Tombstone

[Jari Teilas]

TOMBSTONE 1879


1. joulukuuta kolme Earpin veljestä Wyatt (31), Virgil (36) ja James
(38) saapuvat Tombstoneen, Arizonaan.

2. joulukuuta väkiluku Tombsonessa arvioidaan olevan 1000-1500.


TOMBSTONE 1880


1. toukokuuta ensimmäinen numero sanomalehdestä Tombstone Epitaph
ilmestyy. Lehden toimitus sijaitsee telttakankaisessa katoksessa, 4.
kadun ja Fremont Streetin kulmassa. Epitaph ei kuitenkaan ole
ensimmäinen sanomalehti Tombstonessa. The Tombston Nugget aloitti
ilmestymisensä jo 1879.

Elo-syyskuun aikana Doc Holliday "The Living Dead Man" saapuu
Tombstoneen.

11. lokakuuta Doc Holliday ja John Tyler riitaantuvat Oriental
saluunassa, Tombstonessa. Ystävät riisuvat tappelupukarit aseista ja
Tyler häipyy paikalta. Saluunan omistaja Milt Joyce käskee myös
Hollidayta poistumaan, muuta ei anna Doc'ille tämän asetta. Holliday
palaa täysi rähinä päällä toinen ase mukanaan. Joyce
kiilloitta 'hammaslääkärin' päälakea kuudesilaukeavallaan. Uusi
tappelu on valmis, jonka seurauksena Holliday ampuu tohinassa Joycen
käden läpi. Myöhemmin Hollidayta tullaan syyttämään ampuma-aseen
käytöstä yleisellä paikalla.

9. marraskuuta Wyatt Earp eroaa apulaissheriffin hommista Piman
piirikunnassa Arizonassa.


TOMBSTONE 1881


1. tammikuuta Southern Pacific'in lennätin saavuttaa Tombstonen,
Yuman ja Tucsonin, Arizonassa.

4. tammikuuta Sanomalehti Tombstone Epitaphin päätoimittaja John B.
Clum valitaan Tombstonen pormestariksi. Clum voittaa vastaehdokkaansa
Mark Shafferin äänin 532 - 165. Clum toimii samalla myös kaupungin
postilaitoksen johtajana. Samaan aikaan Virgil Earp häviää Ben
Sippylle kaupungin marshalin vaaleissa.

25. helmikuuta Luke Short saapuu Dodge Citysta Tombstoneen.

16. maaliskuuta Tombstonessa organisoidaan etsintäpartio jäljittämään
edellisenä päivän postivaunuryöstäjiä, joiden uskotaan olleen: Bill
Leonardia, Jim Cranea ja Harry " the Kid" Headia. Ryöstäjät saivat
saaliikseen suuren määrän hopeaharkkoja. Possen jäsenet Buckskin
Frank Leslie, Doc Holliday, Bat Masterson, Virgil, Morgan ja Wyatt
Earp saavat Wells Fargolta3600 dollarin palkkion jos he pidättävät
koplan.

19. maaliskuuta Tombstonelaiset sanomalehdet vihjaavat, että Doc
Holliday oli mukana postivaunuryöstössä.

huhtikuussa Tombstonen väkiluku kipuaa 7000. Kaupungissa on 110
laillista viinamyymälää.


6. toukokuuta James Earp jättää Tombstonen, ja muuttaa vaimonsa
kanssa Kaliforniaan.

Kovien juominkien jälkeen, pikkurikollinen Jim Wallace hermostuu
Curly Bill Brocius'elle, ja pamauttaa revolverilla Brocius'in
purukaluston uusiksi. Joukko karjapaimenia vaatii Wallacen
narunjatkoksi, mutta sheriffi William Breakenridge rauhoittaa kiperän
tilanteen.

6. kesäkuuta Virgil Earpista tulee Tombstonen väliaikainen kaupungin
marshal. Viranhaltija Ben Sippy jää pois tehtävistään toistaiseksi.

