Ken Parker

Kaikki muut aiheet
Vastaa Viestiin
Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » Ma 18.01.2010 18:54

T. Juivanen kirjoitti:
Simo Hankaniemi kirjoitti: pääsääntö on se, ettei ihminen usko.
Onks tää Simon itse kehittämä pääsääntö, vai esiintyykö tällainen ajatus jossain muuallakin yleisemmin?
Lue vaikkapa muutama sivu Koraania. Muhammed todistaa joka sivulla, että ihmiset eivät usko. Luultavasti Muhammed oli asiantuntija tässä kysymyksessä.

Rikkis
Viestit: 342
Liittynyt: Su 04.09.2005 09:51

Viesti Kirjoittaja Rikkis » Ke 27.01.2010 11:38

shamaani kirjoitti: No Rikkis joko lomailee tai odottaa minun munaavan, ja saapuu sitten läksyttämään...
Heh, heti kun hetkeksi selkänsä kääntää talvirientoihin joutuukin jo lähes vastuuseen sanoistaan. Eli tuo "lomailee" oli oikea määre, tarkoituksella ei oltu osallistumatta keskusteluun. Vaan hyvinhän se sujuu ilmankin.

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » Ke 27.01.2010 15:13

Tästä usko-kysymyksestä vielä. Jokaisessa inkkari-tietokirjassa väitetään, että inkkarit "uskoivat" erilaisten taikojen suojaavan taistelussa. Mutta kun olen lukenut 42 vuotta tarinoita inkkarien taisteluista, niin en voi sanoa löytäneeni mitään vakuuttavia todisteita tällaisesta "uskosta". Intiaanit eivät olleet yhtään sen kuolemaa halveksivampia kuin valkoisetkaan, monasti oli pikemminkin päin vastoin. Missä nämä taikoihin uskojat olivat esim. 1874, jolloin heidän olisi pitänyt hyökätä häntä suorana Custerin Black Hills -retkikunnan kimppuun? Koko hippijoukosta ei löytynyt yhtään ukkoa, joka olisi lähtenyt hoitamaan hommaa. Tosipaikan tullen intiaanit olivat näköjään yleensä materialisteja ja ateisteja, joita taiat ja jumalat eivät vakuuttaneet millään tavalla.

shamaani
Viestit: 1397
Liittynyt: Pe 07.09.2007 15:37

Viesti Kirjoittaja shamaani » Ke 27.01.2010 16:35

Simo Hankaniemi kirjoitti:Missä nämä taikoihin uskojat olivat esim. 1874, jolloin heidän olisi pitänyt hyökätä häntä suorana Custerin Black Hills -retkikunnan kimppuun? Koko hippijoukosta ei löytynyt yhtään ukkoa, joka olisi lähtenyt hoitamaan hommaa. Tosipaikan tullen intiaanit olivat näköjään yleensä materialisteja ja ateisteja, joita taiat ja jumalat eivät vakuuttaneet millään tavalla.
Wounded Kneessa joulukuussa 1890. Pojat vain ensin keräsivät hieman sitä uskoa...

Tosin viimeinen lause on erittäin hyvä, taloudellinen etu osoittautuu usein itse kullekkin kovemmaksi kiihottimeksi kuin usko, moraali, sukulaisuussuhteet, tai ylevät periaatteet.

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » Ke 27.01.2010 23:35

Miten se todistetaan, että intiaanit uskoivat taikoihin Wounded Kneessä? Jos he olisivat uskoneet henkipaitoihinsa, niin he olisivat hyökänneet heti ratsuväen kimppuun, kun saivat nämä näkyviinsä. Vaikea kuvitella, miksi kuolematon mies haluaisi antautua vihollisilleen, kun voi yhtä hyvin ottaa nämä hengiltä riskittömästi. Ja jos Big Footin joukko olisi paitoihin uskonut, niin miksi he ylipäätään lähtivät pois Bad Landsin tukikohdasta pyrkien hipsimään vähin äänin takaisin agenttien helmoihin?

Yhteenotto WK:ssa syntyi aseistariisunnan vuoksi ja toisaalta armeija ehkä myös halusi painostaa intiaaneja yhteenottoon. Mitään järkevää syytä aseistariisuntaan ei ollut, sillä muutama kymmenen soturia ei ollut mikään suuri riski sadoille sotilaille. Ilman aseistariisuntaa Big Footin porukka olisi tuotu kiltisti Pine Ridgeen.

