Mikähän niissä meksikolaisissa t. mustissa sitten niin risoo? Comanche kylissä hengaili meksikolaisia ja voimakasta Yhdysvaltoja olivat myös afrot olleet rakentamassa, joten ei se mikään pelkkä valkoisten luomus ollut.Simo Hankaniemi kirjoitti:En ole nähnyt Yangleyn sukupuolielimiä (eivätkä ne kiinnosta), mutta hänen comanche-kulttuuria ja -näkemyksiä koskevat kirjoituksensa ovat mielestäni paremmin comanche-henkisiä kuin muiden yrittäjien. Yangley on tosin myös kristitty, mistä olenkin lähettänyt hänelle palautetta.Wequashim kirjoitti:Kyseessä siis pienimunainen natsi.Simo Hankaniemi kirjoitti: Yangley ei halua kaveerata myöskään latinoiden eikä mustien kanssa, comanchet hoitavat omat asiansa kuten ennenkin.
Kirjanurkkaus
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Kysymys on kai siitä, että Yeagleyta miellytä se poliittinen linja, mitä mustat ja meksikolaiset ajavat. En ihmettele sitä, jos Y. näkee esim. maahan muuttavan meksikolaisväestön olevan pikemminkin uhka Lounais-Amerikan intiaanien maaomistuksille ja asemalle. Comanchet eivät ole koskaan olleet kavereita meksikolaisten kanssa, vaikka näitä kyllä liittyi vapaaehtoisestikin comancheihin jopa siinä määrin, että aikoinaan oli yksi kokonainen leirikunta pelkkiä meksikolais-comancheja. Uuden-Meksikon väestön comanchet neutraloivat 1780-luvulla, mutta varsinaisen Meksikon kanssa oltiin sodassa loppuun asti.
Mustien ajama politiikka taas on täysin vierasta comanche-näkökulmasta. Mutta lienee parasta käydä itse lukemassa Yeagleyn blogi-artikkeleita. Osa niistä on ihme hihulointia, mutta joukossa on myös mielestäni erittäin hyviä tekstejä.
Mustien ajama politiikka taas on täysin vierasta comanche-näkökulmasta. Mutta lienee parasta käydä itse lukemassa Yeagleyn blogi-artikkeleita. Osa niistä on ihme hihulointia, mutta joukossa on myös mielestäni erittäin hyviä tekstejä.
Minähän en pelkästään lakotoista hirveästi perusta, mutta Peter Douglas Eliakselta löytyy aihetta hipova miellyttävä teos The Dakota of the Canadian Northwest:mahpiya kirjoitti:Mitäs sellasia kirjoja löytyis missä "vanha lakota" kulttuuri törmää "sivistyneeseen" maailmaan? Samaan tyylin kuin esim. Black Elk Speaks missä oli hyviä juttuja laivamatkasta, euroopasta ja sirkuksesta, englannin Kuningattaresta yms. Muitakin hyviä "Lakota"-kirjoja voisitte suositella jos tulee mieleen.
http://www.amazon.com/Dakota-Canadian-N ... 053&sr=1-1
Sisällysluettelosta näkyy jälleen mistä kysymys. Elias kirjoitti kirjaa jo 1978-82, ja kirjan lyhyt katsaus ennen Minnesota Uprisingia on aavistuksen puuttellinen tietyin osin. Muuten on mukava lueskella kirjaa jossa intiaanit saavat oikeudenmukaistakin kohtelua.
http://www.amazon.com/Living-Strangers- ... 334&sr=1-1
Tämmönenkin on olemassa. Hieman lyhyehköltä vaikuttaa, mutta tämä taitaa koskea enemmän juuri Sitting Bullin mukan rajan ylittänyttä porukkaa.
-
- Viestit: 281
- Liittynyt: To 14.02.2008 13:55
Nyt on menossa Archaeology, history, and Custer's last battle. Kirjoittanut Richard A. Fox. Tämä on ehdottomasti yksi parhaimmista kirjoista mitä olen lukenut. Tämä sälli kaiveli Custerin taistelutannerta ja veti johtopäätöksiä löytämistään hylsyistä, luodeista ja nuolenkärjistä. Kyllä osaa kertoa niin vakuuttavasti että pakko uskoa joka sanaan. Totuus voi tosin olla taas toinen mutta loistavan jouheeta kirjoittamista. Ei sitä voinut laskea käsistään muuten kuin käydessään vessassa, mennessään nukkumaan tai syömään tai suksiretken ajaksi tms.