Bill Leonard ja Harry Head, jotka todennäköisesti ryöstivät 15.
maaliskuuta postivaunut lähellä Tombstonea, ammutaan kuoliaiksi
Hachita-vuorilla, Uudessa-Meksikossa.

9. kesäkuuta Tombstone Epitaph ylistää kirjoituksessaan väliaikaista
marshaliaan Virgil Earpia, joka oli estänyt alkamassa olevan
pyssytaistelun Ike Clantonin ja Denny McCannin välillä, sen jälkeen
kun kaksikko oli ensin soittanut toisilleen tarpeeksi poskea.


22. kesäkuuta Arcade saluunan ulkopuolella omistajan järjestellessä
viskitynnyreitään varastoon, huolimaton savukkeen käyttö johtaa
räjähdysmäiseen tulipaloon, jonka seurauksena 66 rakennusta palaa
maan tasalle.

28 kesäkuuta Virgil Earp ottaa vastaan kaupungin marshalin viran
siihen saakka kunnes Ben Sippy palaa takaisin virkaansa.

7. heinäkuuta Kate Elder 'Isonenä-Kate' saa 12.50 dollarin sakot
Tombstonessa ryyppäämisestä ja räyhäämisestä yleisellä paikalla.

14. heinäkuuta Pimassa, Arizonassa järjestetään ensimmäiset lailliset
hirttäjäiset.

24. heinäkuuta raju vesisade aiheuttaa Tombstonessa valtavat tulvat.

1. elokuuta Virgil Earp kertoo kaupunginhallitukselle, että nyt
kaupungissa on huomattavan rauhallista ja ehdottaa, että
poliisivoimat supistettaisiin kolmeen mieheen.

17. elokuuta Morgan Earp nimitetään erikoispoliisin virkaan
Tombstonessa.

22. lokakuuta Milt Hicks niminen karjavaras vangitaan Tombstonessa.

24. lokakuuta Milt Hicks pakenee kahden muun vangin kanssa vankilasta
ja häipyy omille teilleen.

25. elokuuta Earpien ja Clantonien riita on kypsynyt
räjähdyspisteeseensä.

26. lokakuuta Tombstonessa käydään raju katutaistelu, jossa kolme
miestä kuolee. Gunfight at the O. K. Corral-nimellä kulkevasta
taistelusta tulee ehkäpä maailman tunnetuin pyssytaistelu, ja Wyatta
Earpin legenda alkaa hahmottua.

27. elokuuta The San Francisco Examiner kirjoittaa kolmannella
sivullaan O. K. Corralin taistelusta: "Desperate Street-Fight in
Tombstone. Cowboys and a Marshal's Posse the Combatants. Three Men
Killed and Two Wounded in the Affray.

29. elokuuta Virgil Earpin virka Tombstonen marshalina virallisesti
lakkautetaan.

1. joulukuuta tuomioistuin päättää, että Earpit olivat toimineet O.
K. Corrallin-katutaistelussa lainvalvojien oikeuksien puitteissa.

24. joulukuuta Joulupukki tervehtii 251 koululaista Tombstonessa,
Schieffelin-hallissa. Lahjojen yhteisarvo ylittää 300 dollaria.

25. joulukuuta Rauhallinen Joulu Tombstonessa. Useat liikkeet
koristelevat julkisivunsa Joulun tapaan.

28. joulukuuta Virgil Earp joutuu salamurhayrityksen kohteeksi.
Haulikkomiehet ampuvat väijytyksestä Virgil Earpia. Earp selviytyy
murhayrityksestä, mutta rampautuu loppu elämäkseen.

29. joulukuuta Virgil Earpin olkanivel poistetaan kirurgisesti
Tombstonessa.


TOMBSTONE 1882


3. tammikuuta Dave Neagle nimitetään Tombstonen uudeksi kaupungin
marshaliksi. Samaan aikaan uudeksi pormestariksi valitaan Jim Carr.

6. tammikuuta Pony Deal ryöstää kahden rikostoverinsa kanssa
Tombstone-Bisbee välillä liikennöivät postivaunut.