Kuvaukset yhteenoton synnystä ovat jokseenkin sekavia, mutta minusta varsin uskottava selitys on se, että yksi kuuromykkä ei suostunut antamaan kivääriään ja se laukesi painin aikana, mikä aloitti rähinän.

Intiaanit olivat yleensä hyvin haluttomia luopumaan aseistaan, minkä vuoksi esim. kenraali Crook ei edes pyrkinyt riisumaan mm. apacheja aseista. Jos olisi pyrkinyt, niin siellä olisi näytelty monta samanlaista Wounded Kneetä ihan ilman mitään henkitanssipaitoja.

shamaani
Viestit: 1397
Liittynyt: Pe 07.09.2007 15:37

Viesti Kirjoittaja shamaani » To 28.01.2010 08:51

Simo Hankaniemi kirjoitti:Kuvaukset yhteenoton synnystä ovat jokseenkin sekavia, mutta minusta varsin uskottava selitys on se, että yksi kuuromykkä ei suostunut antamaan kivääriään ja se laukesi painin aikana, mikä aloitti rähinän.
Kuvaukset eivät ole yhtään sekavia, lukuunottamatta muutaman intiaanin väärin "muistamista". Osa intiaaneistakin on myöntänyt taistelun alkaneen muutaman "pahan" soturin aloittaessa ampumisen. Osa piilotteli aseita huopiensa alla ja suunnitelma oli päivän selvä, saada taistelu syttymään. Kaikki järkevät silminnäkijälausunnot ovat tästä täysin yhtä mieltä. Tietysti jos jättää suuren osan todistajista pois, kuten Dee Brown; on helppo uskoa johonkin kuuro-mykkäraukkaan.

Se, oliko tämä soturiporukka kiihkouskovaista, vaiko pelkästään oman statuksensa pönkittäjiä, on ainoa arvailujen varassa oleva asia.

Tästä ensimmäinen haku googlesta. Sama tarina toistuu lähes kaikissa silminnäkijöiden kertomuksissa, enempää ei ole tarvetta hakea.

http://www.eyewitnesstohistory.com/knee.htm
Viimeksi muokannut shamaani, To 28.01.2010 10:03. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Kissimmee Kid
Viestit: 281
Liittynyt: To 14.02.2008 13:55

Viesti Kirjoittaja Kissimmee Kid » To 28.01.2010 09:53

Vaikkei leipä olekaan kiinni kiväärissä niin voin silti kuvitella että jos se multa vietäisiin kädestä niin jotenkin tuntuisi kuin olisi vähemmän vaatteita päällä, kylmäisi. Se voisi olla jokin vanha metsämies geeni joka päästäisi vielä viimeisen parkaisun. Nyt kun meitä ollaan riisumassa aseista niin voisin kuvitella edelleen että kun mun kentukia ollaan viemässä niin pari ilmaveiviä siinä tulee väännettyä konstaapelin kanssa.

Wounded kneessä saattoi olla mahdollista että indiaanin kädet olivat kouristuneet pakkasella kiväärin ympärille niin ettei sormet oikein totelleet kun kivääriä vietiin.

Wequashim
Viestit: 463
Liittynyt: Ke 07.03.2007 20:49

Viesti Kirjoittaja Wequashim » To 28.01.2010 17:32

Simo Hankaniemi kirjoitti:
T. Juivanen kirjoitti:
Simo Hankaniemi kirjoitti: pääsääntö on se, ettei ihminen usko.
Onks tää Simon itse kehittämä pääsääntö, vai esiintyykö tällainen ajatus jossain muuallakin yleisemmin?
Lue vaikkapa muutama sivu Koraania. Muhammed todistaa joka sivulla, että ihmiset eivät usko. Luultavasti Muhammed oli asiantuntija tässä kysymyksessä.
M:llä tuskin oli mitään tilastotutkimusta lähteenä. Jos ihmiset eivät usko profeetan juttuihin, niin se ei tarkoita sitä, etteivät uskoisi muihin uskontoihin.

