Puoliympyrän kaaren ja vaakaviivojen risteyskohdista mittaamalla saat kankaiden pituudet ja nämä yhteenlaskemalla tarvittavan kangasmäärän.

Kannattaa tietysti muistaa myös savulappujen osuus, joten 4-metrisen tipin kaavakuvassa puoliympyrän halkaisija on siinä 4,5 m. Savulaput ovat samaa kangasta, niitä ei ommella erillisistä paloista, vaan pisimmästä kankaasta leikataan liiat pois. Lopullinen tipi ei siten ole puoliympyrän muotoinen.

Jos aikoo tehdä myös sisävaatteen samasta kangaslaadusta, niin sen osuus on sitten vielä lisättävä kangasmäärään. Se on suunnilleen puolet päälliskankaan määrästä. Sisävaatteen voi kyllä tehdä myös improvisoiden vanhoista kirpputori-inttihuovista ja muista satunnaisista kankaista. Näin sen moni intiaani aikoinaan teki. Mutta erikseen tehty yhtenäinen sisävaate on helpoin panna paikoilleen ja toimivin.

Neljän metrin tipi on aika pieni. Se sopii sinkulle ja kuherruskuukauden viettoon (ja pihakäyttöön), mutta jos porukkaa on yhtään enempää, niin tila käy ahtaaksi. Neljän metrin tipissä on myös helposti savuongelmia ja nuotio on hyvin palaessaan usein liian lämmin. Suosittelen vähän isompaa. Jo 20-30 cm lisää korkeutta auttaa asiaa.

ansssi
Viestit: 27
Liittynyt: Ma 29.10.2007 16:34

Viesti Kirjoittaja ansssi » La 22.03.2008 19:42

Kiitti vinkeistä. Hiukan aikaa vei pohtia, mitä teksti tarkoittaa käytännössä. Charlien laittamassa linkissä näkyy savuläpät olevan eri paloista. Jokatapauksessa kangasta kuluu näköjään melkoisesti.

Kumpikos seinä tipissä on pystymmässä, takaseinä vai oviaukon seinä?

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » La 22.03.2008 20:38

ansssi kirjoitti:Kiitti vinkeistä. Hiukan aikaa vei pohtia, mitä teksti tarkoittaa käytännössä. Charlien laittamassa linkissä näkyy savuläpät olevan eri paloista. Jokatapauksessa kangasta kuluu näköjään melkoisesti.

Kumpikos seinä tipissä on pystymmässä, takaseinä vai oviaukon seinä?
No riippuu tietysti siitä, miten "aidolla" tavalla tipin haluaa tehdä. Voi kai ne savulaput tehdä erillisistäkin paloista, jos haluaa yksinkertaistaa hommaa. Monessa ute-heimon tipissä esim. ei ollut savulappuja ollenkaan.

Takaseinä on lyhyempi ja siis pystymmässä kuin seinä oviaukon kohdalla. Lattia ei siis ole täysi ympyrä, vaan muistuttaa enemmän kananmunan muotoa. Kangas kutistuu enemmän pituus- kuin leveyssuunnassa, joten jos leikkaat tipin puoliympyräksi, se pystytettynä alkaa pian näyttää hieman "nenälleen kaatuvalta".

Suosittelen kirjan The Indian Tipi (Reginald ja Gladys Laubin) hankkimista. Tipi on melko iso hanke ja hyvät tiedot helpottavat homman hoitoa. En ryhtyisi puuhaan pelkkien nettilinkkien perusteella.

Charlie
Viestit: 782
Liittynyt: Pe 02.09.2005 19:27
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja Charlie » Su 23.03.2008 08:35

Aidolla ja aidolla... Mene ja tiedä, riippuu siitä mitä hakee. Nykyaikainen tipi kehittyi n.1930 tyyppisestä tipistä jonka Laubin kirjas, ja "loi" lopullisen teltan muodon. Tätä aiemmin lähes kaikenmallisia tipiä oli käytössä. Joissa takaseinä oli lyhyempi niin että pohja oli ovaali, joissa kangas oli rehellinen puoliympyrä, jolloin teltanpohjakin on ympyrä. Niitä oli korkeita suippoja, ja matalia leveitä. Teltan muotoon näytti vaikuttavan lähinnä juuri se oliko muoto piirretty savulappuineen olevasta aihiosta, vai oliko jo leikattuun muotoon lisätty savuläpät.