13. helmikuuta Wyatt Earp ja hänen avovaimonsa Mattie kiinnittävät
heidän kotinsa Tombstonessa 365 dollarin summasta.

18. helmikuuta Wyatt Earp, Morgan Earp ja Doc Holliday järjestävät
Tombstonessa etsintäpartion, joka lähtee jäljittämään väitettyä
postivaunuryöstäjä Pony Dealia.

15. maaliskuuta Virgil Earp näyttäytyy ensimmäisen kerran Tombstonen
kaduilla, sen jälkeen kun hänet yritettiin salamurhata 28. joulukuuta
1881.

18. maaliskuuta Morgan Earp haavoittuu kuolettavasti kostoiskussa,
joka tehdään häntä vastaan. Morgan Earp oli pelaamassa biljardia Bob
Hatch'in biljardihallissa, kun haulipanos osui häneen. 30-vuotias
Earp kuolee tunnin sisällä ampumisesta. Morganin veljekset janoavat
kostoa.

20. maaliskuuta Wyatt ja Warren Earp, Doc Holliday, Sherman
McMasterson ja Turkey Creek Jack Johnson saattavat rampautuneen
Virgil Earpin Kaliforniaan matkalla olevaan junaan Tucsonissa.
Junassa miehet havaitsevat Frank Stilwellin, jonka uskotaan olleen
vastuussa Morgan Earpin salamurhassa. Kun konnari puhaltaa pilliin
kuullaan useita laukauksia ja Stilwell 'pelataan' hengettömäksi.
Vuonna 1896 Wyatt Earp kertoo haastattelussa, että he joutuivat
tulitaisteluun asemalla Ike Clantonin koplan kanssa, joka oli
seurannut heitä yrittäen murhata heidät. "Yksi heistä, Frank
Stilwell, joka luultavasti murhasi veljeni, yritti ottaa aseeni
jolloin revolverini laukesi sillä seurauksella, että Stilwell kuoli"
lisäsi Earp.

24. maaliskuuta Wyatt Earpin joukko joutuu taisteluun karjapaimenten
kanssa Tombstonen ulkopuolella, mahdollisesti Whetstone-vuorilla.
Curly Bill Brocius kuolee taistelussa. Kuitenkin useita eri versioita
ilmaantuu kahinasta, eikä Curly Bill'in kuolemasta saada lopulta
varmaa tietoa.

27. maaliskuuta Tombstonessa kiertää huhu, että karjaparoni Henry
Hooker maksoi Wyatt Earpille 1000 dollaria Curly Bill'in murhasta.

28. maaliskuuta John Behan johtama etsintäpartio, joka jäljitti
Earpeja, saapuu Hookerin karjatilalle. Behan syyttää Hookeria
murhaajien ja lainsuojattomien (Earpin-klaani) avustamisesta.
Kerrotaan, että Hooker oli sanonut Behanille: "Tunnen Earpit ja
tunnen sinut. Earpit ovat aina kohdelleet minua kuten herrasmiehet.
Helvettiin sinä, sinun lakisi ja etsintäpartiosi. Nuo miehet ovat
jahtaamassa hevosvarkaita ja lainsuojattomia, ja sillä siisti!"

3. huhtikuuta molemmat Tombstonelaiset sanomalehdet Epitaph ja Nugget
lupaavat palkkion sille, joka pystyy todistamaan, että Wyatt Earp
olisi murhannut Curly Bill Brocius'en.

7. huhtikuuta The Tombstone Nugget kirjoittaa, että pahamaineinen
Turkey Creek Jack Johnson, josta on luvattu 2500 dollarin palkkio,
ratsastaa Wyatt Earpin jengissä.

8. huhtikuuta Wyatt Earpin jengi ratsastaa Silver Cityyn, Uuteen
Meksikoon. Silminnäkijöiden mukaan joukko on aseistautunut hampaisiin
asti.

