Englannin valloittajat

[Jari Teilas]

Jäätävä tuuli puhalteli pitkin Hudson –joen satamalaitureita New
Yorkissa. Buffalo Billin Lännen sirkuksen intiaanit olivat kietoneet
huopansa tiukasti ympärilleen tuulta vastaan, jopa Buck
Taylor "Karjapaimenten kuningas" oli pukeutunut pitkään takkiin.
Silti maaliskuinen viima ei ollut niin jäätävä, että se olisi
karkottanut suuren joukon ihmisiä, jotka olivat kerääntyneet Leroy
Streetille 31. maaliskuuta 1887 jättämään hyvästit Bill Codylle ja
hänen Villin Lännen sirkukselleen, joka seilaisi Lontooseen
höyrylaiva "The State of Nebraskalla".
Annie Oakley seisoi myös vilkuttamassa intiaanien joukossa
yläkannella. Herra ja rouva "Walking Buffalo" olivat pukeutuneet
hienoimpiin omenanvihreisiin flanelleihin ja herra ja rouva "Eagle
Horse" kulkivat kannella kuin hermostuneet tiikerit. Tämä merimatka,
joka tulisi ottamaan aikaa yli kaksi viikkoa aivan varmasti
koettelisi muidenkin kuin alkuperäisten amerikkalaisten hermoja.

Bill Codyn Villin Lännen sirkus oli osa "American Exhibition'ia",
joka järjestettiin 88- vuotta täyttävälle Kuningatar Victorialle
hänen "Golden Jubilee –vuonnaan". Buffalo Bill Cody oli tuolloin
juuri täyttänyt 41 vuotta. Hänen hetkellinen päätöksensä viedä
Villin Lännen sirkuksensa Lontooseen teki hänestä lopullisesti
kansainvälisen sankarin muodostaen hänestä elävän legendan.
Sherman, Sheridan, Crook, Miles, Carr sekä monet muut kenraalit
toivottivat Codylle ja hänen sirkukselleen menestystä vanhalla
mantereella.

Bill haali matkalle mukaan lisää Sioux, Cheyennejä, Kiowia sekä
Pawnee –intiaaneja. Yksi kuuluisimmista intiaaneista matkalla oli
sioux Red Shirt.
Kun "State of Nebraska" irtosi laiturista New Yorkissa 31.
maaliskuuta 1887 sirkuksen karjapaimenbändi soitti kannella "The
Girl I Left Behind Me –biisiä" Bill Codyn ja Nate Salsburyn
seuraten jäähyväisseremoniaa yläkannella. 83 salonkia oli varattu
Codyn ryhmänjäsenille yläkannelta ja 38 välikannelta. 97 sirkukseen
kuulunutta intiaania oli tietenkin majoitettu vielä alemmalle
tasolle. Joukko käsitti noin 200 hengen ryhmän, aivan kuten Cody oli
luvannutkin. Mukana oli tietenkin 180 hevosta, 18 puhvelia, 10
hirveä, 10 muulia 5 Teksasin villihärkää, 4 aasia sekä 2 kaurista.
Myös muutama karhu pääsi käymään Lontoossa.
Tiedetään, että Annie Oakley ei kärsinyt merisairaudesta, kun raju
myrsky puhkesi pian laivan päästyä avomerelle. Myrskyä kesti
yhtämittaisesti muutama päivä. Buffalo Bill Cody ryhmineen ei ollut
yhtä onnekkaassa asemassa kuin "Mestariampuja". Intiaanit lauloivat
jo kuolinlaulunsa, mutta sitten myrsky yllättänen laantui ja laiva
lipui lopulta Thames –jokea pitkin Lontooseen 14. huhtikuuta vuonna
1887.
Kaikki meni lopulta suhteellisen hyvin. Buffalo Bill Cody menetti
vain yhden hevosen merimatkan aikana.

jatkuu.....

Jari
PS. Ampukaa tylysti minut alas, jos olen tämän stoorin täällä jo kertonut!