Eräs tutkimus uskonnollisuudesta.

http://www.mtv3.fi/helmi/kuudesaisti/ar ... ml/1037397
Satunnaisuus ja seksuaalinen kilpailu ajavat korkeampien voimien pariin
20.01.2010 10:46

Kaksi tutkimusta on löytänyt uusia syitä sille, miksi ihmiset muuttuvat uskonnollisemmiksi. Hämmennyksen kokemukset ja kilpailu viehätysvoimasta lisäävät uskonnollisuutta.
Miehet ja naiset, joille näytetään samaa sukupuolta olevien viehättävien henkilöiden deittiprofiileja, kuvaavat itseään uskonnollisemmiksi kuin henkilöt, jotka eivät koe kilpailua ulkoisesta viehätysvoimasta, kertoo abcnews.go.com.
Myös satunnaisuuden tunteet saavat ihmiset kääntymään jumalallisten voimien puoleen – tosin vain silloin, jos ahdistusta ei voi selittää stressillä tai muilla ulkoisilla tekijöillä.

Viehätysvoima vaikuttaa uskonnollisuuteen

Arizonan yliopiston psykologi Douglas Kenrick tutki yhdessä kollegoidensa kanssa yliopiston oppilaita. Sadoille oppilaille esiteltiin viehättävien miesten ja naisten deittiprofiileja: seuraavaksi heiltä kyseltiin heidän uskonnollisista mieltymyksistään. 1500 oppilaan kontrolliryhmä täytti pelkän uskontokyselyn näkemättä profiileja.
Aiemmin Kenrick on yhdessä kollegansa kanssa löytänyt yhteyden lisääntymiskäyttäytymisen ja uskonnollisuuden väliltä. 22 000 kristillistä amerikkalaista tutkinut ryhmä havaitsi, että uskonnolliset ihmiset olivat todennäköisemmin naimisissa, halusivat suuren perheen eivätkä katselleet suopeasti ehkäisyn käyttämistä tai pettämistä. Uudella tutkimuksella haluttiin tarkentaa edellisiä tutkimustuloksia.
Uudessa tutkimuksessa havaittiin, että ne miehet ja naiset, jotka saivat katsella samaa sukupuolta olevien viehättävien ihmisten deittiprofiileja, ilmoittivat kyselyssä kokevansa syvempiä uskonnollisia tunteita kuin pelkän kyselyn täyttäneet. Profiileja katselleet käyttivät muita herkemmin lauseita "uskon jumalaan" ja "kaikki olisi paremmin, jos uskonnolla olisi suurempi osa ihmisten elämässä".
– Se on kiinnostava ja yllättävä ilmiö, Kenrick toteaa.
Hän epäilee ilmiön johtuvan uskonnon suosimasta monogamiasta: kun henkilö kokee kovaa seksuaalista kilpailua, hän tukeutuu uskoonsa. Kenrickin mukaan ihmiset muokkaavat uskontoaan sopimaan eri elämäntilanteissaan vallitseviin parittelumahdollisuuksiin.

Korkeampi voima poistaa ahdistuksen tunteet

Seksuaalissävytteinen riita ei ole ainoa syy lisätä uskonnollisuuttaan. Toisen uuden tutkimuksen mukaan muutokset uskonnollisuudessa johtuvat huolista ja sekavuuden tunteista.
Aaron Kayn johtama tiimi Waterloon yliopistossa pyysi 37 opiskelijaa ottamaan osaa yrttivalmisteen tutkimiseen. Puolelle ryhmästä kerrottiin, ettei tuotteella ole sivuvaikutuksia; toiselle puolelle väitettiin, että tuote voi aiheuttaa lievää ahdistusta.

Seuraavaksi kummankin ryhmän osallistujien tuli avata viiden sanan listoja järkeviksi, neljän sanan lauseiksi. Lauseet oli suunniteltu niin, että ne pohjustivat koehenkilön kokemaan joko epämukavuuden tai satunnaisuuden tuntemuksia. Kokeen viimeisessä vaiheessa osallistujilta kyseltiin heidän uskostaan.
Kävi ilmi, että satunnaisuutta alleviivaavia lauseita järjestäneet kuvasivat voimakkaampia uskonnollisia tuntemuksia kuin epämiellyttäviä lauseita kirjoittaneet. Näin kuitenkin kävi vain siinä tapauksessa, että henkilöt uskoivat, ettei heidän nauttimallaan yrttivalmisteella ollut sivuvaikutuksia. Jos koetun ahdistuksen saattoi selittää kokeillulla tuotteella, testihenkilöt tukeutuivat siihen.
– Ahdistuksesta halutaan eroon, ja yliluonnollinen kontrolli on yksi tapa, Kay toteaa.