Luultavasti "aidoimman" tipin saat aikaseksi jos ET lue Laubinin kirjaa, vaan käytät päätäsi, ja menet sieltä missä aita on matalin...
Hoka Hey!
mika at equstom.fi

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » Ma 24.03.2008 00:55

Tosi on, että niitä on ollut kaiken näköisiä. Rakenteeseen on vaikuttanut myös se, miten improvisoiden tipi on tehty. Niitä tehtiin myös heittämällä vankkurien kuomu tai mikä tahansa riittävän suuri rätti seiväskeon ympärille. Miesten tekemät tilapäis-tipit olivat toinen ääripää ja eliittinaisten tekemät luksus-tipit toinen päätepiste.

Laubinien esittelemien mallien ongelmana on se, etteivät he ole dokumentoineet lähteitään. On vaikea sanoa, mistä heidän käyttämänsä yksityiskohdat ja mittasuhteet ovat peräisin; jostakin yhdestä esimerkistä, useamman teltan keskiarvo vai omaa taiteellista luovuutta. Mutta 1930-luvulla tipit olivat katoavaa kansanperinnettä, ei kangastipi silloin kehittynyt. 1890-luvun valokuvien perusteella esim. lakota-kangastipit näyttävät olevan suunnilleen sellaisia kuin Laubinit kuvaavat. Paitsi että muotoon leikattu ovi näyttää olleen harvinaisuus. Vaikuttaa myös siltä, että kangastipit ovat olleet keskimäärin hieman pienempiä kuin Laubinit väittävät.

On yllättävää, ettei tipejä ole tutkittu enempää, vaikka kyse on niinkin keskeisestä kulttuuripiirteestä (preeriavyöhykkeellä). Tarvittaisiin keskustelun pohjaksi aivan perustutkimusta museoissa säilyneistä tipeistä, eli miten ne on tehty ja mitat.

Charlie
Viestit: 782
Liittynyt: Pe 02.09.2005 19:27
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja Charlie » Ma 24.03.2008 07:05

Itseasiassa nykymallinen tipi kyllä kehittyi nimenomaan alkuvuosisadalla. Niissä vanhoissa kuvissa olleissa tipeissä ei näy esim levikkeitä savuläpissä, kivi/naru sidonta näyttää yleistyneen myös 1900-luvulla, vanhoissa kuvissa on yleensä kangaslengit maahan kiinnitystä varten. Ja muotoonleikattu ovi on myöhäistä kuten mainitsit. Vanhoissa kuvissa tipit on myös naulauttu maahan asti eikä helman alla ole laubinmaista rakoa. (koska sisävaate puuttuu). Nostokohdan muotoonommelty kolmio lienee myös myöhäistä. Vanhoissa teltoissa vetoketjupuiden kohdalla on yleensä vain 5 cm käännös, ja koko kiinnike kohta on hyvin kapea, ahdas ja heikko.

Samoin tipin sisällä oleva muotoon leikattu ja ommeltu sisävaate näyttäisi olevan laubin vaiheen tulosta, vanhoissa kuvissa näkyy lähinnä tipisalkojen taakse viritettyjä yksittäisiä kankaanpaloja.

Tiedettävästi yhtään kangastipiä ei ole säilynyt museoissa, tai ainakaan asiaan perehtyneet "tutkijat" (mm. Linda Holley joka juuri julkaisi kirjan kangastipin historiasta) eivät niitä ole löytäneet.
Hoka Hey!
mika at equstom.fi

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » Ma 24.03.2008 23:51

Charlie kirjoitti:Itseasiassa nykymallinen tipi kyllä kehittyi nimenomaan alkuvuosisadalla. Niissä vanhoissa kuvissa olleissa tipeissä ei näy esim levikkeitä savuläpissä, kivi/naru sidonta näyttää yleistyneen myös 1900-luvulla, vanhoissa kuvissa on yleensä kangaslengit maahan kiinnitystä varten. Ja muotoonleikattu ovi on myöhäistä kuten mainitsit. Vanhoissa kuvissa tipit on myös naulauttu maahan asti eikä helman alla ole laubinmaista rakoa. (koska sisävaate puuttuu). Nostokohdan muotoonommelty kolmio lienee myös myöhäistä. Vanhoissa teltoissa vetoketjupuiden kohdalla on yleensä vain 5 cm käännös, ja koko kiinnike kohta on hyvin kapea, ahdas ja heikko.