[Jari Teilas]

Kun höyrylaiva, jossa oli Buffalo Bill Codyn "kirjava seurue" mukana
lipui satamaan hinaajien saattamana karjapaimenbändi laivalla
veivasi "Yankee Doodlea" säestivät Yhdysvaltain - sekä Englanninliput
sitä tuulessa paukkuen. Kirjavajoukkoinen brittilehdistö seurasi
amerikkalaisten perässä ja John Burke toimi Villin Lännen sirkuksen
edustajana. Varusteita roudattaessa maihin (mukana oli
mm. "Deadwood –postivaunut", joilla oli tehty matkoja "vanhoina
hyvinä aikoina" aina Cheyennestä Deadwoodiin ja Fort Laramieen) Bill
Cody kävi ensitöikseen teatraalisin elkein intiaaniprinsessa
Pocahontasin haudalla. Seremonian jälkeen Cody
matkusti "seurapiirinsä" ja tavaroidensa kanssa junalla Victorian –
asemalle, josta he jatkoivat maanalaisella West Kensingtoniin. Tämä
oli heille mieleenpainuva ja jännittävä matka. Buffalo Bill kertoi
myöhemmin, että sen jälkeen heitä odotti loistava ateria ja tömäkät
viinakset.
Juhlallisuuksien jälkeen alkoi aherrus. Nuotiot ja kaasuvalaisimet
auttoivat rakennusmiehiä näkemään hämärissä heidän ahertaessaan
aitauksia areenaa sekä talleja. Bill Cody ei tietenkään itse
rakentanut mitään. Hän muisti voidella koneistonsa joka aamuisella
brandy –huikalla, asusti leveästi hotelli Metropolissa
Northumberland Avenuella. Hotelli oli pullollaan hänen maanmiehiään,
jotka taputtivat hänen selkäänsä tarjoillen siinä sivussa sankarille
viinaksia. Buffalo Bill Cody ratsasti mielellään pitkin Hyde Parkia
ja West Endiä. Usein hänen mukanaan ratsasti myös
pieni "mestariampuja". William Cody sekä Annie Oakley olivat
keskellä suurta seikkailuaan.
Buffalo Bill, tasankojen tähystäjä, joka kerran oli tavannut
Leavenworthin pormestarin Kansasissa veistelisi muutaman viikon
kuluttua puujalkavitsejä itse Walesin prinssin kanssa, ja Ohiosta
kotoisin oleva takametsien tyttö Annie Oakley kättelisi itse
Englannin kuningatarta.

Buffalo Billin Villin Lännen sirkus oli menestys englannissa.
Lontoolaiset kävivät sankoin joukoin seuraamassa showesityksiä. Myös
kuninkaallinen perhe seurasi heille järjestetyn juhlaesityksen.
Kuninkaallisessa aitiossa, joka oli vuorailtu Yhdysvaltain sekä
Englanninlipuin istui Walesin Prinssi ( hänestä tuli vuonna 1901
Kuningas Edward VII ) sekä hänen puolisonsa Alexandra ja heidän
kolme tytärtään. Aitioon oli ängennyt myös koko joukko
kuninkaallista hännystelijää, jotka olivat tulleet seuraamaan
Lontooseen Kuningatar Victorian kruunajaisjuhlien 50 -
vuotisvuosipäiviä.
Kun kuninkaalliset olivat istuutuneet mukavasti Edward antoi merkin
Bill Codylle käynnistää show. Ja yhtäkkiä maalatut villi sekä lauma
karjapaimenia hyökkäsi pahvivuorten kätköistä estraadille. Esitys
oli täydellinen menestys ja Annie "Mestariampuja" Oakley tuntui
olevan itse Buffalo Bill Codyä suositumpi brittien keskuudessa. Hän
sai jatkuvasti lahjoja ja hänen telttansa oli puolillaan
kukkalähetyksiä. Prinssi Edward halusi kiittää henkilökohtaisesti
joitakin esiintyjiä ja pyysi aitioonsa mm. "mestariampujan". Kun
Annie tuli kättelemään Prinssiä hän kääntyikin prinsessa Alexandran
puoleen ja kätteli tätä ensimmäisenä. "Mestariampuja" sanoi
Edwardille: "Teidän pitää antaa minulle anteeksi. Koska minä olen
amerikkalainen ja Amerikassa kätellään naisia ensin."

