Mistä naskali

[Jari Teilas]

Toivo Pekkasen Lapsuus, kuuluis ottaa vaikka nykypäivän suomen tunneille "pakko luettavaksi ". Pisti miettiliääksi tuon luettuani.

ps. minkä kokosta tönöä pukkaat pystyyn Shamaani?

Koko Pekkasen tuotanto on loistavaa. Eikä tässä vedetä yhtään kotiin päin. (Pekkanenhan oli Kotkasta kotoisin) Mielestäni Pekkasen "Lapsuuteni" on suuruudeltaan samaa sarjaa kuin ihailemani Richard Wrightin omaelämäkerrallinen "Musta poika".
Jari
PS. Me muuten luettiin koulussa Pekkasen Lapsuuteni. Täytyy tunnustaa, että sillä kerralla se tuntui aivan paskalta.
PPS. Muuten ollaan aika kaukana lähtöpisteestä, jossa Korppiko se kyseli mistä löytyisi naskali!!!

[mahpiya]

Toivo Pekkasen Lapsuus, kuuluis ottaa vaikka nykypäivän suomen tunneille "pakko luettavaksi ". Pisti miettiliääksi tuon luettuani.

ps. minkä kokosta tönöä pukkaat pystyyn Shamaani?

Koko Pekkasen tuotanto on loistavaa. Eikä tässä vedetä yhtään kotiin päin. (Pekkanenhan oli Kotkasta kotoisin) Mielestäni Pekkasen "Lapsuuteni" on suuruudeltaan samaa sarjaa kuin ihailemani Richard Wrightin omaelämäkerrallinen "Musta poika".
Jari
PS. Me muuten luettiin koulussa Pekkasen Lapsuuteni. Täytyy tunnustaa, että sillä kerralla se tuntui aivan paskalta.
PPS. Muuten ollaan aika kaukana lähtöpisteestä, jossa Korppiko se kyseli mistä löytyisi naskali!!!

Joo uskon..että mikään "pakko lukeminen" ei välttämättä oo kuitenkaan hyvä idea välttämättä. Mulle toi kirja kuitenkin kolahti tässä iässä jo täysillä, se piti lukea heti loppuun säästelemättä. Yksi parhaista mitä oon lukenut.

[mahpiya]

ps. minkä kokosta tönöä pukkaat pystyyn Shamaani?

Pystyssä on 160 m2 rakennusalaa. Asunto 125 m2, kuntohuone-varasto 16 m2, ja parin auton katos. Toinen terassi ja piha pitäis tässä kesän - syksyn aikana vielä jaksaa...

Siinä on varmasti riittänyt hommaa. Itella rintsinkka, aina jotain uusimista löytyy kanssa.

[Simo Hankaniemi]

Simo, se kirja mikä sul on multa lainassa... mikä nyt onkaan ku en musita ees nimeä.... ni sen vois kai kans lisätä listalle. Ainakin faktojensa puolesta... oliks se joku 25 years jossain?

Joo, tämä Humpfrevillen Twenty Years Among Our Hostile Indians. Eihän tämä niitä elämän suuntaa mullistavia lukuelämyksiä ollut, mutta tulipahan luetuksi. Toivon voivani palauttaa sen seuraavalla Helsingin reissulla.

[Simo Hankaniemi]

...peterenglundmaiselle (ruotsalainen historioitsija joka kirjoittaa erinomaisesti) fiktiota lähestyvälle bestseller-historialle.

Englund on Guru!

Lisäisin ei listalle käsityöopuksen the american india craf book by marz and Nono Minor. Kirja on paitsi huono myös ruma.

Ja lisäksi Minorin kirjan piirroskuvitus on täysin alapuolella arvostelun.

[Charlie]

Joo, tämä Humpfrevillen Twenty Years Among Our Hostile Indians. Eihän tämä niitä elämän suuntaa mullistavia lukuelämyksiä ollut, ...

Sehän on loistava! Yksi parhaista kuvauksista rajaseutulaisen asenteesta intiaaneihin, aitoa kamaa. Itse en kerinnyt edes läpi lukemaan kun sen joku minulta ryösti

[Charlie]

Sitäpaitsi Humfrevillestä löytyy myös kuva nenänsä uskottomuuden vuoksi menettäneestä naisesta, eikös Dakota niitä kuvia täällä kysellyt?

[Simo Hankaniemi]

Tota noin...kun kattelee noita kirjojen nimiä mitä heittelette, tulee väistämättä mieleen että luettujen kirjojen määrä on mitä melkoisin useimmilla. Eli kysynkin että, minkä verran kirjahyllystä löytyy "inkkari" ja "länkkäri"-kirjoja? Montako prosenttia niistä on luettu?

