Buffalo Bill -dokkari

Historiaan ja historianharrastukseen liittyvä keskustelu
Inyan
Viestit: 78
Liittynyt: Pe 02.11.2007 08:57
Paikkakunta: mæntsælæ

Viesti Kirjoittaja Inyan » Ti 17.03.2009 10:33

Jari Teilas kirjoitti:Mikähän sirkus tuo oikein oli, joka täällä peräpohjolassa kiersi (Finlandia :lol: ?)

Tuossa Kajon artikkelin pätkässä viitattiin tohtori Carver'iin. Kyseessä lienee Codyn yksi yhtiökummpaneista Dr. William F. Carver? Jari
Texas Jackin seurue saapui Helsinkiin Madiganin sirkuksen mukana Ruotsista, missä sirkuksen johtaja John Madigan oli vähän aikaisemmin kuollut tapaturmaisesti tulipalossa. Suomalaista syntyperää ollut leski toi kuitenkin sirkuksen Suomeen ja vuokrasi Siltasaaren maneesin näyttämöpaikaksi.

Jep, kyseessä oli Dr. Carver, joka toimi jossakin vaiheessa hammaslääkärinä, oli alun perin William F. Codyn eli Buffalo Billin kumppani, mutta hän perusti sittemmin oman ”villin lännen” ryhmänsä ja kiersi sen kanssa suurissa kaupungeissa mm. Euroopassa ja Venäjällä. Heinä-elokuun vaihteessa vuonna 1890 Carverin ryhmä oli esiintymässä Pietarissa, josta matka jatkui Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Hampuriin. Helsingin huvielämän keskuksena toimineen Hesperian ravintolan ja tivolin isäntä Frithiof Forsström onnistui sopimaan Carverin seurueen pysähtymisestä Helsinkiin ennen matkan jatkamista Tukholmaan. Pysähdys Helsingissä oli vain muutamia tunteja, joten näytöksiäkin oli tiedossa vain yksi. Ainutkertaista näytöstä mainostettiin etukäteen voimakkaasti, mm. useana päivänä lehdessä luki kaikessa yksinkertaisuudessaan ”T:ri Carver tulee.” Mutta tuo Carverin Helsingin esiintyminen olikin fiasko.

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Ti 17.03.2009 10:54

Inyan kirjoitti:
Jari Teilas kirjoitti:Mikähän sirkus tuo oikein oli, joka täällä peräpohjolassa kiersi (Finlandia :lol: ?)

Tuossa Kajon artikkelin pätkässä viitattiin tohtori Carver'iin. Kyseessä lienee Codyn yksi yhtiökummpaneista Dr. William F. Carver? Jari
Texas Jackin seurue saapui Helsinkiin Madiganin sirkuksen mukana Ruotsista, missä sirkuksen johtaja John Madigan oli vähän aikaisemmin kuollut tapaturmaisesti tulipalossa. Suomalaista syntyperää ollut leski toi kuitenkin sirkuksen Suomeen ja vuokrasi Siltasaaren maneesin näyttämöpaikaksi.

Jep, kyseessä oli Dr. Carver, joka toimi jossakin vaiheessa hammaslääkärinä, oli alun perin William F. Codyn eli Buffalo Billin kumppani, mutta hän perusti sittemmin oman ”villin lännen” ryhmänsä ja kiersi sen kanssa suurissa kaupungeissa mm. Euroopassa ja Venäjällä. Heinä-elokuun vaihteessa vuonna 1890 Carverin ryhmä oli esiintymässä Pietarissa, josta matka jatkui Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Hampuriin. Helsingin huvielämän keskuksena toimineen Hesperian ravintolan ja tivolin isäntä Frithiof Forsström onnistui sopimaan Carverin seurueen pysähtymisestä Helsinkiin ennen matkan jatkamista Tukholmaan. Pysähdys Helsingissä oli vain muutamia tunteja, joten näytöksiäkin oli tiedossa vain yksi. Ainutkertaista näytöstä mainostettiin etukäteen voimakkaasti, mm. useana päivänä lehdessä luki kaikessa yksinkertaisuudessaan ”T:ri Carver tulee.” Mutta tuo Carverin Helsingin esiintyminen olikin fiasko.
Kiitos.
Helkkarin mielenkiintoinen juttu. Onkohan tästä "Suomen rundista" mitään dokumenttia olemassa, noin niinkuin yleisessä jaossa?