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » La 30.01.2010 01:22

shamaani kirjoitti:
Simo Hankaniemi kirjoitti:Kuvaukset yhteenoton synnystä ovat jokseenkin sekavia, mutta minusta varsin uskottava selitys on se, että yksi kuuromykkä ei suostunut antamaan kivääriään ja se laukesi painin aikana, mikä aloitti rähinän.
Kuvaukset eivät ole yhtään sekavia, lukuunottamatta muutaman intiaanin väärin "muistamista". Osa intiaaneistakin on myöntänyt taistelun alkaneen muutaman "pahan" soturin aloittaessa ampumisen. Osa piilotteli aseita huopiensa alla ja suunnitelma oli päivän selvä, saada taistelu syttymään. Kaikki järkevät silminnäkijälausunnot ovat tästä täysin yhtä mieltä. Tietysti jos jättää suuren osan todistajista pois, kuten Dee Brown; on helppo uskoa johonkin kuuro-mykkäraukkaan.

Se, oliko tämä soturiporukka kiihkouskovaista, vaiko pelkästään oman statuksensa pönkittäjiä, on ainoa arvailujen varassa oleva asia.

Tästä ensimmäinen haku googlesta. Sama tarina toistuu lähes kaikissa silminnäkijöiden kertomuksissa, enempää ei ole tarvetta hakea.

http://www.eyewitnesstohistory.com/knee.htm
Se että yksi intiaani laukaisee kiväärinsä kohti sotilaita ei todista, että intiaanit uskoivat olevansa haavoittumattomia. Jos tuo yksikin olisi todella uskonut haavoittumattomuuteensa, hän ei olisi ollut Big Footin luuserijoukon mukana antautumismarssilla kohti Pine Ridgeä. Haavoittumattoman miehen ei tarvitse antautua, hän voi vain hyökkäillä ympäriinsä ja hankkia toimeentulonsa sodankäynnillä. Yksi haavoittumaton ja kuolematon intiaani olisi kyennyt yksinteoin vapauttamaan koko preeriavyöhykkeen eurooppalaisista.

Tuo yhden intiaanin reaktio muistuttaa Sitting Bullin vastaavaa reaktiota vastaavassa tilanteessa vain hiukan aikaisemmin Standing Rockissa. Bull siepattiin kotoaan vangiksi ja hän aikoi ensin mennä kiltisti mukana. Mutta tulikin aivan toisiin ajatuksiin ja tuloksena oli samantapainen epätoivoinen ammuskelu kuin WK:ssa. Crazy Horse kuoli myös samalla tavalla. Ensin lammasmainen marssi Fort Robinsoniin, sitten äkillinen kääntymys, käsirysy ja kuolema pistimen iskuun. En näe näissä mitään merkkejä uskosta taikakaluihin.

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » La 30.01.2010 01:34

Muhammed siteeraa Koraanissa monessa kohtaan aikansa ihmisten uskontokritiikkiä, sitä että he uskovat vain "tämänpuoleiseen" elämään, että puheet ylösnousemuksesta kuoleman jälkeen ovat vanhoja turhia tarinoita, että profeetat ovat samanlaisia ihmisiä kuin muutkin ja vain sepittävät juttuja. Muhammed valittaa myös sitä, että profeettoja jatkuvasti pilkattiin kaikkialla ja sama käytäntö oli vallinnut sukupolvesta toiseen jo kauan ennen Muhammedin aikaa. Koko Koraani, yli 500 sivua (Hämeen-Anttilan uusi suomennos) on valitusvirttä siitä, miten ihmiset eivät usko. Ja nekin, jotka ovat uskovinaan, luopuvat siitä heti kun heille tulee vaikeuksia.

Tuskin Muhammed olisi jaksanut sepittää tätä tekstimassaa jos olisi ollut sitä mieltä, että ihmiset ovat perusluonnoltaan uskonnollisia ja että heidät on helppo saada omaksumaan uskonnollisia ajatuksia.

mahpiya
Viestit: 592
Liittynyt: Ke 07.03.2007 21:48

Viesti Kirjoittaja mahpiya » La 30.01.2010 19:10

Simo Hankaniemi kirjoitti:



Tuo yhden intiaanin reaktio muistuttaa Sitting Bullin vastaavaa reaktiota vastaavassa tilanteessa vain hiukan aikaisemmin Standing Rockissa. Bull siepattiin kotoaan vangiksi ja hän aikoi ensin mennä kiltisti mukana. Mutta tulikin aivan toisiin ajatuksiin ja tuloksena oli samantapainen epätoivoinen ammuskelu kuin WK:ssa. Crazy Horse kuoli myös samalla tavalla. Ensin lammasmainen marssi Fort Robinsoniin, sitten äkillinen kääntymys, käsirysy ja kuolema pistimen iskuun. En näe näissä mitään merkkejä uskosta taikakaluihin.
Mikä siinä CH:n antautumisessa oli erityisen lammasmaista?