11. huhtikuuta San Francisco Daily Exchange kirjoitta: "Huhutaan,
että Earpit saapuvat Oaklandiin. Ratsuväki tulee olemaan valmiina
vastaan ottamaan Earpin veljekset ja tulee vastaamaan kaupungin
turvallisuudesta."
Huhu oli kuitenkin väärä, sillä kyseinen joukko oli Earlin veljekset,
ei Earpit. Helpottava uutinen levisi kaupungissa preeriapalon lailla.
Kaikki oli taas rauhallista Oaklandissa.

1. toukokuuta John Clum myy vuonna 1880 perustamansa Tombstone
Epitaph-lehden. Syy hänen lähtöönsä Tombstonesta on epäselvä. Jotkut
pitävät syynä hänen lähtöönsä, pelkoa O.K. Corrallin taistelun
kostotoimia, toiset uskuvat syyn lähtöön olleen hänen vaimonsa
kuolemisen synnytyksessä.

5. toukokuuta Vuonna 1879 aloittanut The Tombstone Daily Nugget
lakkaa ilmestymästä

16. toukokuuta Doc Holliday pitätetään Denverissä syytettynä Frank
Stilwellin murhasta.

17. toukokuuta Bat Masterson, Hollidayn vanha ystävä onnistuu
laillisin keinoin avustamaan Doc Holliday vapaaksi.

22. toukokuuta Toinen suuri saluunasta alkanut tulipalo riehuu
Tombstonessa.

27. toukokuuta Virgil Earpetsii kirurgista apua vammautuneeseen
olkaansa San Franciscossa. Daily Examinen kirjoittaa: "Virgil Earp ei
vaikuta raakalaiselta."

12. heinäkuuta The Tombstone epitaph kirjoittaa: "Pahamaineinen
revolverisankari Johnny Ringo nähty juovuksissa Galeyvillessä,
Arizonassa."

14 heinäkuuta Johnny Ringo löydetään kuolleena Turkey Creek-
kanjonista, Arizonassa. Jotkut pitävät kuolemaa itsemurhana. Ringo
oli kuitenkin eräiden tarinoiden mukaan skalpeerattu löydettäessä.
Kuolemaa ei koskaan selvitetty. Suurimmat epäillyt olivat: Wyatt
Earp, Buckskin Frank Leslie ja Johnny O'Rourke.

14 marraskuuta Pitkäaikaiset riitapukarit, William F. "Billy the Kid"
Clairborne ja Buckskin Frank Leslie, ottavat yhteen Allen Streetin
kulmassa Tombstonessa. Clairborne joka oli syyttänyt Leslietä
ystävänsä Ringon murhasta, pääsee hengestään.

Tombstone rauhoittuu hiljalleen...

Jari

[Brazos]

Voihan änkeröinen, mistäs noin hienon aikajanan kaivoit? vai puhdetöinäkö vetäisit pari mielenkiintoista Tombstonen vuotta yhteen?

[Jari Teilas]

Voihan änkeröinen, mistäs noin hienon aikajanan kaivoit? vai puhdetöinäkö vetäisit pari mielenkiintoista Tombstonen vuotta yhteen?

Tää on "editoitu" Bob Boze Bellin kirjasta "The Illustrated Life & Times of WYATT EARP".
Suosittelen hankkimista jokaiselle Villistä Lännestä kiinnostuneelle.

Jari

[Kissimmee Kid]

Jos törmäätte jossain Ray Hoganin "John Ringon elämä ja kuolema"- novelliin (Montana- sarja no:96) niin lukekaa vaikkette muuten kuin piruuttanne. Tapahtumat myötäilevät ainakin noin äkkiä silmäiltynä yks yhteen tuon Tombstone- kronologian kanssa joten ihan vapaapäiväksi sen lukemista ei tietokirjaniekkakaan voisi kutsua. Ja onhan se suomenkielinen.

[mahpiya]

Kyllä countrykin iskee ihan hyvin, ei siinä mitään. Marty Stuartin The Ballads of Lakhota, on osaltaan country tyylistä, levy on mielestäni tosi hyvä. Lyriikatkin ovat hyviä tässä levyssä.

