Finnuiitit
Finnuiitit
Mielenkiintoinen juttu.
Tutkija: Suomi on kuin laimennettu Grönlanti
Suomalaisia ja Grönlannin inuiitteja yhdistää Edward Duttonin mielestä viehtymys luontoon ja avaraan tilaan. Kuva pilkinnän SM-kisoista Vääksystä 2008.
Suomalaisia ja Grönlannin inuiitteja yhdistää Edward Duttonin mielestä viehtymys luontoon ja avaraan tilaan. Kuva pilkinnän SM-kisoista Vääksystä 2008.
Suomea voidaan ymmärtää parhaiten vertaamalla maata Grönlantiin ja Japaniin, väittää brittiläinen antropologi Edward Dutton uudessa kirjassaan The Finnuit – Finnish Culture and the Religion of Uniqueness.
"Suomi on laimennettu Grönlanti, tai Grönlanti on liioiteltu Suomi", Oulussa asuva Dutton rinnastaa.
Sekä suomalaisilla että grönlantilaisilla on Duttonin mukaan ollut vaikeuksia soveltua moderniin elämäntapaan. Se näkyy kummallakin alueella muun muassa uskonnollisuutena, nostalgisena menneisyyden haikailuna, runsaana alkoholinkäyttönä ja suurina itsemurhalukuina.
Suomalaiset yhdistää grönlantilaisiin myös vaiteliaisuus, jonka ulkomaalaiset tulkitsevat helposti juroudeksi tai epäkohteliaisuudeksi, Dutton yleistää.
Uskonnollisuus näkyy Duttonin mukaan siinä, että sekä Suomessa että Grönlannissa on vahvoja kristillisiä herätysliikkeitä. Yhtäältä herätysliikkeet heijastavat luterilaisen synnintunnon ja häpeän nostattamaa vertaisryhmän tarvetta, toisaalta ne ilmentävät vastareaktiota perinteistä identiteettiä uhkaaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin.
Duttonin mukaan sekä Suomessa että Grönlannissa kristinuskoon on sekoittunut myös pakanallista mystiikkaa, jossa on šamanistisia piirteitä.
Šamanismin jälkiä Dutton näkee myös suomalaisessa saunakulttuurissa, jossa saunominen voi olla sekä viikoittainen puhdistautumisrituaali että suuriin elämänmuutoksiin liittyvä näytös. Vaikka saunassa ei enää synnytetä tai pestä ruumiita, polttariperinteeseen sauna kuuluu olennaisesti.
Suomalaiselle ja grönlantilaiselle mentaliteetille on Duttonin mukaan tyypillistä myös "heimoutuminen", jossa yhteisö asettaa jäsenilleen ja heidän yksilöllisyytensä ilmaisulle tarkat rajat. Suomessa se on näkynyt konsensushakuisuutena, joka yrittää sovitella tai tukahduttaa yhteisön sisäisiä ristiriitoja sen keskinäisen solidaarisuuden nimissä.
Naisten asemaa Dutton pitää verraten vahvana sekä suomalaisessa että grönlantilaisessa yhteiskunnassa. Toisaalta naisten vahvuus ja itseluottamus saattaa helposti törmätä yhteen perinteisten miehen mallien kanssa. Yhdessä juopotteluperinteen kanssa se rumentaa perheväkivaltatilastoja.
Huono itsetunto on sekä suomalaisten että grönlantilaisten kansantauti. Kummankin alueen väestöä on vielä 1900-luvulla pidetty kehittymättöminä, arktisina tai "itäisinä", ja niiden kansat ovat tottuneet häpeämään itseään. Suomessa valtiollinen historia on verraten nuorta, ja Grönlanti on Tanskan alainen autonominen alue.
Dutton särkee myös kuvan Suomen tasa-arvoisuudesta. Hänen mielestään Suomi on – kuten Grönlantikin – perinteistä miehen mallia vaaliva yhteiskunta. Miehisyyttä opetetaan ja vaalitaan etenkin asevelvollisuuden avulla ylläpidetyssä armeijassa. Kansallista machoutta Dutton näkee myös juomatavoissa ja mieltymyksessä metallimusiikkiin.
http://uutiset.msn.hs.fi/kulttuuri/arti ... 91?ref=msn
Tutkija: Suomi on kuin laimennettu Grönlanti
Suomalaisia ja Grönlannin inuiitteja yhdistää Edward Duttonin mielestä viehtymys luontoon ja avaraan tilaan. Kuva pilkinnän SM-kisoista Vääksystä 2008.
