Setä Bill

Historiaan ja historianharrastukseen liittyvä keskustelu
Vastaa Viestiin
Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Setä Bill

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Pe 07.09.2007 16:28

William Matthew Tilghman (1854-1924), tuttavallisesti vain ”Setä Bill” on luultavasti yksi Yhdysvaltojen kaikkien aikojen kuuluisin lainvalvoja. Hänen uransa lainvalvojana kesti yli 4 vuosikymmentä.
Setä Bill, joka syntyi Fort Dodgessa, Iowassa ja varttui Atchisonissa, Kansasissa. Tultuaan ensimmäisen kerran rajaseudulle 1870, Bill päätyi puhvelinmetsästäjien rajuun porukkaan.
Hän rakensi maineensa rehellisenä ja kunnioitettavana miehenä Dodge Cityssä.
Hän toimi apulais-sheriffinä Ford Countyssä ja marshalina Dodge Cityssä vuosina 1884-1886.

Kun ryntäys Oklahomaan alkoi vuonna 1889, Setä Bill oli siellä ensimmäisten joukossa. Oklahoma tarjosi hänelle uuden mahdollisuuden, ja Bill otti siitä kaiken irti. Guthriessä hän palveli hetken lainvalvojana, ennen kuin paalutti valtauksensa läheltä Chandleria ja rakensi sinne oman karjatilan.
Vuonna 1891 hänestä tuli U.S. Marshall ja oli tässä virassa aina vuoteen 1912 asti.
Kun Cherokee Strip avattiin 1893, Bill asettui siellä pieneen Perryn kaupunkiin. Hän oli Perryn poliisipäällikkönä vuoteen 1894.Tuossa virassaan hän kohtasi Oklahoman kaikkein pahimmat konnat.
Bill Tilghman toimi yhdessä Chris Madsenin ja Heck Thomasin kanssa jahdatessaan Bill Doolinin jengiä. Vuonna 1896 Setä Bill vangitsi yksin Doolinin Eureka Springsissä, Arkansassa. Yleisesti tiedettiin, että Bill Tilghman oli myös reilu pahimpia kriminaalejakin kohtaan.
Vuonna 1898 kaksi viatonta intiaani nuorukaista lynkattiin syytettyinä valkoisen naisen raiskaamisesta ja murhasta. Tilghman ei pelkästään pidättänyt tätä joukko, vaan varmisti, että kahdeksan tuosta joukosta tuomittiin ja lähetettiin vankilaan. Teko oli ensimmäinen laatuaan, ja sai laajalti myös kansallista huomiota. Sen jälkeen Setä Bill jäljitti oikean raiskaajan ja murhaajan ja otti tämän kiinni.
Setä Bill valittiin vuonna 1900 Lincoln Countyn sheriffiksi Oklahomassa, ja palveli siellä vuoteen 1904. Vuotta myöhemmin Presidentti Teddy Roosevelt lähetti hänet erikoistehtävälle Meksikoon, vangitsemaan amerikkalainen valtionvirkamies, joka oli tehnyt muutaman petoksen.
Bill Tilghman valittiin osavaltion senaattiin vuonna 1910, jossa hän oli yhden kauden. Vuosina 1911-1913 hän oli Oklahoma Cityn poliisipäällikkö.
Vuonna 1915 Setä Bill teki elokuvan The Passing of the Oklahoma Outlaws ja kiersi elokuvansa kanssa usean vuoden ajan. Setä Bill oli jo tuolloin vanha, mutta aika ajoin hänen apuunsa turvauduttiin lainvalvojan hommissa.
Vuonna 1924, jo 71 -vuotiaana Bill Tilghman, vaimonsa sekä ystäviensä neuvojen vastaisesti otti vastaan City Marshallin työn, Cromwellissä, Oklahomassa.
Marraskuun 1. päivänä vuonna 1924, entinen kieltolakiagentti Wiley Lynn ampui Setä Bill’in, tämän ollessa pidättämässä Lynn’iä. Kerrotaan, että Lynn vihasi Setä Billiä, koska tämä oli kieltäytynyt katsomasta muualle, Lynnin ”heittäessä lestiä”.

Wiley Lynn keplotteli itsensä kuiville Tilghmanin taposta. Hän sai vain naurettavan 90 päivän tuomion, koska oli pudottanut aseensa oikeudenkäynnin aikana lattialle. Sen on täytynyt herättää tuomari!!!