[mahpiya]

just joo, tulipahan postattatua väärän topicin alle

[Kissimmee Kid]

He kohtasivat auringon noustessa. Vain parikymmentä askelta pääkadun pölyä erotti heidät toisistaan. "Say when", kuultiin toisen sanovan.
"when".
Laukaukset kajahtelivat ja kuolema korjasi satoaan.

Näinhän se on aina mennyt. Vai onko ? Tässä taannoin eräs suomalainen Tomppa näytti telsussa kuinka veto lähtee lonkalta ja lähtihän se vilauksessa. Sellaiselta kaverilta en kyllä kysyisi että "say when" vaan ampuisin kun vähän nenänpäätä näkyisi. Ja niin se taisi vanhassa lännessäkin mennä jos siihen pisteeseen yleensä päästiin. Tosin täytyy muistaa hermopaine mikä saattaa aiheuttaa pientä kangistumista H- hetkellä. Mutta vanhaan länteen vietynä tapahtumat sujuivat näin:
Bill syyttää Beniä väärinpeluusta aiheesta tai muuten vain hikeennyttyään rahojen virratessa väärälle puolelle pöytää. Tai ehkä hikeentyy muuten vain wiskin lämmittäessä mukavasti mahassa. Hermopainekaan ei pahemmin häiritse laitamyötäisessä. Mutta revolveri tarttuu henkseleihin (tapaus J.W.Hardin) tai piippu ottaa pöydän reunaan (tapaus Clay Allisonin vastapeluri) ja reukun pudotessa lattialle huomaa Ben tilaisuutensa tulleen ja tarttuu aseeseensa mutta myös nauttineena ampuu harhaan kaksoislaukauksen joista lähempi luoti osuu kenties kattolamppuun tai jopa vihamiehen käteen jolloinka legenda revolverimiehestä saa alkunsa.

Aika usein tarinat vanhasta lännestä menevät jotenkin noin. Paitsi että Doc Holliday ampui luodin Milt Joycen käteen hän osui myös toista bartenderiä isoon varpaaseen. Doc oli kuulemma reukun käytössä nopea mutta osumatarkkuuden kanssa oli vähän niin ja näin. Mutta ainahan parhaat revolverot ovat ampuneet huonompiaan käteen ja tässä tapauksessa Doc osoitti paitsi tarkkuutensa myös hyväntahtoisuutensa ampumalla toista kaveria otsaluun sijasta varpaaseen. Tosin vain isoimpaan varpaaseen mutta kumminkin.

[Jari Teilas]

He kohtasivat auringon noustessa. Vain parikymmentä askelta pääkadun pölyä erotti heidät toisistaan. "Say when", kuultiin toisen sanovan.
"when".
Laukaukset kajahtelivat ja kuolema korjasi satoaan.

Näinhän se on aina mennyt. Vai onko ? Tässä taannoin eräs suomalainen Tomppa näytti telsussa kuinka veto lähtee lonkalta ja lähtihän se vilauksessa. Sellaiselta kaverilta en kyllä kysyisi että "say when" vaan ampuisin kun vähän nenänpäätä näkyisi. Ja niin se taisi vanhassa lännessäkin mennä jos siihen pisteeseen yleensä päästiin. Tosin täytyy muistaa hermopaine mikä saattaa aiheuttaa pientä kangistumista H- hetkellä. Mutta vanhaan länteen vietynä tapahtumat sujuivat näin:
Bill syyttää Beniä väärinpeluusta aiheesta tai muuten vain hikeennyttyään rahojen virratessa väärälle puolelle pöytää. Tai ehkä hikeentyy muuten vain wiskin lämmittäessä mukavasti mahassa. Hermopainekaan ei pahemmin häiritse laitamyötäisessä. Mutta revolveri tarttuu henkseleihin (tapaus J.W.Hardin) tai piippu ottaa pöydän reunaan (tapaus Clay Allisonin vastapeluri) ja reukun pudotessa lattialle huomaa Ben tilaisuutensa tulleen ja tarttuu aseeseensa mutta myös nauttineena ampuu harhaan kaksoislaukauksen joista lähempi luoti osuu kenties kattolamppuun tai jopa vihamiehen käteen jolloinka legenda revolverimiehestä saa alkunsa.

