Pienoista puhetta Boliviasta

Kaikki muut aiheet
Vieras

Pienoista puhetta Boliviasta

Viesti Kirjoittaja Vieras » Pe 09.04.2010 12:16

Ernesto CHE Guevaran tarkoituksena oli yhdessä entisten Sierra Madren – veteraanien kanssa organisoida ja kouluttaa bolivialaisista talonpojista armeija, jonka tarkoituksena oli kaataa Bolivian ”junttahallitus”. Siis vähän samaan tapaan kuin Fidel hoiteli homman Kuubassa.

Alkuvalmistelut olivat erittäin hyvin organisoituja, yhdysmiehet (Coco ja Inti Peredo) Boliviassa luotettavia. Kuubalaiset pääsivät maahan huomaamatta ja koulutusleiri onnistuttiin pystyttämään salassa armeijalta.

Chen ongelma muodostui bolivialaisista talonpojista. Hän ei saanut heitä taakseen, joka olisi ollut elintärkeää vallankumoukselle.
Osa bolivialaisista ja kuubalaisista eivät tulleet toimeen keskenään ja lopulta ”Juudas” petti isäntänsä.

Sissit paikallistettiin. Che, jonka peitenimi Boliviassa oli Ramon, jakoi joukkonsa kahtia, he eksyivät toisistaan, eivätkä onnistuneet enää yhdistämään, jo ennestään pientä joukkoaan.

Rolandon ja Tuman (Chen luottomiehet) kuolemat järkyttivät Gevaraa suuresti.
Kun Joaquinin ja Richardon ryhmä joutui väijytykseen Vado del Yesossa ja kaatui viimeiseen sissiin, Che kirjoitti päiväkirjaansa. ”Olemme uppoamassa.”

Huoltoyhteydet bolivialaisten talonpoikien kanssa ei enää toiminut. Astma vaivasi Che’tä ajoittain rajusti, ja tämä 60-luvun Don Quijote oli tulossa tiensä päähän. Hän kirjoitti päiväkirjaansa, ettei aikonut lähteä koskaan maasta. Vallankumoukset voitetaan, tai ne hävitään.

Lopulta pienestä aavikkotuulten repimästä La Higueran kyläpahaisesta oli tuleva uusi Golgata, jossa koko maailman nuorison messias oli syntyvä!
Sitä ennen Yuron-laaksossa käytiin viimeiset epätoivoiset taistelut. Inti, Bombo, Urbano, Dario ja Nato ehdottivat Chelle, että he jäisivät viivytystaisteluun Bolivian armeijaa vastaa, jotta muu ryhmä onnistuisi paeta laaksosta.
Che mielestä idea oli huono, mutta hän hyväksyi ehdotuksen lopulta.

Yllättävää kyllä tämä viiden miehen ryhmä oli ainoa, joka onnistui irtaantumaan kuolemankehästä (Nato ja Inti kuolivat sissisodassa Boliviassa vuonna 1969).

Patria muerte, Venceremos!!!

-J
PS. 2008 valmistui Steven Soderberghin ohjaama elokuva ”Che”, joka pituutensa vuoksi lohkottiin kahdeksi erilliseksi filmiksi.
Kävin katsomassa elokuvan heti sen saavuttua Kotkaan (yhtenä pötkönä katsottuna ja päälle vielä keskusteltuna) ja täytyy kyllä todeta, että jos en olisi tuntenut Chen tarinaa entuudestaan, lähtiessäni pois salista en välttämättä olisi tiennyt mitä filmissä tapahtui.

Brazos
Viestit: 556
Liittynyt: Ke 07.03.2007 22:00
Paikkakunta: Yön pimeät kujat

Viesti Kirjoittaja Brazos » Ti 13.04.2010 09:49

Che on popularisoitu niin tehokkaasti, että on saanut aikaan inho-reaktion ja ei ole ikinä kiinnostanut tutustua kaverin edesottamuksiin kunnolla.

Charlie
Viestit: 782
Liittynyt: Pe 02.09.2005 19:27
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja Charlie » Ti 13.04.2010 11:46

Brazos kirjoitti:Che on popularisoitu niin tehokkaasti, että on saanut aikaan inho-reaktion ja ei ole ikinä kiinnostanut tutustua kaverin edesottamuksiin kunnolla.
Samat sanat. Che-paita harvoin kertoo syvällisestä historian tuntemuksesta.
Hoka Hey!
mika at equstom.fi

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » Ti 13.04.2010 11:58

Charlie kirjoitti:
Brazos kirjoitti:Che on popularisoitu niin tehokkaasti, että on saanut aikaan inho-reaktion ja ei ole ikinä kiinnostanut tutustua kaverin edesottamuksiin kunnolla.
Samat sanat. Che-paita harvoin kertoo syvällisestä historian tuntemuksesta.
Voi olla noinkin.
Jostakin se kuitenkin kielii. Ihan siinä missä kaiken maailman "bändi-paidatkin".