Prinsessa Alexandra oli hiljainen ja lempeä nainen, joka oli
sairastellut paljon. Hän oli englantilaisten suosiossa sillä hänen
sympatiansa olivat vähäosaisten puolella. Annie Oakley tiesi tämän
ja koska hän itse välitti myös köyhistä hänen oli helppo pitää myös
Alexandrasta.
Prinsessa piti suunnattomasti Bill Codyn sirkuksesta, paljon
enemmän kuin muut kuninkaalliset. Hän ei ainoastaan matkustanut
Deadwood –vaunuilla esityksessä vaan seurasi erään esityksen
lehdistöaitiosta nimettömänä. Kerrotaan ettei häntä tuolloin
tunnistettu.

jatkuu.....

Jari
PS. Joo tää juttu ilmestykin Ruudinsavu -lehdessä eikä suinkaan täällä.

[Jari Teilas]

Lontoolaiset ihailivat itse Buffalo Billiä, hänen hiilen mustia
silmiään, lainehtivia pitkiä hiuksiaan sekä hänen upeita viiksiään,
jollaisia he eivät olleet nähneet kenelläkään toisella. Cody oli
heidän mielestään näyttävännäköinen ja miehekäs. Hänellä oli
miellyttävä matala ääni ja hänen hymynsä heille oli makea kuin
nainen.
Kun Buffalo Bill Cody ei ollut areenalla hän kulki tummassa
tweedpuvussa, jonka hihoja koristelivat timantit. Lontoolaiset
tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että Bill Cody oli komein mies,
jonka he milloinkaan olivat tavanneet. Mutta vaikka englantilaiset
pitivät hänestä, sirkuksen ehdoton vetonaula englantilaisille
oli "pieni mestariampuja".(Annien teki myös suuren vaikutuksen
päällikkö Sitting Bulliin, joka lopulta adoptoi Annien
tyttärekseen. ((SB ei ollut sirkuksen mukana englannissa))

Anniella oli syntymäpäivät kun Villin Lännen sirkus oli Lontoossa.
Hän sai valtavan määrän lahjalähetyksiä (67 kpl) ihmisiltä mm. upeat
vaunut ja täysverisen englantilaishevosen. Kellon sekä silkkipuvun.
Berhandilaiskoiranpennun ja valokuvan Walesin prinsessa
Alexandralta. Hän sai myös neljä avioliittotarjousta, joista yhden
lähettäjä, ranskalainen kreivi uhkasi tehdä itsemurhan, jos Annie ei
suostuisi menemään hänen kanssaan avioon. "Hän oli rumin aasi, jonka
olen milloinkaan nähnyt" sanoi Annie saatuaan valokuvan kreivistä.
Kundi ei hetkauttanut "mestariampujaa" millään tavalla. Hän ampui
kuulan läpi valokuvan kreivin pään kohdalta ja lähetti sen takaisin
ranskalaiselle kosijalleen.