Jari
Jari Teilas

Brazos
Viestit: 556
Liittynyt: Ke 07.03.2007 22:00
Paikkakunta: Yön pimeät kujat

Viesti Kirjoittaja Brazos » Ti 17.03.2009 12:24

Miten Carverin esiintyminen päätyi fiaskoksi?

Inyan
Viestit: 78
Liittynyt: Pe 02.11.2007 08:57
Paikkakunta: mæntsælæ

Viesti Kirjoittaja Inyan » Ti 17.03.2009 13:19

Brazos kirjoitti:Miten Carverin esiintyminen päätyi fiaskoksi?
Oikeastaan ajattelin vain herättää mielenkiinnon jotta ostaisitte sen KAJO'n numeron ja lukisitte artikkelin sieltä :D

Mutta koska kyse on omasta tekstistä niin tulkoon sitten tässä koko sirkuspätkä tässä:

Villi Länsi ja intiaanit Helsingissä 1890-luvulla

Joskus 1950-luvun puolivälissä pikkupoikana ollessaan Suomen intiaaniyhdistyksen perustajajäsen Kari Salonius heitteli lassoa pihamaalla. Samassa hänen isoisänsä tuli paikalle ja pyysi saada näyttää miten lassonheitto häneltä sujuu. Isoisä vangitsi heti ensimmäisellä heitollaan kohteena olleen tolpan. Hän selitti hämmästyneelle pojalle saaneensa kerran itse pikkupoikana opetusta lassonheitosta ”villin lännen” esityksen mukana Suomessa olleelta intiaanilta.

Vuodet vierähtivät, ja pikkupojasta kasvoi mies. Vielä aikuisenakin Karin kiinnostus Amerikan rajaseutuun, ”villiin länteen” ja intiaaneihin on jatkanut: hän lukee kirjallisuutta, kengittää hevosia, takoo heittoveitsiä, heittää lassoa ja harrastaa ampumista. Myös isoisän kertomus jäi elämään. Se on kulkeutunut suusta suuhun lännestä ja intiaaneista kiinnostuneiden keskuudessa, onpa vierailleen esityksen joskus arveltu olleen jopa legendaarisen Buffalo Billin ryhmä. Tarina täällä vierailleesta ”villin lännen” esityksestä intiaaneineen muodostui osaksi suomalaisen intiaaniharrastuksen ja -tutkimuksen perinnettä.

Olen itsekin tuntenut tarinan jo pitkään ja se on aina kiinnostanut, mutta aikaisemmin minulla ei ollut mahdollisuutta lähteä tutkimaan kertomuksen taustoja. Kun Masi Tolvanen muutama vuosi sitten ilmestyi eräänä päivänä työhuoneeseeni ja ilmoittautui avustajaksi viideksi viikoksi tutkimusprojektiopintojensa suorittamiseksi, ilmaantui vihdoinkin tilaisuus alkaa penkoa asiaa. Masi tekikin aivan loistavaa työtä kirjastojen mikrofilmien parissa. Tarinan taustat alkoivat hahmottua. Kävi ilmi, että Suomessa on vieraillut 1890-luvulla itse asiassa kaksi eri ”villin lännen” esitystä, jotka toivat Amerikan rajaseudun hetkeksi Helsinkiin. Valitettavasti ei vain ole tiedossa, onko jossakin säilynyt valokuvia näistä Helsingissä pidetyistä ”villin lännen” esityksistä.

Tohtori Carver tulee

Vuoden 1890 elokuussa Helsingissä vieraili William Frank Carverin lännenesitys Villi Amerikka (Wild America). Tohtori Carver, joka toimi jossakin vaiheessa hammaslääkärinä, oli alun perin William F. Codyn eli Buffalo Billin kumppani, mutta hän perusti sittemmin oman ”villin lännen” ryhmänsä ja kiersi sen kanssa suurissa kaupungeissa mm. Euroopassa ja Venäjällä. Heinä-elokuun vaihteessa vuonna 1890 Carverin ryhmä oli esiintymässä Pietarissa, josta matka jatkui Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Hampuriin. Helsingin huvielämän keskuksena toimineen Hesperian ravintolan ja tivolin isäntä Frithiof Forsström onnistui sopimaan Carverin seurueen pysähtymisestä Helsinkiin ennen matkan jatkamista Tukholmaan. Pysähdys Helsingissä oli vain muutamia tunteja, joten näytöksiäkin oli tiedossa vain yksi. Ainutkertaista näytöstä mainostettiin etukäteen voimakkaasti, mm. useana päivänä lehdessä luki kaikessa yksinkertaisuudessaan ”T:ri Carver tulee.”