Sanoma oli sellainen että paniikki iski ja tuli käännettyä selkä intiaanille mitä kuulemma ei saa koskaan tehdä. Sanoihan Antero Rokkakin eräässä elokuvassa että jos sie lähet juoksemaan niin sie saat juosta aina suomenlahelle asti. kyl hää tulee perässä. älä sie sitä eppäile. mut jos sie et mee minnekkään niin minkä hää tekköö. (Anteeksi. Väinö, jos ei mennyt ihan noin). Custerin komppaniat taisivat lähteä siis "suomenlahdelle" kun taas Reno/Benteen puolusti ansiokkaasti samaa joukkoa vastaan joka oli Custerin maahan lyönyt.
Suosittelen. Tosin ihan lopussa en vielä ole. Jospa Custer nyt nouseekin guidoniin nojaten ja antaa intiaaneille ansionsa (?) mukaan...
Sanoma oli sellainen että paniikki iski ja tuli käännettyä selkä intiaanille mitä kuulemma ei saa koskaan tehdä. Sanoihan Antero Rokkakin eräässä elokuvassa että jos sie lähet juoksemaan niin sie saat juosta aina suomenlahelle asti. kyl hää tulee perässä. älä sie sitä eppäile. mut jos sie et mee minnekkään niin minkä hää tekköö. (Anteeksi. Väinö, jos ei mennyt ihan noin). Custerin komppaniat taisivat lähteä siis "suomenlahdelle" kun taas Reno/Benteen puolusti ansiokkaasti samaa joukkoa vastaan joka oli Custerin maahan lyönyt.
Suosittelen. Tosin ihan lopussa en vielä ole. Jospa Custer nyt nouseekin guidoniin nojaten ja antaa intiaaneille ansionsa (?) mukaan...
-
- Viestit: 2476
- Liittynyt: La 24.03.2007 13:56
Minusta myös yksi parhaista, ainakin paras näistä "kaivaus-kirjoista".Kissimmee Kid kirjoitti:Nyt on menossa Archaeology, history, and Custer's last battle. Kirjoittanut Richard A. Fox. Tämä on ehdottomasti yksi parhaimmista kirjoista mitä olen lukenut. Tämä sälli kaiveli Custerin taistelutannerta ja veti johtopäätöksiä löytämistään hylsyistä, luodeista ja nuolenkärjistä. Kyllä osaa kertoa niin vakuuttavasti että pakko uskoa joka sanaan. Totuus voi tosin olla taas toinen mutta loistavan jouheeta kirjoittamista. Ei sitä voinut laskea käsistään muuten kuin käydessään vessassa, mennessään nukkumaan tai syömään tai suksiretken ajaksi tms.
Sanoma oli sellainen että paniikki iski ja tuli käännettyä selkä intiaanille mitä kuulemma ei saa koskaan tehdä. Sanoihan Antero Rokkakin eräässä elokuvassa että jos sie lähet juoksemaan niin sie saat juosta aina suomenlahelle asti. kyl hää tulee perässä. älä sie sitä eppäile. mut jos sie et mee minnekkään niin minkä hää tekköö. (Anteeksi. Väinö, jos ei mennyt ihan noin). Custerin komppaniat taisivat lähteä siis "suomenlahdelle" kun taas Reno/Benteen puolusti ansiokkaasti samaa joukkoa vastaan joka oli Custerin maahan lyönyt.
Suosittelen. Tosin ihan lopussa en vielä ole. Jospa Custer nyt nouseekin guidoniin nojaten ja antaa intiaaneille ansionsa (?) mukaan...
Löytyy muuten suomalainen.com:istakin.
jari
Jari Teilas
-
- Viestit: 281
- Liittynyt: To 14.02.2008 13:55
Ai niin. Unohdin mainostaa etukäteen eilen jimiltä tulleesta dokumentista joka käsitteli etelävaltiolaista sukellusvenettä nimeltänsä Hunley joka löydettiin ja nostettiin Charlestonin edustalta tässä jokunen vuosi sitten. Hunleystä on tehty myös hyvä tv- elokuva jossa mukana armand assante ja donald sutherland. Hunleyn tarina on loistava kertakaikkiaan (etten vain jäisi jumittamaan aiheeseen). Netti on täynnä aihetta ja joku kuvakirja ois kiva. Amerikan sisällyssotaan täytyy paneutua muutenkin kunnolla. Siinä riittänee sarkaa kynnettäväksi. Ehkä aiheesta löytynee myös hyvä yleisteos suomenkielellä ? Ette sattuisi tietämään ?