Buffalo Billin Villin Lännen sirkus Lontoossa sijaitsi aivan itse
American Exhibition -alueen tuntumassa, mukavan patikointireitin
varrella. Näyttelyalueella oli mahdollista nähdä amerikkalaisten
uusimpia teollisia saavutuksia ja keksintöjä. Englantilaisten
ihmeteltäväksi oli tuotu messualueelle mm. urkuja, pianoja,
kirjoituskoneita erilaisia tikaselementtejä ja Davisin kehittämä
ompelukone. Näytteillepanoesineet olivat kauniiden
kukkaistutuskäytävien ja suihkulähteiden lomassa, jossa Lontoolaiset
pääsivät ihailemaan amerikkalaisten saavutuksia samalla kun
soittolavalta kuultiin amerikkalaista musiikkia livenä. Bill Codyn
sirkus tämän kaiken loiston kupeessa oli siis erinomainen paikka.
Bisnekset luistivat hyvin kuin Uuno Turhapuron appiukolla konsanaan
ja Bill Cody sai olla tyytyväinen. Mutta "Karjapaimenten kuningas"
Buck Taylor oli allapäin. Hän oli nimittäin loukannut jalkansa kasi
viikkoa Lontooseen saapumisen jälkeen eikä häntä nähty lavalla.
William Levi (Buck) Taylor (1857 – 1924) syntyi Fredericksburgissa
Teksasissa. Hänen isänsä oli ratsuväensotilas, joka kaatui
sisällissodan taisteluissa. Nuoresta Taylorista tuli karjapaimen jo
14 -vuotiaana. Kerrotaan, että hän jo tuolloin ratsasti ja lassosi
kuin etevin teksasilainen karjamies konsanaan. Hän ajautui lopulta
pohjoiseen ja saapui Nebraskaan, josta Bill Cody nappasi hänet
tilalleen. Taylorin maine Buffalo Bill Codyn myötä vain kasvoi vuosi
vuodelta ja vuonna 1887 Ingraham kirjoitti hänestä ensimmäisen "dime
novellin" Buck Taylor, King of the Cowboys". Tätä kirjaa seurasi
sylillinen muita samanlaisia teoksia.
Buck Taylor katkaisi jalkansa eräässä esityksessä Lontoossa eikä
voinut jatkaa. Bill Cody myönsi hänelle luvan pelata uhkapeliä
toipilaskautensa ajan. (hieno mies!)
Taylor osti sirkusrahoillaan karjatilan itselleen Sweetwater -
laaksosta Wyomingista vuonna 1890. Hän kehitti oman lännenshow'n
Denverissä 1892, mutta se meni persiilleen muutama vuosi myöhemmin.
Buck Taylor kuoli Downingtown'issa Pennsylvaniassa vuonna 1924.

jatkuu.....

Jari

[Jari Teilas]

Kuningattarelle järjestetyssä show-esityksessä 20. kesäkuuta 1887
Deadwood –vankkureissa matkusti neljä kuningasta ja kolme
kruununprinssiä. Buffalo Bill johti tuolloin itse saattuetta ja
vankkureissa kyykkivät Belgian, Tanskan, Kreikan sekä Saksien
kuninkaat, jotka silminnähden nauttivat intiaanien hyökkäyksestä.
Esityksen jälkeen Walesin Prinssi tuli Codyn luo ja sanoi: "Eversti,
teillä tuskin on koskaan ollut mukananne neljää kuningasta", johon
Bill Cody veisteli: "Minulla on ollut monastikin kädessäni neljä
kuningasta, mutta kenelläkään tuskin on ollut neljää kuningasta sekä
Waleshin Prinssiä." Puujalkavitsi osui Edwardiin ja hän kajautti
ilmoille hörönaurun ja jatkoi vitsiä kuninkaallisin ilmaisuin, jota
Buffalo Bill Codyn oli kovin vaikeata käsittää.
Näissä samoissa kemuissa Kuningatar Victoria lahjoitti Buffalo
Billille timanttisen rintakorun.

Kun sirkus vieraili Birminghamissa muutama Buffalo Billin
karjapaimenista järjesti huomiota herättävän esityksen Lontoon
Agricultural Hallissa. Broncho Charlie Miller sekä Marve Beardsley
haastoivat englantilaisen kilpapyöräilijän Richard Howellin sekä
maanmiehensä W. M. Woodsiden kilpaan, jossa karjapaimenet
ratsastivat kilpaa pyöräilijöiden kanssa käyttäen 30 hevosta
vaihtaen niitä joka tunti kahdeksan tunnin ajan kuutena päivänä.
Voittajalle oli luvassa 300 punnan palkinto, joka tuohon aikaan oli
melkoinen kakku. Kilpapyöräilijät kiersivät puista rataansa ja
karjapaimenet ratsastivat radan ulkopuolella. Tämä kilpailu sai
valtavan suosion. Lopulta Buffalo Billin karjapaimenet voittivat
tiukaksi menneen kisan vain muutaman mailin erolla. Molemmat
ratsumiehet kiersivät rataa 407 mailia, pyöräilijä Woodside ajoi 422
ja hänen englantilainen kollegansa 389 mailia.