Intiaanikirjojen määrästä ei ole tietoa, olen laskenut ne viimeksi 1980-luvulla. On niitä joitakin satoja, eli siis liian vähän. Olen lukenut niistä noin 90%. Isoimmat intiaanitaidekirjat ovat paljolti jääneet lukematta, kun niitä ei viitsi kuljetella kassissa matkalukemistona. "Länkkäri"-kirjoja on hyvin vähän, olen suuntautunut yksipuolisesti intiaaniosastolle. Mutta sitten on kyllä erilaista antropologista ja primitiivitaitokirjallisuutta, joissa on myös intiaaneista. Ja jopa Japania ja Keski-Aasiaa käsittelevää kirjallisuutta on enemmän kuin muistinkaan. Myös erilaista sotahistoriaan ja sodankäynnin tekniikkaan ja taktiikkaan liittyvää kirjallisuutta on. Löytyy jopa ohjekirjat aseiden salakuljetukseen ja partaveitsitaistelutaktiikkaan. On vaikea keksiä alaa, jolta ei olisi jonkin verran kirjallisuutta. Olen aina satsannut lähinnä henkisen pääoman kartuttamiseen.

[Simo Hankaniemi]

Hyllyssä lienee n. 150 kirjaa joista 90% luettu. Koneella toinen mokoma josta 90% lukematta. Ja tohon mahtuu mm. Whale house of the chilkat, Basketry of the tlingit, Frankin lahjoittama Observations on the face and teeth of the North American indians, ja muuta huippumielenkiintoista kesälukemista... Joitain tuhansia arkkeja on tullu kerättyä kansioihin, esim. dick shovellin First Nations historiikit. Ja sitten tietty kaikki Hopeanuoli-lehdet.

Jätin laskuista pois jokusenkymmentä romaania kuten Haukansilmä, Nopsajalkaa, joku nuorten kirjasarja navajo-maasta jne. Turun Sanomien extrassa oli joskus juttu jostain äijästä jolla oli olevinaan 5000 intiaanikirjaa. Tuossa sitten vaan oli jotain 1900-luvun alku-ja puolenvälin sontaa suurin osa. Ei ukko ihan suurimmaksi idoliksi päätynyt...

Ei sillä forssalaisella Niilolla 5000 kirjaa ole. Juttuun oli tullut nolla liikaa ja alkunumerokin saisi olla pienempi. Olen nähnyt ko. kirjaston monta kertaa. Siinä on erittäin hyvä kokoelma pääasiassa suomenkielisiä intiaaniromaaneita 1900-luvun alkuvuosista saakka. Tietokirjoja on vähemmän. Omalla tavallaan kiva kokoelma ja luultavasti kukaan muu ei ole kerännyt intiaanikirjallisuutta aivan tuolla periaatteella. Muilla painottuu tietokirjallisuuteen.

[Charlie]

Mun on pakko jatkaa Humfrevillen puolustelua, eikö teistäkin kirja ole klassikko jos satunnaissilmäisylläkin eteen osuu tämänkaltainen viisaus:

"Among them (indians) the question of "Woman's Rights" was settled absolutely. She had undisputed right to labor, and she was not expected to complain about it"

!

[Simo Hankaniemi]

No sitten...sellanen kyssäri minkä kirjan olet lukenut mikä on " mahdollisimman" kaukana "inkkari"-"länkkäri" osastolta? Itellä oli Jr.Ewingin eli tunnettu heikommin myös Larry Hagmanin nimellä elämänkerta " Hello Darlin' ". Oli muuten helkkarin hyvä kirja.

Jännä kysymys. Kelpaako Kate Bush -elämäkerta? Olen fanittanut Katea siitä saakka, kun näin hänet jossakin TV:n musiikkiohjelmassa esittämässä hittiään Wuthering Heights vuoden 1978 paikkeilla. Muutama vuosi sitten paljastui, että myös eräs karu primitivistikaverini hurahti Kateen samassa yhteydessä. Kumpikaan ei olisi arvannut, että toisella olisi tällainen salaisuus.

Onhan näitä outoja kirjoja paljonkin hyllyssä. Etiopialainen Eenokin kirja, The Mammoth Book of UFOs, kuusiosainen Suomen taide, A History of Witchcraft, ranskalaisia valistusfilosofien teoksia 1700-luvulta, saksalaisen runoilija Novaliksen (1772-1801) teos Fragmentteja, teosofian gurun Jiddu Krishnamurtin teos Selkeyttä kohti, Kama Sutra, Malcolm Munthen muistelmateos "Sota on ihanaa" jne.