Samoin tipin sisällä oleva muotoon leikattu ja ommeltu sisävaate näyttäisi olevan laubin vaiheen tulosta, vanhoissa kuvissa näkyy lähinnä tipisalkojen taakse viritettyjä yksittäisiä kankaanpaloja.

Tiedettävästi yhtään kangastipiä ei ole säilynyt museoissa, tai ainakaan asiaan perehtyneet "tutkijat" (mm. Linda Holley joka juuri julkaisi kirjan kangastipin historiasta) eivät niitä ole löytäneet.
Katsoin kertauksen vuoksi muutama sata kangastipi-kuvaa vuodesta 1874 nykyaikaan. Täytyy sanoa, että useimpien informaatioarvo oli vähäinen. Yksityiskohdat erottuvat huonosti. Joistakin ei pysty sanomaan edes sitä, onko tipissä savulaput vai ei.

Totta on, ettei missään tipikuvassa erottunut yläosaa levittäviä kiiloja. Mutta en tämän perusteella uskaltaisi väittää, ettei niitä esiintynyt ennen 1900-lukua. Useimpien kuvien tarkkuus on huono ja tipien yläosa on pääsääntöisesti savun mustaama. Lisäksi vain pieni osa kuvista on otettu kulmasta, josta tämän voisi edes teoriassa erottaa. Nostokohdan vahvikekolmio ei erotu missään nyt tsekkaamassani kuvassa, mutta useimmissa se ei voisikaan erottua samasta syystä kuin edellä mainitut kiilat.

Maakiilan lenkkien kiinnitystapa ei juuri missään kuvassa erottunut niin varmasti, että sen voisi liittää väitöskirjaan todisteeksi. Los Pinos -reservaatissa 1874 kuvatussa ute-tipissä systeemi on kuitenkin mielestäni kivi- ja naruperiaate. Muistan kyllä nähneeni jossakin lakota-tipikuvassa ommellut lenkit ja olen lukenut pawneiden käyttäneen ommeltuja lenkkejä. Joten molempia esiintyi.

Muotoon leikatut ovet ovat tosiaan olleet harvinaisuuksia, sen kuvat kertovat selvästi, mutta niitä on kuitenkin ollut jo nahkatipeissäkin, kuten Little Big Mouthin kiowa-tipissä valokuvattuna 1870.

Tipien lieve näyttää olevan toisinaan suoraan maassa kiinni, mutta hyvin usein näkee myös "laubinmaista rakoa". Vetoketjupuiden kohdan kapeus pitää paikkansa, sen pystyy erottamaan riittävän monesta kuvasta.

Yhtenäinen sisävaate on varmaankin 1900-luvun kehitystä, mutta sisäkuvia on niin vähän, ettei tätä pysty niiden avulla todistamaan.

Kangastipejä on museoissa, mutta ne taitavat kaikki olla melko uusia tai näyttelyesineiksi tehtyjä. Onkohan Holley tutkinut Euroopan museot? Monasti usalaiset tutkijat väittävät, ettei jotain löydy, vaikka kamaa löytyy Euroopan museoista.

En ole vielä tilannut tai lukenut Holleyn kirjaa, mutta varmaan se täytyy hankkia. Mihin aineistoon hänen tutkimuksensa perustuu?

Charlie
Viestit: 782
Liittynyt: Pe 02.09.2005 19:27
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja Charlie » Ti 25.03.2008 09:06

Hyviä pointteja Simo.

Jos puhumme siirtymävaiheet käsinommeilluista kangastipeistä, nahkatipin ja säännöllisen reservaatti elämän välisestä jaksosta, on käytössä melko rajallinen määrä kuvia ja museokamoja. Kangastipejähän on paljon museoissa, mutta ei juuri näitä käsinommeltuja alkuvaiheen siirtymätelttoja.