Tohtori Carverin Villi Amerikka -näytökseen asetettiin suuria odotuksia. Heinäkuun viimeisen päivän Uusi Suometar -lehdessä oli ennakkoilmoitus tulevasta näytännöstä, jossa oli odotettavissa ”koko maailman suurimman tarkk’ampujan” tohtori Carverin lisäksi joukko sioux- ja cheyenne-intiaaneja, meksikolaisia ja teksasilaisia cowboyta sekä 40 villihevosta. Ohjelman mukaan luvassa oli mm. villihevosten kiinniottoa, intiaani- ja cowboy-ponien kilpajuoksuja, esineitten poimimista maasta täydessä laukassa, ”Ylimaan omnibusposti”, intiaanitansseja, siouxien ja cheyenneiden jousella ampumista sekä sota cowboyden ja intiaanien välillä. Loppuhuipennukseksi luvattiin suuri karuselliratsastus, ”jossa esiintyvät kaikki ratsastajat ja ratsastavat naiset.”

Forsström vetosi lukijoihin suuren katsojamäärän saamiseksi: ”Koska olen onnistunut saamaan palkatuksi maailman mainion joukon Villi Amerika matkallaan Tukholmaan yhden kerran esiintymään Sunnuntaina Elokuun 3 p:nä ja koska on ollut useita kustannuksia hankkiessani Helsingin yleisölle tilaisuutta nähdä tämän joukon suurenmoista näytäntöä, toivon saavani lukuisia katsojia.” Näytöstä edeltävän päivän lehdessä muistutettiin vielä tulevasta näytöksestä, joka ”woipi antaa jokseenkin walaisewan kuwan kaukaisen lännen alkuasujanten elämästä.”

Seurue saapui Helsinkiin höyrylaiva Uleåborgilla sunnuntaina 3. elokuuta. Hufvudstadsbladetin mukaan satamaan oli kerääntynyt suuri joukko katsojia seuraamaan seurueen rantautumista, joka kuitenkin pitkittyi ennakkovalmistelujen puutteesta. Lopulta intiaanien ja cowboyden ratsukulkue pääsi suuntaamaan kaupungin läpi kohti Hesperian tivolia. Intiaanit olivat pukeutuneet näyttäviin asuihin, hulmuaviin sulkiin ja värikkäisiin kankaisiin sekä kasvomaalauksiin, cowboyt puolestaan hienoihin vaatteisiin, leveälierisiin hattuihin, suuriin kannustimiin ja revolvereihin vyöllä. Kulkueen perässä seurasi lukematon määrä hämmästeleviä ja ihailevia ihmisiä.

Hesperian puistoon oli saapunut kahdesta kolmeen tuhatta katsojaa seuraamaan odotettua näytöstä. Näyttämökenttä osoittautui kuitenkin esitykselle sopimattomaksi ja liian pieneksi. ”Nauruksi sen ’villitkin’ panivat kohta kun paikalle tulivat”, ilmaisi asian Uusi Suometar kaksi päivää myöhemmin. Ilmeisesti katsojien liian suurten odotusten ja näytökselle epäedullisen esiintymispaikan johdosta Villi Amerikka oli pettymys suomalaiselle yleisölle. Näytös ei kerännyt erityisen suuria suosionosoituksia katsomosta, vaan sille sekä taputettiin että vihellettiin. Lehdistökään ei juuri kehuja suonut seuraavien päivien numeroissaan. ”Kaikki näet odottiwat nyt todellisuudessa näkewänsä oikeata metsäelämää. Mutta siinäpä surkeasti petyttiin, sillä liekö jo intiaanit ja cowbousit matkalla siwistyneet wai wäsymyskö waiwasi, kun kaikki näytökset tuntuiwat enemmän sirkuskomediialta, kuin rajulta metsäelämältä”, kirjoitti Päivälehti.

Uusi Suometar puolestaan arveli, että ”koko tuo suuremmoiseksi kuwiteltu näytäntö tuntui melkein amerikalaiselta humbugilta, willien ratsastukset, sawuisat tappelut, ampumiset y. m. lapsen leikiltä.” Nya Pressen arvosteli esityksen muistuttavan enemminkin toisen tai kolmannen luokan sirkusseuruetta kuin sotapolulla olevia intiaaneja ja rohkeita biisoninmetsästäjiä nuorten mielikuvissa. Aivan fiaskoksi näytöstä ei kuitenkaan pidä leimata. Erityisesti Carverin ampumataidot herättivät ihailua. Hän saattoi ampua viisi yhtä aikaa ilmaan heitettyä lasipalloa, joista kolme hän heitti itse.