Suomalaisia ja Grönlannin inuiitteja yhdistää Edward Duttonin mielestä viehtymys luontoon ja avaraan tilaan. Kuva pilkinnän SM-kisoista Vääksystä 2008.
Suomea voidaan ymmärtää parhaiten vertaamalla maata Grönlantiin ja Japaniin, väittää brittiläinen antropologi Edward Dutton uudessa kirjassaan The Finnuit – Finnish Culture and the Religion of Uniqueness.
"Suomi on laimennettu Grönlanti, tai Grönlanti on liioiteltu Suomi", Oulussa asuva Dutton rinnastaa.
Sekä suomalaisilla että grönlantilaisilla on Duttonin mukaan ollut vaikeuksia soveltua moderniin elämäntapaan. Se näkyy kummallakin alueella muun muassa uskonnollisuutena, nostalgisena menneisyyden haikailuna, runsaana alkoholinkäyttönä ja suurina itsemurhalukuina.
Suomalaiset yhdistää grönlantilaisiin myös vaiteliaisuus, jonka ulkomaalaiset tulkitsevat helposti juroudeksi tai epäkohteliaisuudeksi, Dutton yleistää.
Uskonnollisuus näkyy Duttonin mukaan siinä, että sekä Suomessa että Grönlannissa on vahvoja kristillisiä herätysliikkeitä. Yhtäältä herätysliikkeet heijastavat luterilaisen synnintunnon ja häpeän nostattamaa vertaisryhmän tarvetta, toisaalta ne ilmentävät vastareaktiota perinteistä identiteettiä uhkaaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin.
Duttonin mukaan sekä Suomessa että Grönlannissa kristinuskoon on sekoittunut myös pakanallista mystiikkaa, jossa on šamanistisia piirteitä.
Šamanismin jälkiä Dutton näkee myös suomalaisessa saunakulttuurissa, jossa saunominen voi olla sekä viikoittainen puhdistautumisrituaali että suuriin elämänmuutoksiin liittyvä näytös. Vaikka saunassa ei enää synnytetä tai pestä ruumiita, polttariperinteeseen sauna kuuluu olennaisesti.
Suomalaiselle ja grönlantilaiselle mentaliteetille on Duttonin mukaan tyypillistä myös "heimoutuminen", jossa yhteisö asettaa jäsenilleen ja heidän yksilöllisyytensä ilmaisulle tarkat rajat. Suomessa se on näkynyt konsensushakuisuutena, joka yrittää sovitella tai tukahduttaa yhteisön sisäisiä ristiriitoja sen keskinäisen solidaarisuuden nimissä.
Naisten asemaa Dutton pitää verraten vahvana sekä suomalaisessa että grönlantilaisessa yhteiskunnassa. Toisaalta naisten vahvuus ja itseluottamus saattaa helposti törmätä yhteen perinteisten miehen mallien kanssa. Yhdessä juopotteluperinteen kanssa se rumentaa perheväkivaltatilastoja.
Huono itsetunto on sekä suomalaisten että grönlantilaisten kansantauti. Kummankin alueen väestöä on vielä 1900-luvulla pidetty kehittymättöminä, arktisina tai "itäisinä", ja niiden kansat ovat tottuneet häpeämään itseään. Suomessa valtiollinen historia on verraten nuorta, ja Grönlanti on Tanskan alainen autonominen alue.
Dutton särkee myös kuvan Suomen tasa-arvoisuudesta. Hänen mielestään Suomi on – kuten Grönlantikin – perinteistä miehen mallia vaaliva yhteiskunta. Miehisyyttä opetetaan ja vaalitaan etenkin asevelvollisuuden avulla ylläpidetyssä armeijassa. Kansallista machoutta Dutton näkee myös juomatavoissa ja mieltymyksessä metallimusiikkiin.
http://uutiset.msn.hs.fi/kulttuuri/arti ... 91?ref=msn
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Mihinkähän dataan tuo tutkimus perustuu? Vaikuttaa lähinnä musta tuntuu -jutuilta. Perinteinen maskuliinisuuskaan ei mielestäni ole Suomessa erityisen vahvoilla. Suomalaiset miehet hämmästyttävät jatkuvasti naismaisilla asenteillaan. Jopa paljon mainostetun armeijan kantapeikot yllättävät tässä suhteessa.
