Pystyitkö tuon jälkeen koskaan enää ottamaan penkkiä isoilla painoilla? Itselläni katkesi hauislihas alajänteestä joskus aikoja sitten. Vaikka lihas roikkui velttona, tein samalla viikolla 130 kilon vinopenkkiennätyksen, (tosin tankojen välissä kulkevalla konemallilla). Kirurgi teki Mehiläisen sairaalassa käteeni Andersonin solmun, jolla lihas kiinnitettiin paikoilleen. Tosin penkkitulokset putosivat, vaikka punnerruksissa ei juuri hauista tarvita. Ehkä se jossakin määrin kuitenkin toimii tukilihaksena ojentajalle.shamaani kirjoitti:Olin tuolloin kärsinyt olkapääkivusta 1-2 vuotta, työterveyslääkärit ehdottivat lähinnä urheilun lopettamista jne. muuta älykästä. Kun en sitten enää saanut oikealla kädellä vaihdetta päälle autossa vaadin hieman aggressiivisemmin päästä tutkimuksiin joissa sitten todettiin "vanha murtuma", ja solisluusta irronnut erillinen lihashermoja painava luunkappale. Murtuman epäiltiin olevan seurausta korkealta putoamisesta, minä en tosin tuollaisia muista kuin joskus 4-5-vuotiaana parista metristä. Taklauksia, törmäyksiä, ja kaatumisia on tosin tullut urheillessa.Chrystaltail kirjoitti:Huomasiks et se oli murtunu niinku ennen tota vai ton jälkee? Et sattuks oikeest ihan sikana vai olitko jossai adrenaliinihöyryis ?shamaani kirjoitti:140 kg penkkipunnerrus murtuneella olkapäällä.
En antanut leikata, yhteensä seitsemän vuoden jälkeen luunkappale oli hävinnyt röntgenkuvista, oletettavasti kulunut pois. Nykyään oikea olkapää toimii hyvin.
Ja kyllä se jonkinverran sattui...
Yhdeltä kaverilta olkapää leikattiin hieman vastaavan vamman takia kuin mitä shamaanilla oli. Hänen penkkituloksensa putosi pysyvästi noin 30 kiloa, joten leikkaus ei siinä mielessä onnistunut. Muutoin käsi toimii kuten omanikin. Voimaa vain on tarjolla jonkin verran alkuperäistä vähemmän.