Tästä on aivan pakko ottaa mielenkiintoinen verranta toiseen suuren soturin bioon, vaikka en uskokkaan että sinä nyt akateemista tutkintoa minään autuaaksi tekevänä kuitenkaan pidä.Simo Hankaniemi kirjoitti:Missä yliopistossa Marshall on opiskellut historiantutkimusta tai antropologiaa? Tutkimuksen tekeminen ei tarkoita aivan sitä, että lainataan pätkiä sieltä täältä, heitetään mukaan vähän "suullista perinnettä" ja vielä muutama oma uskomus. Tosin Marshallin ja monen muun vastaavan intiaanin ei tarvitse välittää tieteellisyydestä, koska monet valkoiset kuvittelevat jokaisen intiaanina esiintyvän olevan "kulttuurinsa asiantuntija".
Todistustaakka on sillä, joka väittää jotakin. Jos joku väittää CH:n olleen homo tai heyoka tai Jeesus, niin asia pitäisi todistaa historiallisten dokumenttien avulla. Kyseessä on historiallinen henkilö, ketä kukaan nykyisin elävä ei ole tavannut.
Kathleen P. Chamberlain, Historian professori (Eastern Michigan University)
VICTORIO, Apache Warrior and Chief.
http://www.amazon.com/Victorio-Warrior- ... 010&sr=1-1
Ja huomio vielä editoijaan: Historian Emeritus Professori Uuden Meksikon yliopistosta, Richard W. Etulain
Kirjan hyvät puolet:
Reunat ylittävä Victorion pärstä kannessa on tyylikäs.
Huonot puolet:
Haluan käsiini tyypin joka keksi sanonnan "pessimisti ei pety".
Hyvät herrat ja rouvat professorit latelevat apachien kanssa athabascan-kieliryhmään blackfootit, creet, ja "Suurten Järvien Chippewa-ryhmät".
Olenko itse nyt täysin kuutamolla? Mieli teki suorastaan oksentaa jo kirjan alkusivuilla.
Läheistä murretta puhuvat mescalerot ja chiricahuat kuulemma kulkivat etelään eri puolilla Kalliovuoria, eroten siis jossain pohjoisessa.
Tälläkö amerikassa pääsee professoriksi?
Ja kirja jatkuu...
Itse kerronta on melko kelvollista. Tosin siitä ei voi kirjailijalle kunniaa antaa, koko hoito on nimittäin selvä plagiaatti Oplerin ja Haleyn Apache Lifeways ja Culture Portrait-kirjoista. Kirjojen ilman nimeä oleva kolmas persoona vain on korvattu tunkemalla nimi Victorio tilalle.
Ja sitten Victorion tunnettu elämä: parempaa jos paskan maku ei jo olisi suussa. Tosin laskutaito ei taida kuulua historian professorien opinnäytteisiin. Chamberlain kirjoittaa Victorion mukana reservaatista lähteneen 60 chihenneä ja muutama mescalero. Tusinoittain comancheja liittyi tämän jälkeen seuraan, ja kas, lukumäärä pompsahti kolmeen ja puoleen sataan...
Lopusta löytyy vielä "Bibliographic essay" jossa mainitaan käytännössä kaikki mahdolliset apache-kirjat.
Professori olisi voinut kyllä muutaman niistä lukea, tai paljon mieluummin jättää koko vitun kirjan kirjoittamatta. Käsittämätöntä että tällaista 2000-luvulla julkaistaan.
Lisätään nyt vielä hyviin puoliin että kirja pääsi legendaariselle kahden kirjan listalleni, sille johon kuuluvat ne murheenkryynit jotka olen vakavasti harkinnut heittäväni tunkiolle jo alkusivut luettuani...