Carverilla ja hänen ryhmällään oli myös epäonnea matkassa. Näytännön lopuksi Carverin hevonen kaatui, jolloin ratsastajan jalka jäi sen alle ja vääntyi. Carver kuitenkin selvisi onnettomuudesta pelkällä nyrjähdyksellä, mutta hänet jouduttiin kuljettamaan takaisin laivalle rattailla. Volksvännen kirjoitti myös seurueen muista vastoinkäymisistä. Amerikkalaisia härkiä, joita piti ottaa kiinni näytännössä, ei saatu viedä Ruotsiin ja näin eläimiä jouduttiin myymään Helsingin satamassa ennen matkan jatkamista Tukholmaan. Kaikki eläimet osti yksi ja sama mies: makkaratehtailija Seeck.

Texas Jack intiaani- ja cowboy-seurueineen

Seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 1897, Helsinkiin saapui toinen ”villin lännen” ryhmä. Tämä Texas Jackin seurue saapui Helsinkiin Madiganin sirkuksen mukana Ruotsista, missä sirkuksen johtaja John Madigan oli vähän aikaisemmin kuollut tapaturmaisesti tulipalossa. Suomalaista syntyperää ollut leski toi kuitenkin sirkuksen Suomeen ja vuokrasi Siltasaaren maneesin näyttämöpaikaksi.

Sirkuksen tuloa odotettiin suuresti ja satamaan oli kerääntynyt 500 henkeä seuraamaan seurueen saapumista. Madiganin sirkuksesta ja sen mukana olleesta Texas Jackin ryhmästä on säilynyt huomattavasti vähemmän tietoja kuin tohtori Carverista ja hänen ”villistä lännestään.” Joka tapauksessa Madiganin sirkus esiintyi Helsingissä 15.9.-12.12., jonka jälkeen matka jatkui Viipuriin, Turkuun ja Vaasaan. Texas Jack oli liittynyt sirkukseen Ruotsissa ja esiintyi Helsingissä seurueensa kanssa sirkuksen ohjelmistossa vajaan kuukauden ajan. Lehtien palstoilta Texas Jack katoaa lokakuun 7. ja 8. päivän tienoilla, ainoa viittaus ”villin lännen” esityksiin myöhemmin on Aftonpostenissa 7.10. uutuutena mainostettu ohjelmanumero kapteeni Hopkinsista taitoampujana. Lördagsvällenin haastattelusta ilmenee, että Hopkins oli Texas Jackin vanha ystävä. Itse Texas Jack ja hänen seurueensa eivät ainakaan siirtyneet sirkuksen mukana Viipuriin, sillä siellä Texas Jack ei enää esiinny lehdissä lainkaan.

Kuka oli tämä Texas Jack, joka toi intiaanit ja cowboyt tällä kertaa Helsinkiin? Yhdysvaltain historia tuntee yhden kuuluisan Texas Jackin. Hän oli John Burwell Omohundro, joka syntyi heinäkuun 26. päivänä vuonna 1846. Nimen Texas Jack hän sai karjapaimenena ollessaan. Texas Jack Omohundro oli Buffalo Billin ystävä ja toimi tämän kanssa mm. armeijan tiedustelijana ja esiintyi myöhemmin Ned Buntlinen suuren suosion saaneessa näytelmässä The Scouts of the Plains. Tämä Texas Jack kuitenkin kuoli jo 33 vuoden ikäisenä, joten vuonna 1897 Helsingissä vieraillut Texas Jack ei voinut olla Omohundro.

Valaistusta asiaan antaa Lördagsvällenissa 25.9.1897 julkaistu Texas Jackin lyhytsanainen haastattelu. Haastateltava oli ollut varsin vaitelias menneisyytensä suhteen ja yritti ensin tarjota suurta nippua lehtileikkeitä, joiden pohjalta reportteri voisi kirjoittaa hänen esityksistään. Haastattelija totesi kuitenkin kirjoittavansa mieluummin hänestä itsestään ja yritti saada selvyyttä tämän menneisyydestä. Kysymykseen syntymästään ja vanhemmistaan Texas Jack totesi, ettei tiedä sitä oikein itsekään. Kertomansa mukaan intiaanit olivat kaapanneet hänet lapsena ja ”vanha Texas Jack” eli itse Texas Jack Omohundro oli pelastanut hänet. Koska hänelle ei koskaan myöhemmin annettu mitään muutakaan nimeä, hänet opittiin tuntemaan nuorempana Texas Jackina. Juuri muuta reportteri ei saanutkaan haastateltavastaan irti, joten hän kääntyi tämän ystävän kapteeni Hopkinsin puoleen. Näin lehti saattoi tarjota lukijoilleen vain tiedonsirpaleita Helsingissä vierailulla olevan Texas Jackin seikkailuista ”villissä lännessä.”