Kuningatar Victoria vieraili itse sirkuksessa 11. toukokuuta. Hän
myös oli kovin vaikuttunut Buffalo Billin sirkuksesta ja pyysi
kuninkaalliseen aitioonsa käymään Bill Codyn itsensä lisäksi
mm. "Annien mestariampujan". Kerrotaan, että Annie oli mennä
sanattomaksi sen jälkeen kun oli tehnyt kauneimman niiauksen kun
kuningatar sanoi hänelle: "Te olette tosi taitava pikkutyttö"
"Minä en ole loppujen lopuksi niin pieni ja minä olen naimisissa
oleva nainen. Ehkä nämä vaatteet, jotka minulla ovat ylläni
esityksessä tekevät minusta koulutytön näköisen" Annie vastasi
kuningattarelle. Pikkutyttö tai naine, joka tapauksessa kuningatar
Victoria oli vaikuttunut hänen aseenkäsittelytaidostaan sekä
tarkkuudestaan. Taito, joka ei kadonnut "mestariampujalta" edes
vuosien myötä.

Eräänä aamuna Bill Cody sai kirjeen Waleshin prinssiltä, jossa tämä
kysyi suostuisiko pieni tyttö, joka niin taitavasti ampuu
näytöksissä, ampumaan kilpaa Venäjän suuriruhtinas Mikaelin kanssa?
Bill Cody antoi Annielle tarkat ohjeet, ettei hän missään nimessä
saisi voittaa suuriruhtinasta kilvassa. "Mestariampuja"
antoi "piupaut" Buffalo Billin varoituksille ja peittosi
Suuriruhtinaan kilvassa miten tahtoi. Teko viilensi Buffalo Billin
ja "mestariampujan" välejä.
Ei ole olemassa mitään pitävää todistetta siitä, että Buffalo Bill
olisi ollut kateellinen Annie Oakleyn suosiolle hänen
sirkuksessaan, mutta tosiasia kuitenkin oli, että sekä Annie Oakley
ja hänen miehensä Frank Buttler erosivat Buffalo Bill Codyn Villin
Lännen sirkuksesta kauden loputtua. (Annie kuitenkin palasi vielä
vuosia myöhemmin Buffalo Billin sirkukseen)

Jari

[Jari Teilas]

Tilastojen valossa "mestariampuja" oli huima tapaus. 17 vuoden
aikana jolloin hän oli mukana Codyn sirkuksessa hän ampui
lukemattomat palavat sikarit miehensä suupielestä sekä kolikot hänen
sormistaan. Englannin kiertueella tuhannesta lasipallosta jota hän
ampui kiväärillään hän särki kaikkiaan 943 kappaletta. Tämä oli yksi
hänen suosikkinumeroistaan samoin kuin pikkupeiliä apuna käyttäen
hän ampui lasikuulia kiväärillään selkänsä takaa. Kerrotaan, että
hän rikkoi kahdeksan tunnin aikana 5000 lasipallosta haulikollaan
peräti 4772 kappaletta.

Villin lännen sirkus menestyi loistavasti vanhalla mantereella (Bill
Cody joukkoineen palasikin sinne myöhemmin uudelleen.). Yksi
Lontoossa –87 sirkusta seuraamassa olleista oli tuleva englannin
pääministeri Winston Churchill.

Valtava koti-ikävä alkoi näkyä seurueessa ja viimeinen esitys
pidettiin Yorkshiren Hullissa toukokuun 5. päivänä. Kun esitys
päättyi Bill Cody vastaanotti viisi minuuttia kestävät
suosionosoitukset. Myös areena oli täyttyä kukkasista. Höyrylaiva
oli kuljettava seurueen takaisin Yhdysvaltoihin seuraavana aamua.
Matka meni hyvin lukuun ottamatta, että Buffalo Billin
suosikkihevonen Old Charley menehtyi merimatkan aikana. Hevonen,
joka kerran oli pelastanut Bill Codyn hengen makasi täkillä
kuolleena käärittynä Amerikan-lippuun kunnes se lopulta haudattiin
mereen.

Maailmanmatkaajat saapuivat New Yorkiin kesällä 1888
valtavien suosionosoituksien saattelemana kuten "The New York
Evening Telegram" kirjoitti: "Hän on tullut takaisin kotiin."


Sen pituinen se.

Jari