Toisaalta, tarviiko Che'stä ja ylipäätään latinalaisen-amerikan vallankumoushistoriasta kiinnostuneen ihmisen korostaakaan tietämystään siitä kantamalla "60-luvun Jeesuksen " kuvalla varustettua paitaa yllään?
-J

Charlie
Viestit: 782
Liittynyt: Pe 02.09.2005 19:27
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja Charlie » Ti 13.04.2010 12:02

Anonymous kirjoitti: ... latinalaisen-amerikan vallankumoushistoriasta kiinnostuneen ihmisen korostaakaan tietämystään siitä kantamalla "60-luvun Jeesuksen " kuvalla varustettua paitaa yllään?
-J
Mielestäni ei.
Hoka Hey!
mika at equstom.fi

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » Ti 13.04.2010 12:34

Charlie kirjoitti:
Anonymous kirjoitti: ... latinalaisen-amerikan vallankumoushistoriasta kiinnostuneen ihmisen korostaakaan tietämystään siitä kantamalla "60-luvun Jeesuksen " kuvalla varustettua paitaa yllään?
-J
Mielestäni ei.
Ei munkaan mielestä.
-J

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » Ti 13.04.2010 22:01

Minusta Che on samalla tavalla kiinnostava hahmo kuin monet muutkin historialliset toiminnan miehet. Olen lukenut neljä tai viisi Che-kirjaa, viimeisimpänä Andersonin "Che Guevara", jonka lukemiseen uhrasin viikon vapaa-aikani. Minulla on myös Che-paita, ostettu Viipurin kauppahallista. Voisin ostaa myös Hitler-, Stalin- ja Mao-paidat, jos sellaiset joskus tulevat vastaan. Hitler-paita pitäisi kyllä ostaa Saksasta, muuten siinä ei olisi mitään ideaa.

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » Ti 13.04.2010 22:13

Andersonin "CHE" on kyllä pätevä teos.

Vanhemmista teoksista nostaisin esiin Guevaran oman kirjan "Vallankumoussota kuubassa", sekä Bolivian sissit-kirjan", jonka kirjoittajajia en ulkomuistista muista jaoma kappaleenini kun viettää leppoisia eläkepäiviään vintillä.

-J

Brazos
Viestit: 556
Liittynyt: Ke 07.03.2007 22:00
Paikkakunta: Yön pimeät kujat

Viesti Kirjoittaja Brazos » Ke 14.04.2010 11:32

Täytyy joskus perehtyä Chen edesottamuksiin.

Olenko väärässä, koska mielikuva minkä olen antanut itselleni muodusta on että Che oli kaikkea muuta kuin romanttinen vallankumouksellinen? vaan pahimmanluokan sissipäällikkö mikä viis veisasi ihmisistä ja 'aatteen palo' sumensi kaiken tieltään?

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » Ke 14.04.2010 11:57

Brazos kirjoitti:Täytyy joskus perehtyä Chen edesottamuksiin.

Olenko väärässä, koska mielikuva minkä olen antanut itselleni muodusta on että Che oli kaikkea muuta kuin romanttinen vallankumouksellinen? vaan pahimmanluokan sissipäällikkö mikä viis veisasi ihmisistä ja 'aatteen palo' sumensi kaiken tieltään?
Luultavasti aika pitkälle tähän tapaan se on tainnut mennä.

Ihan niin kuin Chaplin tai Hanski, molemmat aika mulkvisteja jätkiä, vaikka yleisöä hauskuuttivatkin.

-J

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » Ke 14.04.2010 17:59

En nyt sanoisi noinkaan. Munakasta ei nyt vaan saa tehdyksi muuta kuin särkemällä munat. Ja sodassa tarvitaan kovia otteita, ei siitä tule mitään kukkavihkoa heiluttelemalla ja haikurunoja rustailemalla.