http://www.hunley.org/
-
- Viestit: 281
- Liittynyt: To 14.02.2008 13:55
Muudan Bourke kertoo kirjassaan "On the border with Crook" että kun eteneminen oli pysähtynyt Rosebudin taistelun jälkeen (viikko ennen LBH:ia) sotilasosaston vapaa- aika lisääntyi ja ohjelmassa oli paitsi lautapelejä ja intellektujen sivistävää jutustelua niin myös metsästystä ja kalastelua. Bourke sanoo kolmen viikon kalansaaliin olleen 15000 taimenta varovasti arvioiden (tulee heti mieleen oma pilkkiretki tässä hiljan ja kaikki ne kolme ahventa joita narrasin). Bourke sanookin että merkintänsä noilta päiviltä muistuttaa enempi urheiluseuran kuin armeijan osaston päiväkirjaa.
Tämä kirja löytyy vissiin kaikista aikakaudesta kertovasta lähdeluettelosta. Ymppään sen oman toivomuslistani johonkin väliin.
Vielä ei ole osunut silmään suomenkielistä opusta Ameriikan sisällyssodasta. Ei edes kirjaston listoista. Alkaa pian oleen tuntuma ettei sellaista ole tehtykään. Onko se mahdollista ?
Sitten on tämä "ei näe metsää puilta"- osasto. Tarvitsis löytää hyvä yleisteos itäpuolen intiaaneista tai tapahtumista aikavälillä 1600-1800. You know, Irokeesejä, Huroneja, Chattanoogeja (?) yms. Etelän Seminoleista ja Cherokeista ei niin väliä. Tämä opus sais olla vaikka Englanninkielellä. Niitä näkyy olevan pilvin pimein sellaisia lyhyen aikavälin kirjoja mutta olisiko suositella sellaista paljon kattavaa teosta ?
Tämä kirja löytyy vissiin kaikista aikakaudesta kertovasta lähdeluettelosta. Ymppään sen oman toivomuslistani johonkin väliin.
Vielä ei ole osunut silmään suomenkielistä opusta Ameriikan sisällyssodasta. Ei edes kirjaston listoista. Alkaa pian oleen tuntuma ettei sellaista ole tehtykään. Onko se mahdollista ?
Sitten on tämä "ei näe metsää puilta"- osasto. Tarvitsis löytää hyvä yleisteos itäpuolen intiaaneista tai tapahtumista aikavälillä 1600-1800. You know, Irokeesejä, Huroneja, Chattanoogeja (?) yms. Etelän Seminoleista ja Cherokeista ei niin väliä. Tämä opus sais olla vaikka Englanninkielellä. Niitä näkyy olevan pilvin pimein sellaisia lyhyen aikavälin kirjoja mutta olisiko suositella sellaista paljon kattavaa teosta ?
Niin, perustarpeisiin perusvastaukset:Kissimmee Kid kirjoitti:Tarvitsis löytää hyvä yleisteos itäpuolen intiaaneista tai tapahtumista aikavälillä 1600-1800. You know, Irokeesejä, Huroneja, Chattanoogeja (?) yms.
Suomeksi Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit. Tai vanhempi painoksensa nimeltään Pohjois-Amerikan intiaanit.
Englanniksi Handbook of North American Indians, vol. 15, Northeast
Jälkimmäinen on tarkoitukseen erinomainen.
(Jos raha on ongelma: Virrankoskea löytynee kirjastoista helpostikin, Handbookeja löytyy ainakin Kansallismuseon Exotica-kirjastosta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, molemmat Helsingissä. Muistakin yliopistojen kirjastoista voipi löytyä myös.)
-
- Viestit: 2476
- Liittynyt: La 24.03.2007 13:56
Luulen vähän, ettei härmäksi kirjoitettua CW-kirjaa löydy.Kissimmee Kid kirjoitti:Muudan Bourke kertoo kirjassaan "On the border with Crook" että kun eteneminen oli pysähtynyt Rosebudin taistelun jälkeen (viikko ennen LBH:ia) sotilasosaston vapaa- aika lisääntyi ja ohjelmassa oli paitsi lautapelejä ja intellektujen sivistävää jutustelua niin myös metsästystä ja kalastelua. Bourke sanoo kolmen viikon kalansaaliin olleen 15000 taimenta varovasti arvioiden (tulee heti mieleen oma pilkkiretki tässä hiljan ja kaikki ne kolme ahventa joita narrasin). Bourke sanookin että merkintänsä noilta päiviltä muistuttaa enempi urheiluseuran kuin armeijan osaston päiväkirjaa.