Aika usein tarinat vanhasta lännestä menevät jotenkin noin. Paitsi että Doc Holliday ampui luodin Milt Joycen käteen hän osui myös toista bartenderiä isoon varpaaseen. Doc oli kuulemma reukun käytössä nopea mutta osumatarkkuuden kanssa oli vähän niin ja näin. Mutta ainahan parhaat revolverot ovat ampuneet huonompiaan käteen ja tässä tapauksessa Doc osoitti paitsi tarkkuutensa myös hyväntahtoisuutensa ampumalla toista kaveria otsaluun sijasta varpaaseen. Tosin vain isoimpaan varpaaseen mutta kumminkin.

Kun on lukenut Michael M. Hickeyn trilogian: Street Fight in Tombstone, The Cowboy Conspiracy to Convict the Earps ja Los Dos Pistoleros Earp, The Two Earp Pistoleers, tulee väkisinkin sellainen mielikuva, ettei Holliday todellakaan ollut kovin tarkka kaveri pyssynsä kanssa ( en kuitenkaan väitä, että Hickeyn teokset olisivat kaikessa suhteessa ainoat oikeat Earp-kirjat. hyviä kaikki kolme kuitenkin mielestäni ovat).

Jari

[Oscar]

...Aika usein tarinat vanhasta lännestä menevät jotenkin noin...

Ja todellisuudessa usein taktiikkana oli ampua väijystä haulikolla.

[Kissimmee Kid]

Suomennettua lännen tietokirjallisuutta aina kaipaa. Sattuisiko olemaan mitään mitä kehuisitte ? Aiheella ei niin väliä. Kunhan kehutte. Tai olisiko mitään tuon edellämainitun Johnny Ringo- tarinan tapaista vähän kevyempää lukemistoa joka kuitenkin perustuisi jonkinnäköiselle totuudelle. Se että ratsastaa kahden kaktuksen välistä ei riitä. Pitää olla tarkemmin mistä kaktuksista on kyse. Ja että roikkuuko lonkalla silloin Colt ja jos niin onko mallia SAA vai ehkä Navy ja jos Navy niin vuosimallinkin voisi kertoa. Kuka kirjailija tuollaisia kertoisi. Paitsi tietysti good ol' Louis Masterson. Tarina siis sinällään voisi olla sepitteellinenkin.
P.S. Nuorisoa varten: Kuinka paljon totuudessa pysyy Kenneth Ulyattin Sioux- sarja ? Vai kai se nuorisolle on enempi suunnattu ?

[Jari Teilas]

Suomennettua lännen tietokirjallisuutta aina kaipaa. Sattuisiko olemaan mitään mitä kehuisitte ? Aiheella ei niin väliä. Kunhan kehutte. Tai olisiko mitään tuon edellämainitun Johnny Ringo- tarinan tapaista vähän kevyempää lukemistoa joka kuitenkin perustuisi jonkinnäköiselle totuudelle. Se että ratsastaa kahden kaktuksen välistä ei riitä. Pitää olla tarkemmin mistä kaktuksista on kyse. Ja että roikkuuko lonkalla silloin Colt ja jos niin onko mallia SAA vai ehkä Navy ja jos Navy niin vuosimallinkin voisi kertoa. Kuka kirjailija tuollaisia kertoisi. Paitsi tietysti good ol' Louis Masterson. Tarina siis sinällään voisi olla sepitteellinenkin.
P.S. Nuorisoa varten: Kuinka paljon totuudessa pysyy Kenneth Ulyattin Sioux- sarja ? Vai kai se nuorisolle on enempi suunnattu ?

Ulyattin sarja on mielestäni hyvä. Tarina pysyy raameissa, mutta joitakin tarinan päähenkilöistä on fiktiivihahmoja.
Monet Morgan Kanet perustuvat tositapahtumille, mutta Kane vain on lisätty soppaan. Periaatteessahan Kane tappoi lähes kaikki Villin Lännen lainsuojattomat. Kerkesi olla mukana myös LBH:ssa.