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » Ke 14.04.2010 18:07

Simo Hankaniemi kirjoitti:En nyt sanoisi noinkaan. Munakasta ei nyt vaan saa tehdyksi muuta kuin särkemällä munat. Ja sodassa tarvitaan kovia otteita, ei siitä tule mitään kukkavihkoa heiluttelemalla ja haikurunoja rustailemalla.
Kyllähän Guevara kovia otteita käytti sissisodassa.
Kuubalaiset sissit muuten pitivät mielellään sotapäiväkirjojen kirjoittamisesta, tai siis ainakin kaikki ne, jotka osasivat kirjoittaa. Monet Madren veteraaneista olivat olleet köyhiä talonpoikia, jotka eivät osanneet lukea sanaakaan Fidelin saapuessa Grammalla Kuuban maaperälle.

Che kyllä luki runoja ja kantoi repussaan sodankäyntitaktisten opusten lisäksi myös joitakin klassikoita (en muista nyt mitä hänen repustaan löytyi kun peli oli pelattu), mutta ei hän mikään kukkakimppujen heiluttaja ollut, ei laisinkaan.

-J

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » Pe 16.04.2010 17:05

Chellä oli mukanaan kiinni jäädessään ainakin muutama Leon Trotskyn teos. En perkules löydä nyt tähän hätään mitään lähdettä niistä muista kirjoista.

Tässä Che-pähkinä:

Miksi Che Guevaralla oli kiinni jäädessään kädessään kaksi rannekelloa, ja mitä hänen Rolexilleen tämän jälkee3n taphtui?

-J

PS. Charleylle sen verran tuosta "Ei ole tapana myydä ...ja niin edelleen....kysehän on tietenkin CH:n "mahdollisesti oletetuista sanoista", joita hän lateli maannälkäiselle hallituksen edustajille.

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » La 17.04.2010 13:22

Toinen kelloista oli hänen omansa. Toinen oi kuulunut Tumalle. Kuolettavasti haavoituttuaan 26. 6. Pirayssa (samassa kahakassa myös Pombo, toinen Chen luottomiehistä haavoittui sääreensä), Carlos Coello (Tuma tai Tumaini) oli pyytänyt Chetä antamaan kellonsa hänen Kuubassa vastasyntyneelle lapselleen, jota hän itse ei ollut nähnyt.

Che yritti kuumeisesti pelastaa ystävänsä hengen, mutta Tuman maksa oli tuhoutunut ja sisäelimet riekaleina. Tämä talonpoika, joka oli liittynyt 16-vuotiaana Sierra Maestran sisseihin, kulkenut Che Guevaran kanssa pitkän matkan, kuulunut Chen henkivartiokaartiin, ollut mukana myös Kongossa, kuoli Chen käsivarsille.

Che kirjoitti päiväkirjaansa 26.6.1967
"Olen menettänyt monivuotisen erottamattoman kumppanin, jonka uskollisuus kesti kaikki kokeet ja jonka poismeno tuntuu melkein siltä kuin oma poika olisi kuollut."

***

Rolexin otti kuolleen komentajan ranteesta itselleen CIA-agentti Felix Rodriguez.

-J
PS- Legendan mukaan maatessaan vankina odottaen tuomiotaan, Che oli kuullut kahden sotilaan ilkkuvan toisilleen hänestä tähän tapaan: "Mitä luulet hänen nyt ajattelevan? " oli toinen sotilaista kysynyt.
"Tietenkin kuormaaasin kuolemattomuutta".
Hörönaurun läpi he kuulivat Chen sanat: "Ei, minä ajattelen vallankumouksen kuolemattomuutta."

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » Ke 21.04.2010 11:42

Bolivian vuoristoinen maaperä oli kohtalona myös kahdelle 1800-lopun amerikkalaiselle onnenonkijalle.

Butch ja Kid, kaksi vanhanajan lainsuojatonta, Pinkertonin ahdistamina olivat ajautuneet lopulta pieneen San Vicenten kaivoskaupunkiin, Boliviassa ja näytelmän loppukohtaus esitettiin marraskuun 6. päivänä vuonna 1908 (vaikka molempien miesten nähtiinkin liikkuvan missä milloinkin 1900-luvun alkuvuosina. Näistä voi lukea enemmän tuolta Old West- osiosta).

Mutta ennen kuin Bolivian armeija kirjoitti viimeisen rivin Butchin ja Kidin historiassaan, kaverukset nauttivat lounasta paikallisessa tavernassa.

Kaksi kovimmanluokan Wild Bunch -tutkijaa Anne Meadows ja Dan Buck ovat "löytäneet" todisteet siitä mitä kundit söivät ja joivat ennen kuin ampuminen alkoi.
Löydätkö sinä?

-J

Vastaa Viestiin