Tämä kirja löytyy vissiin kaikista aikakaudesta kertovasta lähdeluettelosta. Ymppään sen oman toivomuslistani johonkin väliin.
Vielä ei ole osunut silmään suomenkielistä opusta Ameriikan sisällyssodasta. Ei edes kirjaston listoista. Alkaa pian oleen tuntuma ettei sellaista ole tehtykään. Onko se mahdollista ?
Annan kuitenkin omasta mielestäni äärimmäisen hyvän kirjavinkin, jos päädyt hankkimaan ”lontoonkielisen” CW-kirjan.
Nimittäin Bruce Cattonin Pulitzer-palkittu 630-sivuinen ”The American Heritage; Picture History of THE CIVIL WAR” on huimaman hieno kirja.
Valtavasti asiaa, “tonneittain” valokuvia ja maalauksia. Ja mikä parasta, kaikista suurista taisteluista kuvitetut taistelukuvat (lintuperspektiivistä). SUOSITTELEN!
Jari
PS. Toi Bourken kirja on klassikko ja kertoo paljon sotilaan elämästä intiaanisotien aikaan. Mutta hyvin elämässä pärjää ilman tätä kirjaa.
Alempi kuvista on vain puolikas kuvasta, kun ei mahtunut skanneriin.
Jari
Jari Teilas
-
- Viestit: 281
- Liittynyt: To 14.02.2008 13:55
-
- Viestit: 281
- Liittynyt: To 14.02.2008 13:55
Toi Virrankoski nousee aina esiin joten taidan hilpasta kirjastossa. Noi handbookit näyttää olevan tosiaan aika tyyriinpuoleisia joten ehkä vähän kattelen ympärilleni. Tässä välissä täytyy kehua taas niitä hoppareita ja niissä niitä sivun alalaidassa olevia keltaisia laatikoita. Oli/on ne loistavia.
Toi civil war- eepos näyttää tosiaan mielenkiintoisalta ja jos tosiaan on niin ettei aiheesta löydy suomenkielellä niin tuon voisikin laittaa listalle.
Samalla voisi kysäistä. Tri paulding kehui että Sioux oli huitaissut erästä Gibbonin miestä tomahawkilla pari kertaa. Kirjailija Connell sanoo tässä olevan erheen. Siouxeilla ei kuulemma ollut tomahawkeja. ???. Miten tomahawk sitten eroaa axista tai hatchetista ? Mikä sitten on ax, axe ja hatchet ?
Samainen tohtori ei pitänyt Gibbonia arvossa. sanoi tämän vapisevan ja olevan hermostunut eikä halunnut olevan sellaisten pelkureiden kanssa yhtään pisempään kuin oli pakko (liekö ollut krapulaa ?).
Gibbon puolestaan ihmetteli miksi Crowit tuhrivat itsensä punaiseen maaliin mennessään jokeen uimaan. Kuulemma alligaattoreiden pelossa. Tästä Gibbon veti johtopäätöstä että croweilla olisi juuret kauempana etelässä. Ei kuulemma huonompi johtopäätös. Crowit saattoivat toisinaan höpistä alligaattoreista ja muista merihirviöistä.
Toi civil war- eepos näyttää tosiaan mielenkiintoisalta ja jos tosiaan on niin ettei aiheesta löydy suomenkielellä niin tuon voisikin laittaa listalle.
Samalla voisi kysäistä. Tri paulding kehui että Sioux oli huitaissut erästä Gibbonin miestä tomahawkilla pari kertaa. Kirjailija Connell sanoo tässä olevan erheen. Siouxeilla ei kuulemma ollut tomahawkeja. ???. Miten tomahawk sitten eroaa axista tai hatchetista ? Mikä sitten on ax, axe ja hatchet ?
Samainen tohtori ei pitänyt Gibbonia arvossa. sanoi tämän vapisevan ja olevan hermostunut eikä halunnut olevan sellaisten pelkureiden kanssa yhtään pisempään kuin oli pakko (liekö ollut krapulaa ?).
Gibbon puolestaan ihmetteli miksi Crowit tuhrivat itsensä punaiseen maaliin mennessään jokeen uimaan. Kuulemma alligaattoreiden pelossa. Tästä Gibbon veti johtopäätöstä että croweilla olisi juuret kauempana etelässä. Ei kuulemma huonompi johtopäätös. Crowit saattoivat toisinaan höpistä alligaattoreista ja muista merihirviöistä.