Jari

[Brazos]

Kanet on ihan viihdyttävää luettavaa. Noissa on vaan se vaara mikä itselle on useasti käynyt että vuosien saatossa fiktio ja fakta sekoittuvat keskenään, kun aivoista alkaa muodostua puuroa (sen varmaan täälläkin eltaantuneemmat kirjoittelijat tunnistavat, vaikkeivat kehtaa myöntää).

[Kissimmee Kid]

Kanet on ihan viihdyttävää luettavaa. Noissa on vaan se vaara mikä itselle on useasti käynyt että vuosien saatossa fiktio ja fakta sekoittuvat keskenään, kun aivoista alkaa muodostua puuroa (sen varmaan täälläkin eltaantuneemmat kirjoittelijat tunnistavat, vaikkeivat kehtaa myöntää).

Täytyykin katsoa löytyykö Teilaksen kirjan henkilöhakemistosta Morgan Kanen- nimeä. Sitten tiedettäisiin ainakin yksi puuropää oikein nimeltä...
Täytyy vaan koittaa pitää fakta ja fiktio- kovalevyt erillään tuolla pääkopassa. Mutta välillä täytyy saada ratsastaa kohti auringonlaskua (ja seistä tuulessa. Puiden halailuun tuskin sorrun).

[Jari Teilas]

Kanet on ihan viihdyttävää luettavaa. Noissa on vaan se vaara mikä itselle on useasti käynyt että vuosien saatossa fiktio ja fakta sekoittuvat keskenään, kun aivoista alkaa muodostua puuroa (sen varmaan täälläkin eltaantuneemmat kirjoittelijat tunnistavat, vaikkeivat kehtaa myöntää).

Täytyykin katsoa löytyykö Teilaksen kirjan henkilöhakemistosta Morgan Kanen- nimeä. Sitten tiedettäisiin ainakin yksi puuropää oikein nimeltä...
Täytyy vaan koittaa pitää fakta ja fiktio- kovalevyt erillään tuolla pääkopassa. Mutta välillä täytyy saada ratsastaa kohti auringonlaskua (ja seistä tuulessa. Puiden halailuun tuskin sorrun).

HEI, minähän alankin koostamaan jo kohta "uutta kirjaa". Tuollaiselle "Hyvät pojat & Pahat pojat"- kirjalle löytyisi kotitietoneelta varmaankin jo 300-400 sivun materiaalia.
Mitäs sanotte? Mutta tästä ei kannata meidän Satulle puhua yhtään mitään

Jari

[shamaani]

Suomennettua lännen tietokirjallisuutta aina kaipaa. Sattuisiko olemaan mitään mitä kehuisitte ? Aiheella ei niin väliä. Kunhan kehutte. Tai olisiko mitään tuon edellämainitun Johnny Ringo- tarinan tapaista vähän kevyempää lukemistoa joka kuitenkin perustuisi jonkinnäköiselle totuudelle. Se että ratsastaa kahden kaktuksen välistä ei riitä. Pitää olla tarkemmin mistä kaktuksista on kyse. Ja että roikkuuko lonkalla silloin Colt ja jos niin onko mallia SAA vai ehkä Navy ja jos Navy niin vuosimallinkin voisi kertoa. Kuka kirjailija tuollaisia kertoisi. Paitsi tietysti good ol' Louis Masterson. Tarina siis sinällään voisi olla sepitteellinenkin.
P.S. Nuorisoa varten: Kuinka paljon totuudessa pysyy Kenneth Ulyattin Sioux- sarja ? Vai kai se nuorisolle on enempi suunnattu ?

Antikvaarista voi löytyä Joe Montana/Kostaja-sarjaa, joista tuo viimeksi mainittu täyttää monelta osin myös historiallisten faktojen vaatimukset. Ainakin lounaisalueen historiasta (Victorio, Camp Grant, ym.) oli hyvää juttua.