[Simo Hankaniemi]

Mun on pakko jatkaa Humfrevillen puolustelua, eikö teistäkin kirja ole klassikko jos satunnaissilmäisylläkin eteen osuu tämänkaltainen viisaus:

"Among them (indians) the question of "Woman's Rights" was settled absolutely. She had undisputed right to labor, and she was not expected to complain about it"

!

Humf olisi tehnyt paremmin, jos hän olisi pitäytynyt kertomaan nimenomaan omista havainnoistaan ja kokemuksistaan. Mutta hän pyrkii tekemään myös jonkinlaisen yleisesityksen Pohjois-Amerikan intiaaneista lainaamalla muiden tekstejä, jolloin kiinnostavuus kärsii. Humf ei ollut pätevä tekemään tuollaista kirjaa, edes oman aikansa mittapuiden mukaan.

Tuo "naisten oikeuksien julistus" on hyvä esimerkki siitä, että Humfin (ja muiden vastaavien) heitot osuivat tämän päivän näkökulmasta lähinnä omaan nilkkaan. Naiset olivat holhouksen alaisia valkoisten parissa vielä kauan Humfin ajan jälkeenkin. Nainen ei edes 1960-luvun Ranskassa voinut saada esim. omaa pankkitiliä. 1800-luvun Englannissa naiset raatoivat tehtaissa ja kaivoksissa, elleivät olleet slummeissa prostituoituina. Fyysinen hakkaaminen oli normitoimintaa, ylemmät pieksivät aina alempiaan. Naisella ei kuulunut olla seksuaalisuutta, minkä vuoksi monet sekosivat ja sairastuivat "hysteriaan". Tätä listaa voisi jatkaa viikon tai pari.

[Jari Teilas]

Minä olen vissiin aika sotainen tyyppi kun sotahistoriaa tulee luettua aikalailla. Talvisota ja jatkosota on aika hyvin hallinnassa (siis hyllyissä edustettuna), mutta ehkäpä ykkösjuttu minulle kaiken Custer-vuohotukseni ympärillä on Suomen sisällissota, elikkä vuoden 1918 tapahtumat. Onneksi tuli vanhimmat kirjat aiheesta hommattua jo silloin kun vuosi 1918 ei ollut millään lailla muodikasta, onneksi siksi, että ne pystyi tuolloin vielä hankkimaan kohtuullisilla hinnoilla. Yksi Punakaartista kertova kirja kyllä vielä puuttu (painettu Yhdysvalloissa muistaakseni heti 20-luvun alussa, mutta se maksaa ihan saatanasti. Kerran näin huonokuntoisen pehmeäkantisen laitoksen siitä Vammalassa, mutta hinta taisi tuolloin olla jo 600 markkaa!).
Romaaneista tällä hetkellä menee Eteläafrikkalaisten kirjailijoitten teokset.

Jari
PS. Che on tietysti aina takuuvarmaa luettavaa. olenkin odotellut, että joku kääntäisi hänen Bolivian päiväkirjansa suomenkielelle.

[shamaani]

Ei sillä forssalaisella Niilolla 5000 kirjaa ole. Juttuun oli tullut nolla liikaa ja alkunumerokin saisi olla pienempi. Olen nähnyt ko. kirjaston monta kertaa. Siinä on erittäin hyvä kokoelma pääasiassa suomenkielisiä intiaaniromaaneita 1900-luvun alkuvuosista saakka. Tietokirjoja on vähemmän. Omalla tavallaan kiva kokoelma ja luultavasti kukaan muu ei ole kerännyt intiaanikirjallisuutta aivan tuolla periaatteella. Muilla painottuu tietokirjallisuuteen.

Mietin jo itekkin oliko mainittu luku sittenkin 500.

Sekoitan aina ton Humfrevillen W.F Drannanin Thirty Years On The Plains-kirjaan. En ole kumpaakaan lukenut, mutta Drannan ymmärtääkseni kertoi esim. tappaneensa kymmeniä modoceja lava bedsillä, vaikka kukaan sotaan osallistuneista ei tiedä äijän koskaan olleen lähelläkään paikkaa. Kaiken lisäksi modoceja kuoli taisteluissa muistaakseni peräti kaksi. Pari vanhaa eukkoa ja yhden lapsen sotilaat taisivat hengiltä tuon lisäksi saada.

Leikattuja neniä löytyy myös mainitsemastani Ewersin The Blackfoot-kirjasta. Mielestäni mulla on niitä jossain muuallakin.

[mahpiya]

Muuten, miten se vappu liikahtaa sielläpäin?