Setä Bill’in poika, Bill Tilghman Jr. joka oli varsinainen heittiö, istui tuohon aikaan tuomiotaan kuritushuoneessa. Kuultuaan, että hänen isänsä oli surmattu Jr. vannoi kostoa. Hän pakeni vankilasta vuonna 1929 ja kuukautta myöhemmin kyttäsi taskuissaan kaksi ”45:sta” Davenport’issa, Oklahoma City’ssä tulevaa bussia, jonka yksi matkustajista oli Wiley Lynn. Poliisipäällikkö Marvin Roberts oli kuitenkin saanut vihiä, että Jr. oli aikeissa tappaa isänsä murhaajan. Vähän ennen bussin saapumista Roberts käveli kylmänrauhallisesti Jr. selän taakse, laski kämmenensä Jr:n harteille ja sanoi: ”Hello, Bill, guess you’ll have to come with me.”
Bill pyörähti salamana ympäri ja hymyili ”All right chief, I guess you’d better take my guns.” hän sanoi.
”I’m glad I caught you, Bill” Robert sanoi sen jälkeen kun Wiley Lynn oli tepastellut bussista ulos.
”There probably would have been some shooting” Roberts jatkoi.
”Yeah, there probably would have been” vastasi Jr.

Jari

PS. Sunnuntaina 17. heinäkuuta 1932 Crockett Long niminen poliisimies ampui kuoliaaksi Setä Bill’in tappajan Wiley Lynn’in pienessä sekatavara kaupassa Madill’issa, Oklahomassa saaden surmansa myös itse tuossa kahakassa.

PPS. Tästä tappelusta lisää joskus myöhemmin.
Jari Teilas

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Re: Setä Bill

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Pe 07.09.2007 17:42

Setä Bill kuvattuna aikaan, jolloin Bill Doolin sai ihan tosissaan juosta karkuun.

Jari
Kuva
Jari Teilas

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Re: Setä Bill

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Pe 07.09.2007 17:55

Tässä vähän harvinaisempi kuva Setä Bill'istä sen jälkeen kun hän pidätti Bill Doolinin. Tämä valokuva on James D. Horanin kirjasta "Pictorial History of the Wild West". Horan väitti, että kyseessä on tilannekuva, jolloin Tilghman toi pidättämänsä Doolinin Eureka Springs'iin, Arkansasiin. Kuvan täytyy kyllä olla feikki, mahdollisesti hänen elokuvastaan, sillä kuvan vasemmalla oleva Tilghman on jo ikämies -osastoa. Luultavaa myös on, että Doolin ei tuohon aikaan ollut pukeutunut mustaan pukuun, kuten valokuvan herra keskellä.

Jari
Kuva
Jari Teilas

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Re: Setä Bill

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » La 08.09.2007 17:32

Jari Teilas kirjoitti: PPS. Tästä tappelusta lisää joskus myöhemmin.
Kun Wiley Lynn vapautui vankilasta hän muutti perheensä kanssa Madill’iin, Oklahomaan lähelle Red River’iä. Vaikeudet vain seurasivat mukana. Poliisimies Crockett Long asusteli myös Madill’issa. Eikä kulunut kauaakaan kun nämä miekkoset olivat jo riidoissa keskenään. Mistä riita oli saanut alkunsa, sitä ei kukaan enää oikein muista. Joku muisteli, että kaikki johtui vanhasta pidätyksestä Marshall County’ssa Long’in pidätettyä Lynn.
Sunnuntaina 17. heinäkuuta vuonna 1932 Madill’issa Crockett Long vietti aikaansa pienessä sekatavarakaupassa ystäviensä karjamies Bill Baker’in ja senaattori W. O. Ray’n seurassa. Kerrotaan, että Jack Blaclock –niminen heppu oli nähnyt ikkunasta Wiley Lynn’in saapuvan, ja hyvä, että oli nähnyt. Blaclok kiljaisi: ”Look out” ja jokainen sisällä olijoista veti maihin sillä sekunnilla, sillä noihin aikoihin ymmärrettiin tuon varoituksen perään!
Lynn tuli sisään kauppaan ja jäi seisomaan Long’ista noin 15 jalan päähän. ”I’m going to get you some time, Long. It might as well be now” Lynn varoitti.
Madill’ilainen sanomalehti kirjoitti myöhemmin, että Crockett Long oli salamana ponkaissut pystyyn ja hänen käteensä oli ilmestynyt pistooli.
Kerrotaan, että long kantoi tuolloin .44 Smith and Wesson’ia ja Lynn’illä oli tuolloin ollut .38.
Ensimmäisenä ampu Wiley Lynn ja luoti osu Long’ia ja poliisi putosi lattialle, josta hän ei enää omin avuin noussut. Poliisimies pystyi kyllä käsittelemään vielä pistooliaan ja ampui kohti Lynn’iä. Luoti kulki Lynn’in lävitse ja tappoi sivullisen Rhody Watkins –nimisen miehen.
Sitten molemmat kuolettavasti haavoittuneet miehet pummasivat kertaalleen. Paksu savu täytti sekatavarakaupan, mutta Wiley Lynn ampui vielä neljästi osuen jokaisella laukauksellaan Crockett Long’iin. Yksi luodeista oli osunut poliisimiehen tulitikkurasiaan ja sytyttänyt koko paketin tuleen. Myös yksi hänen laukauksistaan oli raapaissut toista sivullista John Hilburn’ia. Sitten iskurit löivät tyhjää ja tuli hiljaista. Wiley Lynn hoiperteli kaupan takaovelle, jossa kohtasi hautausurakoitsija Watt’sin. Ohittaessaan hänet Lynn oli sopertanut: ”I’m afraid I am going to Die; I’m all shot to pieces.” Kaveri oli varsin oikeassa, sillä hän ei elänyt enää montakaan tuntia. Crockett Long eli vielä muutaman päivä ja kerkesi pyytää anteeksi Watkinsin omaisilta, että oli ampunut miestä vahingossa. Kukaan ei syyttänyt Crockettia siitä. Kun kaikki kolme haudattiin seuraavana tiistaina.