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » La 30.01.2010 19:46

mahpiya kirjoitti:
Simo Hankaniemi kirjoitti:



Tuo yhden intiaanin reaktio muistuttaa Sitting Bullin vastaavaa reaktiota vastaavassa tilanteessa vain hiukan aikaisemmin Standing Rockissa. Bull siepattiin kotoaan vangiksi ja hän aikoi ensin mennä kiltisti mukana. Mutta tulikin aivan toisiin ajatuksiin ja tuloksena oli samantapainen epätoivoinen ammuskelu kuin WK:ssa. Crazy Horse kuoli myös samalla tavalla. Ensin lammasmainen marssi Fort Robinsoniin, sitten äkillinen kääntymys, käsirysy ja kuolema pistimen iskuun. En näe näissä mitään merkkejä uskosta taikakaluihin.
Mikä siinä CH:n antautumisessa oli erityisen lammasmaista?
Ehkäpä Simosta lammasmaista on olla armollinen kansalleen ja pelastaa heidät nääntymiskuolemalta.
Pyhimyksiä on aina ollut ja tulee olemaan.

Jari

Charlie
Viestit: 782
Liittynyt: Pe 02.09.2005 19:27
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja Charlie » La 30.01.2010 20:17

Anonymous kirjoitti: Pyhimyksiä on aina ollut ja tulee olemaan.

Jari
Mitä pyhimystä CHssa oli? Käsittääkseni kaveri oli melkoinen Vit..pää viimeisinä vuosinaan, ja nimenomaan"kansaansa" kohtaan. Toki kun lauma oli huvennut käsistä uhkailuista ja väkivallasta huolimatta, niin sitten "lampaana" vihdoin vaellettiin reservaattiin kuten niin monasti oli pyhästi luvattu, mutta taas mieli muutettu. CHlla ei ollut koskaan minkäänlaista poliittista silmää, eikä karismaa pitää hommaa kasassa, korkeintaan sellainen lätkäpelaajille tyypillinen asenne.

Vai vielä pyhimys...
Hoka Hey!
mika at equstom.fi

T. Juivanen
Viestit: 231
Liittynyt: Ke 01.08.2007 11:50

Viesti Kirjoittaja T. Juivanen » La 30.01.2010 20:42

:lol:
Viimeksi muokannut T. Juivanen, Ma 11.10.2010 23:01. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

mahpiya
Viestit: 592
Liittynyt: Ke 07.03.2007 21:48

Viesti Kirjoittaja mahpiya » La 30.01.2010 20:44

Charlie kirjoitti:
Anonymous kirjoitti: Pyhimyksiä on aina ollut ja tulee olemaan.

Jari
Mitä pyhimystä CHssa oli? Käsittääkseni kaveri oli melkoinen Vit..pää viimeisinä vuosinaan, ja nimenomaan"kansaansa" kohtaan. Toki kun lauma oli huvennut käsistä uhkailuista ja väkivallasta huolimatta, niin sitten "lampaana" vihdoin vaellettiin reservaattiin kuten niin monasti oli pyhästi luvattu, mutta taas mieli muutettu. CHlla ei ollut koskaan minkäänlaista poliittista silmää, eikä karismaa pitää hommaa kasassa, korkeintaan sellainen lätkäpelaajille tyypillinen asenne.

Vai vielä pyhimys...
Ei CH ollutkaan kunnon poliitikko ei edes minkään sortin päällikkö , eikä kai koskaan havitellutkaan moista asemaa. Totta vitussa luvattiin mennä reservaattiin kun se lopulta oli ainoa vaihtoehto, kauan sinnitteli kuitenkin, politiikka sekin. Suomenkin olisi pitänyt heti antautua ryssille vai? Karismaa kyllä oli sen minkä taisteleva soturi ansaitseekin eli teoilla hankinttu.
Lätkäpelaaja ja lammas, voi vittu sentään.

Vastaa Viestiin