Kirjanurkkaus
-
- Viestit: 281
- Liittynyt: To 14.02.2008 13:55
Päällekkäisyyksiltä ei voi välttyä varsinkaan kun puhumme revolverisankareiden suppeasta joukosta. Ja nimenomaan yleisteoksista. Nyt huudellaan hyvien sellaisten perään.
War under heaven saapi sitten jäädä jos kerran oli kuivahkoo tekstiä. Hyvän ensivaikutelman siitä ainakin sai. "Crucible tiiliskivi" lähtenee siis tilaukseen ja The Indian Frontier kirjataan ylös. Luulin että noi dummies- kirjat olisi huumorilla höystettyjä mutta näyttävät olevan ihan normi historian kirjoja. Google booksissa pääsee näkemään vähän maistiaisia kirjoista. Sisällysluetteloista saa aina vähän osviittaa. Dummies- kirjat tuskin syrjäyttävät Virrankosken opusta joka on mainio ja vieläpä suomenkielinen ja lienee vielä se kirja jota pidän kainalossa samalla kun imeskelen peukaloa jossain hourulassa sitten vanhoilla päivillä...
War under heaven saapi sitten jäädä jos kerran oli kuivahkoo tekstiä. Hyvän ensivaikutelman siitä ainakin sai. "Crucible tiiliskivi" lähtenee siis tilaukseen ja The Indian Frontier kirjataan ylös. Luulin että noi dummies- kirjat olisi huumorilla höystettyjä mutta näyttävät olevan ihan normi historian kirjoja. Google booksissa pääsee näkemään vähän maistiaisia kirjoista. Sisällysluetteloista saa aina vähän osviittaa. Dummies- kirjat tuskin syrjäyttävät Virrankosken opusta joka on mainio ja vieläpä suomenkielinen ja lienee vielä se kirja jota pidän kainalossa samalla kun imeskelen peukaloa jossain hourulassa sitten vanhoilla päivillä...
Oli näköjään joku toinenkin uudempi Pontiac-kirja tullut http://www.amazon.com/Never-Come-Peace- ... 197&sr=1-3Kissimmee Kid kirjoitti: War under heaven saapi sitten jäädä jos kerran oli kuivahkoo tekstiä. Hyvän ensivaikutelman siitä ainakin sai. "Crucible tiiliskivi" lähtenee siis tilaukseen ja The Indian Frontier kirjataan ylös.
Jokin siinä Dowdissa tosiaan hieman häiritsi, pitää ehkä joskus eläkepäivinä tämä toinen pontiac vielä katsastaa...
Hurtin Indian Frontier näytti varsin hyvältä kun innostuin sitä taas katselemaan. Kirjassa ei ole liikaa yksityiskohtia laajuutensa vuoksi. Joskus tekee hyvää saada näitä väliin jotta suuri kuvio ei unohdu.
-
- Viestit: 281
- Liittynyt: To 14.02.2008 13:55
-
- Viestit: 281
- Liittynyt: To 14.02.2008 13:55
Intiaanit saavat Danny Boonen vangikseen luopio Girtyn (John Carradine) iloksi ja sullovat sankarimme kanoottiin jota näyttävät meloskelevan polviltaan. Kuitenkin pikainen väläys osoittaa että kanootissa on muutama poikkipuu. Onkohan ne tukipuita vai istuttiinko niillä oikein ? Ei kai kukaan kauaa polvillaan viihdy, ainakaan kanootissa. Myös viimeisessä mohikaanissa komeassa kanootissa näkyy olevan oikein leveä istuinlauta. Puunrungosta kaiverrettu kanootti ei vissiin kaivannut tukipuita mutta tuskin istuva asento matkatessa oli vierasta indiaaneillekaan ?
Ja kun Girtystä tuli puhe niin mainostan:
http://www.amazon.com/Simon-Girty-Turnc ... 978&sr=8-1
Tää kirja on kuulemma sellainen "must"- juttu. Onko tuttu ? (Kansi näyttää olevan äärimmäisen epäonnistunut. Siinä on joku hevi- bändi ja etualalla virnuilee Mel Gibson vähän nuorempana).
Ja kun Girtystä tuli puhe niin mainostan:
http://www.amazon.com/Simon-Girty-Turnc ... 978&sr=8-1
Tää kirja on kuulemma sellainen "must"- juttu. Onko tuttu ? (Kansi näyttää olevan äärimmäisen epäonnistunut. Siinä on joku hevi- bändi ja etualalla virnuilee Mel Gibson vähän nuorempana).
Pikainen: Kanooteissa oli poikkipuita tukipuina, niillä ei istuttu. Kyhjötettiin polvillaan. Jotkut käyttivät huopia jonkunlaisina kyhjötysalustoina.Kissimmee Kid kirjoitti:Intiaanit saavat Danny Boonen vangikseen luopio Girtyn (John Carradine) iloksi ja sullovat sankarimme kanoottiin jota näyttävät meloskelevan polviltaan. Kuitenkin pikainen väläys osoittaa että kanootissa on muutama poikkipuu. Onkohan ne tukipuita vai istuttiinko niillä oikein ? Ei kai kukaan kauaa polvillaan viihdy, ainakaan kanootissa. Myös viimeisessä mohikaanissa komeassa kanootissa näkyy olevan oikein leveä istuinlauta. Puunrungosta kaiverrettu kanootti ei vissiin kaivannut tukipuita mutta tuskin istuva asento matkatessa oli vierasta indiaaneillekaan ?
Ne naamarit Simon Girty kirjan kannessa näyttävät tyyliltään Irokeesien
False Face Society;n maskeilta.
Niiden merkityksestä, historiasta ja valmistuksesta on kirjoitettu KAJO lehden 2/2009
numerossa. Jos vaikka pistät Googleen seuran nimen hauksi niin löytyy heti joukko naamareita. Hyvin vaikuttavan näköisiä.