Jari

PS. Jos Jack Blalock ei olisi huutanut varoitusta sekatavarakaupassa Wiley Lynn’in sinne saapastellessa, saattaa olla, että hautausurakoitsija Watts’illa olisi ollut kiireinen tiistai.

PPS: Kun Setä Billini leski Zoe Tilghman kuuli, että Wiley Lynn oli ammuttu hänen on kerrottu sanoneen hiljaisella äänellään: ”I’m glad”.
Jari Teilas

Brazos
Viestit: 556
Liittynyt: Ke 07.03.2007 22:00
Paikkakunta: Yön pimeät kujat

Viesti Kirjoittaja Brazos » Su 09.09.2007 19:08

Jari iskee jälleen hienoa tarinaa. :D

Ei kauheasti Tilghmanilla päätä pakottanut, kun yli 7-kymppisenä otti vielä lainvalvojan postin vastaan.

Frank

Viesti Kirjoittaja Frank » Su 09.09.2007 19:57


Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Ma 30.03.2009 20:44

Bill Tilghman piti ravikilpailuista. Hänen erikoisalaansa oli tehdä
kauppaa hevosista intiaanien kanssa.(Hänhän tuppasi varastella
hevosia intiaaneilta, ollessaan nuori)

Yksi hänen hevosistaan, Chant,
jonka Bill oli ostanut Kiowa-intiaaneilta, voitti Kentucky Derbyn
vuonna 1894.

Syksyllä 1883 Tilghman oli kuullut, että eräällä Comanche-
päällikköllä oli erittäin nopea musta nuori hevonen nimeltä Prairie
Queen. Bill lähti hieromaan kauppoja hevosesta päällikön kanssa,
mukanaan ystävänsä George Bolds (Cimarron George. James D.
Horan kirjoitti tästä lainvalvojasta kirjan nimeltä Across The
Cimarron.)

Tilghmanilla oli mukanaan 500$, mutta ovelana kauppamiehenä hän otti
lompakostaan pois 300$ ja antoi ne Georgelle.
Bill oli innoissaan tavatessaan päällikön ja hihkui tälle: "Haluan
ostaa Prairie Queenin", vilkaissen ohimennen kyseistä hevosta.
Päällikkö ja Tilghman istuutuivat intiaanihuovalle ja alkoivat hieroa
kauppoja. Päällikkö nyhti Tilghmanilta kaikki hänen rahansa ennen
kuin suostui myymään Prairie Queenin.

Sitten Tilghmanin eteen tuotiin kaunis intiaanityttö. Päällikkö sanoi
tytölle jotakin, ja tämä purskahti itkuun. Seurasi armoton
väittely tytön ja päällikön välillä. Päällikkö osoitti Tilghmania ja
sanoi jotakin mairittelevaa. Tyttö parkui ja sanoi: "En pidä hänestä!
Rakastan Running Elkiä! Enkä tahdo tuota miestä!", tyttö osoitti Bill
Tilghmania.

Sheriffi oli aivan ihmeissään ja kysyi: " Miksi
tyttö itkee?"
Intiaanityttö toisti mitä oli äsken sanonut, ja asia
selvisi kaikille.

Myös päällikön tyttären nimi oli Prairie Queen, ja isä oli luullut,
että Tilghman oli tahtonut ostaa hänet. Kun päällikölle selvisi, että
Tilghman halusikin ostaa hevosen, hän vaati vielä 10$ lisää. Näytti
siltä että hevonen oli tytärtä kalliimpi.

Jari
Jari Teilas

Vastaa Viestiin