"Totta on, ettei missään tipikuvassa erottunut yläosaa levittäviä kiiloja. Mutta en tämän perusteella uskaltaisi väittää, ettei niitä esiintynyt ennen 1900-lukua." Se että jostain ei löydy tietoa, ei tarkoita että se kuitenkin olisi ollut. vanhoista kuvista ei myöskään ole todisteeksi että niitä olisi ollut...

Jos mietitään esim noita savuläppäkiiloja, nahkateltoissa niitä ei ollut, ja luutavasti kesti melko kauan kunnes noin monimutkaista räätälöintiä alettiin YLEISESTI tekemään. Mielenkiinnolla odotan että joku löytää yhden varhaisen kuvan jossa niitä ollut.

Kuva
Kuva
Kuva

Nostokohdan vahvikkeita oli varmaan mitä ihmeellisimmän mallisia ja muotoisia, Laubinien kanonisoima kieleke harvoin näkyy.

Kuva
Ylläolevassa kuvass on tyypillisin ratkaisu jota olen nähnyt, takana savuläppien välissä on ISO suora kaistale, keskeltä tätä lähtee jokin lärpäke tai narut jolla sidottiin nostosalkoon. Useimmiten tämä nosto kohta on myös salkojen solmukohdan alla, ei päällä kuten laubinin kirjaamissa myöhemmissä tipimalleissa.

Maakiilojen lenkit kehittyivät suoraan nahkatipeistä, joissa siis oli hyvin yleistä jopa erillinen nahkalerpaken jonka läpi maakiila painettiin. On totta että useimmissa kuvissa ei vaoi tarkkaan päätellä kiinnikeiden muotoa, mutta esim lenkin ja kivi/narun kyllä useimmiten erottaa toisistaan, kivi/naru kun jättää reunaan paljon enemmän jokapuolelle säteileviä ryppyjä. Uskon että kivi/narua on käytetty yleisesti paikkaamaan repeytyneitä lenkkejä, kunnes Laubinien aikaan ne olivat syrjäyttäneet lenkit lähes kokonaan.

Etsiessä lenkkejä kuvista kannattaa katsoa kuvia joilla teltta on toisen päällä (alla) tai teltan helma on nostettu ilmaan. Myös esim neuvottelukatosten tipikankaiden reunat erottuvat monasti selvästi.
Kuva

Lindan kirja ei ole kummoinen, semmoinen harrastajan mutu-kirja... Kannattaa se kuitenkin hommata. Adolf Hungry Wolfin uusi tipikirja oli sen sijaan loistava yllätys.

Laubinille haluaisin antaa kunniaa ja hatunnoston. Hän ei missään nimessä keksinyt noita juttuja ilmasta, vaan ne olivat opittu senaikaisilta intiaaneilta. Mielestäni on kuitenkin menty metsään kun laubin kirjaama teltta koetaan ainoaksi malliksi. Monasti kuulee esim väitettävän aitoa tipitä aina ovaaliksi, vaikka valokuvatodisteet selvästi näyttävät mallien ja muotojen moninaisuuden.
Hoka Hey!
mika at equstom.fi

Rikkis
Viestit: 342
Liittynyt: Su 04.09.2005 09:51

Viesti Kirjoittaja Rikkis » Ti 25.03.2008 09:11

Simo Hankaniemi kirjoitti:En ole vielä tilannut tai lukenut Holleyn kirjaa, mutta varmaan se täytyy hankkia. Mihin aineistoon hänen tutkimuksensa perustuu?
Ihan hirveästi älä odota. Charlien käyttämät lainausmerkit "tutkija"-sanan ympärillä ovat ihan paikallaan. Esimakua saat käymällä Holleyn weppisaitilla katselemassa: http://www.tipis-tepees-teepees.com/ tai ehkä vielä paremmin alkuperäisillä sivuillaan http://www.tipis.org/.

Tuo sanottuna, kirja on silti ehdottomasti hankkimisen arvoinen. Akateemisuus ja järjestelmällisyys saattaa puuttua, mutta paneutuminen on kohdallaan.

Vastaa Viestiin