Mutta varsinainen asiani on seuraavaa. Joku aika sitten, kirja alesta otin mukaani
Alexis de Tocqueville;n Demokratia Amerikassa, kirjan. Gaudeamus 2006, 688 siv.
En ole sitä vielä paljon lukenut, vähän alusta ja sieltä täältä joitain lukuja.
Mutta vaikuttaisi aika monipuoliselta kuvaukselta, amerikkalaisesta vapauden ja
demokratian käsityksestä, hallinnon jakautumisesta, uskonnosta, tieteestä, orjuudesta,
intiaaneista, etc, etc,
A. de Tocqueville eli vuosina 1805-1859. Matka Yhdysvaltoihin alkoi 3.4 1831
Le Havresta purjelaivalla, perillä Newportissa oltiin reilun kuukauden matkan jälkeen.
Takaisin Ranskaan lähdettiin 20.2.1832 samaisella Havre laivalla.
Aika monta osavaltiota hän kerkisi koluta reilun 9 kuukauden aikana.
Saattaa olla käsityksiä avartava kirja amerikkalaisesta ajattelusta,
suuren ekspansion kynnyksellä.
Onko Kinkeripiiriläisillä kokemusta kirjasta, ja miten sen johtopäätökset asettuvat USA:n historian tutkimuksessa.?
False Face Society;n maskeilta.
Niiden merkityksestä, historiasta ja valmistuksesta on kirjoitettu KAJO lehden 2/2009
numerossa. Jos vaikka pistät Googleen seuran nimen hauksi niin löytyy heti joukko naamareita. Hyvin vaikuttavan näköisiä.
Mutta varsinainen asiani on seuraavaa. Joku aika sitten, kirja alesta otin mukaani
Alexis de Tocqueville;n Demokratia Amerikassa, kirjan. Gaudeamus 2006, 688 siv.
En ole sitä vielä paljon lukenut, vähän alusta ja sieltä täältä joitain lukuja.
Mutta vaikuttaisi aika monipuoliselta kuvaukselta, amerikkalaisesta vapauden ja
demokratian käsityksestä, hallinnon jakautumisesta, uskonnosta, tieteestä, orjuudesta,
intiaaneista, etc, etc,
A. de Tocqueville eli vuosina 1805-1859. Matka Yhdysvaltoihin alkoi 3.4 1831
Le Havresta purjelaivalla, perillä Newportissa oltiin reilun kuukauden matkan jälkeen.
Takaisin Ranskaan lähdettiin 20.2.1832 samaisella Havre laivalla.
Aika monta osavaltiota hän kerkisi koluta reilun 9 kuukauden aikana.
Saattaa olla käsityksiä avartava kirja amerikkalaisesta ajattelusta,
suuren ekspansion kynnyksellä.
Onko Kinkeripiiriläisillä kokemusta kirjasta, ja miten sen johtopäätökset asettuvat USA:n historian tutkimuksessa.?
Ehdoton klassikko, maailmanhistoriallisessa mielessä. Inkkareista siellä ei ole käytännössä mitään.Voyageur kirjoitti:Alexis de Tocqueville;n Demokratia Amerikassa
Ehkä mielenkiintoisinta on Tocquevillen kuvaus amerikkalaisista - on hyvin samantapainen kuin monen mielikuva nykyamerikkalaisista.
Ehdottomasti kannattaa lukea.
Intiaanit
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia
Rani-henrik Andersson, Markku Henriksson (Kovakantinen)
Alustava julkaisupäivä: 15/10 2010
Teos on yleisesitys Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista ja se kattaa intiaanien historian varhaisimmista ajoista nykypäivään saakka. Se esittelee Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanipolitiikkaa sekä intiaanikansojen ja valkoisten suhteita varhaisimmista kontakteista 2000-luvulle saakka. Teos osoittaa, etteivät intiaanit suinkaan ole kuolleet sukupuuttoon. Se esittelee laajasti eri intiaanikansojen kulttuureja, tapoja, uskomuksia ja historiaa myös heidän omasta näkökulmastaan.
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia
Rani-henrik Andersson, Markku Henriksson (Kovakantinen)
Alustava julkaisupäivä: 15/10 2010
Teos on yleisesitys Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista ja se kattaa intiaanien historian varhaisimmista ajoista nykypäivään saakka. Se esittelee Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanipolitiikkaa sekä intiaanikansojen ja valkoisten suhteita varhaisimmista kontakteista 2000-luvulle saakka. Teos osoittaa, etteivät intiaanit suinkaan ole kuolleet sukupuuttoon. Se esittelee laajasti eri intiaanikansojen kulttuureja, tapoja, uskomuksia ja historiaa myös heidän omasta näkökulmastaan.
Mjaah, onkohan tämä hieman päivitetty versio Markun edellisestä?Anonymous kirjoitti:Intiaanit
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia
Rani-henrik Andersson, Markku Henriksson (Kovakantinen)
Alustava julkaisupäivä: 15/10 2010
Teos on yleisesitys Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista ja se kattaa intiaanien historian varhaisimmista ajoista nykypäivään saakka. Se esittelee Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanipolitiikkaa sekä intiaanikansojen ja valkoisten suhteita varhaisimmista kontakteista 2000-luvulle saakka. Teos osoittaa, etteivät intiaanit suinkaan ole kuolleet sukupuuttoon. Se esittelee laajasti eri intiaanikansojen kulttuureja, tapoja, uskomuksia ja historiaa myös heidän omasta näkökulmastaan.
Mukavalta kuitenkin kuullostaa, varsinkin kun Markun ja Virrankosken aikaisempia teoksia ei oikein mistään enää saa.