Oli kertomuksessa perää tai ei, yksi asia pitää Helsingissä vierailleen Texas Jackin kohdalla paikkansa. Hän ratsasti estoitta kuuluisan Texas Jack Omohundron maineella kiertäessään esiintymässä Euroopan kaupungeissa.

Helsingissä Texas Jackin preerian villiä elämää kuvaavat esitykset olivat menestys, vaikka lehdistö ei antanutkaan sille samalla tavalla palstatilaa kuin tohtori Carverin epäonnistuneelle esitykselle. Madiganin sirkuksen ensimmäisen esityksen jälkeen Aftonbladet kirjoitti Texas Jackin ja hänen intiaaniryhmänsä vieneen leijonanosan aplodeista ja Hufvudstadsbladet totesi heidän esityksensä olleen erikoisinta ja parasta koko ohjelmistossa. ”Warsinkin Texas Jack -seurue intiaaneineen on jotakin uutta täällä. Nämä aron pojat heittäwät lassonsa hämmästyttäwällä taidolla ja huimaawalla wauhdilla ratsastaen tekewät he kaikenmoisia uhkarohkeita temppuja. Samoin on heidän ampumataitonsakin kerrassaan hämmästyttäwää. Heidän esiintymisensä tuntuikin sirkusyleisöä eniten huwittawan”, ylisti puolestaan Uusi Suometar.

Ratkaisu Kari Saloniuksen isoisän kertomuksen alkuperään ja hänen lassonheittotaitoonsa löytyy juuri Madiganin sirkuksen suomenvierailusta ja Texas Jackin ”villin lännen” esityksistä. Sirkus nimittäin järjesti myös nimenomaan lapsille suunnattuja näytöksiä. Esimerkiksi Aftonposten mainosti syyskuun 24. päivän lehdessä, että sirkus tulee järjestämään seuraavana päivänä lastennäytöksen, jossa mm. Texas Jack esittelee villin preerian metsästäjäelämää.

Texas Jack seurueineen jättikin jälkensä Suomeen. Hufvudstadsbladet kirjoitti lokakuun 10. päivän numerossaan, että lähes kaikki Helsingin pihat olivat nyt poikien villin lännen näyttämöitä. Nuoret kiinnostuivat sirkuksen esitysten innoittamina harjoittelemaan lassonheittoa niin innokkaasti, että he kehittyivät siinä jopa varsin taitaviksi. Lehti huomautti myös temppujen vaaroista, eräällä pihamaalla Albertinkadulla 10-vuotias poika oli lähes menettänyt silmänsä lassolla.

Mutta voittehan silti ostaa sen lehden :lol:

Brazos
Viestit: 556
Liittynyt: Ke 07.03.2007 22:00
Paikkakunta: Yön pimeät kujat

Viesti Kirjoittaja Brazos » Ti 17.03.2009 16:56

Kiitoksia. :)

En tiedä, mutta Kari Salonius lienee sukua Frankille?

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Ti 17.03.2009 19:41

Kiitos mielenkiintoisesta jutusta "Kun Villi Länsi saapui Suomeen"

Jari
Jari Teilas

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » Ke 18.03.2009 22:39

Ilmeisesti intiaanien jousiammunnasta ei mainita mitään ajan lehtijutuissa? Olisi mielenkiintoista tietää, miten se käytännössä hoidettiin. Jos näitä esityksiä pidettiin Helsingissä.

Inyan
Viestit: 78
Liittynyt: Pe 02.11.2007 08:57
Paikkakunta: mæntsælæ

Viesti Kirjoittaja Inyan » To 19.03.2009 12:09

Simo Hankaniemi kirjoitti:Ilmeisesti intiaanien jousiammunnasta ei mainita mitään ajan lehtijutuissa? Olisi mielenkiintoista tietää, miten se käytännössä hoidettiin. Jos näitä esityksiä pidettiin Helsingissä.
Sen lisäksi että ennakkomainoksessa mainitaan "siouxien ja cheyenneiden jousella ampumista" en muista että olisi lehtijutuissa ollut mitään jousiammunnasta.

Vastaa Viestiin