Suomi ei myöskään ole alkoholin käytöltään tai väkivallan suhteen mikään erityisen kuuma maa globaalissa vertailussa. Esimerkiksi ruotsalaiset ovat "parempia" tässä suhteessa, venäläisistä nyt puhumattakaan. Ruotsalaiset ovat esim. raiskaustilastoissa Euroopan huippua.
Suomi ei myöskään ole alkoholin käytöltään tai väkivallan suhteen mikään erityisen kuuma maa globaalissa vertailussa. Esimerkiksi ruotsalaiset ovat "parempia" tässä suhteessa, venäläisistä nyt puhumattakaan. Ruotsalaiset ovat esim. raiskaustilastoissa Euroopan huippua.
Veikaisin, että tutkija on lähinnä mutu-tasolla päätellyt asioita tarkastellessaan lähinnä Länsi-Euroopan maita. Silloinhan Suomi pääse listan kärken varsinkin miestappojen ollessa kyseessä.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... SI1MA01t26
Ruotsin raiskaustilastojen kärkisija selittyy varmaan osaltaan sillä, että miedoimmatkin tapaukset (mahd. seksi sammuneen naisen kanssa) luokitellaan raiskauksiksi, kun taas muissa maissa kyseessä on seksuaalinen hyväksikäyttö. Toinen pointti on se, katsotaanko tilastoja ilmoitusten perusteella vai tuomittujen tapausten perusteella.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruo ... 5245497656
Ruotsissa hilluu feministejä, joiden mielestä heteroseksi on sama, kuin naisen raiskaus.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... SI1MA01t26
Ruotsin raiskaustilastojen kärkisija selittyy varmaan osaltaan sillä, että miedoimmatkin tapaukset (mahd. seksi sammuneen naisen kanssa) luokitellaan raiskauksiksi, kun taas muissa maissa kyseessä on seksuaalinen hyväksikäyttö. Toinen pointti on se, katsotaanko tilastoja ilmoitusten perusteella vai tuomittujen tapausten perusteella.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruo ... 5245497656
Ruotsissa hilluu feministejä, joiden mielestä heteroseksi on sama, kuin naisen raiskaus.
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Henkirikokset ovat Suomessa hiukan yleisempiä kuin monissa Länsi-Euroopan maissa, mutta Suomi kuuluu joka tapauksessa tähän vähäisen henkirikollisuuden länsieurooppalaiseen kastiin. Eli Suomi on kääpiösarjan pisimpiä, mutta jättiläisten sarja löytyy Itä-Euroopasta, Venäjä "parhaana". Nämä kaksi kastia on syytä pitää erillään keskustelussa. Eli siis Suomi on vähäisen henkirikollisuuden maa.
Ruotsin raiskaustilastojen kärkisija selittyy varmaan osaltaan sillä, että miedoimmatkin tapaukset (mahd. seksi sammuneen naisen kanssa) luokitellaan raiskauksiksi, kun taas muissa maissa kyseessä on seksuaalinen hyväksikäyttö.
Sepä hyvä.Kyllä mä henkilökohtaisesti lasken 'seksin' sammuneen naisen kanssa raiskaukseksi.
Minnuuta ärsyttää ko ameriikaski miehen raiskannu mies saap kovemman tuomion ko naisen raiskannu mies...
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Tämän linkin mukaan Islannissa vielä enemmän vuonna 2002.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rape_statistics
Merkille pantavaa on Tunisian ja Saudi-Arabian matalat luvut. Sekin varmaan selittyy sillä, ettei siellä muslimimies raiskaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rape_statistics
Merkille pantavaa on Tunisian ja Saudi-Arabian matalat luvut. Sekin varmaan selittyy sillä, ettei siellä muslimimies raiskaa.