Ei todellakaan pitäisi kesken työpäivää ruveta tällasia kirjottelemaan, mutta menköön.
Hiusten halkomisella: Jotkut haluaa todella nähdä suuria eroja näissä. Ehkä järjellisin on että kirves on työkalu jolla mm. hakataan halkoja, tomahawk on samanlainen esine joka toimii huonommin oikeissa töissä. Mutta on kyllä monasti kivasti koristeltu.
Jos näin on, ei siitä missään tapauksessa voi vetää johtopäätöstä että crowit ovat asuneet Floridassa tai jossain muualla missä alligaattoreita elelee. Sen sijaan siitä voi vetää johtopäätöksen että crowit ovat asuneet algonquin-kielisten heimojen naapureina. Tällaisia ovat mm. cheyennet ja mustajalat.
Heh, nähtävästi vanha sankari Ukkosk. kopioi ne keltaset laatikot tuosta Virrankosken kirjasta sanasta sanaan. Meni siihen saakka hyvin kunnes Virrankosken kustantaja soittaa rimpautti Hopeanuolen kustantajalle ja alkoi jutella jotain copyrighteista...Kissimmee Kid kirjoitti:Toi Virrankoski nousee aina esiin joten taidan hilpasta kirjastossa. - - Tässä välissä täytyy kehua taas niitä hoppareita ja niissä niitä sivun alalaidassa olevia keltaisia laatikoita. Oli/on ne loistavia.
Asiallisesti ja ilman hiusten halkomista: Ei mitenkään, molemmilla pää kyllä hajoaa.Kissimmee Kid kirjoitti:Kirjailija Connell sanoo tässä olevan erheen. Siouxeilla ei kuulemma ollut tomahawkeja. ???. Miten tomahawk sitten eroaa axista tai hatchetista ? Mikä sitten on ax, axe ja hatchet ?
Hiusten halkomisella: Jotkut haluaa todella nähdä suuria eroja näissä. Ehkä järjellisin on että kirves on työkalu jolla mm. hakataan halkoja, tomahawk on samanlainen esine joka toimii huonommin oikeissa töissä. Mutta on kyllä monasti kivasti koristeltu.
Vaikka crowit olivatkin sioux-kielisiä, panisin pääni pantiksi (tai kahvin ja pullan vetoa) että puhe oli kaikkien algonquin-heimojen perimätietoon kuuluvasta vedenalaisesta hirviostä ("underwater monster" "underwater panther" jne.). Se että käännöksessä olisi muuttunut alligaattoriksi on aika helposti ymmärrettävää.Kissimmee Kid kirjoitti:Gibbon puolestaan ihmetteli miksi Crowit tuhrivat itsensä punaiseen maaliin mennessään jokeen uimaan. Kuulemma alligaattoreiden pelossa. Tästä Gibbon veti johtopäätöstä että croweilla olisi juuret kauempana etelässä. Ei kuulemma huonompi johtopäätös. Crowit saattoivat toisinaan höpistä alligaattoreista ja muista merihirviöistä.
Jos näin on, ei siitä missään tapauksessa voi vetää johtopäätöstä että crowit ovat asuneet Floridassa tai jossain muualla missä alligaattoreita elelee. Sen sijaan siitä voi vetää johtopäätöksen että crowit ovat asuneet algonquin-kielisten heimojen naapureina. Tällaisia ovat mm. cheyennet ja mustajalat.
Mississippin-alligaattoreita tavattiin aikoinaan lähes yläjuoksulla asti. Taitaa nykyäänkin kuulua ainakin Missourin eläimistöön. Rikkis tietää mutta Kidille totean että siouan-kielisten (esim. crow, hidatsa, mandan, dakota) kansojen hajaantuminen alkoi oletettavasti Ohio-joen laaksosta. Crowien mytologiassa mahdollisesti esiintynyt alligaattori saattaa hyvinkin olla "alkukodin" eläinlaji.
White on kirjoittanut omasta mielestäni erinomaisen kirjan The Middle Ground itäisten metsäseutujen ja järviseudun intiaanien historiasta 1650-1815. Tosin pelkkä sota ei tainnut olla ainoa mitä käsiteltiin, vaan myös muuta politiikkaa ja poliittisia liittoja.
White on kirjoittanut omasta mielestäni erinomaisen kirjan The Middle Ground itäisten metsäseutujen ja järviseudun intiaanien historiasta 1650-1815. Tosin pelkkä sota ei tainnut olla ainoa mitä käsiteltiin, vaan myös muuta politiikkaa ja poliittisia liittoja.